Älkää ruokkiko räyhä- ja riitahenkiä!

Juuri siihen he pyrkivätkin. Tehdään asiallisia aloituksia ja keskutellaan vilpittömien kanssa: ei vastailla jotka pyrkivät häiriömielessä "langalle".

Neutraali hyminä kysyy että kuka tältä palstalta on sitten poistunut?

Voi sentään... Mazdels... Surullista. Vaikka viestisi olisi silkkaa huumoriakin, niin kuin toivon, se on kovin huonoa huumoria... Pahoin pelkään että viestisi on osoitus edustamastasi "räyhähengestä" vai kuinka se on tulkittava? Tuskin tarkoitat, että luterilaiset räyhähenget ovat niin paatuneita ettei heidän puolestaan enää kannata rukoilla... vai? Minä toivoin että sinulta löytyisi rakkautta Jeesukseen ja evankeliumiin. Rukoilen puolestasi. Ja omasta puolestani ja kaikkien puolesta, että Jumala saisi kaikissa omissaan vaikuttaa rakkaudellista henkeä, totuudessa.

teapot kirjoitti:

Voi sentään... Mazdels... Surullista. Vaikka viestisi olisi silkkaa huumoriakin, niin kuin toivon, se on kovin huonoa huumoria... Pahoin pelkään että viestisi on osoitus edustamastasi "räyhähengestä" vai kuinka se on tulkittava? Tuskin tarkoitat, että luterilaiset räyhähenget ovat niin paatuneita ettei heidän puolestaan enää kannata rukoilla... vai? Minä toivoin että sinulta löytyisi rakkautta Jeesukseen ja evankeliumiin. Rukoilen puolestasi. Ja omasta puolestani ja kaikkien puolesta, että Jumala saisi kaikissa omissaan vaikuttaa rakkaudellista henkeä, totuudessa.

Kuule teapot, älä vastaa noille.... Sillä tavoin heidät turhennetaan.

teapot kirjoitti:

Voi sentään... Mazdels... Surullista. Vaikka viestisi olisi silkkaa huumoriakin, niin kuin toivon, se on kovin huonoa huumoria... Pahoin pelkään että viestisi on osoitus edustamastasi "räyhähengestä" vai kuinka se on tulkittava? Tuskin tarkoitat, että luterilaiset räyhähenget ovat niin paatuneita ettei heidän puolestaan enää kannata rukoilla... vai? Minä toivoin että sinulta löytyisi rakkautta Jeesukseen ja evankeliumiin. Rukoilen puolestasi. Ja omasta puolestani ja kaikkien puolesta, että Jumala saisi kaikissa omissaan vaikuttaa rakkaudellista henkeä, totuudessa.

Hienoa Teapot kun otit asiaan kantaa. Aloitus hellarilla oli hyvä. Täällä missä on opetuksesta osattomia, ei- uskovia ja vaikka mitä, tulisi olla paikka missä voi keskustella. Täytyisi uskaltaa kysyä, mitä kenties ei uskalla lähipiiriltään kysyä. Vasta uskoontullut on herkkä hengellinen lapsi, joka imee niin hyvän kuin pahan. Pidempään uskossa ollut voi olla kriisissä, ja hänellä voi olla kysmyksiä: Miksi? Ei ole mukavaa kun kiusaajat alkavat kiusaamaan.

Herra on hyvä ja hänen armonsa pysyy iänkaikkisesti!

teapot kirjoitti:

Voi sentään... Mazdels... Surullista. Vaikka viestisi olisi silkkaa huumoriakin, niin kuin toivon, se on kovin huonoa huumoria... Pahoin pelkään että viestisi on osoitus edustamastasi "räyhähengestä" vai kuinka se on tulkittava? Tuskin tarkoitat, että luterilaiset räyhähenget ovat niin paatuneita ettei heidän puolestaan enää kannata rukoilla... vai? Minä toivoin että sinulta löytyisi rakkautta Jeesukseen ja evankeliumiin. Rukoilen puolestasi. Ja omasta puolestani ja kaikkien puolesta, että Jumala saisi kaikissa omissaan vaikuttaa rakkaudellista henkeä, totuudessa.

"teapot"
Tälläkin palstalla liikkuu helluntailaisia räyhähenkiä, ketkä käyttävät outoja ilmaisuja henkilöistä, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan. Ei räyhähenget ole yksistään helluntailaisuuteen kriittisesti suhtautuvissa henkilöissä.

hellari... kirjoitti:

Kuule teapot, älä vastaa noille.... Sillä tavoin heidät turhennetaan.

hellari tässä paljastaa vain oman tympeän ja vastenmielisen luonteenlaadun, ja on pistänyt lusikkansa kiehuvaan soppaan, jossa on muutenkin kokkeja liikaa. Hellari on itse räyhähenki ja viestistä huomaa että erittäin pahantahtoinen.

Mazdels (ei kirj.) kirjoitti:

"teapot"
Tälläkin palstalla liikkuu helluntailaisia räyhähenkiä, ketkä käyttävät outoja ilmaisuja henkilöistä, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan. Ei räyhähenget ole yksistään helluntailaisuuteen kriittisesti suhtautuvissa henkilöissä.

>Tälläkin palstalla liikkuu helluntailaisia räyhähenkiä, ketkä käyttävät outoja ilmaisuja henkilöistä, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan.<

Samaa mieltä kanssasi. Kyllä täällä varmastikin liikkuu helluntailaisia räyhääjiä. Mutta myöskin niitä, jotka joidenkin itsekritiikittömien ja yliherkkien luterilaisten mielestä vain NÄYTTÄVÄT räyhääjiltä, nämä luterilaiset kun ovat täysin kyvyttömiä vastaanottamaan ASIALLISTA arvostelua, varsinkaan helluntailaisten taholta, joten heille jokainen vähänkin voimakkaasti asioita painottava helluntailainen on räyhääjä.!

>Ei räyhähenget ole yksistään helluntailaisuuteen kriittisesti suhtautuvissa henkilöissä.<

Ei varmasti yksistään heissä. Siinäkin olen samaa mieltä kanssasi Mazdels. Mitä edellisessä virkkeessä totesin itsekritiikittömistä ja yliherkistä luterilaisista voidaan varmasti sanoa myös itsekritiikittömistä ja yliherkistä helluntailaisista. Luulen että kaikilla meillä on varaa kasvaa näillä alueilla ja että tarvitsemme siihen hyvän Jumalan apua. Aikaisemmasta kommentistasi vain sai sen käsityksen että nimenomaan helluntailaiset ovat niitä räyhääjiä, joilla on tarvetta rakkaudellisempaan henkeen...

Koleerikko. kirjoitti:

Hienoa Teapot kun otit asiaan kantaa. Aloitus hellarilla oli hyvä. Täällä missä on opetuksesta osattomia, ei- uskovia ja vaikka mitä, tulisi olla paikka missä voi keskustella. Täytyisi uskaltaa kysyä, mitä kenties ei uskalla lähipiiriltään kysyä. Vasta uskoontullut on herkkä hengellinen lapsi, joka imee niin hyvän kuin pahan. Pidempään uskossa ollut voi olla kriisissä, ja hänellä voi olla kysmyksiä: Miksi? Ei ole mukavaa kun kiusaajat alkavat kiusaamaan.

Herra on hyvä ja hänen armonsa pysyy iänkaikkisesti!

Näin on. Erittäin hyvää aloituksessa on mielestäni ettei siinä nimimerkein osoiteta nämä ja nämä ovat räyhääjiä joiden kanssa älkää keskustelko. Viestin alkuosa hiljentää Herran edessä, ja laittaa tutkimaan omaa sydäntä: "jotka todella pyritte vilpittömästi rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistänne ja tekemään Herran työtä..."

teapot kirjoitti:

>Tälläkin palstalla liikkuu helluntailaisia räyhähenkiä, ketkä käyttävät outoja ilmaisuja henkilöistä, jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan.<

Samaa mieltä kanssasi. Kyllä täällä varmastikin liikkuu helluntailaisia räyhääjiä. Mutta myöskin niitä, jotka joidenkin itsekritiikittömien ja yliherkkien luterilaisten mielestä vain NÄYTTÄVÄT räyhääjiltä, nämä luterilaiset kun ovat täysin kyvyttömiä vastaanottamaan ASIALLISTA arvostelua, varsinkaan helluntailaisten taholta, joten heille jokainen vähänkin voimakkaasti asioita painottava helluntailainen on räyhääjä.!

>Ei räyhähenget ole yksistään helluntailaisuuteen kriittisesti suhtautuvissa henkilöissä.<

Ei varmasti yksistään heissä. Siinäkin olen samaa mieltä kanssasi Mazdels. Mitä edellisessä virkkeessä totesin itsekritiikittömistä ja yliherkistä luterilaisista voidaan varmasti sanoa myös itsekritiikittömistä ja yliherkistä helluntailaisista. Luulen että kaikilla meillä on varaa kasvaa näillä alueilla ja että tarvitsemme siihen hyvän Jumalan apua. Aikaisemmasta kommentistasi vain sai sen käsityksen että nimenomaan helluntailaiset ovat niitä räyhääjiä, joilla on tarvetta rakkaudellisempaan henkeen...

"teapot"
Miten on Sinun oman uskosi laita? Millä perustalla se on? Kysyn tämän siksi, koska Sinun pitää aina verrata helluntailaisia syntisiin luterilaisiin?

Oletko samaa mieltä kanssani siitä, että nurkkien siivoaminen pitäisi aloittaa sieltä omasta helluntaiseurakunnasta. Tiedäthän, että helluntaiseurakunnassa tehdään nykyään juuri enenevässä määrin samoja syntejä kuin kirkon piirissä.

Myös nimim. "hellari" on ollut varsin usein luterilaisten kimpussa. Vertailukohteet hänkin ottaa juuri luterilaisista. Onko Teille jäänyt joku trauma luterilaisuudesta vai onko tuo vertaaminen vain silkkaa panettelua ja omien syntien maton alle lakaisemista?

Mazdels (ei kirj.) kirjoitti:

"teapot"
Miten on Sinun oman uskosi laita? Millä perustalla se on? Kysyn tämän siksi, koska Sinun pitää aina verrata helluntailaisia syntisiin luterilaisiin?

Oletko samaa mieltä kanssani siitä, että nurkkien siivoaminen pitäisi aloittaa sieltä omasta helluntaiseurakunnasta. Tiedäthän, että helluntaiseurakunnassa tehdään nykyään juuri enenevässä määrin samoja syntejä kuin kirkon piirissä.

Myös nimim. "hellari" on ollut varsin usein luterilaisten kimpussa. Vertailukohteet hänkin ottaa juuri luterilaisista. Onko Teille jäänyt joku trauma luterilaisuudesta vai onko tuo vertaaminen vain silkkaa panettelua ja omien syntien maton alle lakaisemista?

Mazdels, teapot rakentaa rauhaa.

teapot kirjoitti:

Näin on. Erittäin hyvää aloituksessa on mielestäni ettei siinä nimimerkein osoiteta nämä ja nämä ovat räyhääjiä joiden kanssa älkää keskustelko. Viestin alkuosa hiljentää Herran edessä, ja laittaa tutkimaan omaa sydäntä: "jotka todella pyritte vilpittömästi rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistänne ja tekemään Herran työtä..."

"laittaa tutkimaan omaa sydäntä"

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

teapot kirjoitti:

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

Kiitos, teapot! Kirjoituksesi on Kaikkivaltiaan Jumalan tahdon mukainen puolueeton ilmaisu.

teapot kirjoitti:

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

Väärin sanottu ainakin osin teepotti.
En ole luterilainen vaan lutherilainen.

Miksi muuten poistit taas kerran kommenttini?

.......Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

Helluntailiike on alusta alkaen ollut kaikkien hengellisten tosiasioiden kieroutuma.

teapot kirjoitti:

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna) noin teapot.

Sopii hellarille kuka alotti tän jutskan.

mens kirjoitti:

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna) noin teapot.

Sopii hellarille kuka alotti tän jutskan.

Ajattelin ihan samaa. Hellarin tyyli on monta kertaa, usein tuo että hän paheksuu muita ja korottaa heitä polkemalla itseään.

Olen siitä hänelle aiemminkin sanonut.

Ei vastaa kritiikkiin, poimii vain itselle mieluisat viestit, ja unohtaa negatiivisen jos se kohdistuu itseen.

Jos se kohdistuu muihin niin heti on äänessä ja suoraan paheksuu.

paheksujamummolle kirjoitti:

Ajattelin ihan samaa. Hellarin tyyli on monta kertaa, usein tuo että hän paheksuu muita ja korottaa heitä polkemalla itseään.

Olen siitä hänelle aiemminkin sanonut.

Ei vastaa kritiikkiin, poimii vain itselle mieluisat viestit, ja unohtaa negatiivisen jos se kohdistuu itseen.

Jos se kohdistuu muihin niin heti on äänessä ja suoraan paheksuu.

nimim. paheksujamummolta, kun ensin arvostelee aloittajaa ja sitten osoittaa hänen nöyryytensä: "..ja korottaa heitä polkemalla itseään." - ?

teapot kirjoitti:

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

Teapot, tuo mitä sanoit luterilaisuudesta jäi mietityttämään. Sinhän kuulut vapareihin, ja niihin liittyäkseen ihmisen on erottava kirkosta.

Minun tehtäväni lut.kirkkokahvilassa on kahvinkeiton lisäksi auttaa vähäosaisia. En pystyisi siihen jos eivät toiset kirkon palvelijat tukisi minua.

Ihminen joka tarvitsee rahaa...ohjaan hänet diakonin pakeille.
Ihminen joka tarvitsee jotain alkoholin tilalle - ohjaan häntä osallistumaan leireille ja ryhmiin. Saamaan uutta sisältöä elämäänsä.

Diakonit ovat kuin maanpäällisiä enkeleitä: he toimittavat pyynnöstäni tarkempia tietoja kulloisellekin kiinnostuneelle. Ja se nöyryys.

Ei he tuo esiin sitä että"katsokaas kun nyt teen Jumalan tahdon".. heille tuo auttaminen ja myötätunto on yhtä luonnollista kuin hengittäminen.

Tämä on minun näkökulma luterilaisuuteen.

Kahvilassa käy myös helluntailaisia. He on yhtä tervetulleita paikalle kuin kuka tahansa muukin.

Olen varsin tyytyväinen...tai no...joskus kun taittelen servettejä niin minusta ne on vähän liikaa. Tekisi mieli rypistellä ne.

Ei he sentään niitä ansaitse. Tämä siksi koska välillä väsyttää. Koko ajan vain huudellaan "kahviaaa!" Mutta ei muisteta kiittää, varsinkaan santsikupeista.

teapot kirjoitti:

Kun helluntailaisia luterilaisten toimesta "nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi" ja vielä "todistuksin osoitetaan helluntaihenki" jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa helluntailaisissa "suuttumusta" - mutta kun luterilaista helluntailaisten toimesta nuhdellaan synneistä tai osoitetaan heidän oppinsa vääräksi ja todistuksin osoitetaan luterilaisuushenki jonkinlaiseksi, niin se aiheuttaa - mitä?

Se saa luterilaisen, totuudessa olevan, lähimmäistä syvästi rakastavan kristityn sydämessä murhetta helluntaiveljen puolesta, ja synnyttää paastoa ja palavaa rukousta että nämäkin rakkaat, arvokkaat helluntailiikkeeseen kuuluvat lähimmäiset alkaisivat nähdä oikein?

Ja niin rukoillessaan luterilainen tutkii myös omaa sydäntä. Anoen Herralta että omat virheet ennen kaikkea paljastuvat ja nöyrä parannuksenmieli valtaa sisimmän. Että voi kunnioittaen suhtautua niihinkin joiden ajattelee ja kokee olevan väärässä eli tässä tapauksessa helluntailaisiin.

Vai onko mielestäsi niin, että kun helluntailainen saamistaan solvauksista, vääristelyistä ja nimittelyistä - jotka mielestäsi ovat vain asiallista kritiikkiä ja tosiasioiden osoittamista? ( ! ) - suuttuu, ja vastaa (ikävä kyllä) samalla mitalla, niin silloin hän on "räyhähengen" vallassa ja osoittaa helluntailaisuuden oikean luonteen? Mutta kun luterilainen kritiikistä ja tosiasioiden osoittamisesta suuttuu, niin hän ei olekaan räyhähengen vallassa, vaan oikean opettajansa Lutherin esimerkin mukaisesti pyhässä Jumalan vaikuttamassa vihassa osoittaa prrrkeleellisille anababtisteille missä kaappi seisoo?

Eräskin Lutheria mainostava evankelisluterilainen kertoi täällä kuseskelleensa helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään osoituksena mitä mieltä heistä on ja että voisi sen uudelleenkin tehdä. Hän ei siis kuitenkaan ollut räyhä- eikä pilkkaajahengen vallassa, ei uskonnollisen oikeaoppisuuden ja lahkohengen sokaisema, vaan esittimässä asiallista kritiikkiä ja paljastamassa helluntaihengen luonnetta?

EI JEESUS TURHAAN SANO:
- Ota ensin malka omasta silmästä, sitten sinulla on sydämen rakkautta ja näkökykyä auttaa lähimmäistä vapautumaan niistä roskista ja virheistä, jotka hänen elämää haittaa ja sitoo? (vapaasti suomennettuna)

Minä ainakin tunnustan että tarvitsen tähän paljon Jumalan läheisyyttä, rukousta ja armoa, että voisin Hänen vaikutuksestaan tulla oikealla tavalla nöyräksi ja pieneksi nähden hyviä asioita (silloin kun niitä on) myös niissä, joiden oppia en hyväksy, ja tunnistaa väärät asiat (silloin kun niitä on) niissä, joiden opissa olen yhtä mieltä. Että kaikkiin, niin niihin joiden kanssa olen yhtä mieltä kuin niihin joiden käsityksiä en voi allekirjoittaa, suhtautuisin Jeesuksen vaikuttamalla mielenlaadulla. Se ei minulta itseltäni ilman Jumalan apua onnistu!

Hyvä kysymys onkin missä suhteessa NETTIIN KÄYTTÄMÄMME AIKA on RUKOUKSEEN JA HERRAN LÄSNÄOLOSSA OLEMISEEN käyttämäämme aikaan?

Jos netti saa vapaa-ajastamme 5 tuntia ja rukous ja raamatunluku 15 minuuttia, voi meitä. Silloin taitaa käydä niin ettei Herra pääse rukouksessakaan sisintämme murtamaan, vaan rukouselämäkin tulee saman mentaliteetin (itsekeskeisyyden, sokeuden ja tuomiomielialan) pöhöttämäksi, jota päivittäisillä "keskusteluillamme" olemme ruokkineet?

Olisikohan tässä parannuksenpaikkaa myös joillekin luterilaisille... vai ainoastaan helluntailaisille?

heh..tuo seinään kusemis juttu oli mainio!Rohkeaa itseilmaisua.

k.kiusaantunut kirjoitti:

Teapot, tuo mitä sanoit luterilaisuudesta jäi mietityttämään. Sinhän kuulut vapareihin, ja niihin liittyäkseen ihmisen on erottava kirkosta.

Minun tehtäväni lut.kirkkokahvilassa on kahvinkeiton lisäksi auttaa vähäosaisia. En pystyisi siihen jos eivät toiset kirkon palvelijat tukisi minua.

Ihminen joka tarvitsee rahaa...ohjaan hänet diakonin pakeille.
Ihminen joka tarvitsee jotain alkoholin tilalle - ohjaan häntä osallistumaan leireille ja ryhmiin. Saamaan uutta sisältöä elämäänsä.

Diakonit ovat kuin maanpäällisiä enkeleitä: he toimittavat pyynnöstäni tarkempia tietoja kulloisellekin kiinnostuneelle. Ja se nöyryys.

Ei he tuo esiin sitä että"katsokaas kun nyt teen Jumalan tahdon".. heille tuo auttaminen ja myötätunto on yhtä luonnollista kuin hengittäminen.

Tämä on minun näkökulma luterilaisuuteen.

Kahvilassa käy myös helluntailaisia. He on yhtä tervetulleita paikalle kuin kuka tahansa muukin.

Olen varsin tyytyväinen...tai no...joskus kun taittelen servettejä niin minusta ne on vähän liikaa. Tekisi mieli rypistellä ne.

Ei he sentään niitä ansaitse. Tämä siksi koska välillä väsyttää. Koko ajan vain huudellaan "kahviaaa!" Mutta ei muisteta kiittää, varsinkaan santsikupeista.

Mutta nuo maailman ja lähimmäisten hylkäämät tarvitsevat jotian kaunista, vaikka nätisti taitellun lautasliinan ja pyyteettömän palveluksen, josta ei tarvitse kumartaa ja pyyllistää. Mielestäni nämä ihmiset tarvitsevat juuri "tuon lähimmäisyyslisän" tuon kavikupposen lisäksi. Etköhän ala sielläkin pian tarjoilla nyrpeää nokkaa, jos sisimmässä jo noin ajattelet heitä arvottomiksi.

Mahtavatkohan kaikki luterilaiset olla kanssasi samaa mieltä, että tuollainen kuseskelu - ja samaa mentaliteettia olet osoittanut viesteissäsi ikävä kyllä - on nöyrien ja vaivaisten oikeauskoisten, pyhien kristittyjen tunnustoimi, ja että sellainen on "lutherilaista" vastaamista "luopioille, lahkolaisille ja heidän pahoille puheilleen"?

Otapa huomioon, ettei kaikki helluntaiherätykseen kuuluvat ole "hylänneet kirkkoa kirouksin" vaikka joku mahdollisesti olisi niin tehnytkin. Helluntaiseurakunnan rukoushuone on Jumalan palvelemiseen rakennettu ja sitä varten erotettu tila, uskovien kokoontumista eli Sanan saarnaa, rukousta, ylistystä ja palvontaa yms. seurakuntaelämää varten. Suurin osa näistä helluntailaisista, ajattelet heidän opistaan ja kastekäsityksestään muuten mitä tahansa, sydämessään uskoo ja kiittää Jeesusta, tunnustaen Kristusruumiin mukaisesti yhteyttä kaikkiin Jeesuksen omiin - sinuunkin, jos Häneen uskot - kaikista pilkkapuheistasi huolimatta.

Kun siis pyhänä tunnustoimena (!) kuseskelet helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään, ei pilkkasi kohdistu vain joihinkin "luopioihin, lahkolaisiin ja heidän pahoihin puheisiinsa" vaan itse asiassa on lahkomielistä, lihallisuutta ja mahdollisesti riivaajahengen (haureellisten lankeemustesi tms.) vaikutusta osoittavaa käyttäytymistä, osoittaen sielunvihollisen vihaa KRISTUKSEN RUUMIIN YHTEYTTÄ ja sitä kautta Jeesusta itseään kohtaan, niin kuin Jeesus sanoi fanaattiselle uskonnolliselle kiihkoilijalle Saulukselle tämän vainotessa Jumalan seurakuntaa:

- Miksi vainoat MINUA, työläs on sinun POTKIA tutkainta vastaan.

Vai oletko sitä, jos joku luterilainen pitää "tunnustustoimeasi" häpeällisenä ja epäkristillisenä toimintana, että hän on sitten niitä epäluthermaisia, oikeasta opista luopuneita luterilaisia, kun ei pyhää, nöyrää ja rakkaudellista "siunauksen vesien" laskemista ymmärrä?

Tuolla tavalla et Kristusta kirkasta veljeni. Jos sinua on jossakin pilkattu ja väheksytty ja se on jättänyt sieluusi haavan, niin anna Jeesuksen parantaa haavojasi mutta lihallisella kiihkolla vain pidät sielunvihollisen kiusatoimenpiteitä elämässäsi yllä ja turhaan kohdistat syyn helluntailaisuuteen. Kun syyt ovat jossain ihan muualla.

teapot kirjoitti:

Mahtavatkohan kaikki luterilaiset olla kanssasi samaa mieltä, että tuollainen kuseskelu - ja samaa mentaliteettia olet osoittanut viesteissäsi ikävä kyllä - on nöyrien ja vaivaisten oikeauskoisten, pyhien kristittyjen tunnustoimi, ja että sellainen on "lutherilaista" vastaamista "luopioille, lahkolaisille ja heidän pahoille puheilleen"?

Otapa huomioon, ettei kaikki helluntaiherätykseen kuuluvat ole "hylänneet kirkkoa kirouksin" vaikka joku mahdollisesti olisi niin tehnytkin. Helluntaiseurakunnan rukoushuone on Jumalan palvelemiseen rakennettu ja sitä varten erotettu tila, uskovien kokoontumista eli Sanan saarnaa, rukousta, ylistystä ja palvontaa yms. seurakuntaelämää varten. Suurin osa näistä helluntailaisista, ajattelet heidän opistaan ja kastekäsityksestään muuten mitä tahansa, sydämessään uskoo ja kiittää Jeesusta, tunnustaen Kristusruumiin mukaisesti yhteyttä kaikkiin Jeesuksen omiin - sinuunkin, jos Häneen uskot - kaikista pilkkapuheistasi huolimatta.

Kun siis pyhänä tunnustoimena (!) kuseskelet helluntaiseurakunnan kirkkorakennuksen seinään, ei pilkkasi kohdistu vain joihinkin "luopioihin, lahkolaisiin ja heidän pahoihin puheisiinsa" vaan itse asiassa on lahkomielistä, lihallisuutta ja mahdollisesti riivaajahengen (haureellisten lankeemustesi tms.) vaikutusta osoittavaa käyttäytymistä, osoittaen sielunvihollisen vihaa KRISTUKSEN RUUMIIN YHTEYTTÄ ja sitä kautta Jeesusta itseään kohtaan, niin kuin Jeesus sanoi fanaattiselle uskonnolliselle kiihkoilijalle Saulukselle tämän vainotessa Jumalan seurakuntaa:

- Miksi vainoat MINUA, työläs on sinun POTKIA tutkainta vastaan.

Vai oletko sitä, jos joku luterilainen pitää "tunnustustoimeasi" häpeällisenä ja epäkristillisenä toimintana, että hän on sitten niitä epäluthermaisia, oikeasta opista luopuneita luterilaisia, kun ei pyhää, nöyrää ja rakkaudellista "siunauksen vesien" laskemista ymmärrä?

Tuolla tavalla et Kristusta kirkasta veljeni. Jos sinua on jossakin pilkattu ja väheksytty ja se on jättänyt sieluusi haavan, niin anna Jeesuksen parantaa haavojasi mutta lihallisella kiihkolla vain pidät sielunvihollisen kiusatoimenpiteitä elämässäsi yllä ja turhaan kohdistat syyn helluntailaisuuteen. Kun syyt ovat jossain ihan muualla.

Eivät toki ole samaa mieltä joissakin kohdin mutta ainakin Luther on.
Minä olen monta kertaa sanonut olevani Lutherilainen eli samaa uskoa ja tunnustusta Lutherin kanssa.
En minä ole väittänyt saavani kuseskelemalla h-seurak. nurin siihen tarvitaan Jumalan sanaa.
Vaikka päätoimi on sielujen pelastus ei kalastus huom! mitä te teette, joudun kuitenkin palstalla kertomaan jotain mikä palauttaisi eksytetyt h-laiset takaisin ei kirkkoon vaan Lutherilaisuuteen, ainakin vanhurskauttamisopin verran.
Kun vielä olen kertonut niukasti tosin kuinka lahkokarismaattisuus on näytetty ruk. vast. sellaiseksi uskoksi joka ei ole Jumalan mieleen niin täytyy julistaa elämän ja opillista parannusta kaikille.
Tuo lahkokarismaattisuus tarkoittaa puoliksi luterilainen toinen puoli helluntailainen.(hirviö)
Helluntailaisuus on toista maata jonne en jalallanikaan tahdo astua en kävele tulisten hiilien päällä, enkä pelkää käärmeitä.
Erotan kyllä maltilliset h-laiset lahkohengistä.
Edellisille puhun maltillisesti ja jälkimmäisille sitä mitä pyytävät "lutherilaisuutta"
Huomautan teepotti että en vihaa sinua vaan pidän sinua maltillisena h-laisena mikä tarkoittaa myös että uskon että pääset taivaaseen.
Ja vielä, karismaattinen en ole vaikka olemme pitäneet joskun voimallisia ruk.kok. jossa mukana yksi h-lainen.Kirkkouskoiset ovat juosseet ainakin kerran suoraapäätä ulos.
Oli kova meno päällä.

Onko Eenokin pissakin jo pyhää?
Ei kenenkään nurkkii saa kusta!Siinä rikkoo lakia.
Vai saako pyhämies pissiä mihin vaan?
Siivoa suusi ettet TAAS masennu...

Nuorena uskovana minuun vaikutti George Werverin traktaattina levitetty saarna Rakkauden vallankumous, kun sisimpäni todisti että tässä on Pyhän Hengen vaikutusta, sanomaa Kristuksesta, joka on minut pelastanut. Siinä Werver kertoo tilanteen kun uskova puolusteli äkkipikaista ja väärää käyttäytymistään toista uskovaa kohtaan: "Minä olin OIKEASSA ja kaikki täällä tietävät että MINÄ OLIN OIKEASSA". Werver sitten kysyi "toimitko lihassa vai hengessä, osoittaessasi hänelle, että hän on väärässä"? Mies joutui myöntämään että kyllä hänen käyttäytyminen oli enempi lihallista kuin hengellistä laatua. Werver vastasi:

"No niin, juuri sinä olit väärässä, koska lihasta ei nouse mitään hyvää."

Muistinvaraisesti lainattua.

Kertomuksen opetus on, että voimme teologisesti tms. ulkonaisesti asiakysymyksessä olla oikeassa, mutta jos toimimme lihallisesti eli väärässä hengessä, silloin toimimme totuuden vastaisesti ja edustamamme oikeatkin asiat tulevat elämässämme vääryyden välineiksi.

Olen mielessäni muotoillut asian niin, että Kristuksen totuus on jotakin mikä menee ulkonaisia tosiasioita syvemmälle, sydämen salatuimpaan saakka. Totuudessa toimiminen ei ole vain sitä, että luetellaan joitain tosiasioita - esimerkiksi veljen lankeemuksista! - vaan että toimitaan Pyhän Hengen johdossa. Jos esimerkiksi luettelen veljeni lankeemuksia toisille veljille, koska hän on minua joskus loukannut ja tässä on hyvä tapa "hurskaasti kostaa" veljelle, silloin en toimi totuudessa, vaikka kaikki mitä sanon olisi sinänsä tottakin.

Valitettavasti on kaikissa seurakunnissa niitä äkkivääriä ja yhteistyöhön kyvyttömiä, jotka luonteenlaatunsa vuoksi eivät pääse johtaville paikoille tai edes saarnastuoliin todistamaan, ja voi seurakuntaa, jos pääsevätkin. He sitten kokevat itseensä kohdistetun kritiikin "tunteellisten hempeilijöiden" tms. lepertelyksi ja väärämieliseksi tuomioksi, kun ovat mielestään kaikessa vain OIKEASSA (ja kaikkihan täällä tietävät että MINÄ olen oikeassa). Voivat joissain asioissa ollakin, mutta vääryys ei olekaan niissä asioissa joita edustavat, vaan asenteessa, joka ei ole Kristuksen mielen mukainen. Netin keskustelupalstoilta tällainen veli tai sisko löytää hyvän paikan julistukselleen että voi totuuden torvena toitottaa kaikki edustamansa hyvät ja oikeat opit - huomaamatta torventoitotuksessaan oman rikkinäisen sisimpänsä mielipahasta ja turhautumisesta nousevaa tuomiomielialaa.

Yhtä totta voi sitten olla, että joku on ASENTEESSAAN oikeassa - niin niin rakkaudellinen ja jokaiseen seurakuntalaiseen armollisesti suhtautuva - mutta TEOLOGISISSA KYSYMYKSISSÄ aivan pielessä tai ei yksinkertaisesti uskalla ottaa kantaa mihinkään, ettei tulisi LEIMATUKSI lihalliseksi. No, vaikuttaako hänen asenteessaan sitten Kristuksen rakkaus, onko se Pyhän Hengen hedelmää vai omaa luontaista - niinkuin nuo äkkiväärät syyttävät - hempeilyä? Taitaa olla jälkimmäistä...

Pointtini on se, että olemme ihmisinä erilaisia (se on sinänsä rikkautta) ja kaikki me erehdymme - kuka opissa ja kuka käyttäytymisessään - mutta meidän tulisi kasvaa, ensisijassa omaa sisintä tutkien ja Herran edessä nöyrtyneinä Hänestä ammentaen - ja niin omalta kohdaltamme oppia sietämään veljiä ja siskoja, niitäkin jotka eivät meitä siedä. :)

"kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on."
Ef.4:13-16.

Totuutta noudattaen rakkaudessa... Siinäpä tehtävää... Kun sen oikein käsitämme, se on kutsu elämänmittaiseen seikkailuun, jossa jokaiselle päivälle riittää uutta opittavaa Kristuksen rikkaudesta.

........Yhteiskristillisenä ihmisenä olen huomannut että yhteisöissä ei saa kyllä mitään todellsita hyötyä tuollainen sanansaattaja............. hellari

Paljastit itsestäsi aika paljon yhdellä lauseella. Yhteiskritillisyys on hempeämielisten ihmisten tunnelmayhteyttä.
Toisekseen olet itse yhteistyökyvytön. Joillakin on puutteelliset sosiaaliset taidot, se ei tee hänestä huonompaa. Me- hengellä varustetut voivat marssia kohti mäntyä, onko sitten se, kuka huomaa asian eikä tee niin väärässä?

Tarkoitit varmaankin sellaisia änkyröitä joita sanottiin juppinehengiksi ennen. He myrkyttävät asennevammallaan joukkuahengen.

Nyt sinä hellari pinnallisena ihmisenä paistattatelet suosiosi huipulla kun aloituksesi sai ihmiset kirjottamaan. Arjessa olet harmaa hiiri, ettei ainakaan sinun vuoksi tule eripuraa, ethän sinä uskalla sanoa syvintä mielipidettäsi joukossa. Me- henki on joskus suoraan paholaisesta. Esimerkiksi harhaoppien me- henki.

teapot kirjoitti:

Nuorena uskovana minuun vaikutti George Werverin traktaattina levitetty saarna Rakkauden vallankumous, kun sisimpäni todisti että tässä on Pyhän Hengen vaikutusta, sanomaa Kristuksesta, joka on minut pelastanut. Siinä Werver kertoo tilanteen kun uskova puolusteli äkkipikaista ja väärää käyttäytymistään toista uskovaa kohtaan: "Minä olin OIKEASSA ja kaikki täällä tietävät että MINÄ OLIN OIKEASSA". Werver sitten kysyi "toimitko lihassa vai hengessä, osoittaessasi hänelle, että hän on väärässä"? Mies joutui myöntämään että kyllä hänen käyttäytyminen oli enempi lihallista kuin hengellistä laatua. Werver vastasi:

"No niin, juuri sinä olit väärässä, koska lihasta ei nouse mitään hyvää."

Muistinvaraisesti lainattua.

Kertomuksen opetus on, että voimme teologisesti tms. ulkonaisesti asiakysymyksessä olla oikeassa, mutta jos toimimme lihallisesti eli väärässä hengessä, silloin toimimme totuuden vastaisesti ja edustamamme oikeatkin asiat tulevat elämässämme vääryyden välineiksi.

Olen mielessäni muotoillut asian niin, että Kristuksen totuus on jotakin mikä menee ulkonaisia tosiasioita syvemmälle, sydämen salatuimpaan saakka. Totuudessa toimiminen ei ole vain sitä, että luetellaan joitain tosiasioita - esimerkiksi veljen lankeemuksista! - vaan että toimitaan Pyhän Hengen johdossa. Jos esimerkiksi luettelen veljeni lankeemuksia toisille veljille, koska hän on minua joskus loukannut ja tässä on hyvä tapa "hurskaasti kostaa" veljelle, silloin en toimi totuudessa, vaikka kaikki mitä sanon olisi sinänsä tottakin.

Valitettavasti on kaikissa seurakunnissa niitä äkkivääriä ja yhteistyöhön kyvyttömiä, jotka luonteenlaatunsa vuoksi eivät pääse johtaville paikoille tai edes saarnastuoliin todistamaan, ja voi seurakuntaa, jos pääsevätkin. He sitten kokevat itseensä kohdistetun kritiikin "tunteellisten hempeilijöiden" tms. lepertelyksi ja väärämieliseksi tuomioksi, kun ovat mielestään kaikessa vain OIKEASSA (ja kaikkihan täällä tietävät että MINÄ olen oikeassa). Voivat joissain asioissa ollakin, mutta vääryys ei olekaan niissä asioissa joita edustavat, vaan asenteessa, joka ei ole Kristuksen mielen mukainen. Netin keskustelupalstoilta tällainen veli tai sisko löytää hyvän paikan julistukselleen että voi totuuden torvena toitottaa kaikki edustamansa hyvät ja oikeat opit - huomaamatta torventoitotuksessaan oman rikkinäisen sisimpänsä mielipahasta ja turhautumisesta nousevaa tuomiomielialaa.

Yhtä totta voi sitten olla, että joku on ASENTEESSAAN oikeassa - niin niin rakkaudellinen ja jokaiseen seurakuntalaiseen armollisesti suhtautuva - mutta TEOLOGISISSA KYSYMYKSISSÄ aivan pielessä tai ei yksinkertaisesti uskalla ottaa kantaa mihinkään, ettei tulisi LEIMATUKSI lihalliseksi. No, vaikuttaako hänen asenteessaan sitten Kristuksen rakkaus, onko se Pyhän Hengen hedelmää vai omaa luontaista - niinkuin nuo äkkiväärät syyttävät - hempeilyä? Taitaa olla jälkimmäistä...

Pointtini on se, että olemme ihmisinä erilaisia (se on sinänsä rikkautta) ja kaikki me erehdymme - kuka opissa ja kuka käyttäytymisessään - mutta meidän tulisi kasvaa, ensisijassa omaa sisintä tutkien ja Herran edessä nöyrtyneinä Hänestä ammentaen - ja niin omalta kohdaltamme oppia sietämään veljiä ja siskoja, niitäkin jotka eivät meitä siedä. :)

"kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on."
Ef.4:13-16.

Totuutta noudattaen rakkaudessa... Siinäpä tehtävää... Kun sen oikein käsitämme, se on kutsu elämänmittaiseen seikkailuun, jossa jokaiselle päivälle riittää uutta opittavaa Kristuksen rikkaudesta.

Hyvä kirjoitus Teapot ja rakkaudellinen. Vahinko vaan ettei nim. hellari yllä koskaan tuohon edes ajatuksissakaan. Todellisissa evankeliointitilanteissa noista kurittomista nim. hellari- tyypeistä on vain harmia. Miten sanot harmia? Siten koska he eivät tottele ryhmän johtajaa. Suuressa sosiaalisuudessa ihminen voi olla erittäin epäsosiaalinen.

teapot kirjoitti:

Nuorena uskovana minuun vaikutti George Werverin traktaattina levitetty saarna Rakkauden vallankumous, kun sisimpäni todisti että tässä on Pyhän Hengen vaikutusta, sanomaa Kristuksesta, joka on minut pelastanut. Siinä Werver kertoo tilanteen kun uskova puolusteli äkkipikaista ja väärää käyttäytymistään toista uskovaa kohtaan: "Minä olin OIKEASSA ja kaikki täällä tietävät että MINÄ OLIN OIKEASSA". Werver sitten kysyi "toimitko lihassa vai hengessä, osoittaessasi hänelle, että hän on väärässä"? Mies joutui myöntämään että kyllä hänen käyttäytyminen oli enempi lihallista kuin hengellistä laatua. Werver vastasi:

"No niin, juuri sinä olit väärässä, koska lihasta ei nouse mitään hyvää."

Muistinvaraisesti lainattua.

Kertomuksen opetus on, että voimme teologisesti tms. ulkonaisesti asiakysymyksessä olla oikeassa, mutta jos toimimme lihallisesti eli väärässä hengessä, silloin toimimme totuuden vastaisesti ja edustamamme oikeatkin asiat tulevat elämässämme vääryyden välineiksi.

Olen mielessäni muotoillut asian niin, että Kristuksen totuus on jotakin mikä menee ulkonaisia tosiasioita syvemmälle, sydämen salatuimpaan saakka. Totuudessa toimiminen ei ole vain sitä, että luetellaan joitain tosiasioita - esimerkiksi veljen lankeemuksista! - vaan että toimitaan Pyhän Hengen johdossa. Jos esimerkiksi luettelen veljeni lankeemuksia toisille veljille, koska hän on minua joskus loukannut ja tässä on hyvä tapa "hurskaasti kostaa" veljelle, silloin en toimi totuudessa, vaikka kaikki mitä sanon olisi sinänsä tottakin.

Valitettavasti on kaikissa seurakunnissa niitä äkkivääriä ja yhteistyöhön kyvyttömiä, jotka luonteenlaatunsa vuoksi eivät pääse johtaville paikoille tai edes saarnastuoliin todistamaan, ja voi seurakuntaa, jos pääsevätkin. He sitten kokevat itseensä kohdistetun kritiikin "tunteellisten hempeilijöiden" tms. lepertelyksi ja väärämieliseksi tuomioksi, kun ovat mielestään kaikessa vain OIKEASSA (ja kaikkihan täällä tietävät että MINÄ olen oikeassa). Voivat joissain asioissa ollakin, mutta vääryys ei olekaan niissä asioissa joita edustavat, vaan asenteessa, joka ei ole Kristuksen mielen mukainen. Netin keskustelupalstoilta tällainen veli tai sisko löytää hyvän paikan julistukselleen että voi totuuden torvena toitottaa kaikki edustamansa hyvät ja oikeat opit - huomaamatta torventoitotuksessaan oman rikkinäisen sisimpänsä mielipahasta ja turhautumisesta nousevaa tuomiomielialaa.

Yhtä totta voi sitten olla, että joku on ASENTEESSAAN oikeassa - niin niin rakkaudellinen ja jokaiseen seurakuntalaiseen armollisesti suhtautuva - mutta TEOLOGISISSA KYSYMYKSISSÄ aivan pielessä tai ei yksinkertaisesti uskalla ottaa kantaa mihinkään, ettei tulisi LEIMATUKSI lihalliseksi. No, vaikuttaako hänen asenteessaan sitten Kristuksen rakkaus, onko se Pyhän Hengen hedelmää vai omaa luontaista - niinkuin nuo äkkiväärät syyttävät - hempeilyä? Taitaa olla jälkimmäistä...

Pointtini on se, että olemme ihmisinä erilaisia (se on sinänsä rikkautta) ja kaikki me erehdymme - kuka opissa ja kuka käyttäytymisessään - mutta meidän tulisi kasvaa, ensisijassa omaa sisintä tutkien ja Herran edessä nöyrtyneinä Hänestä ammentaen - ja niin omalta kohdaltamme oppia sietämään veljiä ja siskoja, niitäkin jotka eivät meitä siedä. :)

"kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on."
Ef.4:13-16.

Totuutta noudattaen rakkaudessa... Siinäpä tehtävää... Kun sen oikein käsitämme, se on kutsu elämänmittaiseen seikkailuun, jossa jokaiselle päivälle riittää uutta opittavaa Kristuksen rikkaudesta.

Sinun kirjoituksiasi on suorastaan nautinnollista lukea. Ei tarvitse pelätä että saa asiattomuuksia ja tuomioita. Saa vain laupeuden Hengessä kirjoitettua totuutta joka siunaa ja kasvattaa uskovaa joka lukee, uskoo ja ottaa vastaan opetusta. En muista että olisin koskaan saanut kirjoituksistasi pahaa mieltä. Olen vain tullut Herran siunaamaksi.

Oletko teapot muuten pannut merkille että UT:n kirjeissä on usein ilmaistu usko ja rakkaus samassa lauseessa? "Rakkauden kautta vaikuttava usko." Tämä ei tietenkään ole ainoa sellainen jae, vaan koko asian ydin. "Rakkauden kautta".

"Vaikka minulla olisi kaikki usko..... mutta minulla ei olisi rakkautta........."

pin hellari kirjoitti:

Hyvä kirjoitus Teapot ja rakkaudellinen. Vahinko vaan ettei nim. hellari yllä koskaan tuohon edes ajatuksissakaan. Todellisissa evankeliointitilanteissa noista kurittomista nim. hellari- tyypeistä on vain harmia. Miten sanot harmia? Siten koska he eivät tottele ryhmän johtajaa. Suuressa sosiaalisuudessa ihminen voi olla erittäin epäsosiaalinen.

oli todella hyvä ja hänen kirjoituksistaan huomaa Jumalan aikaansaamaa kasvua, kypsyyttä ja viisautta kristittynä!

Myöskin nimim. pin hellarin kirjoituksen alussa osoittama arvio Teapotin kirjoituksesta oli hyvä - mutta - osoittaa sen, ettei Teapotin kirjoituksen sisältö jäänyt mieleen, kuin senajan, kun sitä luki - koskapa samaan hengenvetoon arvostelee toisen uskovan,

Teapotin kirjoitus kirjoitti:

oli todella hyvä ja hänen kirjoituksistaan huomaa Jumalan aikaansaamaa kasvua, kypsyyttä ja viisautta kristittynä!

Myöskin nimim. pin hellarin kirjoituksen alussa osoittama arvio Teapotin kirjoituksesta oli hyvä - mutta - osoittaa sen, ettei Teapotin kirjoituksen sisältö jäänyt mieleen, kuin senajan, kun sitä luki - koskapa samaan hengenvetoon arvostelee toisen uskovan,

Mutta hellari on ottanut johtajan paikan, kun ohjaa meitä"lampaitaan"olemaan vastaamatta ihmisille joiden hän katsoo olevan sisäisesti rikki.

Samalla hän leimaa kaikki sisäisesti rikkinäiset.

Hän saa aikaan pahaa kun luokittelee muita.

Sen minkä olen hellarin kirjoituksia seurannut hän AINA arvostelee muita ja itsessään ei näe mitään pahaa.

Hän paheksuu muiden, milloin kenenkin käytöstä, mutta ei näe ottaa malkaa omasta silmästä.

jaikali kirjoitti:

Sinun kirjoituksiasi on suorastaan nautinnollista lukea. Ei tarvitse pelätä että saa asiattomuuksia ja tuomioita. Saa vain laupeuden Hengessä kirjoitettua totuutta joka siunaa ja kasvattaa uskovaa joka lukee, uskoo ja ottaa vastaan opetusta. En muista että olisin koskaan saanut kirjoituksistasi pahaa mieltä. Olen vain tullut Herran siunaamaksi.

Oletko teapot muuten pannut merkille että UT:n kirjeissä on usein ilmaistu usko ja rakkaus samassa lauseessa? "Rakkauden kautta vaikuttava usko." Tämä ei tietenkään ole ainoa sellainen jae, vaan koko asian ydin. "Rakkauden kautta".

"Vaikka minulla olisi kaikki usko..... mutta minulla ei olisi rakkautta........."

"Vaikka minulla olisi kaikki usko..... mutta minulla ei olisi rakkautta........." Hyvä, tuosta se alkaa kun opit tuntemaan jo itseäsi.

Onhan siinä eroa.
Lutherilainen uskoo Jumalan armoon sotkematta niihin omia puuhiaan.

Kun taas helluntailainen sotkee omilla puuhillaan vanhurskauttamisopin tehden siitä ihmisopin.
Helluntailainen ei muutu vaikka joku kuolleista nousisi ylös.(orfeus manalasta?)

Hellurit vaan eivät turvaa Jumalan armoon, vaan opettajat että ihminen pelastuu yksin omien kristillisten seuraamistekojensa kautta. Olen tämän opin omin korvin (sadat kerrat) Saalemissa kuullut.

että te, jotka ette siedä jonkun henkilön aloituksia ja kirjoituksia tällä palstalla - olisitte hyvä ja ohittaisitte ne ja antaisitte toisten ottaa rauhassa kantaa aloituksen aiheeseen? Sillätapaakin säilyisi jonkunlainen sopu, koska minua suuresti ihmetyttää se, että te, jotka tässäkin ketjussa nyt arvostelette aloittajaa, olette uskovia, niinkuin hänkin on ja minun mielestäni juuri tälläistä tekevät itseään uskovina pitävät saavat aikaan sen, niinkuin Raamatussa sanotaan ja joka sopii tähänkin asiaan:"..ettei Jumalan nimi tulisi pilkatuksi pakanoiden keskuudessa." Palstaa lukevat muutkin, kuin vain palstalla kirjoittavat.

Vika ei kuitenkaan ole kyseisen kristityn uskonelämässä.

Jos joku ei kestä Pyhän Hengen läsnäoloa ja Hänen vaikutuksensa näkemistä toisessa kristityssä, olisi syytä katsoa omaan peiliin.

Tuollainen hyvyyden vastainen viha on merkki pahojen henkien läsnäolosta. Edes normaali ateisti ei reagoi tuollaisella vihalla Kristuksen lahjavanhurskaudessa elävään uskovaan.

Mutta tuollaista hedelmää Helluntaikirkko epäilemättä tuottaa. Täällä esiintyy helluntailaisina henkilöitä, jotka vielä 30 vuotta sitten olisi jumalattomuutensa vuoksi erotettu seurakunnasta, jos olisi ilman hengen kääntymystä koskaan kastettu ja seurakuntaan liitettykään. Mutta rahalla saa ja hevosella pääsee, kun on ensin tuhottu herätys ja rakennettu uususkontoinen kirkko.

"Happamia ovat..."

Tuolla nikillä minua täällä hellarikäännynnäiset nimittelivät toissailtana, tunnustaessani uskoani.

Omasta mielestä 007 kirjottaa hellarista mitä se on, siis oikein.

Hellari on nähnyt palstalla riidan. Nyt hän sotkeutuu riitaan alkamalla koko palstan päälliköksi nimittelemällä muita räyhähengiksi ja kehoittaa ettei heille - sisäisesti rikkinäisille-kuten hän heitä leimaa - saa vastata.

Se on kun laittaa nenänsä ampiaispesään. Itseään saa syyttää jos tulee pistoksia.

Joka ainoa hellarin kirjoitus on muiden pahantahtoista paheksumista. Milloin joku on avoliitossa-hellari paheksuu. Milloin joku ei ole sovussa itsensä kanssa - hellari paheksuu. Milloin joku on erioppinen-hellari paheksuu ja leimaa rikkinäiseksi SEN SIJAAN että hän keskittyisi keskustelemaan IHMISEN kanssa.

Jälleen tämä aloitus on osoitus siitä miten hellari nousee yläpuolelle ja paheksuu.

Kaikista pahinta mitä hellari tietää on toisten rikkinäisyys. Hän ei tiedä onko riitelijöillä paha olla, hän saattaa valhetella, me emme toisten pahaa oloa voi arvata.

Hän vetoaa siihen, aivan kuin se olisi kovinkin negatiivinen asia jos jollain on paha olla.

Meilä kaikill on välillä niitä laaksoja ja erämaa-aikoja. Hellarilla vain ei ole. Hän on aina vain hallelujakukkulalla ja sieltä nokkaansa nyrpistäen tuomitsee kaikki.

ampiaispesässä kirjoitti:

Hellari on nähnyt palstalla riidan. Nyt hän sotkeutuu riitaan alkamalla koko palstan päälliköksi nimittelemällä muita räyhähengiksi ja kehoittaa ettei heille - sisäisesti rikkinäisille-kuten hän heitä leimaa - saa vastata.

Se on kun laittaa nenänsä ampiaispesään. Itseään saa syyttää jos tulee pistoksia.

Joka ainoa hellarin kirjoitus on muiden pahantahtoista paheksumista. Milloin joku on avoliitossa-hellari paheksuu. Milloin joku ei ole sovussa itsensä kanssa - hellari paheksuu. Milloin joku on erioppinen-hellari paheksuu ja leimaa rikkinäiseksi SEN SIJAAN että hän keskittyisi keskustelemaan IHMISEN kanssa.

Jälleen tämä aloitus on osoitus siitä miten hellari nousee yläpuolelle ja paheksuu.

Kaikista pahinta mitä hellari tietää on toisten rikkinäisyys. Hän ei tiedä onko riitelijöillä paha olla, hän saattaa valhetella, me emme toisten pahaa oloa voi arvata.

Hän vetoaa siihen, aivan kuin se olisi kovinkin negatiivinen asia jos jollain on paha olla.

Meilä kaikill on välillä niitä laaksoja ja erämaa-aikoja. Hellarilla vain ei ole. Hän on aina vain hallelujakukkulalla ja sieltä nokkaansa nyrpistäen tuomitsee kaikki.

hellarille voimia kestää.

Valitettavasti tämä luopioitten ryhmä tavoitti jälleen uhrinsa jonkä päälle he oksentavat pahaa oloaan.

Foorumille on asettunut entisten helluntalaisten ryhmittymä, heistä osa ilmeisesti paatuneita, he katkerina hyökkäävät uskovien kimppuun juuri mielellään entisen seurakuntansa uskovien jossa itsekin vaikuttivat ennen ennellisesti uskossa.

Maailma tuntui heista kuitenkn raakkaamalta sen ilot alkoholi, tupakka, jne..Ovat sittemmin huomanneet kuinka menettivät tyhmyyttään onnellisuutensa olla helluntalainen vain ainoastaan synnin nautintojen takia.

Nyt heistä on tosiaankin kokkontunut ryhmä tänne, he ovat yksimielisiä koska se auttaa heidän pahaa oloaan. jos joku uskova puuttuu heidän tekemisiin alkaa äläkkä.

Miksi sitten eivät tahdo parannusta tehdä joka olisi kuitenkin se kaikista paras ja tehokkain keino heille päästä tuosta katuvasta katkeruudestaan eroon.

Vastaa sinä miksi? Se ei onnistu kuin tunnustamalla tuo luopuminen rehellisesti Jumalalle, kärsiä syytökset yksin eikä puskettaa niitä syyttömille. Kyllä Herra sitten viimein vapauttaa antaa rauhan sydämmelle kuin tuhlaajapojalle konsanaan.

sanottavaa kirjoitti:

hellarille voimia kestää.

Valitettavasti tämä luopioitten ryhmä tavoitti jälleen uhrinsa jonkä päälle he oksentavat pahaa oloaan.

Foorumille on asettunut entisten helluntalaisten ryhmittymä, heistä osa ilmeisesti paatuneita, he katkerina hyökkäävät uskovien kimppuun juuri mielellään entisen seurakuntansa uskovien jossa itsekin vaikuttivat ennen ennellisesti uskossa.

Maailma tuntui heista kuitenkn raakkaamalta sen ilot alkoholi, tupakka, jne..Ovat sittemmin huomanneet kuinka menettivät tyhmyyttään onnellisuutensa olla helluntalainen vain ainoastaan synnin nautintojen takia.

Nyt heistä on tosiaankin kokkontunut ryhmä tänne, he ovat yksimielisiä koska se auttaa heidän pahaa oloaan. jos joku uskova puuttuu heidän tekemisiin alkaa äläkkä.

Miksi sitten eivät tahdo parannusta tehdä joka olisi kuitenkin se kaikista paras ja tehokkain keino heille päästä tuosta katuvasta katkeruudestaan eroon.

Vastaa sinä miksi? Se ei onnistu kuin tunnustamalla tuo luopuminen rehellisesti Jumalalle, kärsiä syytökset yksin eikä puskettaa niitä syyttömille. Kyllä Herra sitten viimein vapauttaa antaa rauhan sydämmelle kuin tuhlaajapojalle konsanaan.

..........Valitettavasti tämä luopioitten ryhmä tavoitti jälleen uhrinsa jonkä päälle he oksentavat pahaa oloaan............

Äläpä liiottele. Kyllä uskovainenkin voi kyllästyä tyhmyyteen.

sanottavaa kirjoitti:

hellarille voimia kestää.

Valitettavasti tämä luopioitten ryhmä tavoitti jälleen uhrinsa jonkä päälle he oksentavat pahaa oloaan.

Foorumille on asettunut entisten helluntalaisten ryhmittymä, heistä osa ilmeisesti paatuneita, he katkerina hyökkäävät uskovien kimppuun juuri mielellään entisen seurakuntansa uskovien jossa itsekin vaikuttivat ennen ennellisesti uskossa.

Maailma tuntui heista kuitenkn raakkaamalta sen ilot alkoholi, tupakka, jne..Ovat sittemmin huomanneet kuinka menettivät tyhmyyttään onnellisuutensa olla helluntalainen vain ainoastaan synnin nautintojen takia.

Nyt heistä on tosiaankin kokkontunut ryhmä tänne, he ovat yksimielisiä koska se auttaa heidän pahaa oloaan. jos joku uskova puuttuu heidän tekemisiin alkaa äläkkä.

Miksi sitten eivät tahdo parannusta tehdä joka olisi kuitenkin se kaikista paras ja tehokkain keino heille päästä tuosta katuvasta katkeruudestaan eroon.

Vastaa sinä miksi? Se ei onnistu kuin tunnustamalla tuo luopuminen rehellisesti Jumalalle, kärsiä syytökset yksin eikä puskettaa niitä syyttömille. Kyllä Herra sitten viimein vapauttaa antaa rauhan sydämmelle kuin tuhlaajapojalle konsanaan.

Oppitunti 1. sydämessä on vain yksi m. Huom. se ei tarkoita metriä.

Se kaanaankieli on ärsyttävää. Kokeillaas kuitenkin sanoa sillä jotakin:

Olet tänä päivänä oikeassa hellarinimimerkistä. Hän saarnaa korvasyyhyynsä tuomion sanoja muille. Hän on kuin kalkilla päällystetty hauta. Hän kyhää toisille raskaita taakkoja mutta itse hän ei niihin tohdi koskea..

Äh, en minä osaa...

Joku laittoi hellarille kohdan jossa kehoitetaan ottamaan ensin se rikka omasta silmästä.

Hän ei sitä tee, vaan edelleen joka kerta kun avaa suunsa on syyttämässä muita, ja leimaamassa sairaaksi.

Sillä hän suojelee omaa uskoaan, muiden kustannuksella.

Samoista syistä -kyseessä on oman uskon suojeleminen - monet muutkin yhtyvät häneen.

Helppo vastaus, hellari haihattelee.

Nyt sait palautetta hellari, mutta tunnut olevan ylimielinen. Et sinä ole empaattinen kuin unelmissa, jotka eivät ole yhtä totuuden kanssa. Luit itsestäsi totuuden ja se on sinun uskottava. Sinun mielestä ei evankeliumi ole kaikille, se on jo hengellinen rikos. Joku voi omata huonot sosiaaliset taidot, hän ei mielestäsi pelastu. Olet väärässä. Kyllä pelastuu kun tekee parannuksen ja sellaisena sinun on hyväksyttävä tämä ihminen. Tuskin sinun kanssa moni haluaa olla yhteistyössä, ehkä joku lievemmässä uskossa oleva luterilainen.

nasta laudassa kirjoitti:

Nyt sait palautetta hellari, mutta tunnut olevan ylimielinen. Et sinä ole empaattinen kuin unelmissa, jotka eivät ole yhtä totuuden kanssa. Luit itsestäsi totuuden ja se on sinun uskottava. Sinun mielestä ei evankeliumi ole kaikille, se on jo hengellinen rikos. Joku voi omata huonot sosiaaliset taidot, hän ei mielestäsi pelastu. Olet väärässä. Kyllä pelastuu kun tekee parannuksen ja sellaisena sinun on hyväksyttävä tämä ihminen. Tuskin sinun kanssa moni haluaa olla yhteistyössä, ehkä joku lievemmässä uskossa oleva luterilainen.

kaivamalla vikoja ja jokainen sanakin väännetään vinoon - tuoko on kristillistä sitten?
Lapsellista arvostelua, jossa ei ole päätä ei häntää. Menkää itseenne ja olkaa hiljaa!
Kukaan uskova ei kaipaa lukea päivästä toiseen jokaisessa ketjussa toisiin uskoviin kohdistuvaa tahallista arvostelua! Uskovina teidän tulisi viedä nimim.hellaria rukouksin Jumalan eteen häntä siunaten, jos todella koette hänessä olevan kaiken tuon, mitä hänestä kirjoitatte - muutenhan tuollainen toisen uskovan arvostelu tulee synniksi teille itselle - eli tehkää parannus kukin omalla kohdallanne - tuollainen arvostelu ei ole sitä, mihin Raamattu kehoittaa.

Ojentaa tulee - synnistä - ei toisen ihmisen heikkouksia ja puutteita kaivaen. Itsekään ette ole vielä täydellisiä. Kirjoituksenne ovat omia arviointeja - minä en ole kokenut hänen kirjoituksistaan mitään tuollaista, mitä te häntä arvostelevat löydätte.

PS. Toivon, että jätätte vastaamatta kirjoitukseeni - en vastaanota mielipiteitänne toisen uskovan ihmisen parjaamisesta, eivätkä ne muuta minun käsityksiäni hänestä

Palsta on tarkoitettu keskusteluksi helluntailaisuudesta - ei helluntailaisista.

Hellarista kaivetaan kirjoitti:

kaivamalla vikoja ja jokainen sanakin väännetään vinoon - tuoko on kristillistä sitten?
Lapsellista arvostelua, jossa ei ole päätä ei häntää. Menkää itseenne ja olkaa hiljaa!
Kukaan uskova ei kaipaa lukea päivästä toiseen jokaisessa ketjussa toisiin uskoviin kohdistuvaa tahallista arvostelua! Uskovina teidän tulisi viedä nimim.hellaria rukouksin Jumalan eteen häntä siunaten, jos todella koette hänessä olevan kaiken tuon, mitä hänestä kirjoitatte - muutenhan tuollainen toisen uskovan arvostelu tulee synniksi teille itselle - eli tehkää parannus kukin omalla kohdallanne - tuollainen arvostelu ei ole sitä, mihin Raamattu kehoittaa.

Ojentaa tulee - synnistä - ei toisen ihmisen heikkouksia ja puutteita kaivaen. Itsekään ette ole vielä täydellisiä. Kirjoituksenne ovat omia arviointeja - minä en ole kokenut hänen kirjoituksistaan mitään tuollaista, mitä te häntä arvostelevat löydätte.

PS. Toivon, että jätätte vastaamatta kirjoitukseeni - en vastaanota mielipiteitänne toisen uskovan ihmisen parjaamisesta, eivätkä ne muuta minun käsityksiäni hänestä

Palsta on tarkoitettu keskusteluksi helluntailaisuudesta - ei helluntailaisista.

( PS. Toivon, että jätätte vastaamatta kirjoitukseeni - en vastaanota mielipiteitänne toisen uskovan ihmisen parjaamisesta, eivätkä ne muuta minun käsityksiäni hänestä)

Tuossa kanssa yksi taivaanrannan maalari.

Ketä Hellari nimitteli räyhähengeksi ja rikkinäiseksi?

? ? ? kirjoitti:

Ketä Hellari nimitteli räyhähengeksi ja rikkinäiseksi?

"Mazdels (ei kirj.)
2.9.2013 20:12
Rukoillaan että Jumala antaisi helluntailaisille räyhähengille rakkaudellisen hengen. "

Kuka nimitteli ja ketä?

? ? ? kirjoitti:

"Mazdels (ei kirj.)
2.9.2013 20:12
Rukoillaan että Jumala antaisi helluntailaisille räyhähengille rakkaudellisen hengen. "

Kuka nimitteli ja ketä?

"???"
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

? ? ? kirjoitti:

Ketä Hellari nimitteli räyhähengeksi ja rikkinäiseksi?

"???"
Lue "hellarin" aloitus uudestaan niin saat vastauksen.

"???"
Luepa uudelleen ajatuksen kanssa. Lue myös 3.9. kirjoittamani teksti tästä samasta viestiketjusta, löydät vastauksen.

Mazdesl (ei kirj.) kirjoitti:

"???"
Luepa uudelleen ajatuksen kanssa. Lue myös 3.9. kirjoittamani teksti tästä samasta viestiketjusta, löydät vastauksen.

valaissut yhtään enempää sitä, että hellari olisi nimitellyt ketään, sinuakaan!
Linkitä esiin ne ketjut, joissa hän sinua on nimitellyt!

Kaikki eivät niele jatkuvia solvauksia noin vain ja voivat antaa takaisin samalla mitalla.

Ps. Sinä olet se, joka et ole ymmärtänyt tämän keskustelupalstan tarkoitusta.