Jotain vuosi sitten kun yhtä fissioydinvoimalaa oli jo pykätty pian vuosikymmen, valmistumisesta ei ole tietoakaan ja kuulosti että jos se joskus valmistuu, sen turvallisuus on heikkoa. Lisäksi toista fissioydinvoimalan rakentamista oltiin aloittamassa, tuli mieleen että eikö energiaa todellakaan voisi saada muutenkin kuin turvattomaksi käyvällä ydinvoimalla.
Siinä laskeskelin että meillä Suomessahan olisi kaikki edellytykset saada edullista energiaa kotimaisella työllä kausivarastoimalla auringonenergiaa uudella tavalla, kuvittelin että siitä kiinnostuttaisiin ja alettaisiin selvittää koska edullinen energiahan mahdollistaa maalle korkean elintason, kuten esim. Norjassa tai Kuwaitissa.
Hämmästykseni on ollut melkoinen kun kyseinen asia on saanut uteliaan tutkimisen sijasta tyrmäävän vastaanoton. Tuntuu että kaikki vauvasta vaariin vihaavat henkilöä joka kertoo menetelmästä saada edullista energiaa kotimaisella työllä. Ymmärtäisin asian jos jollakin olisi tutkittua tietoa ettei kerrottu menetelmä toimi, eikä sitä voi muokata toimivaksi. Mutta ei, mitään tutkimuksia ei ole löytynyt eikä niitä haluta tehdä.
Moniin muihin energiaan liittyviin tutkimuksiin satsataan miljoonia, mutta tähän aurinkoenergian kausivarastoinnin selvittämiseen ei edes sitä 30 000 euroa, jonka se maksaisi kun teetettäisiin vaikka jonkin yliopiston toimesta. Eli sekä tavalliset ihmiset keskustelupalstoilla että viralliset tahot, jotka päättävät tutkimuksista, pelkäävät jotakin eivätkä halua että saisimme edullista kotimaista energiaa ulkomailta ostettavan ja turvallisuusriskin omaavan fissiovoiman tilalle.
Täälläkin enemmistö näyttää olevan niin vihainen minulle että jos tapaisimme kaupungilla, olen varma että saisin sellaisen löylytyksen etten selviäisi siitä hengissä. Ja vain siitä syystä että olen esittänyt menetelmää millä suomalaiset saisivat runsaasti edullista päästötöntä ja turvallista energiaa. Ihmeellistä, kerrassaan ihmeellistä.
Lisäksi olen esittänyt laskelmat joiden perusteella jokainen fysiikan perusasiat hallitseva pystyy itse laskemaan menetelmän toimivuuden. Koska on mahdollista tuottaa tarvitsemamme lämpö- ja sähköenergia muuten kuin fissioydinvoimaloiden avulla, vastaukseni kysymykseen "Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?" on "Ei pitäisi rakentaa lisää fissioydinvoimaa".
Siinä laskeskelin että meillä Suomessahan olisi kaikki edellytykset saada edullista energiaa kotimaisella työllä kausivarastoimalla auringonenergiaa uudella tavalla, kuvittelin että siitä kiinnostuttaisiin ja alettaisiin selvittää koska edullinen energiahan mahdollistaa maalle korkean elintason, kuten esim. Norjassa tai Kuwaitissa.
Hämmästykseni on ollut melkoinen kun kyseinen asia on saanut uteliaan tutkimisen sijasta tyrmäävän vastaanoton. Tuntuu että kaikki vauvasta vaariin vihaavat henkilöä joka kertoo menetelmästä saada edullista energiaa kotimaisella työllä. Ymmärtäisin asian jos jollakin olisi tutkittua tietoa ettei kerrottu menetelmä toimi, eikä sitä voi muokata toimivaksi. Mutta ei, mitään tutkimuksia ei ole löytynyt eikä niitä haluta tehdä.
Moniin muihin energiaan liittyviin tutkimuksiin satsataan miljoonia, mutta tähän aurinkoenergian kausivarastoinnin selvittämiseen ei edes sitä 30 000 euroa, jonka se maksaisi kun teetettäisiin vaikka jonkin yliopiston toimesta. Eli sekä tavalliset ihmiset keskustelupalstoilla että viralliset tahot, jotka päättävät tutkimuksista, pelkäävät jotakin eivätkä halua että saisimme edullista kotimaista energiaa ulkomailta ostettavan ja turvallisuusriskin omaavan fissiovoiman tilalle.
Täälläkin enemmistö näyttää olevan niin vihainen minulle että jos tapaisimme kaupungilla, olen varma että saisin sellaisen löylytyksen etten selviäisi siitä hengissä. Ja vain siitä syystä että olen esittänyt menetelmää millä suomalaiset saisivat runsaasti edullista päästötöntä ja turvallista energiaa. Ihmeellistä, kerrassaan ihmeellistä.
Lisäksi olen esittänyt laskelmat joiden perusteella jokainen fysiikan perusasiat hallitseva pystyy itse laskemaan menetelmän toimivuuden. Koska on mahdollista tuottaa tarvitsemamme lämpö- ja sähköenergia muuten kuin fissioydinvoimaloiden avulla, vastaukseni kysymykseen "Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa?" on "Ei pitäisi rakentaa lisää fissioydinvoimaa".
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jokainen rakentamatta jätetty ydinvoimala on hyvä ydinvoimala, eikä huonompia tarvita.
On ihan perusteltuja epäilyjä ehdotetun aurinkoenergian kausivaraston järkevyydestä, sekä teknisen toteutuskelpoisuuden että talodellisuuden suhteen. Silti kannattaisin sen tarkempaa selvittämistä esim. Lappeenrannan yliopiston toimesta. Mutta pallo on silloin profiilla, täältä emme pysty enemmän vaikuttamaan. Ja tuo työttömien kytkeminen hankkeeseen kannattaisi unohtaa, se vain synnyttää epäilyksiä, ettei hanke ole terveellä pohjalla.
Tuota LUT.n tai muun vastaavan tahon suorittamaa tutkimusta tähän kivivarastonäkemykseen on täällä esitetty ja faktaa asiasta pyydetty, mutta ei kelpaa.Mitään faktaa ei ole saatu vaan pelkkiä näkemyksiä.Uusiutuvien palstalla on useassa ketjussa aiheesta keskustelua.Saas nähdä keneltä ensimmäiseksi "palaa päreet".
Tuo työttömien työllistäminen on se avainkysymys ja juuri sitä kannattaisi pohtia. Onko elintasomme ja hyvinvointimme todellakin niin hyvä että meidän kannattaa jättää hyödyntämättä se työvoimapotentiaali mikä meillä työttömissä on ja minkä me kalliisti maksamme veroissamme.
Ideologiakysymyshän tämä on, ei siitä mihinkään pääse. Tälläkin hetkellä me maksamme palkat sadoille tuhansille yhteiskunnan työpaikoissa oleville eikä monikaan epäile ettei se olisi terveellä pohjalla. Opetus, sairaanhoito ja muut suuret alat hoidetaan, kuten annat ymmärtää, ehkä epäterveellä tavalla kun yhteiskunta on palkannut työntekijät. Jos näin saa olla, eikö myös energian voisi siirtää tähän epäterveeseen osaan? Edullinen energia lienee yhtä kannattavaa kuin hoidetut kansalaiset tai opetuksen saaneet kansalaiset. Ne hyödyttävät yhteiskunnan jäseniä ja saavat sen voimaan paremmin.
Jokaisen kannattaakin, nykyisen tilanteen havahduttamana, miettiä paljonko kannattaa maksaa ideologiasta joka teettää työt ulkomaisilla (kuten nykyiset fissiovoimalat rakennetaan) ja maksaa suomalaisille työntekijöille työttömyyskorvausta. Tänä vuonna tuo ideologia on maksanut 8 miljardin lainan ottamisen. Onko se tervettä kun joudumme ottamaan velkaa noin paljon kun emme voi ideologiamme vuoksi työllistää suomalaisia työntekijöitä, vaan maksamme heille siitä kun loisivat soffalla?
Pistäpä linkkiä missä olisi esitetty. Muuta on kyllä esitetty, mutta eikö sen pitäisi koskea kerrottua menetelmää eikä jotain muuta? Jos sinä pyydät tietoja 184 m2:n oamkotitalosta jonka kenties haluat ostaa, riittääkö sinulle että saat materiaalin 12 m2:n yksiöstä jossakin betonukuutiossa?
Päreet palaa jos huomaa että fissioydinvoima voidaan korvata kerrotulla kokonaisedullisemmalla energialla. Niinhän joillakin on jo tapahtunut.
Pieniä sivuhuomautuksia. Ol 3 turvallisuus ei ole heikkoa vaan kuuluu gen III+ luokkaan joka on tähänastisista ydinvoimaloista turvallisin. Sekä ydinvoima ei käy turvattomammaksi vaan turvallisuutta kehitetään jatkuvasti.
Sitten sinun muuhun kirjoitukseen. Itse en ole vihainen tai mitään siihen liittyvää. Vain hyvinkin skeptinen. Ilman huono lämmönsiirtokyky on yksi asia. Toinen on reikien poraaminen. Kuten olet sanonut, että kalliosta lähtee vain 2 %, mutta kyllä isonkin mökin saa sortumaan poistamalla siitä 2%. Kallion lämpölaajeneminen on hallitsematonta sekä graniitti sisältää pieniä määriä aineita, jotka sulavat alle 600 asteessa. Ilmankierron toteutus, vertikaaliset reiät eivät riitä ja kun ruvetaan poraamaan horisontaalisesti, sortumisriski kasvaa, ja kallio pitää käytännössä kaivaa esiin ennen kuin siihen pystyy edes vaakasuuntaisia reikiä poraamaan. Vesieristys on myös hankala toteuttaa sivuilta ja pohjasta. On myös runsaslumisena talvena kallio sulattaa väkisinkin lunta, en nyt kylläkään ala laskemaan paljonko se vaatii energiaa.
Tehdyt tutkimukset hieman asiaan liittyen on tehty kun reikään on tehty pinnoitus ja apuna on käytetty muita aineita lämmönsiirtäjinä, koska ovat pitäneet ilman ja kiven välistä lämmönsiirtoa huonona.
Niinpä, koelaitos on Olkiluodossa. Turvallisuutta kehitetään, jos se ei toimi, mitä tapahtuu?
Me olemme käsitelleet noita asioita, enkä ole löytänyt niistä todellisia esteitä lämmön varastointiin, jonkin verran tutkittavia kohtia ja kenties tarvetta kääntää reikien suunta pystysuorasta vaakasuoraan.
Monissa mökeissä on eristys keskellä seinää eli 30 - 50 % on poistettu ja edelleen ne pystyssä ovat. Moni pilvenpiirtäjäkin sisältää keskellä esim. asuntoja ja kestävät sortumatta. Jos tuollainen varasto sortuu, se ei liene kovin vaarallista koska tuo 2 % edustaa tuollaisen 150 x 300 x 300 metrin varastossa vain 2.5 metrin laskeutumista maksimissaan jos kaikki kivi murenisi ja tiivistyisi kasaan.
Miksi kallion lämpölaajeneminen olisi hallitsematonta? Se laajenee aina sinne suuntaa jossa on vähiten estettä eli käytännössä sivuille ja ylöspäin sekä olemassa oleviin halkeamiin.
Tuolla aineella tarkoittanet fosforipentoksidia, jonka sulamispiste on 340 astetta, mutta joka on graniitissa muodossa joka ei pysy kasassa eli käytännössä jauheena. Sitä on graniitissa 0.12 % eli kuution graniitissa 1.2 litraa. Koska se ei pitä graniittia kasassa edes tavallisessa lämpötilassa, ei sen sulaminen heikennä graniitin lujuutta.
Tuo ilmakierron ongelma saattaa olla sellainen asia joka pakottaa käyttämään erisuuntaista rei'itystä. Silloin mainitsemasi seikat eivät muodostu ongelmaksi. Se miksi ensin kannattaa lähteä tutkimaan pystysuuntaisia reikiä on siinä että suurin osa rei'istä voitaisiin porata ylhäältä alaspäin. Työllisyystyönä tehtävät poraukset vaakasuuntaan vähentävät tehtäviin sovelutuvien henkilöiden määrää. Mutta vaakasuuntaan porattuna tuota kestävyyttä ei tarvitse epäillä.
Vesieristystä ei oikeastaan tarvita, riittää että ympärille porataan samanlaisia reikiä mitä itse varasto on ja pumpataan niitä pitkin tulevat vesi pois. Sen me kävimme läpi aikaisemmin. Päältä tuleva vesi voidaan aina ohjata pois ojia pitkin kun vain varmistetaan ettei vedelle ole suoraa rööriä varastoon. Se ei siis ole yhtään suurempi ongelma kuin veden ohjaaminen putkea pitkin fissioydinvoimalassa.
Lämmönsiirtokyky riittää ilmalla, se on laskettu ja kykenee siirtämään tarvittavan määrän energiaa. Tuo mihin viittaat, on sellaisesta tilanteesta missä yritetään varastoida vuorokausivarastoida lämpöenergiaa, ei kausivarastoida kesän aikana.
Kun kausivarastoidaan, lämmönsiirron kiveen tarvitsee olla sata kertaa vähäisempi kuin kertomassasi tutkimuksessa. Muista että yhtä kuutiometriä kohden kiveen tarvitsee siirtyä latausvaiheessa vain 100 W:n teholla energiaa ja käyttötilanteessa 30 W:n teholla suurimmillaan. Jos miettii että kuutiometrin sisällä reiässä on 100 W:n hehkulamppu, saa hyvän kuvan miten sen lämmittämä liikkuva ilma ehtii siirtyä kiveen. Kovin paljon ilman lämpötila ei kivenlämpötilaa korkeammaksi nouse.
Poistat 2 prosenttia oikeasta paikasta, niin kyllä pilvenpiirtäjänkin saa romahtamaan. Vaakasuuntaisten reikien poraaminen vaatii sen, että kallio kaivetaan esiin ja se on mielestäni ongelma. Myös ojitus ja ei välttämättä toimi, sen verran rankkoja sateita suomessakin tulee, ettei edes viemäriverkosto jaksa vetää kaikkea. Graniitti on felsinen kivi ja sisältää myös piitä, kaliumia, alumiinia ja natriumia nyt ainakin. Vaikkakin aika pienissä määrin verrattuna maasälpään ja kvartsiin, mutta ainakin natrium ja kalium sulavat paljon ennen 600 astetta ja alumiini alkaa käymään jo vähän veltoksi.
Kallio laajenee sinne missä on tilaa ja reikiin sillä on helppo tie.
Kausivarastointi on myös tutkittu, juurikin n. 600 asteen lämpötiloilla.
Suomen mittakaavan lumimassojen sulattaminen kuluttaa myös paljon, joten "hukkaan menevää" energiaa on enemmän kuin laskelmissasi.
Ehkä se poisjättäminen on tehty oikeista paikoista kun ne pysyvät pystyssä kymmeniä vuosia, ellei enemmänkin. Miksei siis varaston rei’itystä voisi tehdä oikein eli yksi reikä jokaista neliömetriä kohden jompaankumpaan suuntaan? Mainitsemasi aineet ovat graniitissa oksideina, joten niiden sulamispiste on eri kuin puhtaan aineen. Esimerkiksi alumiinioksidin sulamispiste on yli 2000 astetta vaikka puhdas alumiini sulaa 660 asteen lämmössä. Nämä sidokset siis pitävät kallion kasassa vaikka lämpötila olisi 600 astetta. Löydät tästä tietoa esimerkiksi tuolta (http://actamont.tuke.sk/pdf/1997/n3/9labas.pdf)
Jos paras ratkaisu on porata vaakasuuntaan, niin silloin kalliota voidaan louhia sitä mukaa kuin reikiä porataan. Kyseessä on silloin pitkälle avolouhos jonka leveys on luokkaa 3-6 m ja paksuus 30-50 m. Tällöin kummallekin sivulle jää ilmakanava joka on koko varaston seinän kokoinen eli ilma jakaantuu tasaisesti reikiin. Myös laajeneminen tapahtuu sivuille eli ilmakanava kapenee metrillä syksyllä kun varasto on kuumimmillaan.
Sateista sen verran että varaston päällähän on kalliota joka ei läpäise vettä. Rakennusvaiheessa jokainen neliömetri voidaan tarkastaa että vedelle on kulkureitti sivuille eikä sisään ole halkeamia ja jos on, ne injektoidaan. Varaston päällinenhän ei ole kuuma vaikka kallion sisässä varastossa olisi lämpöä se 600 astetta. Se lämpenee vain muutamalla asteella muuta ympäristöä lämpimämmäksi.
Tuon kestävyyden me saisimme selville sillä ehdottamallani testillä jossa leikataan graniitista kuutiometrin kokoinen pala ja lämmitetään sitä. Sen avulla nähdään mitä tapahtuu kun graniitin pinnan lämpötila reiässä on 600 astetta. Sulaako graniitti, muuttuuko se veteläksi vai tapahtuuko muuta. Samalla selviäisi millä teholla lämpö siirtyy graniittiin ja paljonko graniittilohkare paisuu kuumetessaan.
Jos kallio laajenee reikään, se laajenee sinne sitten ja poraamalla hieman suurempi reikä reiän tilavuus pysyy riittävänä. Kalliomme jäähtyvät kaiken aikaa ja jos tuo liike tuhoaisi kalliota, silloin kalliomme olisi murusina. Jos kiveä kuumennetaan hitaasti, nuo mainitsemasi aineet liukuvat toistensa suhteen eli kallio käyttäytyy jähmeän nesteen tavoin.
Jos kuumennus ja kylmennys tapahtuu nopeasti, silloin kiven sidokset rikkoontuvat ja kivi rapautuu, kuten tapahtuu esim. saunan kiukaassa kun kuumennus ja jäähtyminen ovat nopeita tapahtumia. Tässä fissioydinvoiman korvaamisessa muutos on hyvin verkkainen, kuumennus kestää koko kesän, samoin viilennys. Lämpötilaero olisi luokkaa 400 astetta. En tietenkään voi varmuudella sanoa että graniitti kestää tämän, mutta mielestäni tämä on sen verran todennäköisesti toimivalta näyttävä menetelmä että nuo pienet testit kannattaisi tehdä.
Jos sinulla on jotain tietoa kausivarastoinnista ilman avulla kallioon, olisimme hyvin kiinnostuneita näkemään nämä tulokset. Monenlaisia muita tutkimustuloksia on yritetty esittää, mutta ei kertomaani. Jokohan sinä osaisit laittaa linkin sellaiseen?
Mitä tarkoitat tuolla lumimassojen sulattamisella? Se ei nyt auennut minulle.
"Monenlaisia muita tutkimustuloksia on yritetty esittää, mutta ei kertomaani. Jokohan sinä osaisit laittaa linkin sellaiseen? "
En ole missään vaiheessa sanonut, että ilman ja puhtaan graniitn välistä tutkimusta on tehty. Kausivarastointia on tutkittu muilla tavoilla.
Muistan aiemmissa ketjuissa kun puhuit, että varaston päällä voisi vaikka rakentaa jalkapallokentän joka pysyisi varaston lämmön takia sulana koko talven, tämä on yksi asia tuosta lumen sulattamisesta.
En missään vaiheessa ole myöskään tätä menetelmää täysin tyrmännyt. Kokeet voisi tehdä, mutta D-vitamiinitutkimuksen jälkeen toivoisin, etä sen tekee joku muu kuin yliopisto. Nyt tästä saa hyvää keskustelua, koska asiaa perstuu pelkästään teoriaan. On laskelmia ja olettamuksia, erilaisia hypoteeseja ja mahdollisuuksia. Tämän maailman aikana on kuitenkin huomattu, että käytäntö ja teoria eroaa vahvasti toisistaan.
Ja tuosta OL3 turvallisuudesta. Se on yksi syy miksi siinä kestää kauan, kun ei asioita tehdä kunnolla kerralla, vaan samat asiat joudutaan teettämään paremmin uudestaan joko saman yrityksen puolesta tai jonkun toisen yrityksen tekemänä. Turbiinisalissa alunperin käytetyt kiila-ankkurit revittiin kaikki pois seinistä, kun eivät kelvanneet siitä syystä, että ne sai pois vasaralla, pihdeillä ja voimalla. Se oli rankkaa hommaa repiä niitä irti, kun niitä kuitenkin sinne oli aika paljon hakattu.
Kausivarastointia on kyllä tutkittu monilla tavoin, mutta jostakin kumman syystä ei esittämälläni tavalla eli yksinkertaisella mahdollisella, poraamalla reikiä kallioon ja kierrättämällä reiän kautta kuumaa ilmaa siten että tarvittava siirtoteho teho on pieni eli 200 W/m2.
Varaston päälle voidaan rakentaa jalkapallokenttä. Sen lämpötila voidaan päättää sellaiseksi kuin halutaan. Kalliohan vuotaa lämpöä ja ajatuksena on ettei kalliota eristetä vaan se kerätään kuoressa olevilla rei’illä hyötykäyttöön. Lämpötilahan on pieni, joten sitä ei aivan joka paikassa voi hyödyntää. Yksi ajatus oli että annetaan osan lämmöstä kulkeutua maaperään jolloin jalkapallokenttä pysyisi sulana. Pakko näin ei ole tehdä, ottamalla vuotava lämpö hyötykäyttöön varaston yläpuolinen alue lämpenee vain muutamalla asteella. Lumi sulaa enemmän varaston päällä kuin muualla, niinhän se tekee kaukolämpöverkostonkin päällä. Mutta syntyvä vesi voidaan ohjata pois, se ei ole haitaksi varastolle.
Tuo ajatus teettää tutkimukset ainakin osittain esim. amiksella on hyvä ajatus. Mutta jonkin verran pitäisi varmaan olla yliopistotason tietoa kun mittauksia tehdään vaikka amiksessa kuutio voitaisiin rei’ittää, eristää ja kuumentaa.
Esittämäni ajatus on koottu suurimmaksi osaksi olemassa olevista rakenteista. Kallioonhan on porattu reikiä, sitä on louhittu ja satoja vuosia. Sulatoissa metalleja sulatetaan ja niitä valmistetaan ja kuljetetaan mekaanisestikin olemassa olevissa prosesseissa. Joten ei sekään pelkkää teoriaa ole. Auringonsäteilyäkin on kohdistettu monissa paikoissa, joten sekin on käytännössä toimivaa. ”Onkalo” on kai eniten teoreettisin rakennelma, mutta vastaavia on käytännössä olemassa, vaikkakaan ei juuri kerrotussa tarkoituksessa. Aika vähän tuossa on teoriaa.
Vähiten testattu asia lienee kallion kuumentaminen ja sen kestävyys, mutta sekin on helppo kokeilla pienellä koejärjestelyllä. Mitä olen testejä löytänyt, kallion lujuus puolittuu kun se kuumennetaan 800 asteen kuumuuteen. Kalliota on allamme kilometrejä, ja alla oleva pysyy ehjänä. Onhan meilläkin toista kilometriä syvä kaivoskin. Jos siis lujuus puolittuu, kuuma kallio kestää siis vähintään puolet eli 700 metrisen kallion painon musertumatta. Eli tuo kerrottu 150 metriä ei olisi ongelma.
Eniten OL3:n ja muiden uusien turvallisuudessa huolestuttaa digi-tekniikan tulo ohjaus- ja säätöjärjestelmiin. Ne ovat tunnetusti bugiherkkiä ja juuri poikkeustilanteissa niitä on vähiten testattu. OL3:n ohjaustekniikka on täysin uutta, sitähän ei edelleenkään ole olemassa. OL3:sta puuttuu tietääkseni myöskin mahdollisuus käsiohjaukseen, joten ongelmatilanteessa ihmiset eivät voi mitään tapahtumille. Nykyiset voimalat kyetään vielä ohjaamaan käsipelilläkin turvalliseen tilaan.
Toinen huolenaihe on näppituntuman puuttuminen kun kaikki on automatiikan ohjauksessa. Mitä jos se automatiikan suunnittelija ei olekaan huomannut ottaa huomioon jotain tilannetta ja valvomohenkilökunta luottaa sokeasti automatiikkaan? Ennen oli joka tehtaassa henkilöitä jotka tunsivat prosessin. Nykyisin ei enää, nyt ollaan vain töissä ja tehdään sitä mitä on opetettu. Kokonaiskuva hämärtyy. Jossain sulatossa se ei ole niin vaarallista, joskus saattaa joku pettää mutta se voidaan korjata. Fissioydinvoimalassa tähän ei ole oikein varaa.
"OL3:sta puuttuu tietääkseni myöskin mahdollisuus käsiohjaukseen"
Ei puutu
Ja miten saa fission loppumaan helposti... Puutarhasakset käteen ja säätösauvakoneiston syöttökaapeli tai ohjauskaapeli poikki.
Olet oikeassa, että asiosta josta idea koostuu, on käytännön kokemusta. Mutta kun ne yhdistää tavalla mitä ei ole kokeiltu, se on taas teoriaa, eikä ole täysin varmaa toimivatko ne yhdessä. Olen kansainvälisen tason urheilija, joten käytän nyt urheiluvertausta. Ajatellaan, että olen nopea juoksemaan 100m, todettu käytännössä. Ja osaan hypätä myös aidan yli hyvin, todettu käytännössä. Se, että olen nopea juoksemaan 100 metrin aidat on pelkkää teoriaa ja sitä ei voida tietää ennen kuin kokeilee. Saatan olla hyvä tai putoan jo alkukarsinnoissa. Eli yhdistämällä asioita tavalla, jota ei ole ennen kokeiltu, tekee siitä teoriaa, vaikka käytännön kokemusta olisikin yksittäisistä prosessin osista.
Tutkimuksen voisi teettää vielä korkeammalla taholla kuin yliopistolla. Amis nyt ei ainakaan ole siihen oikea paikka.
Ja mainitsemasi "onkalo" ratkaisu on hyvin lähellä jo käytössä olevaa "lämmönkeräintä", joka kerää auringon lämpöä, eikä päästä sitä ulos ennen kuin sitä tarvitaan esimerkiksi lämmitykseen.
Ei tuo sinun vertaus kovin hyvin vastaa tätä fuusioreaktorin energian varastoinnin periaatetta. Aitajuoksussa mukana on aika, joka taas on eliminoitu merkityksettömäksi esitetyssä menetelmässä. Eli riittää että kykenee juoksemaan 100 metriä ja hyppäämään välillä muutaman aidan yli. Vaikka aikaa menee koko kesä mutta pääsee maaliin, suoritus on hyväksyttävä.
Kun kuumennetaan piikennoa keskitetyllä säteilyllä onkalossa, kerrallaan on vain pieni määrä kuumennettavaa materiaalia. Jos aurinko menee pilveen ja kenno ei lämpene, menetetään se pieni määrä juuri siihen aikaan, mutta kun aurinko jälleen paistaa, kuumeneminen alkaa uudestaan ja enemmin tai myöhemmin piikenno on kuumentunut. Eli esimerkissäsi riittää että pääset sen aidan yli juostessasi satasta. Ajalla ei ole merkitystä, uskomme kuitenkin että kesän aikana pääset kaikkien aitojen yli.
Kuumentunut kenno siirretään energiakonttiin, jossa sen lämpöenergia pysyy hyvin koska energiakontissa on lämpöeristetyt seinämät. Taaskaan ei ole mikään kiire, riittää että kenno saadaan konttiin jossakin vaiheessa päivää. Riippuu päivästä minkä verran auringonpaistetta saadaan. Ja jos sääennuste kertoo ettei päivän aikana ole tarpeeksi auringonpaistetta, silloin annetaan keräimen olla rokulissa ja kennot varastossa lämmössä. Jos tiedossa on auringonpaistetta tarpeeksi, silloin kennoja siirretään energiakontilla keräysalueelle kuumennettavaksi.
Kun energia on konteissa ja ne siirretään mekaanisesti varaston tyhjennysalueelle odottamaan, silloinkaan ei ole mikään kiire. Päivän aikana kerätty lämpöenergia ehditään siirtää vuorokauden aikana kallioon kun ilma kiertää energiakontin kennojen lomitse. Jos päivä ei paista seuraavana päivänä, silloin kennot luovuttavat vähän enemmän lämpöenergiaa kallioon, mikä ei tietenkään ole mikään huono asia.
Koska kerran reiät porattuna ja kanavat louhittuna ilma voi kiertää kalliossa, teknisten vaurioiden riski on pieni. Jos yksi puhallin pettää, muut jatkavat ilman kierrättämistä ja viallinen voidaan vaihtaa. Energian siirrolla ei siis ole mitään hätää vaikka siirron teho vähenisi, se vain hieman hidastaisi energian lataamista.
Amis on oikeastaan hyvä paikka, siellä osataan käsitellä materiaaleja, hitsata, porata, leikata. Korkeamman koulutuksen paikat eivät välttämättä kykene siihen vaan tilaavat työn kalliilla ulkopuolelta. Itse mittalaitteiden käytön voisi sitten joku yliopiston kaveri tehdä.
Ajatushan on sama, estää lämpösäteilyä karkaamasta. Periaate taas hieman erilainen. "Onkalossa" kuuman kappaleen säteilyenergia pyritään ohjaamaan haijastuksilla takaisin kaappaleeseen volframipinnoitettujen osien avulla jolloin lämpö imeytyy kuumennettavaan kappaleeseen kuten perinteisissä lämmönkeräimissäkin.
Se missä se eroaa olemassa olevista, on siinä että se mikä ei suostu imeytymään vaan pääsee häviöiden vuoksi pinnoituksen toiselle puolelle, kerätään siellä kulkevien ilmakanavien kautta esilämmittämään kuumennusta odottavaa kennoa. Näin hyötysuhdetta saadaan nostettua.
Olet oikeassa, automatiikka hoitaa puoli tuntia ja sen jälkeen ihmisillä on mahdollisuus ottaa halutessaan ohjat käsiinsä. Mutta mitä tapahtuu tuon puolen tunnin aikana kun automatiikka pitää ohjat käsissään?
Se ei selvinnyt uudesta esitteestä kykeneekö venttiileitä kääntämään lihasvoimalla kuten nykyisissä voimaloissa voidaan tehdä vai onko OL3:n venttiilit suljettuja paketteja jotka toimivat vain jos automatiikka toimii. Eikö Fukushimassa ollut näin?
Esimerkki oli ehkä huono, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että menetelmä on edelleen teoriaa. Koko prosessista ei ole käytännön kokemusta, vaan se perustuu laskelmiin ja siihen, että prosessin osat toimivat ainakin jotenkin. Prosessi muodostuu osista, eikä niiden yhdessätoimimisesta ole vielä käytännön kokemusta, eli se perustuu olettamuksiin ja johtopäätöksiin, joten se on teoriaa. Esimerkillä ajoin siis takaa sitä, että vaikka prosessit toimivat erikseen, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ne toimivat yhdistettynä.
OL3:n turvallisuudesta ei ole muuta näyttöä kuin laskelmat. Jo pohjalaatan valussa STUK joutui antamaan periksi itse asettamilleen vaatimuksille ja hyväksymään valun.
Siitä on kirjoitettu pitkä tiedote, pohjalaatan valusta siis. Siellähän kerrotaan että ongelmia oli, mutta lopputulos täytti kaikki asetetut kriteerit. Eikös se ole kuitenkin tärkeintä?
Te jotka naputtelette noita miinuksia tuohon, kertokaapa ihan rehellisesti minkä takia naputtelette niitä? Laitan tähän muutaman arvauksen.
Oman työpaikan puolesta (fissioydinvoimaloita ei rakennettaisi jos kaiken energian saisi edullisemmin fuusioreaktorista)?
Kateudesta (kun ette itse keksineet)?
Rahojen menettämisen pelosta (pelkäät menettäväsi rahaa kun olet sijoittanut fissioydinvoimaan)?