Vastaus kari Arolalle Magma.fi:ssä:
"Uskon yksilön kykyyn tehdä omalta kohdalta järkeviä ratkaisuja
skriven av Heidi Fagerlund den 2.9.2013
Tosiasioita voi yrittää vältellä puhumalla kauniita asioita pakkoruotsin tiimoilta. Tällainen keskustelu alkaa kuitenkin kuulostaa naiivilta hyvin nopeasti. Kehitys tulee väistämättä kulkemaan sitä tosiasiaa kohti, että jonain päivänä ruotsinkielen pakollisuus poistuu kouluopetuksesta. Joko tämä tapahtuu rakentavasti ja yksilön omaan valintakykyyn uskoen, tai repivästi taistellen, jossa pakkoon ripustautuen vaaditaan kaikille oikeutta opiskella ruotsia. Jälkimmäinen vaihtoehto ei kuitenkaan takaa aitoa arvostusta toista kotimaista kieltämme kohtaan. Arvostus syntyy aidosta mielenkiinnosta ja usein myös omakohtaisuudesta. Minä kannatan kielten valinnassa aitoa yksilönvapautta. Tällä monipuolistamme suomalaisten kielitaitoa ja eri maiden kulttuurien tuntemusta."
Ja toinen vastaus Kari Arolalle:
Suomenkielinen suomalainen
skriven av Marja Simola den 3.9.2013
Haluan esittää suomenkielisen suomalaisen näkökulman suomalaisten halukkuudesta oppia muita kieliä. - Turun Sanomissa 3.9.2013 esitätte, että suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä. Olen asiasta täysin eri mieltä. Mielestäni suomenkieliset päättäjät ovat EuroopanUnioniin liittymisen jälkeen hirttäytyneet ruotsin kieleen. Samalla kun Suomi liittyi Unioniin olisi ollut aika siirtyä vapaaseen kielivalintaan, jolloin ruotsin kieli olisi tullut vapaasti valittavien kielten joukkoon. Englannin kielen tärkeyttä tuskin kukaan voi nykymaailmassa vähätellä, mutta muiden isojen kielten osaaminen maassamme on todella vähäistä.
Suomenruotsalaiset ovat aivan oikein oivaltaneet, mihin meneillään olevalla kansalaisaloitteella pyritään. Pakkoruotsista, kaksikielisyydestä ja virkaruotsista on päästävä eroon. Ne ovat jo nyt olleet rajoittamassa suomenkielisten opintoja ja varsinkin kieliopintoja. Varsinkin Länsi-Suomessa ruotsin kieli syrjii suomenkielisiä työmarkkinoilla, koska juuri siellä sijaitsee runsaasti kaksikielisiä kuntia. Länsi-suomalaiset kokevat myös herkimmin kielellistä syrjintää hakeutuessaan koulutukseen, joka suosii kaksikielisiä ammatti- ja yliopisto-opiskelijoita. Länsi-Suomalaiset kannattavat eniten vapaata kielivalintaa, koska ovat joutuneet eniten kärsimään kielellisestä syrjinnästä vuosisatojen ajan. Jotta Suomi ja suomalaiset menestyisivät kansaivälisillä markkinoilla, me emme voi vaatia kaikkia opiskelemaan toista pientä kieltä, ruotsia. Meidän pitää katsoa mallia naapurimaistamme, jotka ovat valinneet viralliseksi kieleksi maan pääkielen, joka Suomessa on selkeästi suomen kieli. Kouluissamme on oltava mahdollisuus laajempaan kielivalintaan. Siihen eivät riitä edes pelkkä ruotsi tai venäjä. "
"Uskon yksilön kykyyn tehdä omalta kohdalta järkeviä ratkaisuja
skriven av Heidi Fagerlund den 2.9.2013
Tosiasioita voi yrittää vältellä puhumalla kauniita asioita pakkoruotsin tiimoilta. Tällainen keskustelu alkaa kuitenkin kuulostaa naiivilta hyvin nopeasti. Kehitys tulee väistämättä kulkemaan sitä tosiasiaa kohti, että jonain päivänä ruotsinkielen pakollisuus poistuu kouluopetuksesta. Joko tämä tapahtuu rakentavasti ja yksilön omaan valintakykyyn uskoen, tai repivästi taistellen, jossa pakkoon ripustautuen vaaditaan kaikille oikeutta opiskella ruotsia. Jälkimmäinen vaihtoehto ei kuitenkaan takaa aitoa arvostusta toista kotimaista kieltämme kohtaan. Arvostus syntyy aidosta mielenkiinnosta ja usein myös omakohtaisuudesta. Minä kannatan kielten valinnassa aitoa yksilönvapautta. Tällä monipuolistamme suomalaisten kielitaitoa ja eri maiden kulttuurien tuntemusta."
Ja toinen vastaus Kari Arolalle:
Suomenkielinen suomalainen
skriven av Marja Simola den 3.9.2013
Haluan esittää suomenkielisen suomalaisen näkökulman suomalaisten halukkuudesta oppia muita kieliä. - Turun Sanomissa 3.9.2013 esitätte, että suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä. Olen asiasta täysin eri mieltä. Mielestäni suomenkieliset päättäjät ovat EuroopanUnioniin liittymisen jälkeen hirttäytyneet ruotsin kieleen. Samalla kun Suomi liittyi Unioniin olisi ollut aika siirtyä vapaaseen kielivalintaan, jolloin ruotsin kieli olisi tullut vapaasti valittavien kielten joukkoon. Englannin kielen tärkeyttä tuskin kukaan voi nykymaailmassa vähätellä, mutta muiden isojen kielten osaaminen maassamme on todella vähäistä.
Suomenruotsalaiset ovat aivan oikein oivaltaneet, mihin meneillään olevalla kansalaisaloitteella pyritään. Pakkoruotsista, kaksikielisyydestä ja virkaruotsista on päästävä eroon. Ne ovat jo nyt olleet rajoittamassa suomenkielisten opintoja ja varsinkin kieliopintoja. Varsinkin Länsi-Suomessa ruotsin kieli syrjii suomenkielisiä työmarkkinoilla, koska juuri siellä sijaitsee runsaasti kaksikielisiä kuntia. Länsi-suomalaiset kokevat myös herkimmin kielellistä syrjintää hakeutuessaan koulutukseen, joka suosii kaksikielisiä ammatti- ja yliopisto-opiskelijoita. Länsi-Suomalaiset kannattavat eniten vapaata kielivalintaa, koska ovat joutuneet eniten kärsimään kielellisestä syrjinnästä vuosisatojen ajan. Jotta Suomi ja suomalaiset menestyisivät kansaivälisillä markkinoilla, me emme voi vaatia kaikkia opiskelemaan toista pientä kieltä, ruotsia. Meidän pitää katsoa mallia naapurimaistamme, jotka ovat valinneet viralliseksi kieleksi maan pääkielen, joka Suomessa on selkeästi suomen kieli. Kouluissamme on oltava mahdollisuus laajempaan kielivalintaan. Siihen eivät riitä edes pelkkä ruotsi tai venäjä. "
Vastaukset 1
Vanhimmat
On hienoa, että suomalaisnaiset kunnostautuvat myös kielivapauden puolustajina.
Aivan liikaa heitä on ollut pakkoruotsituksen puolestapuhujina julkisuudessa.