Lukiessani viestejä eri uskonnollisilla foorumeilla on selvästi havaittavissa ihmisten osallistuvan niihin erilaisella vireellä. On pellejä, jotka saavat hauskuuksistaan toivottavasti jotakin tyydytystä. Sitten on ihmisiä, jotka omaa oloaan keventääkseen koittavat kasata kiviä toisten kärryihin. Minä toimin usein näin, valitettavasti. Sitten on etsijöitä ja epäilijöitä jotka tosissaan koittavat löytää "totuutta".
Ja sitten joka keskustelusta löytyy profeetta. Yksi tai useampi. Tietää kaiken. Välillä vain kohteliaisuudesta alentuu ilmoittamaan, että on sittenkin vain ihminen. Mutta kun tarkemmin lukee huomaa, että nämä profeetat ovat sittenkin ehkä kaikkein vajaampia. Kaikki epämiellyttävät ja epäselvät asiat sivuutetaan niinkuin niitä ei olisi. Siirrytään taustalle vaanimaan ja odottamaan pölyn laskeutumista.
Onko se niin paha asia olla välillä vaikka väärässä? Onko väärin sanoa:"En tiedä"? Minun silmissäni se lisäisi uskottavuutta. Tasainen peräänantamaton jaaritus vie väkisinkin ajatuseni johonkin pahaan sielulliseen vammaan.
Ja sitten joka keskustelusta löytyy profeetta. Yksi tai useampi. Tietää kaiken. Välillä vain kohteliaisuudesta alentuu ilmoittamaan, että on sittenkin vain ihminen. Mutta kun tarkemmin lukee huomaa, että nämä profeetat ovat sittenkin ehkä kaikkein vajaampia. Kaikki epämiellyttävät ja epäselvät asiat sivuutetaan niinkuin niitä ei olisi. Siirrytään taustalle vaanimaan ja odottamaan pölyn laskeutumista.
Onko se niin paha asia olla välillä vaikka väärässä? Onko väärin sanoa:"En tiedä"? Minun silmissäni se lisäisi uskottavuutta. Tasainen peräänantamaton jaaritus vie väkisinkin ajatuseni johonkin pahaan sielulliseen vammaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joidenkin ihmisten on vaikea myöntää olevansa väärässä. Jos on kyse uskonnosta, niin väärässä olemisen myöntäminen on likipitäin sama kuin oman minäkuvansa rikkominen. Siksi omasta uskosta ja mielipiteistä pidetään kiinni kaikin mahdollisin keinoin. Tämän vuoksi osa vahvan vakaumuksen omaavista ihmisistä ei kykene keskustelelaan avoimin mielin - eikä missään tapauksessa muuttamaan mielipiteitään tai myöntämään olevansa väärässä.
Näin ollen avoimin mielin pystyy keskustelemaan lähinnä ne, jotka hakevat totuutta, mutta eivät ole sitä vielä löytäneet. He pystyvät myös myöntämään olleensa väärässä.
Uskonto on siitä kumma keskustelun aihe, että kaikki ovat omasta mielestään oikeassa ja muut väärässä. Mitään totuutta ei pystytä näyttämään toteen.
Kysymys on virheellinen ja harhaanjohtava. On myös olemassa leipäpappeja, kuten CIA:n frendit asian toteavat. That´s it.