Rintamakarkurit

Totuus on hyvä tuoda esiin.

Ja itäslaaveissako niitä karkureita ei ole. Entäs norjalaiset, puolalaiset ja tanskalaiset. Välimeren asukit loi sentään ensimmäiset sivilisaatiot joita Himmler väitti arjalaisiksi.

Kysymys ei ole yksilöistä. Jos yksilöinä mitattaisi kuka pelkäsi eniten, niin ranskalaiset olisi suurimpie pelkureita ja latviaalaiset kovimpia sotureita.

"Kyllä siellä kaikki loppujen lopuksi pelkäs henkensä puolesta, ainakin suurin osa."

On luonnollista, että rintamalla pelkää. Valtaosa veteraaneista kuitenkin pystyi pelkonsa hallitsemaan ja taistelemaan. He pitivät maamme itsenäisenä... eivät nämä rintamakarkurit.

Karkureista ulistaan, koska mustalaisia ja vasureja oli heidän joukossaan varsin paljon. Esimerkiksi manne Rainerin teloittaminen karkuruudesta syytettynä katsottiin fasismiksi. Venäläiset saavat myös piilovihana syytteitä juutalaisista amnutuista karkureista. Jos yksikään juutalainen tai mustalainen ammuttiin minkä tahansa syyn perusteella oli se heimon mukaan maailmanlopun luokan holorikos. Jos esimerkiksi kaikki ammutut olisivat olleet suomenkielistä keskiluokkaa ja porvaristoa ei kukaan liittäisi paskan vertaa koko asiasta.

tiedätkö mitä kirjoitti:

Karkureista ulistaan, koska mustalaisia ja vasureja oli heidän joukossaan varsin paljon. Esimerkiksi manne Rainerin teloittaminen karkuruudesta syytettynä katsottiin fasismiksi. Venäläiset saavat myös piilovihana syytteitä juutalaisista amnutuista karkureista. Jos yksikään juutalainen tai mustalainen ammuttiin minkä tahansa syyn perusteella oli se heimon mukaan maailmanlopun luokan holorikos. Jos esimerkiksi kaikki ammutut olisivat olleet suomenkielistä keskiluokkaa ja porvaristoa ei kukaan liittäisi paskan vertaa koko asiasta.

Lue lisää

Sodan päätyttyä Neuvostoliitto vaati kaikkisotilaskarkurit vapautettaviksi ja näin tapahtui. He perustivat oman järjestön, jonka nimeksi tuli 'Entisten sotilaiden toverikuntien liitto'. He myös peräsivät itselleen oikeuksia aloittaen lauseen: Entiset sotilaat, sodassa eniten kärsineet, vaativat...'.

Kansan keskuudessa heille lähinnä naureskeltiin avoimesti ja niinpä liitto pikkuhiljaa katosi näköpiiristä.

"Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–1952) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja näiden omaisten etujärjestö. Parhaimmillaan yli 30 000 jäsentä kerännyt STL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton yhteisöjäsen vuosina 1946–1952. Liiton edeltäjiä olivat välirauhan 1940–1941 aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset. Vuosina 1945–1946 järjestö tunnettiin nimellä Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto (ESTL).

Vasemmistolaisia entisten sotilaiden yhteenliittymiä alkoi syntyä syksyllä 1944 jatkosodan päätyttyä, ja ensimmäinen maanlaajuinen kokous pidettiin 13. marraskuuta. Loppuvuodesta näihin kerääntyneet henkilöt alkoivat järjestäytyä toverikunniksi, joiden työtä johtamaan perustettiin 29. tammikuuta Tampereella Entisten Sotilaiden Toverikuntien Keskustoimikunta. Mukaan tuli alkuvaiheessa myös entisiä punakaartilaisia, jotka 1947 perustivat oman erillisen järjestönsä. Erilaisten korvausten saaminen mm. metsä- ja punakaartilaisille oli järjestön keskeinen vaatimus.

ESTL:n perustava kokous pidettiin 1. huhtikuuta 1945, jolloin järjestöön kuului 51 toverikuntaa ja noin 10 000 jäsentä. Toverikunnat kuuluivat alueidensa piirijärjestöihin ja niissä oli erillisiä kerhoja mm. sotilaille, metsäkaartilaisille, metsästäjille ja pienviljelijöille. Suurimmillaan järjestöön kuului vuoden 1946 alussa 220 jäsenjärjestöä ja yli 30 000 jäsentä. Liiton status alkoi kuitenkin laskea jo 1947, jolloin STL päätti liittokokouksessa yhdistää toimintoja SKDL:n kanssa. STL:n toimisto lakkautettiin ja siirrettiin SKDL:n hoidettavaksi. Piirijärjestöjen toiminnot siirrettiin SKDL:n piirien toverikuntajaostoille. STL:n oma toiminta alkoi supistua, mutta se jatkui virkistystoiminnan merkeissä ja sosiaalikysymysten parissa aina vuoteen 1952.

Keväästä 1945 alkaen ESTL julkaisi äänenkannattajaansa Toveri. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisesti kannattamattomana vuonna 1947"

Entiset sotilaat kirjoitti:

Sodan päätyttyä Neuvostoliitto vaati kaikkisotilaskarkurit vapautettaviksi ja näin tapahtui. He perustivat oman järjestön, jonka nimeksi tuli 'Entisten sotilaiden toverikuntien liitto'. He myös peräsivät itselleen oikeuksia aloittaen lauseen: Entiset sotilaat, sodassa eniten kärsineet, vaativat...'.

Kansan keskuudessa heille lähinnä naureskeltiin avoimesti ja niinpä liitto pikkuhiljaa katosi näköpiiristä.

"Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–1952) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja näiden omaisten etujärjestö. Parhaimmillaan yli 30 000 jäsentä kerännyt STL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton yhteisöjäsen vuosina 1946–1952. Liiton edeltäjiä olivat välirauhan 1940–1941 aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset. Vuosina 1945–1946 järjestö tunnettiin nimellä Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto (ESTL).

Vasemmistolaisia entisten sotilaiden yhteenliittymiä alkoi syntyä syksyllä 1944 jatkosodan päätyttyä, ja ensimmäinen maanlaajuinen kokous pidettiin 13. marraskuuta. Loppuvuodesta näihin kerääntyneet henkilöt alkoivat järjestäytyä toverikunniksi, joiden työtä johtamaan perustettiin 29. tammikuuta Tampereella Entisten Sotilaiden Toverikuntien Keskustoimikunta. Mukaan tuli alkuvaiheessa myös entisiä punakaartilaisia, jotka 1947 perustivat oman erillisen järjestönsä. Erilaisten korvausten saaminen mm. metsä- ja punakaartilaisille oli järjestön keskeinen vaatimus.

ESTL:n perustava kokous pidettiin 1. huhtikuuta 1945, jolloin järjestöön kuului 51 toverikuntaa ja noin 10 000 jäsentä. Toverikunnat kuuluivat alueidensa piirijärjestöihin ja niissä oli erillisiä kerhoja mm. sotilaille, metsäkaartilaisille, metsästäjille ja pienviljelijöille. Suurimmillaan järjestöön kuului vuoden 1946 alussa 220 jäsenjärjestöä ja yli 30 000 jäsentä. Liiton status alkoi kuitenkin laskea jo 1947, jolloin STL päätti liittokokouksessa yhdistää toimintoja SKDL:n kanssa. STL:n toimisto lakkautettiin ja siirrettiin SKDL:n hoidettavaksi. Piirijärjestöjen toiminnot siirrettiin SKDL:n piirien toverikuntajaostoille. STL:n oma toiminta alkoi supistua, mutta se jatkui virkistystoiminnan merkeissä ja sosiaalikysymysten parissa aina vuoteen 1952.

Keväästä 1945 alkaen ESTL julkaisi äänenkannattajaansa Toveri. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisesti kannattamattomana vuonna 1947"

Lue lisää

Neuvostoliitto vaati täällä mielistelemään pelkureita ja raukkoja kun taas Jooseppi pisti omilleen pelkästä vankeudesta napin ohtaan. Neuvostoliitto, Ranska ja Italia oli karkuruudella ja vankimäärällä mitattuina pelkurimaisimmat suurvallat.

Entiset sotilaat kirjoitti:

Sodan päätyttyä Neuvostoliitto vaati kaikkisotilaskarkurit vapautettaviksi ja näin tapahtui. He perustivat oman järjestön, jonka nimeksi tuli 'Entisten sotilaiden toverikuntien liitto'. He myös peräsivät itselleen oikeuksia aloittaen lauseen: Entiset sotilaat, sodassa eniten kärsineet, vaativat...'.

Kansan keskuudessa heille lähinnä naureskeltiin avoimesti ja niinpä liitto pikkuhiljaa katosi näköpiiristä.

"Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–1952) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja näiden omaisten etujärjestö. Parhaimmillaan yli 30 000 jäsentä kerännyt STL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton yhteisöjäsen vuosina 1946–1952. Liiton edeltäjiä olivat välirauhan 1940–1941 aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset. Vuosina 1945–1946 järjestö tunnettiin nimellä Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto (ESTL).

Vasemmistolaisia entisten sotilaiden yhteenliittymiä alkoi syntyä syksyllä 1944 jatkosodan päätyttyä, ja ensimmäinen maanlaajuinen kokous pidettiin 13. marraskuuta. Loppuvuodesta näihin kerääntyneet henkilöt alkoivat järjestäytyä toverikunniksi, joiden työtä johtamaan perustettiin 29. tammikuuta Tampereella Entisten Sotilaiden Toverikuntien Keskustoimikunta. Mukaan tuli alkuvaiheessa myös entisiä punakaartilaisia, jotka 1947 perustivat oman erillisen järjestönsä. Erilaisten korvausten saaminen mm. metsä- ja punakaartilaisille oli järjestön keskeinen vaatimus.

ESTL:n perustava kokous pidettiin 1. huhtikuuta 1945, jolloin järjestöön kuului 51 toverikuntaa ja noin 10 000 jäsentä. Toverikunnat kuuluivat alueidensa piirijärjestöihin ja niissä oli erillisiä kerhoja mm. sotilaille, metsäkaartilaisille, metsästäjille ja pienviljelijöille. Suurimmillaan järjestöön kuului vuoden 1946 alussa 220 jäsenjärjestöä ja yli 30 000 jäsentä. Liiton status alkoi kuitenkin laskea jo 1947, jolloin STL päätti liittokokouksessa yhdistää toimintoja SKDL:n kanssa. STL:n toimisto lakkautettiin ja siirrettiin SKDL:n hoidettavaksi. Piirijärjestöjen toiminnot siirrettiin SKDL:n piirien toverikuntajaostoille. STL:n oma toiminta alkoi supistua, mutta se jatkui virkistystoiminnan merkeissä ja sosiaalikysymysten parissa aina vuoteen 1952.

Keväästä 1945 alkaen ESTL julkaisi äänenkannattajaansa Toveri. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisesti kannattamattomana vuonna 1947"

Lue lisää

Nämäkin Suomen ruotsalaiset "urhot" saivat soutuhommistaan eläkkensä ja päivärahansa!


Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:

Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)

Sivulta 147

1. Närpiö 229 (292)
2. Korsnäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)


Yhteensä 613 (781)

Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:

"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."

Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45


Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478

"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"


Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472

"Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi."

Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502

"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. - Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – "Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."


Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610

"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. - Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. - Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."



Mietiskellessäsi kuuntele "lännen miesten biisiä"...

Pet Shop Boys - Go West
http://www.youtube.com/watch?v=SezoGW_z9w0

he he he kirjoitti:

Neuvostoliitto vaati täällä mielistelemään pelkureita ja raukkoja kun taas Jooseppi pisti omilleen pelkästä vankeudesta napin ohtaan. Neuvostoliitto, Ranska ja Italia oli karkuruudella ja vankimäärällä mitattuina pelkurimaisimmat suurvallat.

Lue lisää

"Neuvostoliitto vaati täällä mielistelemään pelkureita ja raukkoja kun taas Jooseppi pisti omilleen pelkästä vankeudesta napin ohtaan"

Ei nyt sentään, mutta kaikki palautetut sotavangit vietiin suoralta kädeltä pohjoisen vankileireille ja he saivat monivuotiset lisätuomiot. Vangiksi jäämisen olosuhteet (esim. tajuttomuus) eivät toimineet lieventävänä asianhaarana. Vielä vapauduttuaankin heitä pidettiin toisen luokan kansalaisina ja heitä syrjittiin myös asumisen ja työpaikkojen suhteen.

Totuus voittaa kirjoitti:

"Neuvostoliitto vaati täällä mielistelemään pelkureita ja raukkoja kun taas Jooseppi pisti omilleen pelkästä vankeudesta napin ohtaan"

Ei nyt sentään, mutta kaikki palautetut sotavangit vietiin suoralta kädeltä pohjoisen vankileireille ja he saivat monivuotiset lisätuomiot. Vangiksi jäämisen olosuhteet (esim. tajuttomuus) eivät toimineet lieventävänä asianhaarana. Vielä vapauduttuaankin heitä pidettiin toisen luokan kansalaisina ja heitä syrjittiin myös asumisen ja työpaikkojen suhteen.

Lue lisää

Monilla putinilaisilla on ollut mahdollisuus vääristää isäukkonsa historiaa. Putinilla ei tosin ehkä tainnut juuri karkureita suvussaan olla. Leningradista ei päässyt karkuun ainakaan elossa.

Eikö siinä ollut kyse rintamakarkureista?

Kekkonen oli siviilimies koko sotien ajan. Erkko oli osan jatkosotaa sotavankitoimiston päällikkönä ja Korsimo palveli yksikön vääpelinä ainakin Talvisodassa.

Sun sukulaisia varmasti iso liuta.