Anita Broden(Ruotsin eduskunta, Folkpartiet) sekaantuu

kielipolitiikkaamme

yle, 6.9.2013:

"Folkpartietin kansanedustaja Ruotsin eduskunnassa, Anita Brodén oli niin huolestunut (Suomen kieliasioista), että kirjoitti kysymyksen Ruotsin hallitukselle.
- Ruotsin hallitus ei tietenkään voi sekaantua Suomen sisäisiin asioihin, mutta voimme pohjoismaisesta perspektiivistä nostaa esiin yhteisen historiamme arvon, sanoo Anita Brodén. Ruotsin kieli/skandinaaviska on tärkeä silta yhteiselle työllemme. Suomelle kaksikielisenä maana olo antaa fantastiset mahdollisuudet. Aivan uusi maailma avautuu kieliopintojen kautta. Pohjolassa olemme me 25 miljoonaa ihmistä, jotka puhumme samaa keietä. Se on valtava mahdollisuus, joka Suomen pitäisi säilyttää, sanoo kansanedustaja Anita Brodén. Hän on myös hämmentynyt niistä uhkauksista, joita säännöllisin väliajoin kohdistetaan suomenruotsalaisia kohtaan.
- Uhaukset pitää aina tuomita, nousta puolustamaan kaikkien ihmisten oikeuksia sanoa mielipiteensä, ilman että he joutuvat uhatuiksi tai sopimattomuuksien kohteeksi.
Pakollisia kieliä tarvitaan
Anita Brodén ottaa kantaa myös keskeiseen kysymykseen, eli pakollisiin kieliopintoihin Suomessa.
Toivon ja uskon - ja jaan Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP:n) käsityksen - että Suomessa pitää jatkossakin olla kaksi kansalliskieltä. Pakollista kieliopetusta tarvitaan, että se status säilyisi.
Jos ruotsi pidetään kansallisena kielenä, säilyvät myös oikeudelliset oikeudet. Muutoin on riski, että ne ohenevat ja hiipuvat, sanoo Anita Brodén.
Hänen mukaansa ei ole mikään ongelma oppia monia kieliä, mutta niiden oppiminen on aloitettava aikaisin. Ja se on toinen ongelma Suomessa kieliopetuksessa.
Suomi liukuu pois pohjoismaisesta yhteisyydestä
Anita Brodén edustaa kansanpuoluetta Ruotsin eduskunnassa, missä monet näkevät huolestuneena riskin, että Suomi liukuu pois pohjoismaisesta yhteisöstä...."

("Folkpartiets ledamot i Sveriges riksdag Anita Brodén var så oroad, att hon skrev en fråga till regeringen.
- Den svenska regeringen kan förstås inte blanda sig i Finlands interna angelägenheter, men vad vi kan göra ur ett nordiskt perspektiv är att lyfta fram värdet av vår gemensamma historia, säger Anita Brodén. Det svenska/skandinaviska språket är en viktig brygga för vårt gemensamma arbete.
För Finland ger det fantastiska möjligheter att vara ett tvåspråkigt land. En helt ny värld öppnar sig genom språkstudier. I Norden är vi 25 miljoner människor som talar samma språk. Det är en enorm möjlighet som Finland borde ta till vara, säger riksdagsledamoten Anita Brodén.
Hon är också förtvivlad över hoten som med jämna mellanrum riktas mot finlandssvenskar:
- Hot måste vi alltid fördöma, stå upp för alla människors rätt att uttrycka en åsikt utan att för den skull bli utsatt för hot och otillbörligheter.
Obligatoriska språk behövs
Den centrala frågan om obligatoriska språkstudier i Finland tar Anita Brodén också ställning till.
ag hoppas och tror - och delar Svenska folkpartiets uppfattning - att Finland ska fortsätta ha två nationella språk. Obligatorisk språkundervisning behövs för att behålla den statusen.
Om svenskan behålls som ett nationellt språk, har man också de juridiska rättigheterna. Risken finns annars att det uttunnas och falnar, noterar Anita Brodén.
Enligt henne är det inget problem att lära sig många språk, men det ska börjas i tid, ett annat problem med språkundervisningen i Finland.
Finland glider ur nordisk gemenskap
Anita Brodén representerar Folkpartiet i den svenska riksdagen, där många med oro ser risken för att Finland glider bort från en nordisk gemenskap....")

22

173

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • f ngf fg

      Ruotsin kantahan on aina ollut, että pakkoruotsia toki tarvitaan Suomessa....
      Obamalle tietenkin puhuttiin englantia, onhan englanti pakollinen kieli kaikille Ruotsissa.

      • härmälääne

        Hårre good eikö Obama osaa ruotsia, mihin tämä maailma on menossa.


      • uufre

        Suomalaisten pitää vaatia että pohjoismainen yhteys vaatii suomen kielen hallintaa. On ruotsalaista venkoilua väittää että suomi ei ole pohjoismainen kieli tai suomalaiset eivät voi olla pohjoismaisia suomenkielellä. Suomi on saamen kielen kanssa pohjoismaiden vanhimmat kielet.

        Englanti on pohjoismainen kieli mutta suomi EI ole.

        Suomi on myös pohjoismainen kieli. Opettakaa sitä ruotsalaisiille norjalaisille ja tanskalaisille jos pohjoismaisuus on niin tärkeää.

        Wikipedia:
        Pohjoismaiden neuvosto

        Pohjoismaiden neuvosto käyttää työkielinään ruotsia, tanskaa ja norjaa. Suomea ja islantia ei ole hyväksytty virallisiksi kieliksi, koska se loisi maaperää englannin kielen käyttöön organisaatiossa joka painottaa pohjoismaalaisuutta, samalla kun ruotsi toinen on Suomen virallisista kielistä

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjoismaiden_neuvosto


    • käännöst tulee.....

      riksdagen.se:
      "Skriftlig fråga 2012/13:557

      Det svenska språkets ställning i Finland
      den 3 juni

      Fråga

      2012/13:557 Det svenska språkets ställning i Finland

      av Anita Brodén (FP)

      till statsrådet Ewa Björling (M)

      Samarbetet inom Norden är unikt i sitt slag, där gemensamma värdegrunder utgjort en plattform för djupt samarbete och beslut som underlättat såväl arbete som studier i våra respektive länder. Skandinaviska språket har varit en viktig brygga för åtskilliga möten, varför vi i Sverige värdesatt den tvåspråkiga kulturen i Finland, där svenskan haft en viktig plats. De populistiska strömningar som vi inte minst i det senaste valet noterade kring krav på att minska studiemöjligheter i svenska kan säkerligen bottna i en historia där den svenskspråkiga minoriteten utgjorde en maktelit. Om det är så bör vi ta det på stort allvar och arbeta i alla nordiska samarbetsforum för att ännu djupare involvera det finskspråkiga Finland i det nordiska samarbetet på folklig nivå. Alla våldshot gentemot politiker, oavsett anledning, har vi ett gemensamt ansvar för att fördöma och bekämpa. Svenska Folkpartiets viceordförande i Finland, Päivi Storgård, tolkade de mordhot hon utsatts för som ”en språkfråga och ett näthat, där finlandssvenskarna blivit en måltavla”. Det framkommer inte om det i detta fall enbart är kvinnor som blivit en måltavla.

      Min fråga till statsrådet är om statsrådet är beredd att ta kontakt med sina finska kolleger för att gemensamt bedöma vilka insatser som behöver tas för att på ett bättre sätt involvera det finskspråkiga Finland på folklig nivå i nordiskt samarbete, att på ett positivt sätt främja tvåspråkigheten och att gemensamt bekämpa hot riktade mot beslutsfattare."

      • käännösss

        Eli tässä Anita Brodenin Ruotsin eduskunnalle esittämä kirjallinen kysymys, koskien Suomen kielipolitiikkaa:


        "Kirjallinen kysymys 2012/13:557

        Ruotsin kielen asema Suomessa

        3.6.2013

        Kysymys

        2012/13:557Ruotsin kielen asema Suomessa

        kysyjä Anita Brodén (FP)

        valtioneuvos Ewa Björlingille (M)

        Yhteistyö Pohjolassa on laadultaan erityistä, siinä yhteiset arvopohjat ovat muodostaneet pohjan syvälle yhteistyölle ja päätöksille, jotka ovat helpottaneet sekä työtä että opintoja kussakin maassa. Skandinaaviset kielet ovat olleet tärkeä siltä kokouksissa, ja siksi olemme me Ruotsissa arvostaneet Suomen kaksikielistä kulttuuria, jossa ruotsin kielellä on tärkeä paikka. Populistiset virtaukset, jotka me huomasimme viime vaaleissakin, ovat vaatineet ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksien vähentämistä. Vaatimukset voivat varmaankin perustua siihen (Suomen) historiaan, jossa ruotsinkielinen vähemmistö muodosti valtaeliitin. Jos näin on, on asiaan suhtauduttava suurella vakavuudella ja työskenneltävä kaikilla pohjoismaisilla yhteistyöfoorumeilla, että voisimme yhä syvemmin kietoa suomenkielisen Suomen pohjoismaiseen yhteistyöhön kansanomaisella tasolla. Kaikki väkivaltaiset uhkaukset poliitikkoja kohtaan, syystä riippumatta, on meillä yhteinen vastuu tuomita ja taistella niitä vastaan. Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja Suomessa, Päivi Storgård, tulkitsi ne murhauhkaukset, joiden kohteeksi hän joutui, ”kielikysymykseksi ja internet-vihaksi, jossa suomenruotsalaisista tuli maalitaulu”. Esiin ei ole tullut, olivatko tässä tapauksess vain naiset maalitauluna.

        Kysymykseni valtioneuvokselle on, että onko valtioneuvos valmistautunut ottamaan yhteyttä suomenkielisiin kollegoihinsa, arvioidakseen heidän kanssaan yhdessä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, että suomenkieliset Suomessa voitaisiin kansanomaisella tasolla paremmalla tavalla sisällyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön, sekä positiivisella tavalla edistää kaksikielisyyttä(Suomessa) ja yhteisesti taistella niitä uhkia vastaan, jotka kohdistuvat päättäjiä vastaan."


      • Suomi suomalaisille
        käännösss kirjoitti:

        Eli tässä Anita Brodenin Ruotsin eduskunnalle esittämä kirjallinen kysymys, koskien Suomen kielipolitiikkaa:


        "Kirjallinen kysymys 2012/13:557

        Ruotsin kielen asema Suomessa

        3.6.2013

        Kysymys

        2012/13:557Ruotsin kielen asema Suomessa

        kysyjä Anita Brodén (FP)

        valtioneuvos Ewa Björlingille (M)

        Yhteistyö Pohjolassa on laadultaan erityistä, siinä yhteiset arvopohjat ovat muodostaneet pohjan syvälle yhteistyölle ja päätöksille, jotka ovat helpottaneet sekä työtä että opintoja kussakin maassa. Skandinaaviset kielet ovat olleet tärkeä siltä kokouksissa, ja siksi olemme me Ruotsissa arvostaneet Suomen kaksikielistä kulttuuria, jossa ruotsin kielellä on tärkeä paikka. Populistiset virtaukset, jotka me huomasimme viime vaaleissakin, ovat vaatineet ruotsin kielen opiskelumahdollisuuksien vähentämistä. Vaatimukset voivat varmaankin perustua siihen (Suomen) historiaan, jossa ruotsinkielinen vähemmistö muodosti valtaeliitin. Jos näin on, on asiaan suhtauduttava suurella vakavuudella ja työskenneltävä kaikilla pohjoismaisilla yhteistyöfoorumeilla, että voisimme yhä syvemmin kietoa suomenkielisen Suomen pohjoismaiseen yhteistyöhön kansanomaisella tasolla. Kaikki väkivaltaiset uhkaukset poliitikkoja kohtaan, syystä riippumatta, on meillä yhteinen vastuu tuomita ja taistella niitä vastaan. Ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja Suomessa, Päivi Storgård, tulkitsi ne murhauhkaukset, joiden kohteeksi hän joutui, ”kielikysymykseksi ja internet-vihaksi, jossa suomenruotsalaisista tuli maalitaulu”. Esiin ei ole tullut, olivatko tässä tapauksess vain naiset maalitauluna.

        Kysymykseni valtioneuvokselle on, että onko valtioneuvos valmistautunut ottamaan yhteyttä suomenkielisiin kollegoihinsa, arvioidakseen heidän kanssaan yhdessä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, että suomenkieliset Suomessa voitaisiin kansanomaisella tasolla paremmalla tavalla sisällyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön, sekä positiivisella tavalla edistää kaksikielisyyttä(Suomessa) ja yhteisesti taistella niitä uhkia vastaan, jotka kohdistuvat päättäjiä vastaan."

        "Jos näin on, on asiaan suhtauduttava suurella vakavuudella ja työskenneltävä kaikilla pohjoismaisilla yhteistyöfoorumeilla, että voisimme yhä syvemmin kietoa suomenkielisen Suomen pohjoismaiseen yhteistyöhön kansanomaisella tasolla... "

        Tarkoittanee suomeksi sitä, että hurrit haluavat "kietoa yhä syvemmin" suomalaisiet Ruotsin ja suomenruotsalaiseten rasistien riistämisen kohteeksi.

        Vainoharhainen hurri yrittää vääntää heidän poliittisiin toimiinsa kohdistuneen arvostelun ja tarpeen saada uudet tilalle uudet päättäjät henkilöihin kohdistuneeksi uhaksi.

        Kun suomalaiset haluavat valita itselleen vaaleissa uudet suomalaisten etuja ajavat päättäjät, niin nämä harhojensa vangit luulevat sen tarkoittavan heidän henkilökohtaisen turvallisuutensa vaarantamista.

        Jos pelkää poliittista kritiikkiä (kovaakin sellaista), kannattaa pysyä pois politiikasta.

        Suomessa poliitikkoihin kohdistuneet arvostelut eivät ole henkilökohtaisia uhkailuja.

        Suomessa ei ammuta (Palme) tai puukoteta pääministereitä (Lindh), niin kuin Ruotsissa on tapana tehdä vähän väliä.

        Suomi on sivistyskansaa, jota ovat ruotsalaiset neanderthilais-heimoon kuuluneet matalaotsat kyykyttäneet nyt tarpeeksi.

        Se kuka haluaa ruotsalaista kulttuuria muuttakoon ruotsiin tai olkoon siellä, jos sinne on karma jostain syystä heittänyt.

        Ruotsin koululaitos --> Törkeitä pahoíntelyjä, uhkailuja, raiskauksia eliittikoulussa:
        http://www.hs.fi/ulkomaat/a1377656728456


    • hmm............

      Miten voi olla ruotsalaisella pokkaa kirjoittaa tuollaisia kun samaan aikaan Ruotsissa samankokoista ruotsinsuomalaista vähemmistöä kohdellaan kuin saastaa eikä mistään pakkosuomesta tietysti puhettakaan.

      • Napoleonit

        Siksi että kyseessä on ruotsalainen Neanderthal-kulttuuri.
        Niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

        Nehän jakaa samannimistä mitalia suomalsillekin voidelluille poliitikoille.


      • Suomalaisten oma kie
        Napoleonit kirjoitti:

        Siksi että kyseessä on ruotsalainen Neanderthal-kulttuuri.
        Niin Ruotsissa kuin Suomessakin.

        Nehän jakaa samannimistä mitalia suomalsillekin voidelluille poliitikoille.

        .

        Suomalaisten oma kieli --> johtaa pois pohjoismaisesta yhteydestä

        TÄMÄ ON SILKKAA RUOTSALAISTA RASISMIA

        .


      • ruotsinsuomalainen,.

        Voitko tarkentaa miten meitä ruotsinsuomalaisia kohdellaan kuin saastaa?


    • 56989506

      Anita voisi alkaa ajamaan Ruotsiin yhteisen historiamme takia pakkosuomea ja virkamiessuomea.
      Kun ne on hoidettu sitten on asiallista olla huolissaan meidän kieltenopetuksesta.

    • Irti Ruotsista

      Anita Broden(Ruotsin eduskunta, Folkpartiet):

      "Ruotsin hallitus ei tietenkään voi sekaantua Suomen sisäisiin asioihin...

      ja heti perään

      "- ja jaan Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP:n) käsityksen - että Suomessa pitää jatkossakin olla kaksi kansalliskieltä. Pakollista kieliopetusta tarvitaan, että se status säilyisi..."

      Siinä se petollisuus heti tulee esiin...

      Tuollaisia siis kasvaa Rutsin eliittikoulussa:
      Ruotsin koululaitos: Törkeitä pahoíntelyjä, uhkailuja, raiskauksia: http://www.hs.fi/ulkomaat/a1377656728456

      Eiköhän asia ole nyt niin, että me suomalaiset päätämme siitä, mitä Suomen kouluissa opetetaan. Ruotsi on omat valintansa kouluopetuksen suhteen tehnyt ja tuollaista koulututsa ja sen seurauksia me emme Suomessa enää tarvitse


      Ruotsin hallitus lopettakoon Suomen sisäisiin asioihin puuttumisen.
      Ei ensi vuonna eikä ensi viikolla.
      Ruotsi pitäköön suunsa kiinni. Nyt ja tästä eteenpäin.

    • tässä vastaus:

      riksdagen.se:

      "Den 17 juni

      Svar på fråga

      2012/13:557 Det svenska språkets ställning i Finland

      Statsrådet Ewa Björling

      Anita Brodén har frågat mig om jag är beredd att ta kontakt med mina finska kolleger för att gemensamt bedöma vilka insatser som behöver göras för att på ett bättre sätt involvera det finskspråkiga Finland på folklig nivå i nordiskt samarbete, att på ett positivt sätt främja tvåspråkigheten och att gemensamt bekämpa hot riktade emot beslutsfattare.

      Anita Brodén erinrar inledningsvis om att samarbetet inom Norden är unikt i sitt slag, liksom att de skandinaviska språken varit en viktig brygga för åtskilliga möten. Förståelse av ett eller flera av de skandinaviska språken är en stor tillgång i det nordiska samarbetet. Det ger de omkring 25 miljoner människor som i dag lever i Norden utökade möjligheter på arbetsmarknaden, i utbildningssystemet och på kulturområdet. Finskan är självklart också ett av de officiella språken i Norden.

      Som ordförandeland i Nordiska ministerrådet 2011 lyfte Finland fram betydelsen av ett brett deltagande i det nordiska samarbetet och förståelsen av de nordiska språken. Det är områden som vi fortsätter att främja och värna om i det nordiska samarbetet. Nordiska ministerrådet och Nordiska rådet har två gemensamma informationskontor i Finland, i Jyväskylä och i Vasa. Därutöver har också Pohjola-Nordens förbund, som är en organisation för folkligt nordiskt samarbete i Finland, tolv distriktskontor runt om i landet.

      För Sverige är samhörigheten och samarbetet med Finland av stor betydelse. Kunskaper i de båda gemensamma språken är värdefulla både för vårt nordiska samarbete och för det bilaterala samarbetet, inte minst inom näringslivet. Det ligger ett särskilt värde i att många talar svenska i Finland och finska i Sverige. Från svensk sida har regeringen de senaste åren bidragit till språkprojektet Svenska nu i Finland, som syftar till att öka intresset för svenskundervisningen i finskspråkiga skolor. Projektet stöds även av den finska regeringen. På motsvarande sätt stöder både den svenska och den finska regeringen projektet Finska nu i Sverige, som syftar till att stärka användningen och skapa ett ökat intresse för det finska språket i Sverige.

      Vad gäller de anonyma hot riktade mot finlandssvenska politiker, som frågeställaren hänvisar till, så har såväl den finska regeringen som politiska partier, myndigheter och andra tagit ett mycket tydligt avstånd från dessa. En förundersökning har också inletts av den finska polisen."

      • kääännn

        17.6.2013

        Vastaus

        2012/13:557 Ruotsin kielen asema Suomessa

        Valtioneuvos Ewa Björling

        Anita Brodén kysyi, olenko valmis ottamaan yhteyttä suomalaisiin kollegoihini, että heidän kanssaan yhdessä pohtisimme, mitä toimenpiteitä tarvitsee tehdä, että suomenkieliset voitaisiin paremmalla tavalla, kansanomaisella tasolla, sisällyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön, että positiivisella tavalla edistettäisiin kaksikielisyyttä ja yhteisesti taisteltaisiin päättäjiä kohtaan suunnattua uhkaa vastaan.

        Anita Brodén esittää johdantona että yhteistyö Pohjolassa on ainutlaatuista, ja että skandinaaviset kielet ovat olleet kokouksissa tärkeä silta. Yhden tai usemman skandinaavisen kielen ymmärtäminen on suuri etu pohjoismaisessa yhteistyössä. Se antaa niille 25 miljoonalle hengelel, jota asuvat Pohjolassa lisääntyvät mahdollsiuudet työmarkkinoilla, koulutussysteemissä ja kulttuurin alueella. Suomen kieli on tietenkin myös yksi Pohjolan virallisista kielistä.

        Suomi nosti puheenjohtajamaana Pohjoismaisessa ministerineuvostossa 2011 esiin pohjoismaiseen yhteistyöhön laajan osallistumisen sekä pohjoismaisten kielten ymmärtämisen tärkeyden. Niitä alueita vaalimme jatkossakin pohjosimaisessa yhteistyössä. Pohjoimaisella ministerineuvostolla ja Pohjolan neuvostolla on kaksi yhteistä informaatiotoimistoa Suomessa, Jyväskylässä ja Vaasassa ja Lisäksi Pohjola-Nordens -liitto on organisaatio kansanomaista pohjoismaista yhteistyötä varten Suomessa, jolla on 12 aluetoimistoa eri puolilla maata.

        Ruotsille on yhteenkuuluvuus ja yhteistyö Suomen kanssa merkityksellistä. Molempien kielten taidot ovat arvokkaita sekä pohjoismaiselle yhteistyöllemme että vastavuoroiselle yhteistyölle, ei vähiten elinkeinoelämässä. On erityinen arvo siinä, että Suomessa monet puhuvat ruotsia ja Ruotsissa suomea. Ruotsin puolelta on hallitus viime vuosina avustanut kieliprojekti Svenska nu:ta Suomessa, joka pyrkii lisäämään kiinnostusta ruotsinopetukseen suomenkielisissä kouluissa. Projektia tukee myös Suomen hallitus. Samoin tukevat molemmat hallitukset Finska nu:ta Ruotsissa, joka pyrkii vahvistamaan suomen käyttöä ja kiinnostusta suomen kieltä kohtaan Ruotsissa.

        Mitä tulee nimettömiin uhkauksiin, jotka on suunnattu suomenruotsalaisia poliitikkoja vastaan, joihin kysyjä viittaa, on sekä Suomen hallitus että poliittiset puolueet, viranomaiset ja muut, ottaneet niihin selvän (kielteisen)kannan. Suomen poliisi on myös aloittanut tutkimuksen asiasta."


      • Suomi kunniaan
        kääännn kirjoitti:

        17.6.2013

        Vastaus

        2012/13:557 Ruotsin kielen asema Suomessa

        Valtioneuvos Ewa Björling

        Anita Brodén kysyi, olenko valmis ottamaan yhteyttä suomalaisiin kollegoihini, että heidän kanssaan yhdessä pohtisimme, mitä toimenpiteitä tarvitsee tehdä, että suomenkieliset voitaisiin paremmalla tavalla, kansanomaisella tasolla, sisällyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön, että positiivisella tavalla edistettäisiin kaksikielisyyttä ja yhteisesti taisteltaisiin päättäjiä kohtaan suunnattua uhkaa vastaan.

        Anita Brodén esittää johdantona että yhteistyö Pohjolassa on ainutlaatuista, ja että skandinaaviset kielet ovat olleet kokouksissa tärkeä silta. Yhden tai usemman skandinaavisen kielen ymmärtäminen on suuri etu pohjoismaisessa yhteistyössä. Se antaa niille 25 miljoonalle hengelel, jota asuvat Pohjolassa lisääntyvät mahdollsiuudet työmarkkinoilla, koulutussysteemissä ja kulttuurin alueella. Suomen kieli on tietenkin myös yksi Pohjolan virallisista kielistä.

        Suomi nosti puheenjohtajamaana Pohjoismaisessa ministerineuvostossa 2011 esiin pohjoismaiseen yhteistyöhön laajan osallistumisen sekä pohjoismaisten kielten ymmärtämisen tärkeyden. Niitä alueita vaalimme jatkossakin pohjosimaisessa yhteistyössä. Pohjoimaisella ministerineuvostolla ja Pohjolan neuvostolla on kaksi yhteistä informaatiotoimistoa Suomessa, Jyväskylässä ja Vaasassa ja Lisäksi Pohjola-Nordens -liitto on organisaatio kansanomaista pohjoismaista yhteistyötä varten Suomessa, jolla on 12 aluetoimistoa eri puolilla maata.

        Ruotsille on yhteenkuuluvuus ja yhteistyö Suomen kanssa merkityksellistä. Molempien kielten taidot ovat arvokkaita sekä pohjoismaiselle yhteistyöllemme että vastavuoroiselle yhteistyölle, ei vähiten elinkeinoelämässä. On erityinen arvo siinä, että Suomessa monet puhuvat ruotsia ja Ruotsissa suomea. Ruotsin puolelta on hallitus viime vuosina avustanut kieliprojekti Svenska nu:ta Suomessa, joka pyrkii lisäämään kiinnostusta ruotsinopetukseen suomenkielisissä kouluissa. Projektia tukee myös Suomen hallitus. Samoin tukevat molemmat hallitukset Finska nu:ta Ruotsissa, joka pyrkii vahvistamaan suomen käyttöä ja kiinnostusta suomen kieltä kohtaan Ruotsissa.

        Mitä tulee nimettömiin uhkauksiin, jotka on suunnattu suomenruotsalaisia poliitikkoja vastaan, joihin kysyjä viittaa, on sekä Suomen hallitus että poliittiset puolueet, viranomaiset ja muut, ottaneet niihin selvän (kielteisen)kannan. Suomen poliisi on myös aloittanut tutkimuksen asiasta."

        Kuinka moni henkilö mainitsemissasi pohjoismaisissa ei-suomalaisissa instituutioissa osaa edes yhden lauseen suomea?


    • suomi parka

      "Suomi nosti puheenjohtajamaana Pohjoismaisessa ministerineuvostossa 2011 esiin pohjoismaiseen yhteistyöhön laajan osallistumisen sekä pohjoismaisten kielten ymmärtämisen tärkeyden"

      Kuka suomalainen oli v.2011 puheenjohtajana Pohjoismaiden Neuvostossa?

    • hahhhhh

      Enestam

    • hmm...

      kielikeskustelu pitääkin nostaa Ruotsissa esille, koska sieltä tulee täystyrmäys pakkoruotsille!

      Sampo Terho voisi mennä esittelemään tilanteen ruotsin mediaan !

    • Missä Tuomioja?

      Miksi Erkki ei puutu tuohon asiaan? Sehän on nootin paikka!

      Vieraan valtion poliitikko puuttuu Suomen sisäisiin asioihin.

      Taas ulkoministeriö nukkuu, kun Ruotsista on kysymys.

      Kuten taannnoisen koulukirja-skandaalin aikana.

    • Tervetuloa kansainväliseen maailmaan! Ennen Suomessa tehtiin mitä haluttiin ketään ulkomaailmassa katsomassa.
      Kyllä Suomikin haluaa toisille näyttää miten asioita tehdään ja kun toiset taas ovat huolestuneet miten Suomessa tehdään niin heiltä se olisi kielletty. Mikä kaksinaamaisuus!

    • Voi veljet veljet

      Suomi lienee viimeinen Euroopan maa jossa vieraan vallan edustajat istuvat parlamentissa ja hallituksessa.
      Ennen sitä sanottiin kommunismiksi. Nykyään se on rikkautta.

    • tvångsvenskah

      Anita Broden,
      hur mycket fick du valpengar av SFP?

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1663
    2. 44
      1003
    3. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      62
      958
    4. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      929
    5. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      60
      908
    6. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      879
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      44
      840
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      785
    9. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      58
      768
    10. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      34
      752
    Aihe