"Mutta myös kapitalisti voi saada haltuunsa riistotonta pääomaa ja tämä täysin marxin oppien mukaisesti."
Pystytkö tämän todistamaan? jos pystyt olet marxin kaataja nummero yksi.
Pystytkö tämän todistamaan? jos pystyt olet marxin kaataja nummero yksi.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn määrä on myös tavaran arvo.
Se muodostuu kiinteistöihin, koneisiin ja materiaaliin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä, joka tuotantoprosessissa siirtyy valmistettavaan tavaraan, sekä tavaran valmistuksessa materiaalista valmiiksi tavaraksi tarvitusta yhteiskunnallisesta työstä.
Marx merkitsi asian näin:
C=c p m
missä
tavaran arvo on C
koneista, kiinteistöistä materiaalista tavaraan siirtyvä yhteiskunnallinen työ on c
maksetut palkat ovat p
ja tuotannossa tehty lisäarvo on m
Tavaran tuotantokustannukset ovat a=c p
Kapitalistin voitto (v) on myyntihinnan (h) ja tuotantokustannusten erotus.
Saadaan siis voitolle laskukaava v=h-a.
Kun tavara myydään arvostaan niin silloin hinnaksi muodostuu c p m marxin oppien mukaan ja kun merkitään tuotantokustannuksiski c p niin saadaan voitoksi
v=c p m-(c p)
eli voitto on sama kuin tehty lisätyö.
Näin pitkälle ehti marx elämänsä aikana mutta hän ei ehtinyt pohtimaan lainkaan sitä tapausta, jossa tavara myydään sen arvoa korkeampaan hintaan.
Miten voitto muodostuu tavaran myyntihinnan ollessa sen arvoa korkeampi?
Myyntihinta on c p m hinnan ollessa tavaran arvoa vastaava. Hinnan ollessa korkeampi tulee hintaan yksi tekijä lisää, b, joka on arvon ylittävä osuus hinnasta.
Näin myyntihinnaksi tulee c p m b.
Jos b=0 niin saadaan marxin käsittelemä erikoistapaus, jossa hinta vastaa arvoa. Kaikissa muissa tapauksissa b on joko suurempi tai pienempi kuin nolla.
b>0 tarkoittaa tavaran hinnan olevan sen arvoa korkeamman
b0 niin kapitalisti saa riistotonta voittoa b:n verran.
Jos taas b
Tällä menet kumoon:
"Ylimääräinen lisäarvo tarkoittaa jonkun kapitalistin uusien tuotantomenetelmien myötä tapahtuvaa tuotannollista irtiottoa muista alan kapitalisteista. Kyseisen kapitalistin tuottama tavara on tällöin markkinoilla kilpailijoita nopeammin ja halvemmin, jolloin siitä saatu lisäarvo nousee selvästi kyseisen tavaran keskimääräisen lisäarvotason yläpuolelle. Kyse on yleensä hetkellisestä ilmiöstä, koska toiset kapitalistit ottavat myös nopeaan käyttöön uudet tuotantomenetelmät, jolloin saavuttavat irtioton ja saadun edun lisäarvosta. Ylimääräisessä lisäarvontuotannossa lisätyöaika kasvaa hieman välttämättömän työajan kustannuksella, koska ylimääräinen lisäarvo edellyttää suhteellisen lisäarvon suhdeluvun ja paljouden kasvua. Toisin sanoen tällöin työläisten riisto lisäntyy. Ylimääräisessä lisäarvossa on kysymys siitä, että suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Marx kirjoittaa tästä mm. Pääoman 1. osassa sivulla 288, että pääoman täytyy tällöin "mullistaa työprosessin tekniset ja yhteiskunnaliset edellytykset, kohottaa työn tuotantovoimaa sekä työn tuotantovoimaa kohottamalla alentaa työvoiman arvoa ja siten lyhentää tämän arvon uusintamiseen välttämätöntä työpäivän osaa." "
Lähde: http://keskustelu.suomi24.fi/node/11185345
Eiköhän sovita siitä, että lähteinä käytetään marxin oppeja.
Kalle ei viestiäsi viitsi edes lukea sillä sen lähdetiedot ovat jokin viesti jollakin suomi24-palstalla.
Joten yritähän uudestaan kumota Kallen väite marxin oppien avulla.
....................
"Joten yritähän uudestaan kumota Kallen väite marxin oppien avulla."
Myönnät tappiosi.
Sinulla ei siis ollut mitään marxin oopinkappalletta esittää, jolla olisit tyrmännyt Kallen väitteen riistottomasta pääomasta kapitalismissa??
Surku sinua sillä silloin sinun uskosi on saanut pahan kolhun.
Kalle marxin oppien avulla perusteli riistottoman pääoman olevan mahdollista kapitalismissa ja sinulla ei ole ainuttakaan vasta-argumenttia.
Voi ressukkaa - saiko sinun maailmankuvasi nyt pahankin kolhun?
Yrittäkäähän nyt hommata paikalle ainakin yksi oikea marx-tietäjä, joka pystyy kumoamaan Kallen väitteet. Onhan se nyt todella naurettavaa, että Kalle pistää koko palstan punanuttuparven kuoriämpäriin marxin avulla!!
..................
HEI!
Nyt kysyisin sitä Teiltä Toveri AP, että mistä Te olette ottaneet yllä olevassa AP:n kirjoituksessa olevat kaavat? Oletteko Te 'keksineet' omasta pääastänne ylä tarinoidut kaavakuvaukset?
Nyt alla olevassa kirjoituksessa olevat kaavaselvitykset on otettu Pääomakirja ja FE Luonnon Dialektiikka rp:stä.
HEI!
Nyt on hyvä tuoda kehiin se, että mitä pitää sisällään Luonnon Dialektiikka eli LD, siis Filosofinen, Dialektinen ja Historiallinen Materialismi(aineellisuus).
LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
Meidän pitää vielä huomata se asia, että Materialistinen Historiakäsitys rL:n perusta on juuri tämä Luonnon Dialektiikka ja vielä erityisesti AINE-MATERIA(MASSA) sekä Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Niin ja meidän pitää vielä muistaa se asia, että Järjestelmä kuten Yhteiskunta tai Valtio sekä vastaavat ei voi olla jotain sellaista kuin Marxismi-Leninismin mukaan arvioituna ns Yhteiskunnallinen Materia, sillä kuten me tiedämme, niin YHTEISKUNTA ja VALTIO ovat järjestelmiä siis sellaisia, joita tutkitaan Peliteoria, Systeemiteoria, Talousteoria ja Yhteiskuntateoria rl:n avulla.
Haluan vielä sanoa sen, että JÄRJESTELMÄ ei voi olla AINE-MATERIA(MASSA) rl:ää vaan vain ja ainoastaan Järjestelmän osa-alueet, sillä AINE-MATERIA(MASSA) on aina luonnontieteellinen suure, vaikka Marxismi-Leninismin tukijat toista väittävät.
Meidän pitää vielä muistaa se asia, että Materialistinen Historiakäsitys ja Pääomakirjan Arvolakimalli pitävät sisällään Mikroteorian ja Makroteorian. Nyt Makroteoria on sama asia kuin Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'. Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo, Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet sekä Raaka- ja Apuaineet, Vaihteleva Pääoma on yhtä kuin Työvoimakustannukset, Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma. Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Nyt Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet, Liikkuva Pääoma on Raaka- ja Apuaineet sekä Työvoimakustannukset, Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma. Yrittäjän voitto taas on Lisäarvo miinus lainanhoitokulut, mutta lainanhoitokuluihin ei lasketa mukaan lainan lyhennyksiä vaan Rahapääomaan.
Liiketalouskuvioissa on vielä olemassa KÄYTTÖARVO siis se hyöty, jonka kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan tavarasta tai palveluista ja VAIHTOARVO on taas kaksijakoinen, siis Työtunti- ja Rahayksikkömääräinen. Me voimme vielä sanoa sen, että Vaihtoarvon oikea ja aito määräytyminen edellyttää sitä asiaa, että vallitsee yksityiseen omistajuuteen perustuva Vapaa Markkintalous, sillä erilaiset ns Suunnitelma- eli Komentotaloudet perustavat kaiken arvomäärittelyn vain VAIHTOARVO rp:n työtuntimäärittelyyn, kun taas Rahayksikkömäärittely on enemmän tai vähemmän hatusta vedettyä sekoilua NeuvostoSosialismi rp:n tapaan ja tyyliin.
Antipunikin:
"Ylimääräisessä lisäarvossa on kysymys siitä, että suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Marx kirjoittaa tästä mm. Pääoman 1. osassa sivulla 288, että pääoman täytyy tällöin "mullistaa työprosessin tekniset ja yhteiskunnaliset edellytykset, kohottaa työn tuotantovoimaa sekä työn tuotantovoimaa kohottamalla alentaa työvoiman arvoa ja siten lyhentää tämän arvon uusintamiseen välttämätöntä työpäivän osaa." "
Miten marx on määritellyt ylimääräisen lisäarvon?
Lainaus MARXIN tekstistä ja lähdetiedot mukaan - Änkyrän OmaanPesäänPaskojan tai muiden palstaänkyröiden viesteihin ei kannata linkittää, vain marxin alkuperäisteksti kelpaa määritelmäksi. Jos sitä ei ole niin käsite ei silloin sisälly marxin oppeihin..
..................
Haloo, toveri "Rakel linkku"
Eikö sinulla ole mitään sanottavaa Kallen perusteltua kapitalistin saavan riistotonta pääomaa ihan marxin oppien pohjalta?????
.......................
Se varmaan meni poikaystävänsä syliin ja itkee kovaa kohtaloaan..
No, toki hulluilla on hullujen tavat..
Veikkaan että nyt siellä haisee jo pas.ka.
"Haloo, toveri "Rakel linkku"
Eikö sinulla ole mitään sanottavaa Kallen perusteltua kapitalistin saavan riistotonta pääomaa ihan marxin oppien pohjalta?????"
En huomannut missä tukeuduit Marxiin väitteissäsi? Esitä lainaus Marxilta, joka vahvistaa väitteesi, että kapitalisti saa riistotonta pääomaa.
Tavaraan kiteytyneen yhteiskunnallisen työn määrä on myös tavaran arvo.
Se muodostuu kiinteistöihin, koneisiin ja materiaaliin kiteytyneestä yhteiskunnallisesta työstä, joka tuotantoprosessissa siirtyy valmistettavaan tavaraan, sekä tavaran valmistuksessa materiaalista valmiiksi tavaraksi tarvitusta yhteiskunnallisesta työstä.
Marx merkitsi asian näin:
C=c p m
missä
tavaran arvo on C
koneista, kiinteistöistä materiaalista tavaraan siirtyvä yhteiskunnallinen työ on c
maksetut palkat ovat p
ja tuotannossa tehty lisäarvo on m
...................
Valitettavasti et vieläkään esitä kohtaa, jossa Marx toteaa kapitalistin saavan riistotonta pääomaa. Esität vain omia mielipietistäsi.
Onnistuuko sinulta esittää kyseinen Marxin kohta, vai ei?
Voidaanko työläisen työn tuloksia riistää enemmän kuin kuin niiden arvon ja maksetun palkan ero on?
Jos voidaan niin miten se tapahtuu? Miten sellaista voitaisiin riistää mitä ei edes ole?
..............
Miksi marx ei kerro kapitalistin saamasta riistottomasta voitosta?
Sen takia, että marx ei pitkän elämänsä aikana ehtinyt pohtimaan voiton muodostumista muuta kuin siinä todella harvinaisessa tapauksessa, jolloin tavaralla myydään arvostaan.
Kun tavara myydään sen arvoa korkeampaan niin silloin kapitalistin voitto on suurempi kuin riisto ( tarviiko itsestään sinulle perustella ) ja riiston ylittävä osuus voitosta ei ole työläiseltä poissa vaan se on kapitalistin saamaa riistotonta voittoa.
..................
Väitit näin:
"kapitalisti voi saada haltuunsa riistotonta pääomaa ja tämä täysin marxin oppien mukaisesti."
Mutta et vieläkään ole esittänyt kohtaa, jossa Marx toteaa kapitalistin saavan riistotonta pääomaa.
Siis kysymys kuuluu edelleen:
Onnistuuko sinulta esittää kyseinen Marxin kohta, vai ei?
Jos ei onnistu, olet valehdellut.
"Kun tavara myydään sen arvoa korkeampaan niin silloin kapitalistin voitto on suurempi kuin riisto ( tarviiko itsestään sinulle perustella ) ja riiston ylittävä osuus voitosta ei ole työläiseltä poissa vaan se on kapitalistin saamaa riistotonta voittoa."
Marx tyrmää tämän:
"Ylimääräisessä lisäarvossa on kysymys siitä, että suhteellinen lisäarvontuotanto saa ylimääräisen lisäarvon muodon. Marx kirjoittaa tästä mm. Pääoman 1. osassa sivulla 288, että pääoman täytyy tällöin "mullistaa työprosessin tekniset ja yhteiskunnaliset edellytykset, kohottaa työn tuotantovoimaa sekä työn tuotantovoimaa kohottamalla alentaa työvoiman arvoa ja siten lyhentää tämän arvon uusintamiseen välttämätöntä työpäivän osaa." "
Missä ja millä sanoin marx määrittelee ylimääräisen lisäarvon?
Miten se eroaa tavallisesta lisäarvosta?
Sisältyykö se riistoon - onko se siis työläiseltä riistettyä työtä?
- jos ei sisälly niin silloin se on riistotonta voittoa kapitalistille
- jos sisältyy niin silloin se myös sisältyy tavaran arvoon ja myytäessä tavara sen arvoa korkeampaan hintaan kapitalisti saa arvon yli menevän osan riistotonta voittoa.
Lainaus marxin opinkappaleesta, jossa hän määrittelee ylimääräisen lisäarvon, sekä lähdetiedot mukaan. Ja marxin oppien lähdetietona ei tietenkään ole kenenkään palstalle jättämä viesti vaan dokumentoidusti marxin oma teksti.
.................
"mullistaa työprosessin tekniset ja yhteiskunnaliset edellytykset, kohottaa työn tuotantovoimaa sekä työn tuotantovoimaa kohottamalla alentaa työvoiman arvoa ja siten lyhentää tämän arvon uusintamiseen välttämätöntä työpäivän osaa."
Eihän tuossa ole mitään ylimääräistä lisäarvoa. Siinähän vain kapitalisti soveltaa marxin kaavaa
C=c v m
siten, että lisäämällä hivenen c:tä voidaan v:tä pienentää enemmän kuin c kasvoi ja näin tavaran arvon pysyessä lähes samana kapitalisti kasvattaa riistoa ja myydessään tavaran sen arvosta kasvaa myös voitto.
Missä sinä näet syntyvän "ylimääräistä" lisäarvoa?
Miten marx sen määritteli- pitäähän sinun se tietää jos kerran sitä kapitalistin toiminnassa havaitset?
Kalle ei näe toiminnassa mitään muuta kuin kapitalistin tavan hyödyntää marxin laskukaavaa lisätäkseen voittoaan. Mitään ylimääräistä lisäarvoa ei toiminnassa synny vaan vain "tavallista" lisäarvoa.
....................
Koska marx ei kiireiltään ehtinyt koskaan käsittelemään tapausta, jossa tavara myydään sen arvosta poikkeavaan hintaan, niin sanatarkkaa lainausta marxin opeista ei voi löytää koskien voiton muodostumista tavaran myyntihinnan ollessa sen arvoa korkeamman.
Mutta voimme tehdä muutamia yksinkertaisia johtopäätöksiä.
Kuten esimerkiksi työläisen riisto voi olla korkeintaan hänen työnsä arvon ja siitä maksetun palkan erotus.
Oletko samaa mieltä - voidaanko tyhjästä nyhjästä?
................
Voidaanko työläisen työn tuloksia riistää enemmän kuin kuin niiden arvon ja maksetun palkan ero on?
Jos voidaan niin miten se tapahtuu? Miten sellaista voitaisiin riistää mitä ei edes ole?
..............
Aloituksen kysymykseen vastasi nimimerkki "Väärin taas ap" täsmällisesti, eikä tarina kaipaisi muuta.
Tosin olisi suotavaa, että siteeraus mainitaan oikein. Sitä ei näet löydy Pääoma 1. kirjan s. 288. Teksti on epäilemätöntä Marxia. Kustannusliike Edistyksen kirjassa siteerausta ei ole lähisivuillakaan.
Voisiko nimimerkki esittää sen. Luulen että se voisi löytyä kolmannesta kirjasta.
Siteerauksen sisältö on kehittyvässä liikkeessä olevasta tuotannosta, jossa yksilöllisillä kapitalisteilla on erilainen lisäarvon suhdeluku tiettynä hetkenä ja samaten voiton suhdeluku. Tästä johtuu myös riiston asteiden erilaisuus. Tätä ongelmaa Marx tarkastelee läpi Pääoman ja että löytyykö kansantaloudesta mitään sääntöjä, tietoisia tai tiedostamattomia.
Niitä löytyy.
1. Tavaroiden arvot ja niiden vaihdettavuus keskenään - työn paljouden arvo
2. Työvoimatavaran arvo - välttämättömien elämisenkustannusten arvo. Arvo poikkeaa työvoiman arvon vaihdettavuudesta sen tuottamaan tavaramäärään.
3. Yhteiskunnallisen tuotannon, kokonaispääoman tuotannon, arvo. Se sisältää
kaiken tuotannon, kauppapääoman ja maankoron. Yhteiskunnallinen kokonaispääoma jakautuu edellämainittujen sisällä tuhansien ja taas tuhansien kapitalistien kesken ja ne tuottavat erilaisia lisäarvoja samalla tai erilaislla pääomansijoituksilla.
4. Lisäarvojen (voittojen) erilaisuus on kapitalistille kiihoke kehittää tuotantoaan - alentaa tavaraoiden arvoa, (ei nostaa) ja kaapata toisten tuotantoa itselleen lisäten samalla voittoja määrällisesti voiton suhdeluvun alentuessa.
Yhteiskunnallinen kokonaispääoma. Siinä tavarat = työn paljous = hinta.
Eri aloilla on toisiinsa nähden erilaisia voiton suhteita. Alan sisällä on erilaisia voiton suhteita. Eri kehitysasteeella olevissa maissa on erilaisia voiton suhteita toisiinsa nähden. Yksittäiset kapitalistit saavat erilaisia voittoja, riiston aste hieman vaihtelee.
Kun Marx kirjoittaa jossain ylimääräisestä voitosta, toiseen kapitalistiin nähden korkeammasta voitosta, hän ei mainitse riistotonta voittoa. Miksi? Riistoa ei tapahdu ilman työläisen työvoiman kulutusta. Kapitalistin tulo, "yrittäjäntulo" syntyy aina maksamattomasta työn osuudesta. Mistään muualta se ei tule.
Tämä näkemys kulkee Pääoman jokaisella sivulla. Yhteiskunnallisen kokonaispääoman kaava on "C = c v m". Se ilmaisee myös yksilöllisen kapitalistin tuotannon tuloksen että myös tavaran arvon.
Kaava yhteiskunnan tai alan tai yrityksen tasolla on keskiarvokaava, "musta käsi", "näkymätön laki", "taloutta ohjaava salaperäinen haamu".
Tietyllä tasolla arvo = hinta. Samalla tasolla yksilölliset arvot ja hinta useimmiten poikkeavat toisistaan.
Yksilökapitalisti ei myy tuotantoaan yksillöliseen kustannukseen tiettyyn voittoon perustuen vaan syntyy tuotantohinta (painotettu keskimääräinen hinta) ja joka on yleensä markkinahinta. (Pääoma 3. kirja, ensimm. osasto).
Tällöin joku myy tavaroita alle arvonsa (pienempi voitto) tai yli arvonsa (suurempi voitto). Poikkeamat kumoavat toisensa ja työnavoteoria arvolaki toteutuvat historiallisessa liikkeessä.
Kun antipunikki kertoo riistottomasta voitosta ylimääräisestä voitosta, hänen täytyisi kertoa voiton alennuksesta. Jos kapitalisti saa pitää ylimääräisen voiton, se joutuu pitämään myös negatiivisesti tietyn alarajan alapuolella olevan voiton.
Näiden välillä olevat voitot muodostavat keskiarvon aivan samoin kuin ylimääräinen ja alimääräinenkin sen muodostavat.
Voitto/lisäarvo on aina riistollista. Tuotannossa toteutuva tuotannollisesti välttäm. yht.kunn. työ realisoituu markkinoilla arvon ja hinnan yhteisyydessä.
Näistä eroista. Pääoma läpeensä ja alusta saakka. Erityisesti 3. kirja ja siellä lisäarvon muuttuminen voitoksi....ss. 33-111,
voiton muuttuminen keskimääräiseksi voitoksi ss.147-213,
voiton suhdeluvun laskutendesnsin laki ss. 214-268
Voidaanko työläisen työn tuloksia riistää enemmän kuin kuin niiden arvon ja maksetun palkan ero on?
Jos voidaan niin miten se tapahtuu? Miten sellaista voitaisiin riistää mitä ei edes ole?
..............
Niin, voidaanko työläisen työn tuloksia riistää enemmän kuin työntulosten ja maksetun palkan eron verran?
Marxin tavaran arvon laskukaavan mukaan tehdyn työn arvo on v m, missä v on työstä maksettu palkka ja m on tehty lisäarvo.
Koska sellaista, mitä ei ole, ei voida myöskään riistää - tyhjästä on paha nyhjästä -niin työn tuloksia voidaan riistää ainoastaa työn tulosten ja tehdystä työstä maksetun palkan erotuksen verran.
Siis tehdyn työn arvosta lakettuna riisto on (v m)-v=m.
Ja tavaran kokonaisarvosta riisto on kokonaisarvosta vähennettynä pääomakulut ja palkat - siis riisto on (c v m)-(c v)=m.
Riisto on siis sama kuin tehty lisäarvo.
Laskukaavassa ei esiinny myyntihintaan lainkaan joten riisto on siis myyntihinnasta riippumaton. Ja tämä onkin täysin luonnollista sillä tavaran arvo marxin mukaan on c v m, missä c on pääomakulut, v on maksetut palkat ja m on tavaraan kiteytynyt lisäarvo.
Marxin tavaran arvon laskukaavaan ei sisälly myyntihinta mitenkään joten tavaran arvo on riippumaton sen myyntihinnasta. Tästä seuraa, että riisto on myyntihinnasta riippumaton.
No, marx-tietäjä ja toveri s.partacus, onko sinulla mitään kommenttia yllä olevaan vai jatketaanko marxin oppien tutkimista tältä pohjalta?
..................
Myydäänkö tavara aina arvostaan?
Mitä sanoo marx?
Marx ei tosin kiiruiltaan ehtinyt pitkän elämänsä aikana pähkäileen muita tapauksia kuin sitä, missä tavara myydään arvostaan. Mutta onko se ainoa hinta, jolla tavaraa myydään vai jäikö marxin oppeihin isot aukot koskien voiton muodostumista yleisessä tapauksessa?
Tässä kohtaan Kalle ei luota marxiin vaan katsoo tilannetta markkinoilla - vaihteleeko samanlaisten tuotteiden myyntihinnat vai ovatko ne yhteneviä.
Asiaa voimme helposti tutkia esim. sivuston
http://www.vertaa.fi/
avulla. Ja esimerkiksi Nokian Lumia 920-puhelimen hinta vaihtelee halvimman hinnan ollessa 348,95 € ja kalleimman mustan Lumia 920 maksaessa 504,34 €.
Joten tavaran myyntihinta ja sen arvo eivät kohtaa ainakaan yksittäisten tavaroiden kohdalla.
Ja näin voimme todeta, ettei tavaraa myydä arvostaan kuin korkeintaan jossakin erikoistapauksessa, jota me emme edes tunne.
Ja jos koku punikki lulee tietävänsä tavaran myyntihinnan ja arvon joskus kohtaavan niin kertokoon sitten myös, että miten sen huomaa. Pelkkä väite asian näin olevan ei nyt riitä vaan se pitää myös pystyä perustelemaan.
..........................
Aloituksen kysymys jäi täyttämättä. Antipunikki ei kykene osoittamaan riistotonta pääomaa, ei Marxiin eikä muihinkaan vedoten.
Jokainen yksilöllinen kapitalisti saa voittonsa maksamattomasta työn osuudesta. Tuotantohinnan muuttuessa markkinahinnaksi osa kapitalisteista saa "ylimääräistä" voittoa ja osa vastaavasti "pienempää" voittoa keskihintaan suhteutettuna. Alan kapitalistit myyvät tavarat arvostaan yksilökapitalistien voittojen heilahdellessa yli tai alle arvon.
Lähde. Pääoma 3. kirja, Toinen osasto: Voiton muuttuminen keskimääräiseksi voitoksi ss. 147 - 213.
Massapostitus ei auta. Marx auttaa, jos kansantaloutta haluaa tutkia.
Tarkka luku ja sivut esille, jossa Marx kertoisi kapitalistin saamasta riistottomasta voitosta. Aloitus ei pyydä muuta.
Myydäänkö tavara aina arvostaan?
Mitä sanoo marx?
Marx ei tosin kiiruiltaan ehtinyt pitkän elämänsä aikana pähkäileen muita tapauksia kuin sitä, missä tavara myydään arvostaan. Mutta onko se ainoa hinta, jolla tavaraa myydään vai jäikö marxin oppeihin isot aukot koskien voiton muodostumista yleisessä tapauksessa?
Tässä kohtaan Kalle ei luota marxiin vaan katsoo tilannetta markkinoilla - vaihteleeko samanlaisten tuotteiden myyntihinnat vai ovatko ne yhteneviä.
Asiaa voimme helposti tutkia esim. sivuston
http://www.vertaa.fi/
Web of Trust
avulla. Ja esimerkiksi Nokian Lumia 920-puhelimen hinta vaihtelee halvimman hinnan ollessa 348,95 € ja kalleimman mustan Lumia 920 maksaessa 504,34 €.
Joten tavaran myyntihinta ja sen arvo eivät kohtaa ainakaan yksittäisten tavaroiden kohdalla.
Ja näin voimme todeta, ettei tavaraa myydä arvostaan kuin korkeintaan jossakin erikoistapauksessa, jota me emme edes tunne.
Ja jos koku punikki lulee tietävänsä tavaran myyntihinnan ja arvon joskus kohtaavan niin kertokoon sitten myös, että miten sen huomaa. Pelkkä väite asian näin olevan ei nyt riitä vaan se pitää myös pystyä perustelemaan.
..........................
"Tuotantohinnan muuttuessa markkinahinnaksi osa kapitalisteista saa "ylimääräistä" voittoa ja osa vastaavasti "pienempää" voittoa keskihintaan suhteutettuna."
Mitähän marx mahtoi kertoa tästä ylimääräisestä voitosta?
Keneltä se on riistetty - ei ainakaan työläisiltä sillä meitä ei voi riistää enempää kuin tehdyn työn arvon ja palkan erotuksen verran ja siihen ei sisälly yhtään "ylimääräistä" voittoa.
Siis tämä mainitsemasi ylimääräinen Voitto on juuri sitä riistotonta voittoa, josta Kalle puhui.
Vai voitko kertoa, että keneltä se on riistetty - ja älä unohda lainausta ja lähdetietoja marxin opinkappaleiseen.
....................