Tässä lainauksia Kauppalehdestä Margit Niemelän hyvästä tekstistä:
Perunatärkkelyksestä tulee pula, kun tärkkelystä saa ostaa vain sopimusviljelijä. EU-säädökset ajavat maatalouselinkeinoa harjoittavat ihmiset ahdinkoon. Tilakokoa ajetaan megasuureksi ja samalla täytettävien lomakkeiden märää kasvatetaan jatkuvasti. Säädöksiä on enemmän kuin tavallinen ihminen pystyy hallitsemaan ja ymmärtämään.
Ruoantuotanto on myös iso strateginen kysymys. Kuluva kesä on hyvä osoitus siitä, kuinka sadot voivat hetkessä tuhoutua.
Ymmärrämmekö, kuinka riippuvaiseksi tulemme muista, kun menetämme kaiken taidon ja hiljaisen tiedon, joka meille on pohjoisesta maanviljelystä vuosisatojen saatossa tullut?
Haluamme ruoan puoli-ilmaiseksi, jotta voimme kuluttaa yhä enemmän ja saastuttaa luontoa hankkimillamme turhilla tuotteilla.
Maanvijelijöitä ei kuitenkaan voi syyttää korkeasta ruoan hinnasta. Voittoa kaikesta käsittelemästään tarvitsevat kulujensa kattamiseen sekä elintarviketeollisuus ja kauppa että erilaiset välikädet.
Osallistumme maataloustuilla palkkajohtajien reilujen optioiden tukemiseen. Lienevät maataloustuet pieniä verrattuna siihen, millaiset yhteiskunnalliset tuet valuvat muualle.
Onko täällä kohta enää ketään kotona, kun kaikki teollisuutemme on myyty pois, ja kun maataloustuotantomme on tehty laeilla ja asetuksilla mahdottomaksi? Elääkö täällä muutama sitkeä suomalainen metsästäen ja kalastaen piilossa EU-virkamiehiltä jossakin syvällä korvessa?
Pitääkö maatalouden sitten olla kannattavaa? Ei pidä. Riittää, kun turvaamme elintarviketuotantomme monimuotoisuuden ja pidämme maataloutta koskevat päätökset kansallisessa hallinnassa ja maanviljelijällä vapauden päättää siitä, mitä peltoonsa kylvää.
Perunatärkkelyksestä tulee pula, kun tärkkelystä saa ostaa vain sopimusviljelijä. EU-säädökset ajavat maatalouselinkeinoa harjoittavat ihmiset ahdinkoon. Tilakokoa ajetaan megasuureksi ja samalla täytettävien lomakkeiden märää kasvatetaan jatkuvasti. Säädöksiä on enemmän kuin tavallinen ihminen pystyy hallitsemaan ja ymmärtämään.
Ruoantuotanto on myös iso strateginen kysymys. Kuluva kesä on hyvä osoitus siitä, kuinka sadot voivat hetkessä tuhoutua.
Ymmärrämmekö, kuinka riippuvaiseksi tulemme muista, kun menetämme kaiken taidon ja hiljaisen tiedon, joka meille on pohjoisesta maanviljelystä vuosisatojen saatossa tullut?
Haluamme ruoan puoli-ilmaiseksi, jotta voimme kuluttaa yhä enemmän ja saastuttaa luontoa hankkimillamme turhilla tuotteilla.
Maanvijelijöitä ei kuitenkaan voi syyttää korkeasta ruoan hinnasta. Voittoa kaikesta käsittelemästään tarvitsevat kulujensa kattamiseen sekä elintarviketeollisuus ja kauppa että erilaiset välikädet.
Osallistumme maataloustuilla palkkajohtajien reilujen optioiden tukemiseen. Lienevät maataloustuet pieniä verrattuna siihen, millaiset yhteiskunnalliset tuet valuvat muualle.
Onko täällä kohta enää ketään kotona, kun kaikki teollisuutemme on myyty pois, ja kun maataloustuotantomme on tehty laeilla ja asetuksilla mahdottomaksi? Elääkö täällä muutama sitkeä suomalainen metsästäen ja kalastaen piilossa EU-virkamiehiltä jossakin syvällä korvessa?
Pitääkö maatalouden sitten olla kannattavaa? Ei pidä. Riittää, kun turvaamme elintarviketuotantomme monimuotoisuuden ja pidämme maataloutta koskevat päätökset kansallisessa hallinnassa ja maanviljelijällä vapauden päättää siitä, mitä peltoonsa kylvää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei.
Pitääkö hevosenkengittäjän ammatin kannattaa? Ei. Entä myllärin? Ei.
Entä parturin ja lääkärin? Kyllä.
Entä sairaanhoitajan? Kyllä.
Maalarin? Kyllä.
Miks niiden pitäis kannattaa??? Sithän kellään ei ois varaa käydä niissä... Maalarin hommat on sit erikseen.
Kyllä mä tukisin lääkäreitä ja sairaanhoitajia enemmänkin. Tällöin niiden ammatin ei tarttis kannattaa, vaan tuilla autetaan kuluissa ja lääkäri- ja sairaanhoitomaksut ois siten alhaiset.
Sama maanviljelyssä.
Miten sä perustelet kantasi?? Lääkärimaksutko pitäis olla 100€ kertakäynti, ja jos joudut leikkaukseen, niin hinta ois 1000€ päivä? Ei mulla ainakaan ois moiseen varaa....
Maatalouden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa. Ruoan tuominen ulkomailta ja suuri määrä lisää työttömiä se vasta maksaakin.
kuka maksaa ruoan tuomisen ulkomailta? kuka maksaa, jos suomessa sokeripaketti on 1e ja ulkomailta tuotuna se on 0,95e? siis tuominen ei maksa.
entä onko maatalouden työttömiä 15v kuluttua? ehkä ovat työllistyneet muille aloille? Vai osaatko sanoa varmasti, että näin ei olisi?
Meinaatko tosiaan, että viljelijän leikkiminen työllistäisi tällä tundralla merkittävän määrän ihmisiä? Saanen epäillä...
Leikkiminen? Pitäisin kännykkälogojen ja soittoäänien kauppaamista leikkinä.
Paketti maksaa sen mitä se maksaa. Mut sen vaikutus kansantaloudelle on ihan eri asia. Jos kaikki ruoka ostetaan ulkomailta, niin mistäs sitä rahaa tänne oikein saadaan? Jotakin pitää myydäkin... Eikä kellään ole mitään työtä, kun mitään ei täällä tuoteta. Ei työttömyyskorvaukset ilmaisia ole!
Jos kymmenen maatilaa tuottaa lihaa, maitoa ja viljaa. Niillä on töissä 20 ihmistä.
Maito menee meijeriin, jossa työskentelee 10 ihmistä. Liha mene jalostamoon jossa työskentelee 50 ihmistä. Vilja menee myllyyn jossa työskentelee 10 ihmistä. Sieltä jauhot menee leipomoihin sun muihin työllistäen 100 ihmistä.
Sen lisäksi maatiloilla käytetään lannoiteita, ravinteita, rehuja, koneita, laitteita. Näiden valmistamiseen tarvitaan 100-500 ihmistä.
Näin 10 maatilaa työllistää välillisesti paristaa, ehkä melkein tuhat, ihmistä. Joko ymmärrät??????
En jaksanu edes luetella kaikkia muita palveluja joita maatilat käyttävät, kuten eläinlääkärit, virkamiehet, huoltomiehet, kaupat... Nämä ovat työpaikkoja suomalaisille.
Ilman maatiloja ei tarvittais työkoneita, rehuja, lannoitteita... myös eläinlääkärit, kaupat sun muut vähenis.
Eli jos lakkautetaan 10 maatilaa, niin ilman työtä jää varmasti 1000 ihmistä!
Joko ymmärrät, vai oletko vain liian yksinkertainen ymmärtämään ihan simppeleimpiäkin asioita???
Maatilanhoitoon liittyy siis monen eri alan ihmisiä. Heidän työnsä poistuvat, jos maatilanhoito loppuu...
Älä ole yksinkertainen. Maatalouskoneiden kysyntä on Suomessa erittäin vähäistä. Eräälläkin isännällä, jonka tunnen, on vielä käytössään 70-luvulla valmistettu traktori, joten vaihtuvuus on erittäin vähäistä.
Kun vaan elintarvikkeiden hinnat nostetaan oikealle tasolle, niin maatalous kannattaa aivan hyvin ilman tukia. Silloin maatalous olisi lähellä yritystoimintaa. Näin voitaisiin menetellä kaikissa EU:n maissa.
Valitettavasti siinä kävisi niin, että elintarvikkeiden hinnat olisivat huomattavasti korkeammat, mitä nykyisin.
Tämä on vaan sellainen asia, että sitä ei ajatella oikeasti. Enimmäkseen vaan maristaan maatalouden tuesta, eikä huomata, että kaikkialla kehittyneissä maissa maksetaan maataloustukea. Missään ei myydä elintarvikkeita, joiden hintaa ei tueta.
Elintarvikkeilla ei ole olemassa oikeaa maailmanmarkkinahintaa. Sillä hinnalla voidaan myydä joitain minimaalisia eriä, joiden määrällä ei ole mitään tekemistä globaalin elintarvikkeiden kysynnän kanssa.
Eesti toi elintarvikkeita ennen EU:iin liittymistä mm. Saksasta. Saksan valtio maksoi vientitukea omille tukkureilleen ylijäämän viennistä, joten hinta oli alhainen. Eestin oma elintarvikkeiden alkutuotanto on surkastumassa olemattomiin, koska se ei koskaan päässyt tiedollisesti, eikä taidollisesti sille tasolle, että siitä olisi voinut tulla kannattavaa ja tehokasta. Halpatuonti esti tämän.
Tälle linjalle ei pidä minkään valtion lähteä peruselintarvikkeiden tuotannossa. Kaikkien pitää huolehtia siitä, että alkutuotanto on lähes omavaraista tärkeimpien tuotteiden osalta.
Maataloudenharjoittamista ei, varsinkaan Suomen kaltaisessa maassa, voi mitata samoilla kannattavuus- ja tuloslaskelmilla, joita voidaan soveltaa jnkn muun tuotantoalan kohdalla.
Maanviljelys on eri asia, ja Suomessa monista syistä tarpeellinen. Perusteita on tässäkin keskustelupuussa esitetty.
Mikä sitten on riittävän tärkeä ja riittävästi tuettu tuote, on asia, josta minulla on vain osittaisia aavistuksia.
Se onkin sitten vielä viisaampien tarvetta tässä. Ei riitä eduskunta eikä MTK yksin.
EU:iin kuulumista kannatan silti.