Siirtymällä yleissivistämpään malliin. Laiharakenne poistuisi kokonaan valikoimista ja peruskoulun jälkeen olisi suorasuunta kaksoistutkintoon, jolloin opiskeluaikaa voisi myös hiukan pidentää. Sen jälkeen henkilö hakeutuisi töihin, koska nuorista henkilöistä vaikuttaa olevan kovasti kysyntää, esim. vuoden työkokemus, jonka jälkeen nuori valitsisi jatko-opinnot esim. Yliopistoon, jossa opiskelun ja tutkinnon suorittamisen takaraja olisi nykyistä keskilinjaa reippaasti alhaisempi.
Koska Suomi ottaa esimerkkiä Ruotsista?
mallia naapurista
979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lukiotietotason puute on valtava aukko nuoren yleissivistyksessä, niin tulevaisuuden ja sivistyneen yhteiskunnan kuin myös globaalisaation rinnakkaisessa yhteismaailmassa.
Nuoret eivät välttämättä tiedä ja tutki riittävästi valintahetkellään, kuinka paljon he menettävät, jotka eivät suuntaa lukioon, mutta mikäli lukion tarjotin olisi jokaisen nuoren pöydässä; tulisi laadukas yleissivistys-paketti jokaiselle nautittavaksi; toisille ikään kuin lahjana, jotka sitä turhaan pakoilevat. Lukiossa on paljon mielenkiintoisia aineita, jotka kasvattavat opiskeluintoa.
..Poistaisipa "lukio-opetus jokaiselle-mallin" käyttöönotto myös nejame-ajatusmallin ja tilalle tulisi vain me-malli. Sehän toisi tuolloin mukanaan laadukasta tasa-arvoa, joka taas lisäisi nuorison yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kuinka tällainen rakennemuutos vaikuttaisi työpaikalla ?
Kuinka tällainen vaikuttaisi yritysmaailmassa ?
Enemmän hyötyä vai enemmän haittaa, nykyiseen ?
Vaikuttaisiko se ala- ja ylärikollisuuteen millään tavalla ?
Vaikuttaisiko se itsetuntemukseen millään tavalla ja entäpä suhteessa omiin vanhempiin, sukuun ?
Vaikuttaisiko se omantunnon arvoon, entäpä yhteiskunnan arvoon ?
Ruotsin nuorisotyöttömyys vuonna 2011 ikäluokissa 15-24 vuotiaat oli keskimäärin 23 %. Ei auta hyvät opiskelumallit eikä kurssitukset nuorille kun työnantaja vaan ei ota nuoria töihin. Ja miksi näin on, sitä en tiedä.
Vuonna 2011 oli esim Saksan nuorisotyöttömyysluvut alle 10% , onko heidän koulutusmalli parempi kun nuoret alkavat työharjoittelemaan teoreettisen opiskelun ohella? .
Rakennemuutos toisi Suomeen kestävän kehityksen.
Kuinka moni nuori tuntee työsuhteiden pelisäännöt (vastuut ja velvoitteet) sekä työsopimuslait että ammattiliittojen ja työnsuojelun merkitykset ?
No ei kait niistä ole kenelläkään hajuakaan kun ensimäiseen työpaikkaan menee.
Työhaastattelussahan useinmiten käy ilmi yhtä sun toista pelisäännöistä ja sen jälkeen vasta ammattiliittojen jutut.
Useinmiten muut kauemmin olleet työpaikalla, jos ovat täysjärkisiä, opastavat nuoria.
...Eikä jokaisessa työpaikassa ole tähdeksi työsuojeluvaltuutettua, jonka puoleen nuori tarvittaessa voisi kääntyä vaan hän joutuu hankalimmissa tapauksissa kompuroimaan pidemmän kaavan mukaan eli hakemaan tarvitsemaansa tietoa ympäri kylien.