Juhani Putkista yrittää monet täällä mollata. Ja vaikka olen monessa asiassa Putkisen kanssa eri mieltä niin kyllä hänen esittämä kritiikki kenraali Siilasvuon toiminnasta vaikkapa Suomussalmen taisteluissa on aiheellista. Siilasvuolta puuttui tarvittava häikäilemättömyys jota mm. Talvelalla ja Vihmalla oli.
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91602-eversti-hjalmar-siilasvuo-talvisodassa-sankari-vaiko-ei
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91602-eversti-hjalmar-siilasvuo-talvisodassa-sankari-vaiko-ei
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vieläkö tämä klenkka-putkinen esiintyy siinä neljä numeroa liian pienessä eestiläisten insestiojien puserossa? Ammuskeleeko vielä mielettömästi sarjatuliaseilla "mainospätkissään", vai onko poliisi vihdoin herännyt miehen mielenlaadun perään?
Sinähän tuosta insestistä jotakin papparainen tiedät.
Kävelihän se kesäkuun 4. päivä 9 mm pistooli vyöllään torilla. Ei poliisit hae sellaisilta pois, mutta kunniallisilta pyssyt viedään.
Puoliryssää keljuttaa kun isäukon hyökkäys pysähtyi. Slussenissako joit pään täyteen aina sitä harmitellessa. Suomi jäi isukiltas valtaamatta. Huora äidiltäsi hurri Lotalta sai kaikki.
suurvoitot Suomussalmen ja Raatteen taisteluissa.
Tietysti kaikista suorituksista löytyy arvosteltavaa.
Tehkää ensin sama ja haukkukaa sitten.
estämään ei ollut riittävästi joukkoja.
On valitettavasti todettava että Siilasvuolla olisi ollut suorastaan loistava tilaisuus sulkea 163.divisioonan perääntymistiet ja tuhota Raatteen tiellä pahasti lyödyn 44.motorisoidun divisioonan lisäksi tuo toinenkin puna-armeijan yhtymä.
Tuon toisen divisioonan päästäminen ulos Suomussalmelta pohjoiseen ja koilliseen oli moka. Perääntymistien katkaisuun olisi riittänyt lisäksi vain yksi irroitettu pataljoona vahvistuksineen.
Siilasvuo pysäytti menestyksekkäästi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomussalmella ja muutenkin jatkosodassa korvasi saksalaisten vellihousujen surkeat puutteet. Tämäkös kaltaistasi mielisairasta vanhaa stallari homoa harmittaa.
kannattaisi klenkka tietää jotakin, kun aukoo haisevaa naamaansa. saksalaisia ei ollut lapissa 1939!
Opettele papparainen lukemaan.
Ylipäätänsä suomalaisten käymä talvisota olisi vihdoinkin otettava kriittiseen tutkisteluun. Oliko esim. monet vastahyökkäykset todellisuudesta millään tavoin perusteltavissa, miten ne suunniteltiin koska niiden tulokset olivat usein heikot mutta uhraukset valtavia.
Muistaaakseni heti talvisodan jälkeen käytiin asevoimien keskuudessa oma arvio rintamakomentajista ja todettiin että noin neljäsosa pataljoonien, rykmenttien ja divisioonien komentajista ns. floppasi.
tutkittu kriittisesti vuosikymmenet.
Tutustu ensin asiaan ja latele sitten juttujasi.
Millä eväillä jakelet tuomioita asioista mitään tietämättä???
Sodat on sodittu ja hävitty, ei ole enää väliä, mitä Siilasvuo teki tai oli tekemättä.
Kun jätti jotain tekemättä, säästyi suomalaisten sotilaiden henki.
Jos olisi tehnyt jotain enemmän, olisi hän voinut kehua taistelujen voitoilla, olisi tapatettu omia ja silti hävitty sota.
Tämä nyt sattuu olemaan totuus asiasta riippumatta Juhani Putkisen kannasta.
Se Siilasvuosta riippunut mitä tehtiin. Asiat riippui Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan yleistilanteesta.
163 D:n osien irtaantuminen Suomussalmelta oli taitavasti toteutettu operaatio, eikä sen onnistumista voi yksin kaataa Siilasvuon niskaan. Suomussalmen pohjoisosissa oli Susitaipaleen komentama Osasto Susi, joka hyökkäsi kohti etelää ja saavutti suuren voiton mm. Hyövynvaarassa. Susitaipaleella olisi ollut mahdollisuuksia sulkea irtaantuvan 163 D:n käyttämä reitti kahdella edellytyksellä:
1) Susitaipaleella olisi ollut käytettävissä vereksiä joukkoja, jotka olisivat kyenneet nopeaan etenemiseen Palovaarasta Juntusrantaan. ErP 16 oli kyllä maastokelpoinen, mutta levon tarpeessa. Täydennyksenä alueelle tullut JR 65 taas oli erittäin puutteellisesti varustettu, eikä sen maastoliikkuvuus päätä huimannut. Kun Susitaipaleen joukot lopulta lähtivät liikkeelle kohti Juntusrantaa, meni matkaan kaksi päivää. Sillä nopeudella tuskin olisi kyetty irtaantuvien 163 D osien eteen?
2)Herrat Susitaival ja Siilasvuo eivät olleet väleissä keskenään ja kävivät kumpikin omaa sotaansa. Keskinäinen yhteydenpito puuttui kokonaan ja kommunikointi tapahtui Kajaanissa olleen Tuompon kautta. Tämä käy hyvin ilmi mm. lukemalla molempien herrojen kirjoittamat muistelmat talvisodasta. Tämä lienee myös syynä sille, että joukkojen yhteistoiminta ei ollut ihan kuosissaan.