Maahamme on tullut ihmisiä paljon lähi-idästä USA:n ja Israelin järjestämien sotatoimien seurauksena, ja afrikasta jossa niin ikään USA on ollut mukana hämmentämässä ainakin niissä maissa joissa on ollut jotakin varallisuutta tai luonnovaroja.
Punttisalillemme tuli eräs Sudanilainen mies, Sisto, joka on ollut suomessa vasta alle viisi vuotta. Sistokin osaa jo suomea ja omasta mielestäni hyvinkin vielä. En ole voinut välttyä vertaamasta Sistoa johonkin suomenruotsalaiseen joka on ikänsä asunut suomessa eikä ole siitä huolimatta oppinut suomenkieltä? Täytyy sanoa että pitää olla melkoinen juntti suomenruotsalaiseksi jos ei opi suomenkieltä suomessa!
Punttisalillemme tuli eräs Sudanilainen mies, Sisto, joka on ollut suomessa vasta alle viisi vuotta. Sistokin osaa jo suomea ja omasta mielestäni hyvinkin vielä. En ole voinut välttyä vertaamasta Sistoa johonkin suomenruotsalaiseen joka on ikänsä asunut suomessa eikä ole siitä huolimatta oppinut suomenkieltä? Täytyy sanoa että pitää olla melkoinen juntti suomenruotsalaiseksi jos ei opi suomenkieltä suomessa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yles
Jo toisen polven somali puhuu suomea sujuvasti ilman aksenttia.
Mutta monet surut eivät puhu ollenkaan.
Kysmyys on silkasta asenneviasta!
Engalannissa toisen polven somali puhuu hienosti englantia...
Ranskassa toisen polven somali puhuu hienosti ranskaa...
Näin ollen tutkimuksiin osallistuvien ruotsinkielisten
oppilaiden määrä ei ole riittävän suuri, jotta sen perusteella
pystyttäisiin tuottamaan luotettavaa tietoa, joka mahdollistaisi kansainvälisen
vertailun. Tämä on selkeä puute koulutuksen arvioinnissa Suomessa,
erityisesti kun kansainvälisten arviointien merkitys yhteiskunnassamme
on kasvanut (Holm & Harju-Luukkainen 2013)."
Suomalaisnuorten suorituspisteiden
keskiarvo lukutaidossa oli 543 pistettä, OECD-maiden
keskiarvo taas 494 pistettä. Ruotsinkielisissä kouluissa saavutettiin
keskimäärin 530 pistettä, 14 pistettä vähemmän kuin suomenkielisissä
kouluissa. Kansainvälisessä vertailussa ruotsinkielistä koulua käyvät
oppilaat menestyivät erinomaisesti.
Yhdeksi syyksi ruotsinkielisten koulujen oppilaiden heikompaan menestykseen
lukutaidossa esitettiin alkuvaiheessa kaksi- ja muunkielisten
oppilaiden suurta määrää ruotsinkielisissä kouluissa (Harju-Luukkainen
& Nissinen 2011). Osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista nimittäin
vastasi tutkimuksen tehtäviin kielellä, jota he eivät pääasiallisesti
käytä koulun ulkopuolella tai joka ei ole heidän äidinkielensä. Tämä
hypoteesi on myös osoittautunut myöhemmissä analyyseissä paikkansapitäväksi.
PISA 2009 -pääraportissa Harju-Luukkainen ja Nissinen (2012)
tarkastelivat kotonaan pääasiallisesti suomea puhuvien oppilaiden lukutaidon
tasoa myös lähemmin. Huolestuttavana seikkana esiin nousi
näiden oppilaiden suuri määrä heikoimmilla suoritustasoilla. Jopa yli
30 prosenttia oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea
mutta käyvät ruotsinkielistä koulua, saavutti vain heikon tai erittäin
heikon lukutaidon tason PISA 2009 -arvioinnissa. Näin ollen ruotsinkielisten
koulujen heikosti menestyneistä oppilaista suuri osa tulee ympäristöstä,
jossa he eivät pääasiassa puhu ruotsia.
http://www.helsinki.fi/kasvatustieteet/valinnat2013/harju-luukkainen_&_hellgren.pdf
Suomenkieliset pilasivat ruotsia äidinkielenään puhuvien maineen.
Kumma että vain vuoden suomessa elänyt maahanmuuttaja kykenee oppimaan suomenkieltä paremmin kuin monia polvia maassamme loisinut sukurutsainen suomenruotsalainen?!