Mikä tarkoitus uskovilla täällä maanpäällä yleensä on ?
Onko täällä olo vain h.lvetin esikartanossa odotelua, ikuiseen autuuteen pääsemiseksi ?
Hirveä huoli ainakin tuntuu olevan siitä, että joku sattuisi keksimään tai löytämään
kongreettisen todisteen, jolla matto vedettäisiin uskomusten alta.
Suorastaan panikoivat.
Onko täällä olo vain h.lvetin esikartanossa odotelua, ikuiseen autuuteen pääsemiseksi ?
Hirveä huoli ainakin tuntuu olevan siitä, että joku sattuisi keksimään tai löytämään
kongreettisen todisteen, jolla matto vedettäisiin uskomusten alta.
Suorastaan panikoivat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei. Ihminen oli luotu elämään ikuisesti paratiisissa. Aatamin ja Eevan syntiinlankeemuksen takia ihmiskunta joutui eroon Jumalan yhteydestä. Jeesukseen uskomalla voimme saada takaisin tuon yhteyden Jumalan kanssa. Toinen vaihtoehto on joutua sinne pahaan paikkaan.
Joten lopeta eläminen. Tai pyri lyhentämään elinajanodotettasi. Jokainen hetki elossa on uusi hetki horjahtaa kaidalta polulta kadotuksen ojaan.
Elämä on lahja jumalalta, sanovat uskovaiset, mutta kuinka he käyttävät tätä lahjaa. Koko ajan mielessä on vain tuonpuoleinen elämä ja hillitön pyrkimys sinne, niin että tämä elämä jää osittain elämättä, jää tutustumatta elämän eri sävyihin, valoon ja varjoon.
Eniten minua ainakin kummastuttaa se, että he tekevät lapsia. Minusta on aika julmaa altistaa lapsia ehdoin tahdoin helvetille. inähän en usko kuolemanjälkeiseen elämään, en taivaaseen enkä helvettiin, mutta he uskovat. Miksi siis tekevät lapsia, jos kuitenkin on vaarana että ne ovatkin ateisteja?
Tähän maailmaan ihminen joutui kun halusi oppia tuntemaan hyvän ja pahan niin kuin Jumala. Siksi uskon tämän elämän tarkoituksen olevan oppitunti. Ne jotka tulevat vanhurskaiksi ja rakastavat totuutta ja hyvyyttä enemmän kuin pahuutta, voivat päästä takaisin Jumalan luo. Pahuutta rakastavilla ei ole tulevaisuutta, vain tämä elämä, jossa voivat osoittaa miksi eivät sovi vanhurskauden valtakuntaan.
No minulla tämä on jo varmasti sillä viimeisellä kolmanneksella. Ihan mukava täällä on elää, vaikka vaikeatakin on joskus ollut.
No se tärkein juttu on tullut kuntoon, syntiinlankeemuksessa katkennut jumalasuhde on tullut kuntoon, kun olen antanut elämäni Jeesukselle Kristukselle. Ja nyt tehtäväni on julistaa ja edistää evankeliumia, tämä on myös jonkinlaista koulutusta iankaikkisuutta varten. Tietenkin saan myös elää, iloita ja kokea olemisen riemua.
Ei ainakaan minä koe, että mattoa vedettäisiin jalkojeni alta. Ja mitä pelkäämistä uskovalla sitten olisi, jos joku "sataprosenttisesti" todistaisi, että mitään ei ole kuoleman jälkeen. Teillähän se päinvastoin on pohja pois, jos totuus on aivan muuta kuin luulette. Inkaikkinen helvetti.
"Hirveä huoli ainakin tuntuu olevan siitä, että joku sattuisi keksimään tai löytämään
kongreettisen todisteen, jolla matto vedettäisiin uskomusten alta."
Kyllä se huoli ennen kaikkea kohdistuu heihin, jotka eivät ole vielä uskossa. Jumala vastaa itse Sanastaan - se ei ole sen varassa, miten hyvin me sitä todistelisimme.