Harhaopeista

Maataloustukikeskustelussa esiintyy aika ajoin ja varsin useinkin erilaisia väittämiä, joista ota nyt kaksi tässä esille. Toinen väittämä kuuluu, että maataloustuet ovat itse asiassa syömätukea kuluttajille. Ja toinen väittämä on yleisempi, jonka mukaan pitäisi suosia kotimaista tuotantoa eli ostaa suomalaista ulkomaisen sijaan.

Syömätukiväite on hyväksyttävissä, mutta siinä tapauksessa kuluttajien eli syöjien tukeminen tapahtuu huonosti eikä ole linjassa väitteen kanssa. Jos kyse on syömätuesta, tukemisen voisi suunnata paljon tehokkaammin eli suoraan kuluttajille. Yksi tapa olisi huomioida asia verotuksessa, missä voisi olla ruokailuvähennys. Progressiivisessa verojärjestelmässämme tästä voisivat hyötyä eniten pienituloiset, jos niin halutaan. Ja niinhän esim. ruuan alvin alennusta vaatineet tahot ovat halunneet. Tällainen tukimuoto parantaisi myös lähiruoka-ajattelua eteläisessä Suomessa, kun ruokaa ei tarvisisi rahdata pohjoisilta parempia tukia saavilta alueilta. Tämä edistäisi siis myös ruuan tuottajien tasa-arvoa. Kuluttajalla olisi tietysti tässä systeemissa täysi vapaus valita, mistä ja mitä ruokaa ostaa. Näin markkinavoimta edistäisivät markkintalousmaassa siihen kuuluvia mekanismeja ja valinnan vapautta.

Nykyisessä järjestelmässä on turha puhua mistään syömätuesta, koska tuet ohjataan suoraan tuottajille ja vieläpä epätasa-arvoisilla perusteilla.

Toisen väitteen toteutuminen (osta kotimaista, vältä ulkomaista) olisi koko Suomen täystuho. Tämä on pahimmanlaatuinen harhaoppi mitä markkinataloudessa vain voi olla. Varsinkin sellaisille maille kuin Suomelle ja Saksalle tämä olisi katastrofi. Me elämme viennistä ja jos kaikkialla alettaisiin suosia kotimaista, vientimme tyrehtyisi siihen paikkaan. Suomalaisten etu on siinä, että ostamme aina hinta-/laatusuhteeltaan parasta ja edellytämme, että muissakin maissa toimitaan saman periaatteen mukaisesti. Historiallisesti parhaiten menestyneet valtiot ovat vientipainotteisia eli niissä on korkein elintaso. Ainoan poikkeuksen tästä voisi tehdä suhteellisen omavarainen USA, mutta toistaiseksi sekään ei halunnut horjuttaa talouttaa liialla protektionismilla.

45

129

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • heebo 66

      jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen ja henkilökohtaiset menot niin emme tarvitsisi tukea.Jos alkutuottajan saamat hinnat nousisivat puolella niin mitäs luulisit ruoan kaupassa maksavan? ja nimen omaan tämä tukien poisto tapahtuisi myös muualla maailmassa joten halvan ruuan aika olisi ohi.

    • Kustannukset...

      "jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen j"

      Juu. Mutta kenen kustannukset??? Noin niinkuin esimerkin omaisesti suomalaisilla maatiloilla tuet keskimäärin noin 55% liikevaihdosta, tanskalaisilla tiloilla keskimäärin 8% liikevaihdosta. Yleensä EUssa tuet luokkaa 10-15% liikevaihdosta.

      Nyt jos tanskalaisilta poistettaisiin tuet niin hinnat eivät juurikaan heilahtaisi yhtään mihinkään ja sama pätee lähes kaikkiin EU-maihin. Paitsi Suomeen.

      Mutta joo. Poistetaan vain tuet kaikilta. Ei halvan ruuan aika edelleenkään olisi ohi jos hinta nousisi 10%. Sen sijaan suomalaisille viljelijöille voisi tulla hätä käteen...

      • Valehtelet..

        EU maksoi

        1 France ¬10 012 million
        2 Germany ¬6 522 million
        3 Spain ¬6 432 million
        4 Italy ¬5 528 million
        5 United Kingdom ¬4 347 million
        6 Greece ¬2 756 million
        7 Ireland ¬1 822 million
        8 Poland ¬1 542 million
        9 Netherlands ¬1 268 million
        10 Austria ¬1 237 million
        11 Denmark ¬1 228 million
        12 Belgium ¬1 048 million
        13 Sweden ¬957 million
        14 Finland ¬904 million


      • Talousosaaminen?
        Valehtelet.. kirjoitti:

        EU maksoi

        1 France ¬10 012 million
        2 Germany ¬6 522 million
        3 Spain ¬6 432 million
        4 Italy ¬5 528 million
        5 United Kingdom ¬4 347 million
        6 Greece ¬2 756 million
        7 Ireland ¬1 822 million
        8 Poland ¬1 542 million
        9 Netherlands ¬1 268 million
        10 Austria ¬1 237 million
        11 Denmark ¬1 228 million
        12 Belgium ¬1 048 million
        13 Sweden ¬957 million
        14 Finland ¬904 million

        Jos tiloilla talousosaaminen on tätä luokkaa niin se selittääkin paljon että miksi maatiloilla on taloudellisesti vaikeaa ja miksi tukia tarvitaan...

        Mikä oli vaikeaa asiassa "prosenttia liikevaihdosta"? Kun lykkäsit tuohon vertailuksi vuosittaiset kokonaistuet. Pistähän rinnalle maatalouden liikevaihto niin aletaan olla samalla hehtaarilla. Vinkkina voin kertoa että esimerkiksi tuon Tanskan maidontuotanto on suurempi kuin Suomen, Tanskan yhden kuukauden sikatuotanto kattaa suomalaisen vuosituotannon ja sitä rataa. Siitä saatkin haarukan ja huomaat että liikevaihtoon suhteutettuna tuet ihan toisinpäin, missään EUssa ei ole yhtä paljon tukien osuus liikevaihdosta kuin meillä, ei edes lähellä. Lisäksi kun huomaat että Suomen osalta tuossa on vain EU-tuet ja kokonaistuet EU kansalliset on noin 2.100 miljoonaa eli lähes tuplat Tanskaan nähden niin alat olla oikealla hehtaarilla. Ehkä...


      • joo-paaa

        näinhän ne ovat palkkaerotkin maailmalla.
        jossain maissa työskennellään koko vusi suomalaisen lomarahan suuruisella summalla.
        jos suomalaisten palkat alennettaisiin kiinalaisten tasolle , olisi hätä kädessä suomiduunarilla , joka on tottunut hieman korkeampaan elintasoon


      • ...huokaus...
        Talousosaaminen? kirjoitti:

        Jos tiloilla talousosaaminen on tätä luokkaa niin se selittääkin paljon että miksi maatiloilla on taloudellisesti vaikeaa ja miksi tukia tarvitaan...

        Mikä oli vaikeaa asiassa "prosenttia liikevaihdosta"? Kun lykkäsit tuohon vertailuksi vuosittaiset kokonaistuet. Pistähän rinnalle maatalouden liikevaihto niin aletaan olla samalla hehtaarilla. Vinkkina voin kertoa että esimerkiksi tuon Tanskan maidontuotanto on suurempi kuin Suomen, Tanskan yhden kuukauden sikatuotanto kattaa suomalaisen vuosituotannon ja sitä rataa. Siitä saatkin haarukan ja huomaat että liikevaihtoon suhteutettuna tuet ihan toisinpäin, missään EUssa ei ole yhtä paljon tukien osuus liikevaihdosta kuin meillä, ei edes lähellä. Lisäksi kun huomaat että Suomen osalta tuossa on vain EU-tuet ja kokonaistuet EU kansalliset on noin 2.100 miljoonaa eli lähes tuplat Tanskaan nähden niin alat olla oikealla hehtaarilla. Ehkä...

        Ja taas vedetään Tanska kuviin...huokaus...

        Tanskalaiset maatilat tekevät tappiota. Tuotannon tehostaminen on tullut tanskalaisille todella kalliiksi. Liikevaihto ei kerro koko totuutta.

        Täytyy hallita kokonaisuus pystyäkseen tulkitsemaan yksittäisiä tunnuslukuja.


      • porsasralli
        ...huokaus... kirjoitti:

        Ja taas vedetään Tanska kuviin...huokaus...

        Tanskalaiset maatilat tekevät tappiota. Tuotannon tehostaminen on tullut tanskalaisille todella kalliiksi. Liikevaihto ei kerro koko totuutta.

        Täytyy hallita kokonaisuus pystyäkseen tulkitsemaan yksittäisiä tunnuslukuja.

        MOT ohjelmassa...

        "Aina kun possulasti lähtee ulkomaille, tanskalaisteurastamot ovat hätää kärsimässä. Ne menettävät jatkuvasti teurassikoja porsasviennin takia. Vienti myös kiihtyy koko ajan. Määrät kasvavat miljoonalla porsaalla vuodessa. Sama on jatkunut jo kolme vuotta. On ollut puhetta, että ellei vientiä saada loppumaan, jopa tuhat tanskalaista teurastamotyöläistä menettää työnsä.)

        Miksi siitä puhutaan juuri nyt? Koska poliitikot ovat tajunneet, että Tanska ei pärjää ilman maataloutta. He koettavat kaikin voimin
        saada työpaikat takaisin Tanskaan.

        Bisnes on bisnestä. Jos poliitikot eivät saa siantuotantoa kuntoon Tanskassa, meidän pitää löytää toinen paikka, missä tuottaa sikamme. Tuotetaan sitten ulkomailla. En voi ottaa harteilleni koko Tanskan taloutta, vain omani".

        http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/09/europorsaan-rekkaralli-kasikirjoitus


      • tanska, mallimaa?
        porsasralli kirjoitti:

        MOT ohjelmassa...

        "Aina kun possulasti lähtee ulkomaille, tanskalaisteurastamot ovat hätää kärsimässä. Ne menettävät jatkuvasti teurassikoja porsasviennin takia. Vienti myös kiihtyy koko ajan. Määrät kasvavat miljoonalla porsaalla vuodessa. Sama on jatkunut jo kolme vuotta. On ollut puhetta, että ellei vientiä saada loppumaan, jopa tuhat tanskalaista teurastamotyöläistä menettää työnsä.)

        Miksi siitä puhutaan juuri nyt? Koska poliitikot ovat tajunneet, että Tanska ei pärjää ilman maataloutta. He koettavat kaikin voimin
        saada työpaikat takaisin Tanskaan.

        Bisnes on bisnestä. Jos poliitikot eivät saa siantuotantoa kuntoon Tanskassa, meidän pitää löytää toinen paikka, missä tuottaa sikamme. Tuotetaan sitten ulkomailla. En voi ottaa harteilleni koko Tanskan taloutta, vain omani".

        http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/09/europorsaan-rekkaralli-kasikirjoitus

        "Maatalousvelka suurin Tanskassa ja Hollannissa.
        Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin 7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa.
        Myös tanskalainen viljelijä maksoi kotitalouksien asuntoluottoihin verrattuna merkittävää 3,5 prosenttiyksikön riskilisää.

        Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton. Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan mm. peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen.".

        http://www.smts.fi/Talouden riskien hallinta/Pieyola_Velkakriisi.pdf


    • Valehtelet liikaa..

      Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.

      Oma maatalous tuo kansantalouteen työtä, veroja, varmuutta uutta jaettavaa , arviolta 10 miljardin arvosta..

      1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia
      2 Työttomyys räjähtäisi käsiin, lasku siitä 2 miljardia
      3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi
      4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
      miljardia
      5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia
      6 EU:lle olisi silti maksettava jäsenmaksua 1,5 miljrdia

      • Tämä laskukaavasi, jota esittelet tämän tästä, on tyypillinen sosialistinen laskukaava. Siinä kaikki saadaan näyttämään hyvältä, kun ensin on päätetty tulos. Jos asiat toimisivat todellisuudessa tällä tavoin, meidän kannattaisi siirtyä kaikessa tukitalouteen. Subventoisimme kaikkea mahdollista ja uskoisimme kovasti, että sillä tavalla hyvä tulee.

        Joku tuossa jo mainitsikin, että jos tällainen on esimerkki maatalousyrittäjien laskupäästä, ei pidä ihmetellä maatalouden kannattamattomuutta.

        Suorat maataloustuet rasittvat veronmaksajia juuri sen 1,9 miljardin edestä. Kun tähän pannaan vielä päälle toinen mokoma kaikenlaisia piilotukia, rasitus on vähintään 3 miljardia euroa. Kaiken maksavat suomalaiset veronmaksajat, vaikka osa rahasta kierrätetään EU:n kautta. Koska oleme EU:ssa nettomaksajia, maksamme tämän lisäksi myös muiden maiden maataloustuista osamme.

        Meillä oli vielä 80-luvulla paljonkin "omaa" vaatetusteollisuutta, kun punaisia verkkareita ja sukkahousuja meni kaupaksi itäiseen naapuriimme. Jos olisimme silloin alkaneet vimmalla puolustamaan oman rättiteollisuutemme erinomaisuutta ja vaatetuksen huoltovarmuuden tärkeyttä, kusessa olisimme olleet. Toimittiin oikien, kun kannattamaton hylättiin ja valittiin tilalle kannattavia liiketoimialoja etunessä it-teollisuus. Markkinataloudessa vain markkinaehtoisesti kannattava liiketoiminta tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä pysyviä hyötyjä. Toinen asia on sitten se, jos lähdemme sosialismin tielle, johin sinä näytät viehtyneen.


      • Hmmm...
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tämä laskukaavasi, jota esittelet tämän tästä, on tyypillinen sosialistinen laskukaava. Siinä kaikki saadaan näyttämään hyvältä, kun ensin on päätetty tulos. Jos asiat toimisivat todellisuudessa tällä tavoin, meidän kannattaisi siirtyä kaikessa tukitalouteen. Subventoisimme kaikkea mahdollista ja uskoisimme kovasti, että sillä tavalla hyvä tulee.

        Joku tuossa jo mainitsikin, että jos tällainen on esimerkki maatalousyrittäjien laskupäästä, ei pidä ihmetellä maatalouden kannattamattomuutta.

        Suorat maataloustuet rasittvat veronmaksajia juuri sen 1,9 miljardin edestä. Kun tähän pannaan vielä päälle toinen mokoma kaikenlaisia piilotukia, rasitus on vähintään 3 miljardia euroa. Kaiken maksavat suomalaiset veronmaksajat, vaikka osa rahasta kierrätetään EU:n kautta. Koska oleme EU:ssa nettomaksajia, maksamme tämän lisäksi myös muiden maiden maataloustuista osamme.

        Meillä oli vielä 80-luvulla paljonkin "omaa" vaatetusteollisuutta, kun punaisia verkkareita ja sukkahousuja meni kaupaksi itäiseen naapuriimme. Jos olisimme silloin alkaneet vimmalla puolustamaan oman rättiteollisuutemme erinomaisuutta ja vaatetuksen huoltovarmuuden tärkeyttä, kusessa olisimme olleet. Toimittiin oikien, kun kannattamaton hylättiin ja valittiin tilalle kannattavia liiketoimialoja etunessä it-teollisuus. Markkinataloudessa vain markkinaehtoisesti kannattava liiketoiminta tuo yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä pysyviä hyötyjä. Toinen asia on sitten se, jos lähdemme sosialismin tielle, johin sinä näytät viehtyneen.

        No jaa, sanoisin tuohon, että ehkäpä elintarviketeollisuus on pikkasen tärkeämpi kuin vaateteollisuus. Aika tyhmää tuoda tähän tälläinen esimerkki.

        Vaateteollisuus toi silti kuitenkin työtä ja sen siirtyminen halvemman (lue:orja-) työvoiman maihin, ei auta Suomea millään lailla. Jos olisimme satsanneet laatuun ja luoneet brändin vaateollisuuden ympärille, voisimme edelleen saada siitä huomattavia vientituloja ja työllisyyden kannalta asia olisi tietenkin enemmän kuin hyvä. Työllistäisihän ala nimenomaan suurinjoukoin naisia. Ehkäpä 80-luvun mieslähtöisen ajattelutavan aikoihin nähtiin tälläinen naisvaltainen ala turhana. En näe mitään syytä miksei panostuksella ja työllä Suomessa voisi olla tänäpäivänä Guccin tai Versacen kaltainen muotitalo.

        No hyvä, kun emme ole luovuttaneet kaikilla teollisuuden aloilla samoin kuin vaateteollisuudessa...


    • Nimimerkin 'heebo66' lähtöolettamus on väärä.
      Kun tukiaiset lakkautetaan, alkutuottajan
      saama hinta ei siitä mihinkään nouse.

      Nykyisellään suomalaisten ruokaan tarvitaan
      Suomen maatalouden alkutuotantoa 1.500 M€
      edestä, ja se summa ei muutu tukien
      lakkauttamisesta miksikään.

      Suomalaisen alkutuotannon osuus
      kokonaisruokalaskustamme on n. 12 %.
      Sillä on siis nykyäänkin enää häviävän pieni
      vaikutus ruuan hinnoitteluun.

      Aloittaja on täysin oikeassa kumotessaan
      väittämän siitä, että maataloustukia
      olisi jollakin lailla syömätukea. Sitä
      se ei todellakaan ole. Jos olisi kysymys
      syömätuesta, se kohdistettaisiin suoraan
      kuluttajille poistamalla ruuan ALV.

      Ruuan ALV on vuositasolla 1.400 M€.
      Sen lakkauttamisesta aiheutuva verokuoppa
      olisi tasoitettavissa yksinkertaisesti
      lakkauttamalla kansallinen maataloustuki 1.100 M€
      ja maanviljelijäin lomailurahat 230 M€ ja
      luopumistuet 97 M€.

      Jäisi jopa vähän hyvääkin.

      • joo-paaa

        kerropa mikä sitten joustaa tuotantokustannuksissa???
        lomarahakin pitäis maksaa suoraan matkailuyrittäjälle , eikä suomiduunarin taskuun.
        Samoin loma-ajan palkka .


      • joo-paaa

        jos ruoan alvi on vuositasolla 1,4 miljardia (14%) niin koko ruokasysteemi on vähän yli 10 miljardia. jos kaikki tuodaan ulkoa.
        sanot että lakkauttamalla kansallinen maataloustuki 1,1 miljardia ( on muuten 0,5 miljardia) ja lomarahat 0,2 mrd ( samalla vois lopettaa duunarien lomarahat vai onko se joku pyhä lehmä ???
        sun säästöhommaan jää nyt noin 9 miljardin aukko.
        Etkö osaa laskea vai oletko hönö ???


    • Nimimerkin 'Valehtelet liikaa' esimerkit
      ovat heiveröisiä - elleivät täysin valheellisia -
      perusteluiltaan:

      1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

      - kun maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotantopanos-
      tuonti on jo tänä päivänä 4.900 M€, niin tästähän
      jää hyvää 900 Me.

      2 Työttomyys räjähtäisi käsiin, lasku siitä 2 miljardia

      - ei räjähtäisi. Suurin osaa tukijusseista on jo nyt
      duunissa palkollisena, joten heidän osaltaan työttömäksi
      jäisi n . 20.000 henkilöä, eikä heillekään heti alettaisi
      maksella työmarkkinatukea. Ensin pitää realisoida heidän
      tuotanto-omaisuutensa. Kone- ja väkilannoitekauppiaita
      saattaisi jäädä jossakin määrin työttömäksi, vaikka
      he todennäköisesti löytävät korvaavan työpaikan
      enimmältä osaltaan. Sama koskee elintarviketeollisuuden
      palkollisia, vaikka onkin huomattava, että heistä
      paljon jatkaisi työssään edelleen.

      3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi

      - höpö höpö, ei mitään näyttöä. Huoltovarmuudella ei välttämättä
      kytköksiä maatalouteen.

      4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
      miljardia

      - höpö höpö. Jo tuossa kohdassa 1 tuli todistetuksi, että ulkomaille
      menevän rahan määrä jopa vähentyisi

      5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia

      Kun maataloustulo on 650 M€, niin miten siitä voidaan
      maksaa veroja 1.500 M€? Menetettävän veron määrä
      olisikin todellisuudessa vain 170 M€. Halpa hinta, kun toisessa
      vaakakupissa on 2.400 M€ säästö tukiaisten lakkauttamisesta.
      (Maatalouden verotuloihin lasketaan myös palkollisena
      tehdyn ansiotyön verot, joita on siis kokonaissummasta
      1.500 M€ peräti 1.330 M€).

      6 EU:lle olisi silti maksettava jäsenmaksua 1,5 miljrdia
      - tämä ei ole millään tavalla kytköksissä maataloustukien
      lakkauttamiseen

      • joo-paaa

        eli ruoka maksaa noin 2 euroa per päivä per asukas???
        miksi maatalous on hampaissa jos ruokamenot ovat tuota luokkaa???
        eli promille kokonaispalkasta .


      • joo-paaa

        "ensin pitää realisoida heidän tuotanto-omaisuutensa"
        siis mihin tarkoitukseen ??
        varmaan on pellosta kova kysyntä, jos tuotanto ostetaan ulkomailta ???
        Entä metsä ? tuottaisko kaupunkilaisella metsänomistajalla paremmin jos teettää kaiken hoitotyön ulkopuolisella???
        taidat olla tyhmä matemaatikko ???
        tuotantorakennukset ???
        koneet ?
        revitään varmaan käsistä ??
        varmaan valtava kysyntä ???
        olen edelleenkin sitä mieltä, että olet jopa_vain jotenkin MIELISAIRAS


    • Toinen takaa

      Niin aloittaja kuin jopakin on totaalisesti ulkona talouselämän yms ymmärtämisestä. Ja paljon!

    • heebo 66

      suomesta loppuisi maatalous sillä hetkellä kun maataloustuet lakkaisivat ellei tuottajahintoihin saataisi korotuksia.jos nyt mennään vuoteen -95 tuottajahinnat puolittuivat ja tuet korvasi puotoksen noin 80 %:sti.Eli tulot eivät ole kasvaneet mutta tuotantoon tarvittavat panokset ovat.Mutta tänä päivänä voi syödä vaikka taimaalaista kanaa jos kotimaassa tuotettu ruoka tarttuu kurkkuun ja muuttaa vaikka ulkomaille jos se hiukan lieventää kalvavaa kateutta...

      • Kustannukset...

        Niin...

        "jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen j"

        Juu. Mutta kenen kustannukset??? Noin niinkuin esimerkin omaisesti suomalaisilla maatiloilla tuet keskimäärin noin 55% liikevaihdosta, tanskalaisilla tiloilla keskimäärin 8% liikevaihdosta. Yleensä EUssa tuet luokkaa 10-15% liikevaihdosta.

        Nyt jos tanskalaisilta poistettaisiin tuet niin hinnat eivät juurikaan heilahtaisi yhtään mihinkään ja sama pätee lähes kaikkiin EU-maihin. Paitsi Suomeen.

        Mutta joo. Poistetaan vain tuet kaikilta. Ei halvan ruuan aika edelleenkään olisi ohi jos hinta nousisi 10%. Sen sijaan suomalaisille viljelijöille voisi tulla hätä käteen...


      • ????????????????????
        Kustannukset... kirjoitti:

        Niin...

        "jos viljelijä saisi tuotteistaan hinnan jolla kattaa tuotantokustannukset kaikkineen j"

        Juu. Mutta kenen kustannukset??? Noin niinkuin esimerkin omaisesti suomalaisilla maatiloilla tuet keskimäärin noin 55% liikevaihdosta, tanskalaisilla tiloilla keskimäärin 8% liikevaihdosta. Yleensä EUssa tuet luokkaa 10-15% liikevaihdosta.

        Nyt jos tanskalaisilta poistettaisiin tuet niin hinnat eivät juurikaan heilahtaisi yhtään mihinkään ja sama pätee lähes kaikkiin EU-maihin. Paitsi Suomeen.

        Mutta joo. Poistetaan vain tuet kaikilta. Ei halvan ruuan aika edelleenkään olisi ohi jos hinta nousisi 10%. Sen sijaan suomalaisille viljelijöille voisi tulla hätä käteen...

        Mistä sinä tuon 55% liikevaihdosta olet kaivanu? Meillä on maitotila c-alueella ja tuet ovat 25% liikevaihdosta.

        Kyllä muuten takuuvarmasti tanskan maajussit nousisi barrikaadeille, jos tuet otettaisiin pois. Tanskalaiset kolleegat ovat korviaan myöten velkahirressä ja maatilat tuottaa tappiota, joten valtion on tehtävä jatkuvasti korjaavia toimenpiteitä, ettei maatalous vajoa konkurssiaaltoon.


      • Tuet liikevaihdosta.
        ???????????????????? kirjoitti:

        Mistä sinä tuon 55% liikevaihdosta olet kaivanu? Meillä on maitotila c-alueella ja tuet ovat 25% liikevaihdosta.

        Kyllä muuten takuuvarmasti tanskan maajussit nousisi barrikaadeille, jos tuet otettaisiin pois. Tanskalaiset kolleegat ovat korviaan myöten velkahirressä ja maatilat tuottaa tappiota, joten valtion on tehtävä jatkuvasti korjaavia toimenpiteitä, ettei maatalous vajoa konkurssiaaltoon.

        Tuo 55% on muistaakseni MTTn taloustohtorista, joutuu ottamaan pari tulostetta ja laskemaan. Sieltä saa myös vertailut muihin, mm Tanskaan.

        Karkean suuruusluokan saa jo tästä uutisesta:

        https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2010/Maataloustuloon%20pudotus%20-%20alam%C3%A4ke%C3%A4%20l%C3%A4hes%20kolmannes%20kolmessa%20vuodessa

        "MTT arvioi, että maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa eli viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Kotieläintuotannon osuus myyntituloista on runsaat 67 prosenttia, kasvinviljelyn vajaat 15 prosenttia ja puutarhatalouden runsaat 18 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden saama tukisumma pysyy viime vuoden tasolla noin 1,9 miljardissa eurossa. "

        Jos myyntitulot 2,2 ja tuet 1,9 niin liikevaihto = 4,1 miljardia ja siitä tuet siis 46% liikevaihdosta. Suuruusluokka. Onnittelen jos sinun tukesi vain 25% liikevaihdosta, tuo nyt kuitenkin tuo todellisuus on toinen. Ja muistelisin että Taloustohtorin luvut ilman puutarhataloutta joka on markkinavetoisempaa eli ei tuo 55% tuet liikevaihdosta kaukana ole. Jos jaksan niin tarkistan Taloustohtorista tilanteen.


    • Näitä alhaisen kompetenssin omaavien
      omissa harhoissaan laskeskelemia lukuja
      ei yleensä kannata lähteä korjaamaan.
      Ei heille oikea tieto kuitenkaan mene,
      johtuen korkeasta kognitiivisesta dissonanssista,
      perille.

      Korjaan nyt kuitenkin tuon tragikoomisen
      väittämän, että ruoka maksaisi 2 euroa/asukas
      päivässä.

      Oikean laskelman parametrit ovat:

      1) Ruuan ALV teki v. 2011 1.400 M€

      Siitä voidaan laskemalla saada selville, että
      ruokalaskun yhteissumma on hieman alle 11.000 M€.

      Kun otamme mukaan parametrit

      2) Suomessa on 5.300.000 asukasta ja

      3) Vuodessa on 365 päivää

      niin voimme taas yksinkertaisesti laskemalla
      saada selville, että ruoka lasku on
      5,57 €/asukas/vrk.

      Tähän lukuun on sitten lisättävä seuraavaa:

      4) Maataloustukiaiset ovat 2.000 M€ vuodessa
      5) Maanviljelijäin lomailurahat ovat 230 M€ vuodessa
      6) Luopumistuet ovat 97 M€ vuodessa.

      Kohdat 4 - 6 tekevät yhteensä 2.327 M€ vuodessa, eli
      asukasta kohti LISÄÄ RUOKAKUSTANNUSTA 440 €.

      Maataloustukiaisien rasittavuus kaikessa karseudessaan
      selviää, kun tukiaiset henkeä kohden ovat 1,21 € niin
      alkutuotannon osuudesta hän maksaa vain 0,77 €.

      Asukaskohtaiset ruokakustannukset ovat siis tue
      mukaan lukien 6,78 € vuorokaudessa.

      Kalliiksi käyvät meille nämä tukiaisparasiitit,
      todella kalliiksi.

    • ollos huoleton...

      Mutta älä välitä jopa,kirjeesi Jyrki kataisella ja Dacian Cioloşille varmaan kohta kantavat hedelmää;)

      "Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) esittämä muutos mahdollistaisi jatkossakin Etelä-Suomen kansallisen tuen maksamisen EU-komission luvalla.

      Parlamentin lisäksi esitys tarvitsee myös ministerineuvoston hyväksynnän. MT:n tietojen mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on ottamassa asian esiin neuvostossa. Lähteiden mukaan lisäys sopisi myös EU-komissiolle, joka on suhtautunut nihkeästi varsinaisen 141-tuen jatkumiseen.

      Sarvamaan lisäksi aloitteen takana ovat parlamentin konservatiiviryhmän maatalousvastaava, saksalainen Albert Dess ja markkina-asetuksen esittelijänä toimiva ranskalainen Michel Dantin.


      MT:n tietojen mukaan lisäys sopisi myös komissiolle, joka on suhtautunut nihkeästi varsinaisen 141-tuen jatkumiseen. Komission lakimiesten mielestä 141 on EU:hun liittymisen jälkeinen siirtymäkauden tuki, eikä laillisuusperusta enää kestä sen jatkamista.

      Uuden cap-pykälän nojalla komissio sen sijaan voisi antaa luvan jatkaa Etelä-Suomen kansallisen tuen maksua". MT 2013-09-09

      • ...

        Kyllä, päättäjät kyllä lopettavat maataloustuet jos aihetta on, ei se täällä paljon auta lukujen esittäminen, ei näitä meidän päättäjämme lue.

        Tuntuu vain aika oudolta että kokoomuksen edustajatkin tekevät tuollaisia lakialoitteita kuin yllä olevasta voimme lukea.
        Ai niin, Sarvamaa ja Koskinen siinä tyynnyttelevät maanviljelijöitä kuten katainen aiemmin´, niinhän se olikin...


    • milläs maksat

      Aloittajalla on idealistinen ajatus, että elintarvikkeet pitäisi tuoda ulkoa ja maksaa ne vientituloilla joita saadaan suomalaista vientituotteista. Maasta taas kannattaisi viedä sellaisia vientituotteita jotka ovat globaalilla tasolla hinnallisesti kilpailukykyisiä ja laadultaan jos ei ylivoimaisia niin ainakin maailman huippua. Kun mitään sutta ja sekundaa ei aloittajan mielestä kannattaisi tässä maassa tehdäkään. Idea on kaunis mutta tökkää heti alkuunsa kahteen asiaan: suomalaiset tuotteet eivät ole erityisemmin hintakilpailukykyisiä vientimarkkinoilla, ja se laatukin on usein vähän niin ja näin, valitettavasti. Kansainvälisessä laatuvertailussa suomalaiset tuotteet jäivät aivan häntäpäähän äskettäin julkaistussa tutkimuksessa. Niin että kyllähän niitä elintarvikkeita ulkoa toisi, mutta kun ei ole millä maksaa. Nytkin osa vientituloista tulee elintarvikeviennistä, sekin vientitulo jäisi aloittajan kaavailuissa tulematta.

      Esimerkiksi vedettiin Saksa. Kyllä sillekin kotimarkkinat ovat tärkeät, ja maa lienee aika omavarainen elintarvikkeidenkin suhteen.

    • Maksu...

      "Kansainvälisessä laatuvertailussa suomalaiset tuotteet jäivät aivan häntäpäähän äskettäin julkaistussa tutkimuksessa."

      Se vähän riippuu. Monet suomalaiset yritykset ovat alansa kansainvälistä huippua. Esimerkkinä Kone taitaa olla kansainvälisesti hisseissä markkinajohtaja sekä vieläpä tuotekehityksen edelläkävijä. Wärtsilän laivadieselit maailmalla huipputuote. Vaisala on oman alansa ehdoton kärki sekä markkinoilla että osaamisessa. Löytyyhän noita sitten pienempiäkin firmoja paljonkin joista oman alansa ulkopuolella ei juuri tiedetä mutta jotka ovat maailmalla tunnettuja omalla alallaan.

      Mitä taas tuohon

      "Nytkin osa vientituloista tulee elintarvikeviennistä, sekin vientitulo jäisi aloittajan kaavailuissa tulematta."

      tulee niin se on vähän kaksipiippuinen juttu. Eniten taidetaan viedä maitotuotteita ja aina kun viedään litra maitoa niin siitä ovat kotimaiset veronmaksajat maksaneet 10 senttiä. Lisäksi kun huomoidaan tuontipanokset, koneet, lannoitteet, öljyt, valkuaisrehuista 80% tuontitavara jne jne niin se saattaapi olla negatiivinen tuon elintarvikeviennin vaikutus. Jos muistalleen aikaa entistä ennen EUta niin jotta täältä sai jotain vietyä niin veronmaksajien piti aina laittaa rahaa mukaan ulkomaiden tukemiseksi. Uskoisin että tilanne on todellisuudessa aika pitkälle sama nykyisinkin, vaikutus kauppataseeseen ja talouteen voi siis olla negatiivinen.

      • ...

        "Viidennes suomalaisten maatilojen liikevaihdosta valuu ulkomaille tuontipanoksista maksettuina hintoina.
        Asia käy ilmi MTT:n taloustutkimuksen eilen julkistetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen elintarvikemarkkinoiden riippuvuutta tuonnista".
        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-ei-olisi-maataloutta-ilman-tuontia-1.22744

        Jos saamme ulkomaille myydystä maitolitrasta vaikkapa 70c ja kun tuottajahinta on noin 40c, josta siis viidennes on ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia, eli 8c

        Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta.
        Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä.
        40c alkutuotannon osuudessa taas on maidontuottajienn työn lisäksi rehun ja lannoitteenvalmistajien, maatalouskoneiten valmistajien, maatalouskaupan, kuljetuksen, navetanrakentajain ja niihin tarvikkeita toimittavien työtä.

        Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
        Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi.

        Pöötelkööt lukujat tuo hyvä ratkaisu


      • Korjaus...
        ... kirjoitti:

        "Viidennes suomalaisten maatilojen liikevaihdosta valuu ulkomaille tuontipanoksista maksettuina hintoina.
        Asia käy ilmi MTT:n taloustutkimuksen eilen julkistetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen elintarvikemarkkinoiden riippuvuutta tuonnista".
        http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomessa-ei-olisi-maataloutta-ilman-tuontia-1.22744

        Jos saamme ulkomaille myydystä maitolitrasta vaikkapa 70c ja kun tuottajahinta on noin 40c, josta siis viidennes on ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia, eli 8c

        Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta.
        Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä.
        40c alkutuotannon osuudessa taas on maidontuottajienn työn lisäksi rehun ja lannoitteenvalmistajien, maatalouskoneiten valmistajien, maatalouskaupan, kuljetuksen, navetanrakentajain ja niihin tarvikkeita toimittavien työtä.

        Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
        Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi.

        Pöötelkööt lukujat tuo hyvä ratkaisu

        Näihin

        "Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta. Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä. 40c alkutuotannon osuudessa"

        "Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
        Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi."

        Niin ensinnäkin se 70c jakaantuu niin että siinä on 40c tuottaja, 10c veronmaksajan tukiaiset ja 20c teollisuus, kuljetus ym...

        Ja toisekseen tuo 10c on sitten ihan kokonaan omilta veronmaksajilta kerätyt tuet. EU kun ei maksa maidon litratuesta yhtään mitään. Siihen litratukeen kun lisätään vielä kotimaiset peltotuet niin... Mutta tästä tuesta mitään ei siis tue EUlta joten ei ole mitään mitä ei voisi saada kun ei saadakaan mitään.


      • joo-paaa
        Korjaus... kirjoitti:

        Näihin

        "Yhteenvetona, ulkomaille myydystä maitolitrasta saamme siis 70c jossa on 8c ulkolaisen tuonnin osuutta. Tuossa 70c on 30c suomalaista elintarvikealan, kuljetuksen ja kaupan työtä. 40c alkutuotannon osuudessa"

        "Toinen vaihtoehto olisi siis nimimerkki "Maksu..."n mielestä ostaa maito ulkoa.
        Säästäisimme 6c verorahoja koska 4c on EU-tukia joita emme siis saisi."

        Niin ensinnäkin se 70c jakaantuu niin että siinä on 40c tuottaja, 10c veronmaksajan tukiaiset ja 20c teollisuus, kuljetus ym...

        Ja toisekseen tuo 10c on sitten ihan kokonaan omilta veronmaksajilta kerätyt tuet. EU kun ei maksa maidon litratuesta yhtään mitään. Siihen litratukeen kun lisätään vielä kotimaiset peltotuet niin... Mutta tästä tuesta mitään ei siis tue EUlta joten ei ole mitään mitä ei voisi saada kun ei saadakaan mitään.

        Onko jopa_vain siis täysi pelle vai hönö ???


    • Suomalaisten tuotteiden hintakilpailukyky on kohtuuhyvä. Eilen juuri tv:ssä kerrottiin asiasta ja näytettiin tilastotietoja siitä, että hintakilpailykykymme on Saksan tasolla, mutta parempi kuin muissa pohjoismaissa.

      Monet tuotteemme ovat laadullisesti aivan hyviä. Suomalaisen metsä- ja metalliteollisuuden vientituotteet käyvät hyvin kaupaksi ulkomailla. Kirkkaimpana kärkenä on tällä hetkellä Koneen hissit ja liukuportaat. Aiemmin Nokia osuus puhelinmarkkinoista oli peräti 40 %, mikä kertoo tietysti erittäin korkeasta laadusta. Muutenhan tällaisiin lukuihin ei olisi päästy. Laatuun pitää tietysti koko ajan panostaa, jotta kilpailukyky säilyisi ja parantuisi.

      Kukaan ei ole kiistänytkään kotimarkkinoiden merkitystä. Nekin voivat toimia markkinaehtoisesti ilman subventointeja. Kotimarkkinainvestoinneista osa on kaiken lisäksi sellaisia, jotka parantavat vientiponnistelujamme. Näin on esim. panostukset liikenneyhteyksiin ja korkeakouluihin.

      Kuten avauksessani totesin, protektionistisen ajattelutavan leviäminen olisi ennen muuta suomalaisille ja myös saksalaisille tuhoisaa. Me elämme viennistä. Kotimarkkinapainotteisuus tulisi Suomessa kalliiksi. Asumisen ja elintarviketuotannon osuus nousisi tässä tapauksessa ja sääolosuhteistamme johtuen olisimme tässä kohdin paljon huonommassa asemassa kuin muu Eurooppa.

      • Hmmm...

        Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

        Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

        Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?


      • Hmmm... kirjoitti:

        Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

        Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

        Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?

        Maatalosutukijärjestelmässä voi olla hyviäkin piirteitä, mutta nykyisellään se sisältää paljon haittoja, jotka eivät edistä mainitsemiasia asioita. Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa.

        Elintarviketeollisuus sen paremminkin kuin kauppakaan ei aina tunnu haluavan ensisijaisesti lähellä tuotettua kotimaista raaka-ainetta. Sille kelpaa kyllä ulkomainenkin eikä ulkomaisen käyttäminen ole suistanut elintarviketeollisuutta suinkaan vararikkoon.

        Osa tuotannostamme kuormittaa suuresti ympäristöä. Kasvihuonemaataloutemme on hyvin energiaintensiivistä. Ulkomailta tuotujen tomaattien hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin kotimaisten kasvihuonekasvien. Mitä kestävää tällaisessa on?

        Ohjaamalla tuen kuluttajille, viljelijät joutuisivat suuntaamaan maataloutensa sellaiseen, mistä saa parhaan markkinahinnan ja maatalous alkaisi painottua alueellisesti kysynnän mukaan. Jos kotimainen tuotanto on elintarviketeollisuudelle elämän ja kuoleman kysymys, se suosisi silloin kotimaisia raaka-aineita ja tarjoaisi niitä kuluttajille, vaikka tukijärjestelmä olisi toisenlainen. Maatalousyrittäjien piirissähän on pitkään ollut vallalla ajatus siitä, että maataloustuki on kuluttajien syömätukea. Jos he ovat kerran oikeassa, ohjataan tuki oikeaan osoitteeseen.


      • Valitettavan totta..
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Maatalosutukijärjestelmässä voi olla hyviäkin piirteitä, mutta nykyisellään se sisältää paljon haittoja, jotka eivät edistä mainitsemiasia asioita. Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa.

        Elintarviketeollisuus sen paremminkin kuin kauppakaan ei aina tunnu haluavan ensisijaisesti lähellä tuotettua kotimaista raaka-ainetta. Sille kelpaa kyllä ulkomainenkin eikä ulkomaisen käyttäminen ole suistanut elintarviketeollisuutta suinkaan vararikkoon.

        Osa tuotannostamme kuormittaa suuresti ympäristöä. Kasvihuonemaataloutemme on hyvin energiaintensiivistä. Ulkomailta tuotujen tomaattien hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin kotimaisten kasvihuonekasvien. Mitä kestävää tällaisessa on?

        Ohjaamalla tuen kuluttajille, viljelijät joutuisivat suuntaamaan maataloutensa sellaiseen, mistä saa parhaan markkinahinnan ja maatalous alkaisi painottua alueellisesti kysynnän mukaan. Jos kotimainen tuotanto on elintarviketeollisuudelle elämän ja kuoleman kysymys, se suosisi silloin kotimaisia raaka-aineita ja tarjoaisi niitä kuluttajille, vaikka tukijärjestelmä olisi toisenlainen. Maatalousyrittäjien piirissähän on pitkään ollut vallalla ajatus siitä, että maataloustuki on kuluttajien syömätukea. Jos he ovat kerran oikeassa, ohjataan tuki oikeaan osoitteeseen.

        Siis tämä:

        "Meillä tuotetaan enemmän sellaisia tuotteita, mistä saa suurimat tuet sen sijaan, että panopiste olisi sellaisessa, mistä saisi parhaimman markkinahinnan. Maatalouden alueellinen painopiste on täysin vääristynyt. Meillä tuetaan eniten heikkokasvuisia alueita ja heikennetään parempien luonnonolosuhteiden yrittäjien pärjäämistä. Ruotsissa asia on tyystin toisin, kun maatalous on valtaosaltaan keskittynyt Tukholmasta etelään. Ruotsi ei ohjaakaan maataloutta alueperusteisesti sinne tänne pitkin valtakuntaa."

        Jos tietäisitte paljonko tukia joku pohjoisen tukihaikkula saa per tuotettu lihakilo niin tajuaisitte miten kalliisti meillä tuotetaan...

        Sen lisäksi tämä on aika lailla totta:

        http://www.hs.fi/mielipide/Kansallinen maataloustuki on yhtenäistettävä/a1378705130359

        "Ongelmalliseksi asian tekee tukien jatkuvan laskun myötä se, että Suomeen on muodostunut kansallisten tukien osalta kaksi täysin toisistaan poikkeavaa tukialuetta: Pori–Imatra-linjan yläpuolella oleva pysyvän 142-tuen alue ja eläintuotannosta luopumaan joutuva 141-alue. Tiloilla tukierot 141- ja 142-alueiden välillä ovat tälläkin hetkellä jopa kymmeniätuhansia euroja vuodessa.

        Näyttää siltä, että kysymys on muustakin kuin tuotanto-olojen tasoittamisesta. Harjoittaako Suomi kansallisilla tuilla aluepolitiikkaa siirtämällä kotieläintuotannon, maatalouden investoinnit ja elintarviketalouden työpaikat pois eteläisestä Suomesta?"


      • Kaihertaa...
        Hmmm... kirjoitti:

        Ja elintarvikkeet menevät hyvin kaupaksi ulkomaille tuoden juurikin niitä kipeästi tarvittavia vientituloja. Suomalainen GMO-vapaa elintarvike viedään mm. USA:ssa käsistä, sillä laatutietoiset kuluttajat haluavat terveellistä ruokaa hinnalla millä hyvänsä. USA:n oma elintarviketuotanto on jo pääosin geenimuunneltua, suomalaista enemmän lisä-ja muita haitallisia aineita (mm. hormooneja ja antibiootteja) sisältävää sekä maissitärkelyksellä jatkettua. Myös maku koetaan paremmaksi ja aidommaksi. Muualla ihmetellään suomalaisten halveksuntaa omaa elintarviteollisuutta kohtaan, joka on rajojemme ulkopuolella arvostettua ja tutkitusti laadukasta.

        Nokia on pääosin menetetty, metsäteollisuus supistuu vauhdilla, metalliteollisuus on osin myöskin ulkolaisten sijoittajien hallinnassa... Nyt ei kannata tappaa lypsävää lehmää, vaan pitää tiukasti kiinni olemassa olavasta teollisuudesta, johon lukeutuu myöskin oma hyvin menestyvä elintarviketeollisuutemme. Elintarviketeollisuudelle elintärkeää on saada raaka-ainetta läheltä ja halvalla. Maataloustukien merkitys elintarviketeollisuudelle on se, että näin se saa raaka-ainetta puolet halvemmalla ja kykenee sen avulla työllistämään sekä kehittymään. Ei mikään ihan pieni merkitys!

        Myös muita yrityksiä ja teollisuutta valtio rahoittaa tukien muodossa (vaikka tavoite hallituksella on ollut leikata yritystukia, maksetaan niitä koko kehyskaudella entisten lisäksi jopa miljardi euroa lisää). Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? Sekö, että agraariyhteiskunta koetaan jotenkin halveksittavana ja vanhanaikaisena vai se, että tuottajille kohdistettu tuki kuvitellaan tuottajan henkilökohtaiseksi tueksi ja palkkaa vastaavaksi, eikä huomioida tuen oikeaa merkitystä? Maataloustuki on osa suurta järjestelmää, jonka alasajo ei ole mahdollista ilman kompensoivia toimenpiteitä. Ymmärrän, että tavallisen tallaajan on vaikea hahmottaa näin suurta koneistoa, mutta epämääräisiä laskelmia tukien poiston vaikutuksista ilman kokonaisuuden hallintaa ja käsitystäkään järjestelmän moninaisuudesta, ovat naiveja ja yltiöpositiiviset kuvitelmat ruoanriittävyydestä globaalisesti kertovat sellaisesta tyhmyydestä, jota ei voi kuin ihmetellä. Jo nyt on todellinen haaste saada ruoka riittämään jatkuvasti kasvavalle maailmanväestölle ja kuten jokainen varmasti tietää, on ruoka-avun varassa suuri joukko ihmisiä. Maapallon kestävyys on myös koetuksella ruokaa tuotettaessa. Haaste on siis myöskin ruokkia ihmiset kestävällä tavalla kuormittamatta maapalloamme enää yhtään enempää. Miksi siis laittaa Suomen pellot kasvamaan pajua lopettamalla ruoantuotanto täällä ja lisätä kuormitusta maapallon muissa osissa? Vai olisiko tavoitteenne myydä maaomaisuutemmekin Nokian tavoin ulkolaisille, jolloin esim. Monsanton kaltainen yhtiö pääsisi rikastumaan pelloillamme ja saastuttamaan ne kuten se on tehnyt monissa muissa maissa?

        "Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? "

        Tässä on vissi ero? Kone & Nokia & co ovat mahdollisesti saaneet tukia tuotekeitykseen tms vastaavaan mutta tuet tyypillisesti 0,x prosenttia liikevaihdosta, murusia siis. Ja tulevat nopeasti takaisin maksettuina veroina. Eli kun yritys tuottaa ja maksaa veroja niin niillä nuo tuet on kuitattu jos alle vuodessa yrityksen maksamina veroina.

        Maataloudesta puolestaan tulee mieleen se että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Maatalouden liikevaihdosta noin puolet on tukia. Vuodessa. Joka vuosi. Jotta siis saisi euron liikevaihdon niin pitää pistää toinen euro tukia. Jos muita yrityksiä tuettaisiin samalla kaavalla niin pari suurinta jo olisi sama kuin koko valtion budjetti. Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin. Miten voisikaan? Kun maataloustulo on pienempi kuin saadut tuet ja verothan maksetaan voitosta joka noin suurinpiirtein on maataloustulo. Verot aina joku prosentti siitä voitosta.


      • ...
        Kaihertaa... kirjoitti:

        "Kone Oyj on tuensaajia siinä missä muutkin, vaikka vienti tekisi kuinka suurta voittoa. Mikä maataloustuessa sitten kaihertaa? "

        Tässä on vissi ero? Kone & Nokia & co ovat mahdollisesti saaneet tukia tuotekeitykseen tms vastaavaan mutta tuet tyypillisesti 0,x prosenttia liikevaihdosta, murusia siis. Ja tulevat nopeasti takaisin maksettuina veroina. Eli kun yritys tuottaa ja maksaa veroja niin niillä nuo tuet on kuitattu jos alle vuodessa yrityksen maksamina veroina.

        Maataloudesta puolestaan tulee mieleen se että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Maatalouden liikevaihdosta noin puolet on tukia. Vuodessa. Joka vuosi. Jotta siis saisi euron liikevaihdon niin pitää pistää toinen euro tukia. Jos muita yrityksiä tuettaisiin samalla kaavalla niin pari suurinta jo olisi sama kuin koko valtion budjetti. Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin. Miten voisikaan? Kun maataloustulo on pienempi kuin saadut tuet ja verothan maksetaan voitosta joka noin suurinpiirtein on maataloustulo. Verot aina joku prosentti siitä voitosta.

        "Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin".

        Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin.
        Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
        Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin.

        Maatalouden menot ovat noin 3.5 miljardia, tukien kanssa tai ilman tukia.
        Suomessa tuotantokustannukset ovat vielä suuremmat kuin eteläeuroopassa
        johtuen ilmasto-oloistamme.


      • Harhakäsitys...
        ... kirjoitti:

        "Lisäksi tuet eivät koskaan tule veroina takaisin".

        Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin.
        Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
        Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin.

        Maatalouden menot ovat noin 3.5 miljardia, tukien kanssa tai ilman tukia.
        Suomessa tuotantokustannukset ovat vielä suuremmat kuin eteläeuroopassa
        johtuen ilmasto-oloistamme.

        "Tulevatko esimerkiksi terveydenhoitoon tai koulutukseen suunnatut varat veroina takaisin."

        On laskettu että satsaus koulutukseen kannattaa eli tulee takaisin jollakin aikavälillä.

        Terveydenhoidossa se vähän riipuu. Itse elän ns jatkoaikaa eli meinasi käydä kalpaten nuorena miehenä. Terveydenhoitojärjestelmämme ansiosta olen elossa ja maksanut veroja paljon enemmän mitä pelastamiseni maksoi. Että kohdallani kannatti, kannattaako jokaisen kohdalla niin on asia erikseen mutta kyse onkin inhimillisyydestä.

        "Otetaan seimerkiksi apteekki joka saa valtiolta kelakorvauksina osan lääkkeiden hinnasta aivan kuten maanviljelijä saa valtiolta tukea joka menee kulujen kattamiseen.
        Paljonko siis apteekki maksaa veroja suhteessa saamiinsa kelakorvauksiin."

        Apteekki ei saa senttiäkään kelakorvauksia. Apteekki ostaa lääkkeet lääketukuista ja maksaa niistä jotakin. Apteekki myy lääkkeet ulos käsittääkseni säännellyllä myyntihinnalla. KELA-korvausten ansiosta asiakas ei maksa täyttä hintaa vaan KELA asiakkaan puolesta maksaa apteekille. Ennenhän homma toimi niin että asiakas maksoi täyden hinnan ja sai sitten anomuksesta KELAlta rahaa takaisin. Tietotekniikan yms kehitys on mahdollistanut että turhat kierrokset jää pois mutta korvaus on kuitenkin asiakkaan hyväksi, ei apteekin.


    • jahas,

      Liikanen näkee vaaran: "Ei tällaista vaihtotaseen alijäämää kehittyneissä maissa yleensä ole".
      http://www.talouselama.fi/uutiset/liikanen nakee vaaran ei tallaista vaihtotaseen alijaamaa kehittyneissa maissa yleensa ole/a2153621


      "Elintarvikkeiden kauppatase oli viime vuonna 2,7 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on paisunut kymmenen vuoden aikana pahimmillaan jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa.

      Syynä on se, että kotimainen tarjonta ei pysy kauppojen monipuolistuvan tarjonnan perässä. Ulkomaiset tuottajat tuovat Suomeen jatkuvasti uusia elintarvikkeita".

      http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2013/05/18/hs-suomen-elintarvikevienti-kasvaa-tuontia-hitaammin/20137076/12

      Kyllä meillä on mielestäni varaa sanoa "osta kotimaista, vältä ulkomaista".

      • Olet väärässä. Vaihtotaseongelma pitää korjata joko lisäämällä vientiä tai vähentämällä tuontia. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että emme jatka yli varojen elämistä. Tuonnin korvaaminen kotimaisella tarkoittaa sitä, että jatkamme yli varojen elämistä ja panostamme sellaiseen, joka johtaa pitkällä aikavälillä umpikujaan. Oikea ja terveellinen lääke on lisätä vientituloja ja mukauttaa tuontimenot niihin, jotta pääsemme tasapainoon. Viennin näivettäminen kotimaista suosimalla on todella idioottimaista.


    • ...

      "Syö Suomi kasvuun!
      Pienillä ostopäätöksillä on iso merkitys. Valitse viisaasti ja keskitä ostokset Suomessa valmistettuihin tuotteisiin. Näin vaikutat hyvinvointiin ja työllisyyteen: Jos jokainen suomalainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla kotimaisia elintarvikkeita, maahamme syntyy 1500 uutta työpaikkaa vuodeksi".
      http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/arvostaruokaa.php

      Aamulehti 28.3.: Arto Satonen – Vaihtotase korjaantuu, jos kuluttaja ostaa kotimaista.
      "Kauppakeskuksissa suomalainen äänestää joka päivä. Kuluttajan valinnassa on päättää, ostaako kotimaisen vai ulkomaisen tuotteen. Suomalaisen työn liitto on laskenut, että jos jokainen suomalainen ostaa 20 lisäeurolla kotimaisia tuotteita, se tuo 20 000 uutta työpaikkaa. Avainlipulla varustettujen tuotteiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia.
      Vapailla eurooppalaisilla markkinoilla kuluttajia ei voida pakottaa valitsemaan kotimaisia tuotteita protektionistisin keinoin, eikä pidäkään. Sen sijaan niiden menekkiä voidaan edistää asennekampanjalla. Talouskasvu on pitkälti kotimaisen kulutuksen varassa. Kuluttamalla kotimaista myös vaihtotase korjaantuu, koska kulutustavaroiden tuonti vähenee".
      http://www.satonen.fi/2013/04/02/aamulehti-28-3-arto-satonen-vaihtotase-korjaantuu-jos-kuluttaja-ostaa-kotimaista/

      "Kuluttamalla kotimaista myös vaihtotase korjaantuu, koska kulutustavaroiden tuonti vähenee".

      • Kyse on kreikkalaisesta ongelmasta.

        Kreikka ja etelä-Euroopan valtiot ja eräät muutkin Eu-valtiot kuten Puola tuottavat suhteellisen paljon elintarvikkeita. Jos siis saksalaiset ja pohjoismaalaiset alkavat tietoisesti suosia vain kotimaista, se tarkoittaa, että nuo maatalouspainotteiset maat eivät saa vientituloja, joilla voisivat ostaa saksalaisia autoja, pohjoismaista osaamista ja kaikkea muuta muualla tuotettua. Kun he ovat kuitenkin sitä halunneet ostaa, ne on ostettu velaksi. Nyt on tultu tilanteeseen, missä velaksi ostaminen ei enää onnistu. Kun taas vientimaat alkavat harjoittaa osta kotimaista politiikkaa, se tarkoittaa, etteivät Kreikan tapaiset maat saa vientiinsä vauhtia, minkä jälkeen saksalaisten autojen kauppa niissä tyrehtyy. Kaikki kärsivät tällaisesta protektionistisesta ajattelusta.

        Markkinataloutta pitää vedossa jatkuva kilpailu, missä kuluttajat ostavat hinta-/laatusuhteeltaan parasta. Silloin kussakin maassa tuotetaan sellaisia tuotteita, jotka ovat hintakilpailukykyisiä. Suomessa sellaisia tuotteita ovat olleet EU-aikana erityisesti teknologiateollisuuden ja metalliteollisuuden aikaansaamat tuotteet. Mitä enemmän me saamme niitä myydyksi, sitä suuremmiksi kasvavat vientitulomme ja sitä enemmän voimme ostaa omiin tarpesiimme niin kotimaisia kuin ulkoa tuotuja hyödykkeitä.


    • erästämmönen

      On vähän asian vierestä, mutta kiinnostaisi tietää kokemuksia maatalousalalla olevilta ihmisiltä, että millain sikala pyörii ja jos olette rakentaneet uutta niin paljonko on tullut maksamaan? Ottaen huomioon tämän päivän tilanteen niin ei hirveästi inspiroi alkaa yrittämään maatalouspuolella, mutta kertokaa nyt suoraan mielipiteenne, jotka sitä teette päivätyöksi tai edes sivu bisneksenä.. Voisi antaa osviittaa tähän pohtimiseen ja ajattelisin, että se olisi emakko sikala ja joku 500 ei ole vielä lyöty lukkoon mitää´, kun se raha puoli on ihamn auki, sen tiedän että kallista se on!

    • ...

      Niin, niin, mutta kun emme saa myydyksi muuta kuin koko tuotteita valmistavan yrityksen, kuten Nokian.
      Mikä tuote suomessa nyt olisi sellainen että olisimme kilpailukykyisiä, annapa esimerkki.

      Kun suomi on aina mallioppilas joka asiassa, pitääkö meidän vielä muiden maiden periaattesta, (osta kotimaista) muuttaa kantaamme ja alkaa laittamaan muiden valtioiden edut etusijalle. Eikö se jo riitä että käytännössa lahjoitamme kreikalle miljardeja euroja.
      Tuttavani joka on usein vieraillut esimerkiksi saksassa kertoi että siellä pidetään miltei maanpetturuutena jos ostaa sellaisia tuotteita jotka on valmistettu muualla kuin saksassa ja joita myös saksassa valmistetaan.
      Tuskimpa suomenkaan etuja ja parasta muut ensisijaisesti ajattelee kuin me suomalaiset.

    • Kilpailukykyä...

      "Mikä tuote suomessa nyt olisi sellainen että olisimme kilpailukykyisiä, annapa esimerkki."

      Koneen hissit
      Vaisalan säähavaintolaitteet
      Suunto tuotteet
      Wärtsilän meridieselit
      KoneCranes
      Outokumpu Stainless
      Ovakon terästehdas
      Pari kultakaivosta
      Rovion pelit, pelit yleensä
      NokiaSiemensNetworks tietoliikennelaitteet

      Kyllähän noita on tosi paljon. Tuossa tuli mieleen vain näkyvimmät. Kaikki omalla alallaan ihan kilpailukykyisiä, tällä hetkellä huippuna Kone mutta esimerkiksi Vaísala (edelleen perheyritys) on ollut omalla alallaan kehityksen huipulla jo 80-luvulta asti.

      Ja jos kilpailukyvyttömimpiä yrityksiä kaipaat niin eiköhän noi ole noi maatilat kärkipaikalla? Kun ei pärjää ilman että puolet liikevaihdosta on yhteiskunnan tukia? Jaa niin mutta onko ne yrityksiä?

    • yksi j

      duunari mussuttaa ilmateeks maanviljeliän tuotteet niin eihän se tosiankaa lyö leiville eiku oikeesti maatalous työllistää tosipaljon ihmisiä suosikaa suomalaista laatu tuotetta tuottaja hinnat euroopan huonoimmat mut kulut nousee kokoajan moni joutunu lopettamaan pitkään jatkuneen taloustilanteen vuoksi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      144
      2977
    2. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      50
      2452
    3. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      107
      2421
    4. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      238
      2111
    5. Missä näit kaivattusi

      ekaa kertaa?
      Ikävä
      100
      1658
    6. Mitkä on ne arvot?

      Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu
      Sinkut
      236
      1653
    7. Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä

      "Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä
      Maailman menoa
      430
      1550
    8. Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."

      Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää
      Tanssii tähtien kanssa
      14
      1502
    9. Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.

      Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j
      Kajaani
      8
      1489
    10. R.I.P. Kristian Antila

      Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi
      Maailman menoa
      20
      1289
    Aihe