Talvisodan lahjomaton tilasto kymmenen päivän periodilla mitattuna: Kaatuneet, kadonneet, kuolleiksi julistetut, kentälle jääneet. Lukuihin eivät sisälly myöhemmin haavoihinsa menehtyneet koska tässä tutkitaan taistelujen intensiivisyyttä:
30.11.39-09.12.39: 897
10.12.39-19.12.39: 1 889
20.12.39-29.12.39: 1 870
30.12.39-08.01.40: 913
09.01.40-18.01.40: 712
19.01.40-28.01.40: 886
29.01.40-07.02.40: 1 044
08.02.40-17.02.40: 3 247
18.02.40-27.02.40: 3 307
28.02.40-08.02.40: 4 194
09.03.40-13.03.40: 2 526
Verisin päivä oli 6. maaliskuuta 1940 jolloin synkän päivän saldo kuolleina oli peräti 723 sotilasta. Jos otetaan myöhemmin haavoihinsa menehtyneet huomioon maksoi tuo päivä todennäköisesti noin tuhannen suomalaisen sotilaan hengen, sillä yleensä kuolleita oli yli 50% enemmän kuin "kaatuneita".
Ihmettelen kuinka ministerit Niukkanen ja Hannula sekä Maalaisliiton Kekkonen saattoivat kaiken tämän jälkeen vaatia taistelujen jatkamista ja kuinka Heikki Ylikangas kehtaa vielä väittää että Suomen olisi pitänyt sitoutua ottamaan vastaan länsimaiden avustusretkikunta.
Kiistaton tosiasia: rauha oli välttämätön ja armeija olisi luhistunut mies- ja ammuspulan takia alle kahdessa viikossa.
30.11.39-09.12.39: 897
10.12.39-19.12.39: 1 889
20.12.39-29.12.39: 1 870
30.12.39-08.01.40: 913
09.01.40-18.01.40: 712
19.01.40-28.01.40: 886
29.01.40-07.02.40: 1 044
08.02.40-17.02.40: 3 247
18.02.40-27.02.40: 3 307
28.02.40-08.02.40: 4 194
09.03.40-13.03.40: 2 526
Verisin päivä oli 6. maaliskuuta 1940 jolloin synkän päivän saldo kuolleina oli peräti 723 sotilasta. Jos otetaan myöhemmin haavoihinsa menehtyneet huomioon maksoi tuo päivä todennäköisesti noin tuhannen suomalaisen sotilaan hengen, sillä yleensä kuolleita oli yli 50% enemmän kuin "kaatuneita".
Ihmettelen kuinka ministerit Niukkanen ja Hannula sekä Maalaisliiton Kekkonen saattoivat kaiken tämän jälkeen vaatia taistelujen jatkamista ja kuinka Heikki Ylikangas kehtaa vielä väittää että Suomen olisi pitänyt sitoutua ottamaan vastaan länsimaiden avustusretkikunta.
Kiistaton tosiasia: rauha oli välttämätön ja armeija olisi luhistunut mies- ja ammuspulan takia alle kahdessa viikossa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ero maaliskuun 1940 rintamatilanteeseen ja vastaavaan elokuussa 1944 on valtava. Kun maaliskuussa 1940 armeija oli täysin luhistumispisteessä niin elokuussa 1944 armeija oli lyömätön ja voittanut viisi viimeistä taistelua puna-armeijaa vastaan lyöden sen rynnäkköjoukot perusteellisesti niin Ihantalassa kuin Äyräpäässä, Viipurinlahdella, U-linjalla kuin Ilomantsissakin. Suomi solmi rauhan syyskuussa 1944 NL:n kanssa siksi että suurvaltaosa oli jo aikoja sitten kehittynyt siihen suuntaan että maan oli pakko jo liittoutuneiden vuoksi tehdä rauha hyvän sään aikaan. Rintamalla armeija oli vahvempi kuin koskaan koko sodan aikana. Niinpä maa jäi myös miehittämättä ja bolsevisointi vältettiin.
Nimimerkki "kunnia veteraaneille" puhuu ihan höpöjä.
Mikäli Suomen armeija olisi ollut niin "lyömätön" elokuussa 1944, niin ei se olisi alkanut etsiä rauhaa NL:n kanssa, ei varsinkaan "liittoutuneiden takia", käsittääkseni muut liittoutuneet eivät ottaneet osaa suomenvastaisiin taisteluihin! Kyllä tilanne Suomen kannalta syksyllä 1944 oli niin tukala, että ainut mahdollisuus oli tehdä rauha NL sanelemilla ehdoilla. Suomi oli Saksan lähestyvän tappion johdosta aivan yksin NL edessä. Eikä ollut tähänhätään länsiliittoutuneilta luvassa minkäänlaisia "avustusretkikuntia"!
Hyvin osasivat tuolloiset päättäjät Suomen ajaa liriin. Suomen onni oli se, että maa oli niin vähäpätöinen tekijä NL:n geopoliittisessa stradegiassa, ettei sitä kannattanut edes miehittää/sovjetisoida. NL riitti kun myötäiltiin auliisti Kremlin näkökantoja: kun Moskovassa ei pidetty jostakin asiasta, niin Helsingissäkin oltiin sitämieltä ettei asia ole niinkuin sen pitäisi olla! Toisaalta, jos jokin asia oli Moskovan mielestä hyvin, niin jo kohta todettiin Helsingissä ,että asia on todellakin hyvin! Voiko kansakunta enää paremin ryömiä toisen edessä, kuin Suomi NL:n 1944-1991? Tällaista se Suomen "itsenäisyys" oli sodan jälkeen.
Mitä tulee Suomen miehittämättä jättämiseen, selitys on hyvin yksinkertainen. Berliiniin kun ei tarvinnut Suomen kautta koukata. Suomi ei ollut läpikulkumaa pääkohteeseen, ja pääkohde ei ollut Tukholma! Toista oli niiden maiden kanssa, jotka jäivät NL ja Saksan väliin. On se vaan hyvä, että tuo Ruotsi on meillä länsinaapurina! Joten ei kannata paljon hehkuttaa tuota miehitysasiaa, kun tiedetään mistä se johtui ettei CCCP-juna ajanut Suomen yli.
Alioppilax puhuu tapansa mukaan paljon ja täyttä tuubaa. Pari päivää sitten tehty viiltävä analyysi talvisodan kulusta romahdutti kyllä viimeisenkin toiveen lukea tältä jannulta mitään asiaa. "helmikuuhun asti leikittiin " Niinhän se meni...joo
Ja alioppilashan mainostaa itseään vielä faktojen esittäjänä sekö hilpein väite: puolueettomana!!!! HEHEHEHE, hauska se on, vaikka vähän simppeli.
"Mikäli Suomen armeija olisi ollut niin "lyömätön" elokuussa 1944, niin ei se olisi alkanut etsiä rauhaa NL:n kanssa, ei varsinkaan "liittoutuneiden takia", käsittääkseni muut liittoutuneet eivät ottaneet osaa suomenvastaisiin taisteluihin!"
Lyömätön ei Suomi toki ollut, mutta toisaalta eipä ollut neukku muutamassa viimeisimmässä taistelussa onnistunut joukkojamme lyömään.
Rauha tehtiin siksi, että selkeästi nähtiin ettei sota enää ollut voitettavissa.
Onneksi se sopi myös Joosepille!
"Joten ei kannata paljon hehkuttaa tuota miehitysasiaa, kun tiedetään mistä se johtui ettei CCCP-juna ajanut Suomen yli."
Toki ME sen tiedämme! Torjuntavoitot tylsittyttivät Stalinin iskudivisioonat ja niiden voimat lopahtivat!
Sinulla on arvatenkin toinen, stallaripohjainen tieto, johon ei taasen usko kukaan:-D
Professori Markku Jokisipilä - mielestäni täysin oikein - totesi joitakin vuosia sitten kirjassaan kuinka syksyllä 1944 Suomen asevoimien tilanne oli niin hyvä ja vakaa että Suomi olisi kyennyt käymään intensiivistä sotaa NL:a vastaan jopa yli puoli vuotta vaikka Saksasta ei olisi saatu mitään merkittävää asetäydennystä.
Se miksi Neuvostoliitto tarjosi syksyllä Suomelle rauhanehdot huomattavasti paremmilla ehdoilla kuin keväällä ja kesäkuussa 1944 johtui juuri Moskovan analyysistä jossa rauha Suomen kanssa mahdollistaisi kolme merkittävää etua
1. Suomea vastaan ei tarvitsisi enää keskittää joukkoja
2. NL voisi vetää osan joukoista Lapista pois koska Suomi sotisi saksalaisia vastaan
3. Suomi maksaisi sotakorvaukset eli NL saisi sodan jälkeen kaipaamaansa teknologiaa ilmaiseksi
Suomelle puolestaan kaikki kaikessa oli se että maa välttyisi miehitykseltä. Näin ollen rauha oli sekä Suomen että Neuvostoliiton etu. Siksi rauha saatiinkin aikaan.
Rauha merkitsi sitä että NL pystyi vapauttamaan Suomen suunnalta noin 50 divisioonaa ja prikaatia, 500 - 1000 hyökkäysvaunua ja noin tuhat lentokonetta.
Taistelua oltaisi voitu kyllä jatkaa vielä aika pitkään, mutta mihin se olisi sitten johtanut, sitä on vaikea sanoa. Vasta sotien jälkeen saatiin vasta tietää miten paljon vahinkoa Talvisota oli aiheuttanut NL:lle.