sr.se:
"Lehdistötuen saaminen monen mutkan takana
Julkaistu: kl 15:40 , Sisu-uutiset
Åke Wredén (FP) pitää lehdistötukimietintöä pienten kielten pelastuksena, presstödskommitté Foto Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio
Åke Wredén (FP) pitää lehdistötukimietintöä pienten kielten pelastuksena. Foto: Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio
Lehdistötukimietintö on niin sekava, että ruotsinsuomalaisten lehtien edustajat kieltäytyvät ottamasta siihen kantaa. Mietinnössä on sekotettu vähemmistökieliset lehdet vironkielisiin lehtiin ja siinä on myös sekotettu hallintoalueet ja valtakunnalliset lehdet.
"Lehdistötuen tarkoitus on tukea juuri pieniä kieliä, kuten suomea"
Lehdistötukimietintöä valmistelleen ryhmän Åke Wredén (FP) pitää kuitenkin ehdotusta selkeänä parannuksena pienten vähemmistökielten lehdille.
- Lehdistötuen tarkoitus on tukea suomenkielisiä lehtiä Ruotsissa, sanoo Åke Wredén.
750 lehden tilaajaa riittää lehdistötukeen
Lehdistötukimietintö ehdottaa, että tukivaatimusta 1500 lehden tilauksesta pienennettäisiin 750:een.
Kerran viikossa ilmestyvät suomenkieliset lehdet ylittävät reilusti vähimmäistilaajamäärän, mutta muun muassa saamelaisten on vaikea saada edes 750 tilaajaa.
Åke Wredén (FP) vakuuttaa, että valtiopäivät hyväksyvät tämän ehdotuksen jo syksyn tulo- ja menoarviokäsittelyssään.
Mietintöryhmä ei taida tuntea kansallisia vähemmistöjä
Mietinnössä keskustellaan toistaalta kansallisista vähemmistöistä, mutta toisaalta tähän ryhmään lisätään myös vironkielinen lehti. Toisaalta puhutaan hallintoaluekunnissa ilmestyvistä lehdistä ja toisaalta eri kielisistä lehdistä, ja niiden tuesta.
Suomenkielisten lehtien omistajat eivät vielä lausu mitään
Suomenkielisten viestinten edustajat eivät halua vielä ottaa kantaa tähän mietintöön sen laajuuden ja sen sekavuuden vuoksi. Lehdistä vastaavat henkilöt haluavat rauhassa tutustua 500 sivun mietintöön uskaltaakseen sanoa, mitä se merkitsee juuri itse kunkin lehden tulevaisuudelle.
Mietinnön laaja-alaisuudesta kertoo osittain myös se, että lehdistötukimietintöä valmistelleen ryhmän Åke Wredén (FP) nostaa esiin keskustelun niinsanotuista alueellisista päälehdistä ja tukea saavista kakkoslehdistä. Kaksikielinen Haaparannan lehti on näistä hyvä esimerkki.
- Haaparannan lehti saa tukea siitä huolimatta, että se on alueen päälehti, sanoo Åke Wredén.
Lehdistötukimietintö lähtee nyt lähetekierrokselle, joka saattaa vielä muuttaa lopullisia lehdistötukisääntöjä.
Kaarina Wallin
"Lehdistötuen saaminen monen mutkan takana
Julkaistu: kl 15:40 , Sisu-uutiset
Åke Wredén (FP) pitää lehdistötukimietintöä pienten kielten pelastuksena, presstödskommitté Foto Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio
Åke Wredén (FP) pitää lehdistötukimietintöä pienten kielten pelastuksena. Foto: Kaarina Wallin/Sveriges Radio Sisuradio
Lehdistötukimietintö on niin sekava, että ruotsinsuomalaisten lehtien edustajat kieltäytyvät ottamasta siihen kantaa. Mietinnössä on sekotettu vähemmistökieliset lehdet vironkielisiin lehtiin ja siinä on myös sekotettu hallintoalueet ja valtakunnalliset lehdet.
"Lehdistötuen tarkoitus on tukea juuri pieniä kieliä, kuten suomea"
Lehdistötukimietintöä valmistelleen ryhmän Åke Wredén (FP) pitää kuitenkin ehdotusta selkeänä parannuksena pienten vähemmistökielten lehdille.
- Lehdistötuen tarkoitus on tukea suomenkielisiä lehtiä Ruotsissa, sanoo Åke Wredén.
750 lehden tilaajaa riittää lehdistötukeen
Lehdistötukimietintö ehdottaa, että tukivaatimusta 1500 lehden tilauksesta pienennettäisiin 750:een.
Kerran viikossa ilmestyvät suomenkieliset lehdet ylittävät reilusti vähimmäistilaajamäärän, mutta muun muassa saamelaisten on vaikea saada edes 750 tilaajaa.
Åke Wredén (FP) vakuuttaa, että valtiopäivät hyväksyvät tämän ehdotuksen jo syksyn tulo- ja menoarviokäsittelyssään.
Mietintöryhmä ei taida tuntea kansallisia vähemmistöjä
Mietinnössä keskustellaan toistaalta kansallisista vähemmistöistä, mutta toisaalta tähän ryhmään lisätään myös vironkielinen lehti. Toisaalta puhutaan hallintoaluekunnissa ilmestyvistä lehdistä ja toisaalta eri kielisistä lehdistä, ja niiden tuesta.
Suomenkielisten lehtien omistajat eivät vielä lausu mitään
Suomenkielisten viestinten edustajat eivät halua vielä ottaa kantaa tähän mietintöön sen laajuuden ja sen sekavuuden vuoksi. Lehdistä vastaavat henkilöt haluavat rauhassa tutustua 500 sivun mietintöön uskaltaakseen sanoa, mitä se merkitsee juuri itse kunkin lehden tulevaisuudelle.
Mietinnön laaja-alaisuudesta kertoo osittain myös se, että lehdistötukimietintöä valmistelleen ryhmän Åke Wredén (FP) nostaa esiin keskustelun niinsanotuista alueellisista päälehdistä ja tukea saavista kakkoslehdistä. Kaksikielinen Haaparannan lehti on näistä hyvä esimerkki.
- Haaparannan lehti saa tukea siitä huolimatta, että se on alueen päälehti, sanoo Åke Wredén.
Lehdistötukimietintö lähtee nyt lähetekierrokselle, joka saattaa vielä muuttaa lopullisia lehdistötukisääntöjä.
Kaarina Wallin
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruotsissa vähemmistökieli suomi saa avustuksia. Suomessa vähemmistökielemme edustajat maksavat enemmistökielelle avustuksia. Ei kehtaa kertoa mikä on johtopäätös mutta kyllä se on ihan selvä.