Johtajan suosikkilaji oli muistaakseni nyrkkeily. Hitler oli myös kuulantyöntäjä Hans Woellken hyvä ystävä. Aatu näki jalkapallon lähinnä sirkushuvina kansalle. Sitähän se onkin. Fanit ovat vielä saatanan tyhmempiä mitä pelaajat. Ja lopuksi Aatun suosikin komea esitys:
http://www.youtube.com/watch?v=2w3uUcal-6w
http://www.youtube.com/watch?v=2w3uUcal-6w
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eikös musta mies tyrmännyt Aatun kultapoju Schmelingin ensimmäisessä erässä.
Stalin piti sitten senkin edestä. Teloitti maajoukkueenkin kun menivät häpeällisesti häviämään.
Mannerheimin suosikkilaji oli runkkaaminen.
Saksalaisilla riitti pituutta koripallojoukkueen kokoamiseksi vuonna 1936. Ryssät ei saaneet ku kolme venäläistä omaan hesan porukkaansa.
Tykkäskö lätkästä. Viinakauppias Ribbentrop oli naamiaisten ohessa Kanadassa pelannut lätkää.
Kyllä se varmaan Adolf Urbanista tykkäsi. Aatulle toisaalta itse Saksa oli tärkein. Jokainen yhteisön jäsen palveli ainoastaan omalla panoksellaan Johtajan johtaman Suur-Saksan etua. Ei bonuspisteitä saanut edes norjalaisia tyttöjä naimalla.
Muuten jalkapallosta kesällä 1936. Kaksi Euroopan suurinta pelkuria Norja ja Italia pääsi mitaleille. Aatun kotimaa oli kakkonen, mutta Johtajan mukaan sen maan historia oli ollut pelkkää valtiopetosta. Hitlerillä tuskin oli edes voittajasuosikkia jalkapallossa. Aatua kiinosti lähinnä yleisurheilu. Woellkesta tuli hyvä kameraden, mutta Luz ja Ismayr säilyivät etäisinä.
Zdanovin kallonmuodon suosikkilaji oli rujous
Aatuhan oli kotoisin Itävallasta, jonka jalkapalloperinteet eivät ole koskaan olleet lähelläkään "Länsivallan" luokkaa. Tuo vuoden 1936 olympiahopeakin tuli amatöörihöntsäilystä, ei ammattifutiksesta. Tosin myös MM-kisoista vuonna 1954 Itävalta sai pronssia, mutta muuten menestys on ollut laihaa, mikäli on ylipäätään lopputurnaukseen selvinnyt.
Lajikulttuurin todellinen taso mitataan sitä paitsi seurajoukkueiden menestyksellä. Useimmilla jalkapallon harrastajilla on varmasti vaikeuksia nimetä itävaltalaisia seurajoukkueita tai tunnettuja itävaltalaisia jalkapalloilijoita. Ainakaan joukkuetta Braunau am Innistä eivät osaa mainita.
Mäkihyppy taisi olla Itävallassa vielä Hitlerin nuoruudessa melko tuntematon laji, joten en osaa kuvitella Aatua mäkeen tai edes katsojaksi sen juurelle. Alppihiihtoa Itävallassa kyllä harrastettiin ja Hitler saattoikin vaikuttaa henkilökohtaisesti siihen, että se pääsi ensimmäisen kerran olympialajiksi juuri Parten-Garmenkirchenin olympialaisissa vuonna 1936. Lajina oli alppiyhdistetty.
Itävaltalaiset käyttikin aikansa kahviloissa keskusteluun ja kirjastoissa lukemiseen. Se oli Mozartin, Freudin ja Haydnin maa.
Italia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden 1934 ja 1938. Kun Italian sotilaat olivat sodassa innokkaita lähinnä antautumaan niin tästä tietysti Hitler veti johtopäätökset. Varsinkin kun Suomi taas on aina ollut surkea jalkapallossa. Ja kuinka ollakaan sellaiset maat kuten Hollanti ja Ruotsi pärjäävät taas hyvin.
Millainenhan maa olisi Brasilia ollut maailmansodan sotijana? Veikkaan että Italiaakin surkeampi.
Suomi oli niin surkea, että pudotti Venäjän mitalipeleistä Tukholman olympialaisissa kesällä 1912.
Koko olympialaiset oli hanurista. Puolet Venäjän joukkueesta ei edes ollut venäläisiä.
Myöskään hiihtämistä Aatu ei hyväksynyt. Vaati varusteluministeriä polttamaan suksensa.