Vanhasta alkaen ja uuden ajan uskomuksiin kuuluu oppi uskoontulosta näin. Hengellä täytetyt helluntailaiset ympäri maailmaa opettavat, että Jumala Hengellään käännyttää ihmisen ja vetää uskoon pyrkivän, pelastavaan Kristuksen tuntemiseen. Eikä siinä tarvita mitään välittäviä asioita kuten luomakuntaa tai sen piiriin kuuluvia pelastukseen suuntautuvia asioita. Eli ilman Jumalan sanan saarnaamista ja kuulemista voi ihminen valita uskooko hän vai ollako uskomatta.
Aitoa helluntailaisuutta
valo ja varjo
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Helluntailaiset opettavat että evankeliumia Jeesuksesta pitää ensin julistaa ennen kuin ihminen voi tulla uskoon.
Vauvan kasteessa on voima ja siunaus mukana ja se maljakin on pyhä astia jonka kautta vauva pyhitetään Jumalalle.(kastevesi pyhittää)
Jos esim. Mohikaani joutuisi vauvan kastetilaisuuteen niin näkisi papin saarnan johdosta, kuinka oma helluntaiusko olisi synti.
Jos Mohikaani saisi kohottaa kastemaljan ylös vaikka vapisevin käsin, hän saisi tuntea samalla uudestisynnyttävän voiman ja uskon siihen että helluntailaisten kaste ym. puuhat eivät ole Jumalasta.
Rukoilkaa että totuus saavuttaisi Mohikaaninkin, ennen kuin Tuomari saapuu maata rankaisemaan.
Helluntailaisia syyttelet täällä kiihkomielisesti, väännät kieroon helluntailaisten uskoa ja opetuksia esittäen omia tulkintojasi helluntailaisuudesta, ikäänkuin ne olisivat se mitä helluntailaisuudessa oikeasti ajatellaan ja opetetaan tai mistä helluntailaisuudessa on kyse.
Varsinkin "uskonratkaisu" (että avoimin käsin ilman omia ansioita turvataan Jeesukseen!) saa sinut näkemään punaista ja se on mielestäsi "pelkkä ihmisteko" jolla helluntailainen itse yrittää pelastaa itsensä. Ynnä muuta järjetöntä potaskaa...
Sitten kuitenkin - samaan kiihkomieliseen sävyyn - opetat ja ojennat palstalaisia:
>Vauvan kasteessa on voima ja siunaus mukana ja se maljakin on pyhä astia jonka kautta vauva pyhitetään Jumalalle.<
Yhtäkkiä, kun kyseessä ei enää olekaan "helluntailainen uskonratkaisu" vaan "luterilainen kasteratkaisu" käännät kelkkasi ja ääni kellossa muuttuu. Nyt sitten onkin kyse JUMALAN teoista eikä ihmisteoista. Huoks...
Tunnen monia helluntailaisia eikä heidän uskossa ole mitään eroa minun tai esimerkiksi jonkun luterilaisen uskossaolevan uskoon vaan se on samaa uskoa Kristuksessa eli Jumalan synnyttämä ja lahjoittama usko. Sitten olen tavannut evankelisluterilaisen kirkon jäseniä joilla ikävä kyllä on "luterilainen usko" eli ovat ainoastaan uskonnollisia kirkollisia perinteitä kunnioittavia ihmisiä, jotka vievät lapsensa kasteelle koska niin on totuttu tekemään ja käyvät ehkä joulukirkossa, ja sen perusteella pitävät itseään kristittyinä ja parempina kuin jotkut "hullut helluntailahkolaiset". Vaikka eivät ole koskaan uskoon tulleet eikä Jeesus heidän elämässään näy millään tavalla.
Kun siis nämä ihmiset uskonnollisten perinteidensä vuoksi ilman Pyhän Hengen vaikutusta vievät vauvan kasteelle, koska niin on totuttu tekemään, ja kun pastori työnkuvansa mukaisesti suorittaa kastetoimituksen - ja näin vanhemmat ja pastori päättävät että lapsesta on nyt sitten tullut kristitty - niin se ei olekaan ihmistekoa eikä suoritusta vaan JUMALAN teko -
Mutta kun joku synninhädässä näkee Jeesuksen pelastajaksi ja syntien sovittajaksi - ja minä uskon että se on Pyhän Hengen työ! - ja nöyrästi pyytää "anna Jeesus syntini anteeksi ja tee minusta Jumalan lapsi, sillä itse en voi itseäni pelastaa enkä parantaa", niin se on kauhistuttava IHMISTEKO?
Täysin järjetöntä ja Raamatun vastaista.
Että ihminen ei saa sanoa Jeesukselle kyllä, koska sellainen on perkeleellistä uskonratkaisua, hänen täytyy vain kääntyä lapsena saamansa kasteen puoleen ja omaksua että Jeesus siinä on hänen puolestaan sanonut kyllä ja ottanut hänet lapsekseen, niin sitten hän pelastuu. Koska sellainen kasteen puoleen kääntyminen ja sen omaksuminen on Jumalan teko.
Minun mielestäni asia on jokseenkin päinvastoin. Kun ihminen kieltäytyy sanomasta Jeesukselle kyllä, koska häntä on peloteltu että sellainen on saastaista uskonratkaisua, ja sen sijaan kääntyy lapsikasteensa puoleen ja omaksuu että kirkko siinä on hoitanut pelastuksen asian hänen puolestaan kuntoon, niin minä näen, että tämä on selän kääntämistä Jumalan teoille ja kääntymistä ihmistekoihin ja rituaaleihin.!
Eihän sitä tarvitse hermostua teapot.Eivät kaikki helluntailaiset ole nk. lahkohenkiä.
On maltillisia ja ymmärtäväisiä joissa ei ole moittimisen aihetta.
Nk.kääntymättömien kirkkouskoisten kanssa ei minulla ole mitään tekemistä puuhatkoon he joulupukin ja tonttujensa kanssa.
Kuinka työlästä on puhuminen uskon vanhurskaudesta ja olen kyllä kärsivällinen ja toivon teapotinkin rauhoittuvan, sana kun on laadultaan joskus sellaista että siitä puhuminen saattaa synnyttää kiistaa.
Mitä se hyödyttää jos palajaa kasteeseen ja usko puuttuu?
Kyllä kirkon jumalattomat ovat joskus inhoittavia ja siitäkin on kokemusta, mutta ajattelen että elämme yhdessä, olemme vain ihmisiä, minä uskon ja sinulla on uskosi.
Kuitenkaan en vihaa sinua enkä ketään ja vaikka on sanottu että rakkautta minulla ei ole, ei sitä kuitenkaan ole huudettu taivaasta.
Minulla on rakkauteni se on lahjaa ja en siitä puhu
Puhun rakkauden lähteestä joka kyllä tietää mikä olen, tietäen myös sisäiset tunteeni, jota te ette tunne. Kun kuolen menen pois ja te iloitsette, se minkä jätän teille on muistoni jota ette ajassa arvostaneet.
Parempi onkin kun emme hermostu vaan asioista keskustelemme. :)
Saadaanko uskon vanhurskaus kasteessa vai uskoontulemisessa? Jos vanhurskaus (lahjavanhurskaus eli "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman") tapahtuu ja saadaan kasteessa, silloinhan ei mitään uskoontulemista tarvita, vaan paluu kasteeseen, turvaten siinä saatuun ja siinä olevaan armoon, riittää?
Kirjoitelmani taisi taaskin olla liian pitkä ja siksi jäädä lukematta... ei voi mitään sitten. Pointtini siinä oli tai ainakin piti olla kysymys, että -
Millä perusteella niin kovin kiihkeästi leimaat helluntailaisten uskon ihmistekoiseksi ratkaisukristillisyydeksi, näkemättä että se mitä itse edustat on vähintäänkin yhtä hyvin määriteltävissä ihmistekoiseksi ratkaisukristillisyydeksi?
>Kuitenkaan en vihaa sinua enkä ketään ja vaikka on sanottu että rakkautta minulla ei ole, ei sitä kuitenkaan ole huudettu taivaasta.<
Kauniisti sanottu... En minäkään sinua vihaa. Jumalan käsiin me jäämme näissä asioissa ja mielihyvin Hänen käsiinsä jäänkin, oman pienuuteni tuntien ja yksin Jeesukseen turvaten. Hän näkee sydämemme niin minun kuin minunkin.
>Minulla on rakkauteni se on lahjaa ja en siitä puhu. Puhun rakkauden lähteestä joka kyllä tietää mikä olen, tietäen myös sisäiset tunteeni, jota te ette tunne.<
Tähän minulla ei ole mitään puututtavaa. Näin se on. Ethän sinäkään tunne niiden helluntailaisten sisäisiä tunteita joista kirjoituksesi kylläkin antavat kuvan, niin kuin ajattelisit tuntevasi ja olevasi perillä heidän motiiveista ja tarkoituksista...
>Kun kuolen menen pois ja te iloitsette, se minkä jätän teille on muistoni jota ette ajassa arvostaneet.<
Onko tämä nyt sitä parantumattomista haavoista tulevaa ylitulkintaa ja väritystä mihin toisessa ketjussa viittaan kohdallasi? Ei minulle ole mitään iloa sinun kuolemasta, pois se - paitsi tietenkin ajatus että sinäkin Jeesuksen veren kautta pääset taivaan kotiin, jos Hän niin oikeaksi näkee eli sinut tunnistaa lapsekseen. Sitä minä toivon ja siinä mielessä on vanhurskaan poismeno aina iloinen asia koska se on autuas kotiinpääsy.
Ihmisenä haluan sinua arvostaa niin kuin kaikkia lähimmäisiä on oikein arvostaa, en sen enempää mutta en vähempää. Ymmärrän että Herralle olet tavattoman kallisarvoinen ja rakas - niin kuin jokainen on. Sen vuoksi koska se on Hänen sydämen ja mielenlaatu että Hän rakastaa ja haluaa jokaista omaansa parantaa ja hoivata, pyhittää ja kasvattaa kalliissa, pyhässä armossaan.
Mikä lienee sinun suhtautumisesi niihin joita olet palstalla aika ajoin nimitellyt kovinkin julmasti ja harhaoppisiin joille olet osoitellut keskisormea jne.? Toivottavasti ymmärrät että heistäkin jokainen on Jumalalle rakas.
lahjavanhurskaus saadaan kasteessa MUTTA sisältyen kasteeseen. Kastetoimitus ei tuo mukanaan hengellistä uudestisyntymää.
Opetan että kastetilaisuudessa lapsi syntyy uudesti MUTTA lain kannalta katsottuna.
Tämä ei ole syntymistä uudesti ylhäältä Evankeliumin kautta (Hengen kautta)Vaan että Kristus valo pääsisi kastettua lasta valaisemaan täytyy hänen varttuessaan syntyä uudesti ylhäältä(Pyhän Hengen kautta)
Syntyminen lain kautta katsottuna ja Syntyminen Evankeliumin kautta on Lutherin mukaan ok.
En tiedä onko tämä Luterilaisten tarkoitan, Luther säätiön pappien ja Piispan käsitys?
Luulen että jos näin opetan saan kimppuuni melko suuren joukon jotka antavat ymmärtää että juuri papin kastaessa syntyy lapsi uudesti ylhäältä?