Perussuomalaisten johtaminen on mieluinen tehtävä. Kova homma lujalle miehelle.
Kirjoitan Peruspomo- kirjaa Jytkyn synnystä ja Jytkyn tekijöiden johtamisesta.
Viime viikonloppu oli hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea puheenjohtaja tekee ja mistä saa oppia, jotta pysyy ajantasalla. Poliittinen silmä ei kehity kirjoittamalla vaan kiertämällä kansan parissa.
xxx
Lähdin perjantai-iltana n 20.30 kohti kesämökkiä Sastamalaan. Perillä olin n 23.00. Hyvä ystävä oli lämmittänyt saunan. Saunottiin ja juteltiin, nukahdin hyvän matkaa puolenyön jälkeen.
Aamulla Pyymäkeen aamukahville. Tapasin sattumalta tamperelaisen rakennusyrittäjän vaimoineen. Miehen isä oli ollut SMP: n miehiä , ehdokkaana Espoossa kuntavaaleissa 1968! Poika oli jakanut SMP: n sadetakkeja ja saanut muikkarin koulusta.
Matka jatkui Vihteljärven kyläkaupalle. Siellä kauppiaspariskunta, Roskala, oli järjestänyt kunnon vastaanoton. Luomulihapullia, kahvit, Millwallin ja Liverpoolin kannatuslaulut eli vieraan ja isännän mieleiset kaikuivat kovaäänisistä. Kylä oli läsnä.
xxx
Matka jatkui Kankaanpään kirkkoon varapuhemies Anssi Joutsenlahden syntymäpäiväseuroihin. Puhemies Eero Heinäluoma aloitti, minä jatkoin, sitten puhuivat kirkonmiehet Ambrosius ja Kaarlo Kalliala. Väliin veisattiin Siionin virsiä Jaakko Löytyn esilaulamana.
Aloitin oman puheeni. Ihmiselämä on Pyhä kohdusta kuolemaan…
Olen tuntenut Anssi Joutsenlahden vuodesta 1979. Siinä on yksi mies tarinamme takana, aina lähimmäisenrakkauden asialla, kenkämyynti lähetystyön hyväksi kaikissa puoluekokouksissa. Helli-vaimo hiljaisena ja vahvana tukena.
xxx
Auto syöksyi kohti Joensuuta ja puoluekokouksen talkooporukan jälkijuhlia.
Petäjävedellä, ST1-asemalla pizza Quattro Stationi tuulensuojaan. Tuolla huoltamolla tajusin 9.4.2011 puhetilausuudessani, että Suomen politiikan taivas repeää. Väkeä oli kuin Nasserin hautajaisissa. Siitä enemmän joskus toiste.
Noin 19.30 oltiin vanhassa Kiihtelysvaarassa, Keskijärvellä. Kolmisenkymmentä talkoolaista, Joensuun puoluekokouksen tositekijät, paikalla. Kättelyjä ja halauksia. Suoraan ruokapöytään, kiitospuhe, onnittelusanat Petri Kokolle 50v, sitten saunaan ja viileään järveen.
Illanvietto, jossa Karaokea. Vetäisin soolona My Wayn suomeksi, duettona Pohjois-Karjalaan Niirasen Sannan kanssa. Hyviä keskusteluja, politiikkaa, asioita, muisteluja, naurua vedet silmissä. Levolle pitkälti puolen yön jälkeen.
xxx
Sunnuntai-aamu aukesi kauniina. Kävin Eino Poutiaisen kotitalolla ja Keskijärven kylätalolla. Otin kantaa hallituspuolueiden tonttuiluun.
Jippo-Haka futismatsi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän vieraana. Hieno peli. Nokka kohti kotia klo 18.00.
Kahvitauko Mäntyharjulla, kotona 23.30. Auton purku. Sen uumenista siirsin pakkaseen saamani jänispaistin, samana aamuna paloitellun. Roskalan ruisjauhot, karjalainen keittokirja, ilveksen kynsi…kenttä ruokkii ja ravitsee. Sekä ruumiin että sielun.
Yläfemma Jusulalle, miehelle Mersun ratissa. Kuskille. Kaverille.
Sauna ja sänky. Levolle lasken Luojani katkeaa kesken kaiken. Peruspomon päivä päättyi. Uneen omassa sängyssä. Takana 1300 kilometriä, edessä loppuelämä.
xxx
Kirjoitin tämän sekä itselleni että muille. Parasta puheenjohtajan tehtävässä ovat Perussuomalaiset, kansan syvät rivit.
Tunnen sakkini.
Toimittajat ja tutkijat. Tutustukaa kenttään, niin teillä on mahdollisuus ymmärtää Jytkyn synty, sen tekijät ja Jytkyn jatko. Tämä ei ole alkuunkaan ohi.
Tämä puolue ei noussut kahdeksan tunnin työpäivillä. Ei virkatyönä, eikä virkakielellä. Tämä aate asuu Suomen kansan syvissä riveissä. Pöhköjen facebookpäivitysten kyttääminen ja kommentoiminen on yhtä tyhjän kanssa. Ne eivät selitä Perussuomalaisuudesta yhtään mitään.
xxx
Perussuomalaiset – olen teidän miehenne.
I did it my way. And with You.
Taistelu jatkuu tieuran suunnassa.
Oma linja, oma asialista.
Paras on vielä tulossa.
Kiitos kentälle viikonlopusta. Opin taas uutta. Kun tekee pohjatyöt kunnolla, tietää mistä mennään. Johtaja pärjää vain, jos hän tuntee joukkonsa.
Kirjoitan Peruspomo- kirjaa Jytkyn synnystä ja Jytkyn tekijöiden johtamisesta.
Viime viikonloppu oli hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea puheenjohtaja tekee ja mistä saa oppia, jotta pysyy ajantasalla. Poliittinen silmä ei kehity kirjoittamalla vaan kiertämällä kansan parissa.
xxx
Lähdin perjantai-iltana n 20.30 kohti kesämökkiä Sastamalaan. Perillä olin n 23.00. Hyvä ystävä oli lämmittänyt saunan. Saunottiin ja juteltiin, nukahdin hyvän matkaa puolenyön jälkeen.
Aamulla Pyymäkeen aamukahville. Tapasin sattumalta tamperelaisen rakennusyrittäjän vaimoineen. Miehen isä oli ollut SMP: n miehiä , ehdokkaana Espoossa kuntavaaleissa 1968! Poika oli jakanut SMP: n sadetakkeja ja saanut muikkarin koulusta.
Matka jatkui Vihteljärven kyläkaupalle. Siellä kauppiaspariskunta, Roskala, oli järjestänyt kunnon vastaanoton. Luomulihapullia, kahvit, Millwallin ja Liverpoolin kannatuslaulut eli vieraan ja isännän mieleiset kaikuivat kovaäänisistä. Kylä oli läsnä.
xxx
Matka jatkui Kankaanpään kirkkoon varapuhemies Anssi Joutsenlahden syntymäpäiväseuroihin. Puhemies Eero Heinäluoma aloitti, minä jatkoin, sitten puhuivat kirkonmiehet Ambrosius ja Kaarlo Kalliala. Väliin veisattiin Siionin virsiä Jaakko Löytyn esilaulamana.
Aloitin oman puheeni. Ihmiselämä on Pyhä kohdusta kuolemaan…
Olen tuntenut Anssi Joutsenlahden vuodesta 1979. Siinä on yksi mies tarinamme takana, aina lähimmäisenrakkauden asialla, kenkämyynti lähetystyön hyväksi kaikissa puoluekokouksissa. Helli-vaimo hiljaisena ja vahvana tukena.
xxx
Auto syöksyi kohti Joensuuta ja puoluekokouksen talkooporukan jälkijuhlia.
Petäjävedellä, ST1-asemalla pizza Quattro Stationi tuulensuojaan. Tuolla huoltamolla tajusin 9.4.2011 puhetilausuudessani, että Suomen politiikan taivas repeää. Väkeä oli kuin Nasserin hautajaisissa. Siitä enemmän joskus toiste.
Noin 19.30 oltiin vanhassa Kiihtelysvaarassa, Keskijärvellä. Kolmisenkymmentä talkoolaista, Joensuun puoluekokouksen tositekijät, paikalla. Kättelyjä ja halauksia. Suoraan ruokapöytään, kiitospuhe, onnittelusanat Petri Kokolle 50v, sitten saunaan ja viileään järveen.
Illanvietto, jossa Karaokea. Vetäisin soolona My Wayn suomeksi, duettona Pohjois-Karjalaan Niirasen Sannan kanssa. Hyviä keskusteluja, politiikkaa, asioita, muisteluja, naurua vedet silmissä. Levolle pitkälti puolen yön jälkeen.
xxx
Sunnuntai-aamu aukesi kauniina. Kävin Eino Poutiaisen kotitalolla ja Keskijärven kylätalolla. Otin kantaa hallituspuolueiden tonttuiluun.
Jippo-Haka futismatsi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän vieraana. Hieno peli. Nokka kohti kotia klo 18.00.
Kahvitauko Mäntyharjulla, kotona 23.30. Auton purku. Sen uumenista siirsin pakkaseen saamani jänispaistin, samana aamuna paloitellun. Roskalan ruisjauhot, karjalainen keittokirja, ilveksen kynsi…kenttä ruokkii ja ravitsee. Sekä ruumiin että sielun.
Yläfemma Jusulalle, miehelle Mersun ratissa. Kuskille. Kaverille.
Sauna ja sänky. Levolle lasken Luojani katkeaa kesken kaiken. Peruspomon päivä päättyi. Uneen omassa sängyssä. Takana 1300 kilometriä, edessä loppuelämä.
xxx
Kirjoitin tämän sekä itselleni että muille. Parasta puheenjohtajan tehtävässä ovat Perussuomalaiset, kansan syvät rivit.
Tunnen sakkini.
Toimittajat ja tutkijat. Tutustukaa kenttään, niin teillä on mahdollisuus ymmärtää Jytkyn synty, sen tekijät ja Jytkyn jatko. Tämä ei ole alkuunkaan ohi.
Tämä puolue ei noussut kahdeksan tunnin työpäivillä. Ei virkatyönä, eikä virkakielellä. Tämä aate asuu Suomen kansan syvissä riveissä. Pöhköjen facebookpäivitysten kyttääminen ja kommentoiminen on yhtä tyhjän kanssa. Ne eivät selitä Perussuomalaisuudesta yhtään mitään.
xxx
Perussuomalaiset – olen teidän miehenne.
I did it my way. And with You.
Taistelu jatkuu tieuran suunnassa.
Oma linja, oma asialista.
Paras on vielä tulossa.
Kiitos kentälle viikonlopusta. Opin taas uutta. Kun tekee pohjatyöt kunnolla, tietää mistä mennään. Johtaja pärjää vain, jos hän tuntee joukkonsa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt taisi Timppa turhaan ujostella, kun jäi sanomatta: Parasta puheenjohtajan tehtävässä on soinisäätiö ja hölmö kenttä, joka ei onneksi ymmärrä siitä mitään?
Noloa. Sairasta.
Kenttä ruokkii ja ravitsee syöttöporsasta. Kaikki hyvin.
Sipilä antoi puolueelleen kymmeniä tuhansia. Soini vie säätiöönsä tuhkatkin puolueen pesästä. Ei annan Helsingin piirin päättää omista rahoistaan.
Pitkä juttu vailla minkäänlaisia viittauksia omiin poliittisiin tavoitteisiin. Osa entisistä SMP-läisistä varmaan kuvittelee Soinin jatkavan SMP:n perinteitä ja ideologiaa ja siksi hän saa kertomansa mukaisen rock-tähden kohtelun maakunnassa liikkuessaan.
Soinin narsismilla ei näytä olevan rajaa. Tapahtumat ja tapaamiset toteutetaan Timo Soinin johdolla ja Timo Soinin vuoksi. Soinin kirjoituksen tarkoituksena on levittää hänestä mielikuvaa ihailtuna ja haluttuna vieraana, jonka läsnäolo riittää tilaisuuden ohjelmaksi.
Me vastaan muut -asetelmaa pidetään yllä ilman minkäänlaista vihjettä vaihtoehdosta. Puolueen kriisejä ei käsitellä eikä vaihtoehtoja valmistella. Odotellaan vain kannatuksen nousua sellaiseksi, että päästään valtaan. Mitä sitten tapahtuu, on kaikille hämärän peitossa.
Todennäköisin seuraus Soinin neuvottelutaidoilla varustetun henkilön noususta päättäjäksi on kaaos. Jo omien kannattajien pitämisessä tyytyväisenä riittää tekemistä, kun persut vihdoin kohtaavat reaalimaailman. Huomataan, etteivät asiat muutu persujen toiveajattelulla ja muiden halveksunnalla. Kun päätöksiä kuitenkin on tehtävä, Soini tulee saamaan vastaan ennennäkemättömän opposition. Kokemuksen puuttuessa Soini ajaa vaikka seinään, mutta ei anna periksi ennen kuin on myöhäistä. Kotimaan politiikassa pakottaminen voi jonkin aikaa onnistua, mutta kansainvälisesti Soinin tasoisella poliitikolla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Uskonto vedetään Soinin kirjoituksissa aina mukaan korostamaan oman persoonan ylemmyyttä. Vakaumus ilman sen sisäistämistä on kuitenkin tekohurskautta pahimmillaan. Soinille se tuntuu antavan mielenrauhan ja oikeutuksen käyttäytyä muita kohtaan koulukiusaajan ja katupojan mentaliteetilla: muista kuin itsestä ei tarvitse välittää ja tunnontuskat voi kuitata ripittäytymällä.
Kun Soinin omat avaukset ovat olleet linjattomia, epäloogisia, huonosti valmisteltuja ja toteutuskelvottomia tajunnanvirran jatkeita, hän on päätynyt Jusulan kanssa palaamaan pelkkään imagopolitiikkaan. Soinin toiminta on palannut juurilleen: reaktiiviseen räksytykseen ja syntipukkien etsimiseen. Me vastaan muut, muiden mielipiteillä ei ole arvoja, kritiikille keksitään motiiveja ja kaikki kuorrutetaan tyhjällä lepertelyllä ja kulahtaneilla sutkautuksilla.
Jos puolueella olisi oma ideologia, sen ei tarvitsisi siirtää omaisuuttaan kahden miehen hallintaan demokraattisen päätöksenteon ulottumattomiin. Ideologinen tyhjyys näkyy siinä, että puolueella on käytännössä edelleen yhdet kasvot julkisuudessa. Muut ovat julkisuudessa vain luottamustehtäviensä pakottamina ja Soinin tapaa tehdä politiikkaa olisikin turha matkia.
Mikä estää vallan jakamisen persuissa ja jatkuvuuden turvaamisen? Suurin este on tavoitteiden hajanaisuus, joten niiden konkretisoimisen käytännön politiikaksi on mahdotonta. Jos ei ole yhteistä ideologiaa eikä ohjelmaa (vaikka Soini muuta väittääkin), ei asioiden johtamisestakaan tule mitään. Soinin selän takana ei voi kasvaa seuraajaa, sillä puolue on yhtä kuin Soini. Se, että tämä vaaliorganisaatio vetää eduskuntaan muitakin yksityisajattelijoista performanssitaiteilijoihin ja hihhulipuolueiden aktiiveihin, ei muuta asiaa. Vaihtoehtojen puuttuesssa kelvotonkin vaihtoehto käy kaupaksi median luokattoman toiminnan suosiollisella avustuksella.
Kuka muuten mahtaa olla Suomen kovapalkkaisin autonkuljettaja?
"Odotellaan vain kannatuksen nousua sellaiseksi, että päästään valtaan. "
Odotellaan vain että ääniä tulisi niin että voitaisiin päässtä valtaan.
"Mitä sitten tapahtuu, on kaikille hämärän peitossa."
Ei suinkaan. Äänet mitätöidään jollakin verukkeella ja sitten tähdätään seuraaviin valleihin "kansan miehen" elkein.
Soini tietää itsekkin että hän on mestari osassaan jos hän itse ohjaa sitä, mutta tahtojen taistelussa muiden kanssa hän on tavallinen kömpelö ja erehtyväinen kun vastustajansa - ja paljon kokemattomampi.
Soini on nyt rakentamansa henkilökultin vanki.
Kesän tähtitieteellisiä summia nauttien löhöttyään rannoilla, raveissa, jalkapallo-otteluissa ym. itseään viihdyttävissä paikoissa, Soini jaksoi kammeta itsensä Jusulan kuskattavaksi, Mersun kyytiin. Siitä viikonlopun juhlimis- ja syöttömatkasta runsaine juomineen Soini hyvin narsistiseen tapaan kirjoitti suorastaan sankaritaruston. Sen rinnalla Odysseuksen retketkin kalpenevat, kuten ovat kalvenneet KAIKKI Nobel palkitut kirjat Soinin Maisterisjätkä satukirjan rinnalla, ainakin, mikäli suomalaiseen mediaan on uskomista.
Soinismi on kallis fantasia, josta hyötyy vain Soini itse ja hänen hovisyöttiläänsä. Kansa, joka on valmis maksamaan 30 miljoonaa euroa vaalikaudessa Soinin edustamasta poliittisesta hölynpölystä ja humpuukista, ei voi olla ainakaan köyhä taloudellisesti. Se köyhyy on paremminkin henkistä laatua.
Hieno homma - mutta entäs se maan politiikan johtaminen. Mihin se jäi?
Yhden miehen monologi itsestään, ja armosta muutamasta toisesta, ei pitkälle kanna yhteisten asioiden hoitamisessa.
Varmasti kaikki muutkin poliitikot ja toimittajat viettävät viikonloppuja joskus ihmisten parissa. Eivät vaan tee siitä numeroa, kun duuninsa kuitenkin on jotain ihan muuta. Kuka jaksaisi poliitikkojen päiväkirjoja lukea?
Noi Soinin jutut on sitä mitä tavalliset ihmiset korkeintaan laittaa naamamirjaansa, ja jota siitten muutamat ystävät jaksavat edes lukea. Lihapullia ja pitsaa - who cares?
Homasitteko Soinin lokissa taas monia soinimaisia yksityiskohtia? Siis niitä Neuvostoliittolaisesta tiedotuskulttuurista opittuja? Soini mainitsee kyllä Petri Kokon täyttäneen 50 vuotta, mutta Anssi Joutsenlahden synttäriosioissa Soini jättää iän mainitsematta. Häveliäisyyssyistäkö? Persujen varapuhemies Joutsenlahti täyttää juuri tänään 70-vuotta. Miksihän Soini häpeili mainita asiasta?
...minäminäminä...quattro stagioni...minäminäminä...in nomine patris, filis et spiritus sanctus...minäminäminä...jänispaisti...örf...