Kaikkien aikojen veronkiertotutkinta kuivui kokoon - varoja piilottaneet suomalaiset jäävät ilman rikosseuraamuksia
Saksan tiedustelupalvelun kautta paljastuneet suomalaisten verorötökset eivät etene esitutkintaan. Korkeimman oikeuden avaama porsaanreikä on heinäkuusta lähtien estänyt verottajaa ilmoittamasta veropetoksia poliisille.
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen. 04:09
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen arvelee, että useita talousrikosjuttuja pitää vetää pois syyteharkinnasta KKO:n päätöksen vuoksi. Video: Yle
A-Studio kertoi viime marraskuussa, että Suomen verohallinto oli saanut tietoonsa parinkymmenen suomalaisen tilitiedot Liechtensteinissa toimivasta LGT-pankista. Tiedot olivat peräisin Saksan tiedustelupalvelulta, joka oli ostanut ne pankin työntekijältä.
Tapausta kuvattiin suurimmaksi suomalaisten yksityishenkilöiden veronkiertotapaukseksi. Verottajan mukaan kyseessä ovat 50-60 miljoonan euron veroparatiisisijoitukset. Tilinhaltijoiden joukossa oli "varakkaiden sukujen edustajia, kansainvälisten suuryritysten avainhenkilöitä ja yritysmyynneillä rikastuneita suomalaisia".
Verohallinnosta vahvistettiin tänään, että tapaukset eivät etene esitutkintaan. Näin ollen pankin asiakkaat välttyvät rikosseuraamuksilta, eivätkä heidän nimensä tule julkisuuteen.
Syynä korkeimman oikeuden ihmisoikeuslinjaus
Syynä tähän on niin kutsuttu ne bis in idem -oikeusperiaate. Latinankielinen fraasi tarkoittaa "ei kahdesti samassa asiassa". Sen mukaan samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota, eli tuomioistuimen ei pidä käsitellä sellaista seikkaa, joka on jo ratkaistu.
Suomessa on tähän asti voitu tutkia veronkiertotapaus sekä jälkiverotusasiana verottajan toimesta että veropetoksena poliisin toimesta. Mikäli syytekynnys on poliisitutkinnan perusteella ylittynyt, on rikos edennyt tuomiolle.
Korkein oikeus (KKO) muutti ne bis in idem -linjaansa tämän vuoden heinäkuussa, koska suomalainen lainkäyttö oli ollut ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan kanssa. Uuden laintulkinnan mukaan jo se, että asiaa on tutkittu veronkorotusasiana, estää sen tutkimisen rikosasiana.
Tämä avaa porsaanreiän, sillä voimassa olevan lain mukaan verottajan puolestaan on pakko tutkia asiat välittömästi. Heinäkuusta lähtien Suomessa on siis ollut tilanne, jossa veropetoksen paljastuminen verottajalle tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisi ei voi asiaa tutkia.
- Tällä hetkellä verohallinnon on määrättävä veronkorotus, kun edellytykset täyttyvät. Tämä tuo sen ongelman, että kun emme voi toimia toisin, niin rikosilmoitusta ei voida tehdä, vahvistaa ylitarkastaja Seija Kareinen Verohallinnosta.
Lakimuutos ei ehdi vaikuttaa tähän tapaukseen
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen mukaan hankala tilanne on pannut tutkintoja jäihin tai jarrutellut viranomaistoimintaa muutenkin. Verohallinnosta eläkkeellä oleva Hirvonen arvelee, että useita talousrikosjuttuja pitää vetää pois syyteharkinnasta KKO:n päätöksen vuoksi.
Lain porsaanreikä on määrä paikata lakiuudistuksella, jota odotetaan voimaan ensi vuoden alusta. Voimaan astuessaan laki ei kuitenkaan voi taannehtivasti tulla välitilanteesta hyötyneiden liechtensteinilaispankin asiakkaiden vahingoksi. Verottaja sai tilitiedot jo vuonna 2008, mutta asiat eivät ehtineet poliisitutkintaan, eivätkä sinne enää voi päätyä.
Yle Uutisten tietojen mukaan ainoat mahdollisuudet rikosprosesseihin voivat olla tapauksissa, joissa tulojen salaaminen olisi verotusasiana ehtinyt vanheta, mutta rikoksena ei.
Saksan tiedustelupalvelun kautta paljastuneet suomalaisten verorötökset eivät etene esitutkintaan. Korkeimman oikeuden avaama porsaanreikä on heinäkuusta lähtien estänyt verottajaa ilmoittamasta veropetoksia poliisille.
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen. 04:09
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen arvelee, että useita talousrikosjuttuja pitää vetää pois syyteharkinnasta KKO:n päätöksen vuoksi. Video: Yle
A-Studio kertoi viime marraskuussa, että Suomen verohallinto oli saanut tietoonsa parinkymmenen suomalaisen tilitiedot Liechtensteinissa toimivasta LGT-pankista. Tiedot olivat peräisin Saksan tiedustelupalvelulta, joka oli ostanut ne pankin työntekijältä.
Tapausta kuvattiin suurimmaksi suomalaisten yksityishenkilöiden veronkiertotapaukseksi. Verottajan mukaan kyseessä ovat 50-60 miljoonan euron veroparatiisisijoitukset. Tilinhaltijoiden joukossa oli "varakkaiden sukujen edustajia, kansainvälisten suuryritysten avainhenkilöitä ja yritysmyynneillä rikastuneita suomalaisia".
Verohallinnosta vahvistettiin tänään, että tapaukset eivät etene esitutkintaan. Näin ollen pankin asiakkaat välttyvät rikosseuraamuksilta, eivätkä heidän nimensä tule julkisuuteen.
Syynä korkeimman oikeuden ihmisoikeuslinjaus
Syynä tähän on niin kutsuttu ne bis in idem -oikeusperiaate. Latinankielinen fraasi tarkoittaa "ei kahdesti samassa asiassa". Sen mukaan samasta asiasta ei voida antaa kahta tuomiota, eli tuomioistuimen ei pidä käsitellä sellaista seikkaa, joka on jo ratkaistu.
Suomessa on tähän asti voitu tutkia veronkiertotapaus sekä jälkiverotusasiana verottajan toimesta että veropetoksena poliisin toimesta. Mikäli syytekynnys on poliisitutkinnan perusteella ylittynyt, on rikos edennyt tuomiolle.
Korkein oikeus (KKO) muutti ne bis in idem -linjaansa tämän vuoden heinäkuussa, koska suomalainen lainkäyttö oli ollut ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan kanssa. Uuden laintulkinnan mukaan jo se, että asiaa on tutkittu veronkorotusasiana, estää sen tutkimisen rikosasiana.
Tämä avaa porsaanreiän, sillä voimassa olevan lain mukaan verottajan puolestaan on pakko tutkia asiat välittömästi. Heinäkuusta lähtien Suomessa on siis ollut tilanne, jossa veropetoksen paljastuminen verottajalle tarkoittaa käytännössä sitä, että poliisi ei voi asiaa tutkia.
- Tällä hetkellä verohallinnon on määrättävä veronkorotus, kun edellytykset täyttyvät. Tämä tuo sen ongelman, että kun emme voi toimia toisin, niin rikosilmoitusta ei voida tehdä, vahvistaa ylitarkastaja Seija Kareinen Verohallinnosta.
Lakimuutos ei ehdi vaikuttaa tähän tapaukseen
Harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen mukaan hankala tilanne on pannut tutkintoja jäihin tai jarrutellut viranomaistoimintaa muutenkin. Verohallinnosta eläkkeellä oleva Hirvonen arvelee, että useita talousrikosjuttuja pitää vetää pois syyteharkinnasta KKO:n päätöksen vuoksi.
Lain porsaanreikä on määrä paikata lakiuudistuksella, jota odotetaan voimaan ensi vuoden alusta. Voimaan astuessaan laki ei kuitenkaan voi taannehtivasti tulla välitilanteesta hyötyneiden liechtensteinilaispankin asiakkaiden vahingoksi. Verottaja sai tilitiedot jo vuonna 2008, mutta asiat eivät ehtineet poliisitutkintaan, eivätkä sinne enää voi päätyä.
Yle Uutisten tietojen mukaan ainoat mahdollisuudet rikosprosesseihin voivat olla tapauksissa, joissa tulojen salaaminen olisi verotusasiana ehtinyt vanheta, mutta rikoksena ei.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.