Olen vm87 syntynyt nuori nainen ja olen menossa ensi ystävänpäivänä naimisiin vm 85 miehen kanssa, olemme olleet viisi vuotta yhdessä ja olen odottanut häitä ja häiden järjestelyä kuin kuuta nousevaa! :)
Nyt kun tämä kaikki on totta, niin voi kuinka meinaa sisäinen bridezilla nostaa päätään ja stressiä pukata, muutenkin stressiä kun aloitin juuri uudet opinnot ja meillä on 3v uhmäikäinen pikku neitikin kiukuttelemassa jaloissa.
Näkeekö kukaan miten saamme kaiken järjestettyä, meneehän kaikki hyvin?
Ja ihan uteliaisuudesta kysyn, näettekö meille perheenlisäystä, joka on tervetullutta jos niin on tarkoitus, siitä en jaksa stressata kun on tarpeeksi muutakin mietittävää, mutta kyllähän toinen lapsi olisi ihana asia :)
Nyt kun tämä kaikki on totta, niin voi kuinka meinaa sisäinen bridezilla nostaa päätään ja stressiä pukata, muutenkin stressiä kun aloitin juuri uudet opinnot ja meillä on 3v uhmäikäinen pikku neitikin kiukuttelemassa jaloissa.
Näkeekö kukaan miten saamme kaiken järjestettyä, meneehän kaikki hyvin?
Ja ihan uteliaisuudesta kysyn, näettekö meille perheenlisäystä, joka on tervetullutta jos niin on tarkoitus, siitä en jaksa stressata kun on tarpeeksi muutakin mietittävää, mutta kyllähän toinen lapsi olisi ihana asia :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kannattaako omat häänsä mitoittaa niin suureelliseksi ja pilkuntarkasti suunnitella, että hermoromahdus uhkaa?
Joo, kyllä näitä häitä on tullut vastaan jossa hermoheikko morsian valmistellessaan "elämänsä onnellisinta päivää" katkoo hermoilullaan jopa ystävyyssuhteita kun ei mene asiat niinkuin ajatus.
Tiedän tapauksen jossa sulho lähti kävelemään ennen h-hetkeä kun häistä tehtiin markkinatapahtuma ja morsian paljastui pitkin seiniä kiipeileväksi kiljukaulaksi (kuka sellaisen kanssa haluaa myötä-ja vastoinkäymisetkin mitellä, ei kukaan joka karata voi). Tämä norsian oli kuittaillu työkaverilleen, jolla samaan aikaan häät, että työkaverin häävalmistelut olivat köyhät (muuta kuin kirkko ja kakkukahvit himassa, jatkot paikallisesa pubbendaalissa), eikä hän ikinä suostuisi moiseen vaatimattomuuteen prinsessapäivänään jolloin kaikki tulisi olla täydellistä.
No häät peruuntui ja lopuksi jopa hulppeita koristeluja ja kirkkokukkasiakin tarjosi tälle työkamun häihin , kun oma sulho oli ottanu ritolat. Työkamu kiitti kunniasta ja sanoi että heillä on köyhissä häissään kaikki okei.
Olin muuten heidän häissään ja ne olivat yhdet ihanimmasta häistä missä olen ollut. Täydelliset. Syystä että mitään ei ollut tekemällä tehty ja parin kiintymystähän siinä juhlittiin, mikä oli aito.
miksi kirjoitin sinulle tämän?
Että miettisit pari kertaa mikä niissä häissä on tärkeintä.
Tollaset bridezillat ei tajuu mikä on homman nimi.
Kuuleppas.. itse en edes tahtonut isoja häitä! Alunperin oli tarkoitus, että käymme maistraatissa ja vanhempien kanssa syömässä ja karkaamme lemmenlomalle ihan kahdestaan, mutta sitten alkoi tulla vihaisia kommentteja sukulaisilta ja kamalat paineet ja lopulta sulhaseni sanoi että tahtookin isot häät.
Joten kyllä minä tiedän mikä niissä häissä on tärkeintä, koska en alunperin semmoisia edes tahtonut järjestää.