Eilen ilmestyi Kirkkohallituksen yleiskirje seurakunnille vuoden 2014 talousarvion valmistelun perusteista: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/367F9E3BB1255569C2257AE70048AFE3/$FILE/2013-12.pdf
Kirjeessä todetaan: "Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla. Jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulisi tilanteeseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä korjaamaa tilannetta parempaan suuntaan. Vieraan pääoman, eli velan määrä seurakunnissa on suhteellisen pieni.
On kuitenkin joukko seurakuntia, joissa suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %, joka on yksi kriisikunnan tunnusmerkistön raja-arvo. Tunnusluku kuvaa velan määrän suhdetta toiminta- ja verotuottoihin. Suhteellinen velkaantuminen -tunnusluvun kehitystä tulisi seurata säännöllisesti."
Kirkkohallituksen mukaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän talous on siis kriisissä, jos jotkin seuraavista pitävät paikkansa:
1) Seurakunnan vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen.
2) Tase on alijäämäinen.
3) Rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää
4) Suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %
Kirkon tilastollisen vuosikirjan (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content240FFA) mukaan kirkolla on 23 seurakuntaa, joiden suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %. Seurakuntia, joissa rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää on 63 kpl. Seurakuntia, joissa vuosikate on alle 0 on 111. Seurakuntia, joissa nämä kaikki kolme ehtoa täyttyvät on 7.
Kirjeessä todetaan: "Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla. Jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulisi tilanteeseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä korjaamaa tilannetta parempaan suuntaan. Vieraan pääoman, eli velan määrä seurakunnissa on suhteellisen pieni.
On kuitenkin joukko seurakuntia, joissa suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %, joka on yksi kriisikunnan tunnusmerkistön raja-arvo. Tunnusluku kuvaa velan määrän suhdetta toiminta- ja verotuottoihin. Suhteellinen velkaantuminen -tunnusluvun kehitystä tulisi seurata säännöllisesti."
Kirkkohallituksen mukaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän talous on siis kriisissä, jos jotkin seuraavista pitävät paikkansa:
1) Seurakunnan vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen.
2) Tase on alijäämäinen.
3) Rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää
4) Suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %
Kirkon tilastollisen vuosikirjan (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content240FFA) mukaan kirkolla on 23 seurakuntaa, joiden suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %. Seurakuntia, joissa rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää on 63 kpl. Seurakuntia, joissa vuosikate on alle 0 on 111. Seurakuntia, joissa nämä kaikki kolme ehtoa täyttyvät on 7.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Seurakuntia, joissa nämä kaikki kolme ehtoa täyttyvät on 7"
Ei näitä edes saanut helposti listattua? Periaatteessa nuo kaikki kriisit kiinnostaisi.
Säkylä
Posio
Raahe
Siikasalo
Taivalkoski
Rautalampi
Karstula
Jäsenet tietysti kiltisti maksavat seurakuntansa velat, etteivät satuolennot suutu.
Jäsenmäärät totaalisissa kriisiseurakunnissa. Yhteensä 44 092 jäsentä.
Säkylä: 4 014
Posio: 3 330
Raahe: 18 595
Siikasalo: 7 530
Taivalkoski: 3 950
Rautalampi: 2 800
Karstula: 3 873
Kiitos, harmi että ei osunut omaan lähiympäristöön yhtään. Olisi ollut erityistä syytä olla iloinen.
Jaahas, näissä mennään lähivuosina... rytinällä.
Miksihän nuo on lähes kaikki melko pieniä, taitaa olla pienissä paikoissa järkevät ihmiset vähissä johtotehtävissä? Tai pienillä paikkakunnilla ei ole uskallettu leikata menoja ja on elätelty toiveita että vielä tulee parempia aikoja...
Varakkaat seurakunnat saisivat auttaa heikompiaan. Helsingissä ja Espoossa on edelleen varaa porskuttaa ja röyhtäillä.
Miksi? Se olisi varmaan ihan liian kristittyä. Kirkko kyllä puhuu arvoistaan, mutta niiden toteuttaminen jää usein johonkin.
"Miksihän nuo on lähes kaikki melko pieniä,"
Muuttotappio kuntia ovat lähes kaikki pienemmät kunnat. Vaikka Helsingissä erotaan suhteessa enemmän, muuttovoitto tasoittaa tuloja.
Ensi vuonna tulee taas useamman miljoonan euron kolaus seurakuntien talouteen, kun tänä vuonna eronneiden verotus lakkaa. Kirkko on tämän totisesti ansainnut, mokomat ahneet rotat.
Mitkä tuolla on väestömäärällä mitattuna isoimmat seurakunnat, jos tarkastellaan vain yhtä kriisiparametria?
Seuraavassa listattu kaikki yli 10 000 jäsenen seurakunnat ja seurakuntayhtymät, jotka täyttää yhdekin kirkon kriisiparametrin.
1) Seurakunnan vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen.
2) Tase on alijäämäinen.
3) Rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää
4) Suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %
1)
Turun ja Kaarinan srky: 149 793
Hämeenlinnan srky: 54 019
Salo: 44 662
Ylä-Savon srky: 35 164
Lohjan srky: 30 842
Raaseporin srky: 22 837
Pieksämäki: 16 341
Loimaa: 14 709
Nastola: 12 008
2)
Hämeenlinnan srky: 54 019
3)
Seinäjoki: 51 549
Mikkelin srky: 40 691
Kotka-Kymin srky: 39 377
Hyvinkää: 33 733
Ylöjärvi: 24 643
Raaseporin srky: 22 837
Imatra: 22 246
Vihti: 22 061
Raahe: 18 595
Kemi: 16 231
Äänekoski: 15 950
Kuusamo: 14 571
Ylivieska: 14 215
Orimattila: 13 279
Nastola: 12 008
Ulvila: 11 486
Kiiminki: 11 477
Kalajoki: 11 176
4)
Hollola: 19 212
Raahe: 18 595
Kemi: 16 231
Äänekoski: 15 950
Ylivieska: 14 215
Kiiminki: 11 477
Nivala: 10 137
Erinomaista työtä, kiitos!
Olemme tämän lisäksi pitkin vuotta saaneet lukea, että monella sellaisellakin seurakunnalla joka ei listalla ole, on suuria ongelmia.
Monen ongelmattomalta vaikuttavan seurakunnan takana on siirrettyjä korjauksia ja uudisrakentamisia vaikka kuinka paljon - esim. Espoo ja Vantaa.
Kyllä kirkon ongelmat ovat selvästi suurempia kuin tuosta sinänsä hyvästä listasta voisi päätellä, joten ollaan hyvällä tiellä;-D
Arkkipiispa Mäkisen esitys, että myös ortodokseille voisi myöntää verotusoikeus, oli tietenkin vain peitelty yritys varmistaa oma veronkantoikeus.
Kirkolla o todellakin iso hätä...
Moni siellä vaan toivoo että selviäsi edes jotenkin ehjänä eläkkeelle ja että sitten vielä löytyisi joku joka maksaa sitä.
Tästä on hyvä jatkaa!
Ortodokseilla on verotusoikeus.
Tuossa oli listattuna vaan kaikki yli 10 000 jäsenen seurakunnat. Alle 10 000 jäsenen vaikeuksissa olevia seurakuntia on pitkälti yli 100. Yhteensä vaikeuksissa olevia seurakuntia on noin 200.
Tulevaisuudessa talousvaikeudet vain pahenee. Kirkosta eroaminen ei näytä helpotuksen merkkejä. Valtakunnallinen talous ei kasva, joten ei kasva kirkon vero-osuudetkaan. Lisäksi seurakunnissa muhii kiinteistöjen korjausvelkapommi ja vajaarahoitteisen eläkejärjestelmän pommi. Ja kokoajan leijuu ilmassa uhka, koska valtiovalta poistaa kirkon verotusoikeuden.
Voi ei, uskovaiset eivät varmaan ole rukoilleet tarpeeksi apua. Eipä juuri mikään muu olla syynä miksi jumala on hylännyt seurakunnat ahdinkoon.
Toinen syy voisi olla että on rukoiltu väärältä jumalalta apua.