Moni ihminen on käynyt niin lähellä kuolemaa, että on käynyt jopa taivaassa. Heidän kertomuksensa ovat yhdenpitäviä, joten elämä ei voi päättyä kuolemaan.
Elämä ei pääty kuolemaan
qed mot
17152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
No niin, se on sillä selvä, tämä ihmiskuntaa vuosituhansia pohdituttanut kysymys on ratkaistu. Jee. Nyt mennään kahville!
Vähäänpä tyydyt todisteena.
Juakko Tepon laulussakin sanottiin, että taitamaton panostaja lähti taivaaseenpäin ja mäjähti vielä sieltä alaskin, kun TNT:n nostovoima hävisi!
Tuossa on aika hyvin kerrottu, mistä nämä NDE-kokemukset johtuvat.
Ei jumalia, ei sieluja, vaan verta ja aivomassaa!
http://www.psychologytoday.com/blog/happiness-in-world/201105/the-neurology-near-death-experiences
Onko tämä uusinta 729 vai 728?
No sehän on mukavaa, että Helvettiä Perkeleineen ei ole. Sen olen kyllä koko ajan tiennytkin.
Minäkin tiedän ettei helvettiä ole ja että Perkele on virolaisten jumaluuksia, mutta mistäs tiedät ettei paholaista ole?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perkele
On kyllä totta että eräät palstakretut vaikuttavat paholaisen juoksupojilta. Siltikään en kyseiseen herraan usko.
" On kyllä totta että eräät palstakretut vaikuttavat paholaisen juoksupojilta. Siltikään en kyseiseen herraan usko. "
Haluatko oppia uskomaan? Voin poiketa käymään heti kun Suur-HeIvetin vaalipiirijaon uudelleenorganisointi on valmis.
Lainaa: jyr
Minäkin tiedän ettei helvettiä ole ja että ******* on virolaisten jumaluuksia, mutta mistäs tiedät ettei paholaista ole?
Hellvetti on suuressa onkalossa maan magma ytimessä. Siellä on tulinen järvikin..Kun tuli polttaa kiveä, tulee onkaloita. Sinne siis jotkut vajoavat, jos eivät saa astraaliselle keholleen nostetta pois, kehonsa atomeista...Pimeys painaa heidät alas, ja valo noistaa Jumalan omat.
Paholainen on, ja Jumala on... Ei tästä kannata kiistellä... Molemmat ovat ominaisuuksia, jos joku on hyvä ja hyökkäävä, hän on jumalallinen, jos joku puolustautuu pahasti hän on paholaisen oma.... Pyhyys ja puhtaus on Jumalan tapa puolustautua ja saastaisuus kaikkinen pervesseine ruumiin tuhoamisineen on paholaisen hyökkäys....
Ei kannata kieltää olemassaoloa sellaisille ominaisuuksille ja olennoille joiden varmasti tiedetään olevan olemassa, koska nuo sanat on määritelty, jopa ihmisen toimesta. Vaikea keksiä ylipäänsä mitään olemassaolevaa sanaa, jota ei olisi olemassa, jos niitä ei olisi olemassa, ei niille olisi edes sanamerkitystä, tajutkaa jo lopultakin tämä....
Lainaa qed mot
Moni ihminen on käynyt niin lähellä kuolemaa, että on käynyt jopa taivaassa. Heidän kertomuksensa ovat yhdenpitäviä, joten elämä ei voi päättyä kuolemaan.
Niin tai se saattoi olla "Tuonela". Ihmisen ääriviivat, eli astraalinen keho, eli energiaruumis erkaantuu kuolemassa ihmisen liha-luu-hermo-massasta. Hän jatkaa elämäänsä, läheistenä aivoissa ja sydämessä niiden muistoissa, joilla hänestä oli elävimmät muistot. Joskus tuosta kuolemanjälkeisestä kehosta tulee "aktiivinen"; eli henkilö jatkaa "äänenä" puhumistaan kuoleman jälkeeni. Äitini kuoli niin, ja juttelee minulle yhä. Eli onko se sitten Taivas vai Tuonela josta minulle puhuu, en tiedä.
Jos ihminen uhkaa menettää astraalisen muotonsa, unohduksen takia, hän inkarnoituu alusta asti tänne takaisin, jos hänen muotonsa säilyy, hän viettää pitkän ajan Tuonelassa vai onko ses sitten "Taivas"... Ilmestyskirja tosin sanoo, että kuolleiden Tuonela heitetään lopuksi tuliseen järveen. Taivaseen tai Tuonelaan, mutta niillä tarkoitetaan samaa, eli kuoleman jälkeistä olotilaa. Jos "viimeinen tuomio" tulee, inkarnaatioketjun päätteeksi, Tuonelassa liikaa majailleet joutuvat Hellvettiin, eli kaikenmaailman uneksijat myös...."Valvokaa" - sanoi Jeesus, jos olet liikaa unelmiesi vallassa, ne heitetään eräänkerran vain hellvettiin, ei kannata olla siinä porukassa....Taivaaseen koottava omaisuus on ajatuksesi, äänesi, ja hyvät tekosi, ei niinkään kannata kuvia ruveta säilömään Taivaaseen unelmina, koska niitä on raskaampi säilyttää, tietävät tietokoneetkin.... Maanpäällä ei mikään muisto kauaa säily kunnossa, vaikka olisi tehnyt jotain tallenteita....
Se, että elämä päättyisi kuolemaan on aivan yhtä typerä kuvitelma kuin se, että Tampereelta tuleva päärata päättyisi Helsingin rautatieasemalle.
Tai, jos todennäköisyys saada elämä on suurempi kuin nolla, niin on vaikea nähdä miksi emme voisi kokea tietoisuutemme heräämistä useammin kuin kerran. Tapahtuuhan se aina aamuisinkin.
Noinhan minäkin toivon:
"Elämä ei pääty kuolemaan"
Hyväksyn silti sen, ettemme voi tuota objektiivisesti tietää, vain ehkä subjektiivisesti aavistella.
Varsinkaan aivojen tuottamat hallusinaatiot pahan hapenpuutteen tilanteessa eivät kykene antamaan tietoa tuosta asiasta, vielä vähemmän todistamaan sitä.
Taivaasta nuo "yhdenpitävät" kokemukset eivät sinänsä todista yhtään mitään. Niiden uskaltaa arvella viittaavan siihen että kuolemanrajakokemukset ovat ihmisillä pääpiirteissään samanlaisia - ja tähän pitäisi saada vertailuaineistoksi muiden kuin kristittyjen kokemuksia.
Yhdenlaisuus ja erotkin on helppo ymmärtää sen pohjalta, miten muistot ja elämykset tallentuvat aivoihin.
"Moni ihminen on käynyt niin lähellä kuolemaa, että on käynyt jopa taivaassa."
Siis uskovat käyneensä, mutta kuoleman lähellä oleminen ei ole sama asia kuin kuollut.
Kokemukset joita ihminen saa kun vielä elää ei voi kertoa mitään siitä mitä voi kokea, jos voi kokea, kun on kuollut.
"Heidän kertomuksensa ovat yhdenpitäviä"
Eivät ole. Jokainen näkee oman uskontonsa olentoja. Kristityt eivät esim ikinä näe Muhammedia tai Muslimit Krishnaa.
Kuolemanrajakokemuksien lutoettavuutta huonontaa vielä se että näitä kokemuksia voivat kokea jopa ne jotka eivät ole lähelläkään kuolemaa, kuten esimerkiksi stimuloimalla aivoja laboratorio-olosuhteissa tai käyttämällä huumeita jotka aiheuttaat hallusinaatiota.