Ohjelmointi Ammattina?

j@v@1

Hei!

Haluaisin tiedustella mitä mieltä ohjelmoinnista ollaan uravalintana.

Olen ysiluokalla ja olen kiinnostunut ohjelmoinnista. Olen opiskellut Java-kielen alkeita viime aikoina ja se on ollut erittäin mielenkiintoista ja siinä on tolkkua, elikkäs olen toistaiseksi pysynyt hyvin lainaamani kirjan kelkassa :). Mielestäni minulla on matemaattista lahjakkuutta (todisteena kympit ja ysit matematiikasta jaksotodistuksissa) ja olen muutenkin melko hyvä koulussa. Innostusta työhön ja opiskeluun on.

Tulen Vantaalta, ei kai se estä ohjelmoijaksi opiskelua?

Onko ohjelmoinnissa mitään väliä onko koulutettu vai osaako vaan väkertää skriptiä? Kuten sanottu, minulla riittäisi puhtia vaikka yliopistoon saakka joten se olisi valtava miinus jos tähän ammattiin suositellaan amiskoulutusta..

Täytyy myöntää, että olen kunnianhimoinen. Ysin keskiarvolla ei siivoajan ammatti houkuttele. Onko ohjelmoinnissa siis mahdollista tähdätä korkealle? Esim. Jos haluaa poliisiksi, pienemmällä koulutuksella pääsee vartijaksi ja isommalla vaikka poliisilaitoksen johtoon. Onko ohjelmoinnissa korkeampipalkkaisia ja koulutusta vaativia tehtäviä?

Jos kyllä, niin mikä on paras (tai pahaat) koulu(t) ohjelmointiin ja missä sijaitsee? Miksi juuri se koulu? Koululla tarkoitan siis Amista, AMK:ta tai Y-opistoa.

Ohjelmoinnin kaikki alat ovat mielenkiintoisia, mutta täytyy sanoa, että peliala houkuttaisi erityisesti. Se olisi luovaa työtä kerrassaan. Pelisuunnittelu ja -ohjelmointi olisi suurin haaveammatti. Kuulostaako lapselliselle? Entä onko peliala ollenkaan hyvä? Millä perustein?

En sitten halua "pelaaminen on helpompaa kuin pelin tekeminen" tai "ei sitä koodausta koulussa opi" kommenttejä. Ne ovat itsestäänselvyyksiä. Korkean koulutuksen haluan vain siksi, kun minulla siihen rahkeita riittäisi ja siksi, että se mahdollisesti auttaa minua pääsemään uran parhaimpiin töihin. EI siksi että luulisin oppivani kaiken ohjelmoinnista koulun penkillä.

Toivottavasti en unohtanut mitään tärkeää. Tuli paljon tekstiä. Toivottavasti saan vastauksia eri ihmisiltä. Kysykää tarkemmin jos joku kohta jäi epäselväksi.

Kiitos!

124

14445

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • seniori-ohjelmoija

      Minun mielestä ohjelmointi on hyvä ja kiinnostava ammatti. Tulee hyvä mieli, kun saa rakennettua jotain ns. omin käsin. Opiskelin yliopistossa ja sen jälkeen olen tehnyt noin 20v työtä. Nykyisin ohjelmoin javalla.
      Teen lähinnä tylsiä tieokantaohjelmia. Mutta niiden tekeminen ei ole tylsää!
      Huvikseni olen joskus tehnyt pieniä pelejä.
      Opiskeluaikaisista opeista ei ole juuri hyötyä enää. Paitsi relaatiotietokantojen suunnittelu on suunnilleen samanlaista vieläkin. Kielet on ihan muita. No C on vielä käytössä, mutta pascalia, dbasea tai fortrania en ole tarvinnut pitkiin aikoihin.
      Suosittelen ohjelmointia ammatiksi.

      • Anonyymi

        Ei ole ohjelmoijaksi s24 lässyttäjistä!


    • medisiinari2

      Vaikutat todella fiksulta ikäiseksesi ja sinulla on aivan varmasti lahjakkutta enemmän kuin pelkkään ammattikoulututkintoon.

      Hae lukioon ja sen jälkeen Aalto yliopistoon (entinen TKK) tietotekniikan alalle. Siellä voit lukea todella laajasti ohjelmoinnin kursseja, mutta pakollista matematiikkaa ja fysiikkaa on myös jonkin verran. Valmistuttuasi sinusta tulee diplomi-insinööri, joka on yksi arvostetuimmista (ja myös haastavimmista) tutkinnoista.

      Lukiossa kannattaa panostaa tosissaan pitkään matematiikkan ja fysiikkaan. Englanti kannattaa myös pitää vahvana aineena. Muilla aineilla ei ole sitten mitään väliä, voit ottaa niistä vaikka vitoset, sillä yliopistoon haettaessa lukion pääsytodistuksella ei tee mitään, vain ylioppilastodistuksesta on hyötyä .
      Matematiikkaa ja fysiikkaa tarvitset kuitenkin yliopiston pääsykokeissa ja yliopistossa opiskellussa ja jonkin verran ohjelmoinnissa. Englanti on yleisesti niin tärkeä aine, että se kannattaa pitää hyvänä.

      Aalto yliopisto on siitä hyvä, että voit lukea siellä myös sivuaineena esimerkiksi automaatiota, jossa ohjelmointia tarvitaan paljon esimerkiksi robottien ohjelmoimiseen. Kampusalue sijaitsee Espoon Otaniemessä. Vuodesta 2016 alkaen siellä opiskelevat kaikki teknillisen, kauppatieteiden ja taideteollisen yliopiston opiskelijat. Jos matka Espooseen tuntuu pitkältä, saat jopa kelalta asumistuen opintorahan, jolloin saat kämpän otaniemestä ja kaupanpäälle 200-250e opintorahaa kuukaudessa.

      • rewfdsfds

        Pelkkä englanti ei ole enää nykyään mikään valtti vaan lähinnä edellytys. Kiina ja japani on loistavia kieliä opiskella jos haluaa teknologian parissa työskennellä.


      • tehkää nyt jotakin
        rewfdsfds kirjoitti:

        Pelkkä englanti ei ole enää nykyään mikään valtti vaan lähinnä edellytys. Kiina ja japani on loistavia kieliä opiskella jos haluaa teknologian parissa työskennellä.

        On se kumma ettei saada ohjelmoitua sellaista käännösohjelmaa ettei tarvitse haaskata energiaa vieraiden kielten parissa. Homman pitäisi toimia niin, että kuuloke vaan korvaan ja kieli kääntyy automaattisesti.


      • eks gyys mii
        tehkää nyt jotakin kirjoitti:

        On se kumma ettei saada ohjelmoitua sellaista käännösohjelmaa ettei tarvitse haaskata energiaa vieraiden kielten parissa. Homman pitäisi toimia niin, että kuuloke vaan korvaan ja kieli kääntyy automaattisesti.

        Sen pitäisi olla suhteellisen helppoa, kun on kielineroja jotka puhuvat sujuvasti useita kieliä. Todellisuudessa babelin kalaa saadaan odottaa vielä pitkään.


      • Onhan sellainen jo
        tehkää nyt jotakin kirjoitti:

        On se kumma ettei saada ohjelmoitua sellaista käännösohjelmaa ettei tarvitse haaskata energiaa vieraiden kielten parissa. Homman pitäisi toimia niin, että kuuloke vaan korvaan ja kieli kääntyy automaattisesti.

        "Homman pitäisi toimia niin, että kuuloke vaan korvaan ja kieli kääntyy automaattisesti. "

        Mutta sitä ei kutsuta ohjelmaksi, vaan simultaanitulkiksi. Siinä on vain ihminen välissä. Kuuloke korvaan ja tulkki kertoo sanatarkasti mitä se vierasmaalainen setä höpöttää... Ihan automaattisesti.

        Miksi sitä itse pitäisi kaikki maailman parituhatta kieltä opiskella, kun joku muu on kuitenkin jo tehnyt sen?


      • Reikä päässä

        Englantiakin tärkeämpää on äidinkieli. Eli mene lukioon ja lue (tärkeysjärjestyksessä):

        - äidinkieli
        - matematiikka
        - englanti
        - fysiikka

        Olen DI, tietotekniikka-alalla viisitoista vuotta R&D tehtävissä, koodaaja, pääsuunnittelija, projektipäälikkö, esimies. You name it.

        Kiinaa ja japania en ole kertaakaan tarvinnut. Alan kieli on ympäri maailmaa englanti. Period.

        Matematiikka tuo sinulle oikeanlaisen analyyttisen ajattelutavan. Fysiikkaa tukee sitä ja tarvitset sen osaamista että pääset opiskelemaan.

        Urani salainen salaisuus on kuitenkin aina ollut äidinkielen osaaminen: sen avulla ihminen oppii viestimään myös vierailla kielillä tehokkaasti. Tuottamaan selkeät dokumentit jotka pureutuvat asian ytimeen. Myymään omat ajatukset muille ja sokerina pohjalle tuoda varmuuden esiitymisiin.

        Siksi sanoisin että äidinkieli on insinöörillekin ykkönen.

        PS: nuo muut kielet tarvitset, jos halajat kaupalliselle puolelle. R&D-hommissa ne ovat bonusta, mutta eivät millään tavalla välttämättömiä.


    • medisiinari2
      • j@v@1

        Juu-u.. Tuo oli hyvä linkki! Diplomi-insinööriksi lukemisessa on ainakin tarpeeksi haastetta. Ja paikkakin on lähellä. Pääsisi ihan ns. johtohommiin, tai ainakin niin tuo linkki antoi niin ymmärtää. Tähän asti paras kouluehdokas. Eikä muuten hassumpi ollut tuo Jyväskylän vastinekaan.

        Tässä olisi vielä tämmöinen välikysymys: Eli onko ne pelialan työt mistään kotoisin ja mahdollistaako tuo Dippainsinööri-Aalto yhdistelmä uran pelialalla? Sanoit että teet "tylsähköä tietokantahommaa". Mikä sitten olisi sitä kivempaa ohjelmointityötä? Pelit? Käyttöjärjestelmän ohjelmointi? Mikä?

        Pelialasta sanotaan, että "Ei ne edes kysyneet mitä kouluja olen käynyt siellä työhaastattelussa". Onko näin? Ei se periaatteessa jos taito ratkaisee, sillä kotiopinnot yliopiston käynyt häiskä on varmasti etevämpi kuin vain peruskoulun puolittain käynyt jullikka, jolta unohdettiin vahingossa kysyä, että onko se käynyt koulussa :D! Siis onko pelialalla muuta duunia kuin peruspulla-ohjelmoija tonnin tienesteillä per kuukausi ja 22h työpäivät, onko siellä esim. projektijohtajia tai ryhmänvetäjiä, jotka tarvitsevat isomman koulutuksen? Eikä yrityksen perustamistakaan kannata jättää pelialalla harkitsematta, vai?

        Kiitos vastauksista, toivottavasti saan niitä vielä lisää :)!


      • Välimallin koodaaja
        j@v@1 kirjoitti:

        Juu-u.. Tuo oli hyvä linkki! Diplomi-insinööriksi lukemisessa on ainakin tarpeeksi haastetta. Ja paikkakin on lähellä. Pääsisi ihan ns. johtohommiin, tai ainakin niin tuo linkki antoi niin ymmärtää. Tähän asti paras kouluehdokas. Eikä muuten hassumpi ollut tuo Jyväskylän vastinekaan.

        Tässä olisi vielä tämmöinen välikysymys: Eli onko ne pelialan työt mistään kotoisin ja mahdollistaako tuo Dippainsinööri-Aalto yhdistelmä uran pelialalla? Sanoit että teet "tylsähköä tietokantahommaa". Mikä sitten olisi sitä kivempaa ohjelmointityötä? Pelit? Käyttöjärjestelmän ohjelmointi? Mikä?

        Pelialasta sanotaan, että "Ei ne edes kysyneet mitä kouluja olen käynyt siellä työhaastattelussa". Onko näin? Ei se periaatteessa jos taito ratkaisee, sillä kotiopinnot yliopiston käynyt häiskä on varmasti etevämpi kuin vain peruskoulun puolittain käynyt jullikka, jolta unohdettiin vahingossa kysyä, että onko se käynyt koulussa :D! Siis onko pelialalla muuta duunia kuin peruspulla-ohjelmoija tonnin tienesteillä per kuukausi ja 22h työpäivät, onko siellä esim. projektijohtajia tai ryhmänvetäjiä, jotka tarvitsevat isomman koulutuksen? Eikä yrityksen perustamistakaan kannata jättää pelialalla harkitsematta, vai?

        Kiitos vastauksista, toivottavasti saan niitä vielä lisää :)!

        "Siis onko pelialalla muuta duunia kuin peruspulla-ohjelmoija tonnin tienesteillä per kuukausi ja 22h työpäivät, onko siellä esim. projektijohtajia tai ryhmänvetäjiä, jotka tarvitsevat isomman koulutuksen? "

        Suomessa on aika tiukat lait ylitöiden suhteen. Arvelisin että kyllä jossain päin Suomeakin jotkut koodaajat melkein nukkuu toimiston sohvalla crunch-vaiheessa mutta itsellä on käynyt niin hyvä säkä että saa ainakin lomina sitten ylimenneet tunnit. Ja no se palkka on mitä on. Valitettavasti tässä asiassa Suomen laki ei tule vastaan. Mutta palkkaa määräytyy aika paljon senkin mukaan, että miten itse itsensä arvottaa ja millä perusteella. Miksi sinun pitää saada palkkaa X määrä. Mutta muista että palkat muuttuu vielä... alas vai ylös? Ei voi tietää. Mutta susta tulee kova koodari joten ei huolta.

        Ja se ohjelmointi ei ole perusohjelmointia pelipuolella.

        Sä tarvitset sen toisen asteen tutkinnon saadaksesi oikean palkan. Töihin pääset sillä kansiolla, jossa on sinun peliprojektit, tai sillä padillä, jossa pyörii viimeisin demosi. Tai ehkä työhistoriallasi. Tuottajina toimii sekä koodaajia että sellaisia kavereita, jotka ei koodata osaa. Kyllä niitä muitakin ammattinimikkeitä on ja sulla on niihin pääsy mutta yleensä kai niihin päästään siten että alotetaan testaamisesta ja koodaamisesta ja siitä sitten todistetaan itsensä. Ja tietysti jos olet itse suunnitellut ja tuottanut omia pikkupelejä tai vetänyt porukoita niin siinä on näyttöä.


      • Välimallin koodari
        Välimallin koodaaja kirjoitti:

        "Siis onko pelialalla muuta duunia kuin peruspulla-ohjelmoija tonnin tienesteillä per kuukausi ja 22h työpäivät, onko siellä esim. projektijohtajia tai ryhmänvetäjiä, jotka tarvitsevat isomman koulutuksen? "

        Suomessa on aika tiukat lait ylitöiden suhteen. Arvelisin että kyllä jossain päin Suomeakin jotkut koodaajat melkein nukkuu toimiston sohvalla crunch-vaiheessa mutta itsellä on käynyt niin hyvä säkä että saa ainakin lomina sitten ylimenneet tunnit. Ja no se palkka on mitä on. Valitettavasti tässä asiassa Suomen laki ei tule vastaan. Mutta palkkaa määräytyy aika paljon senkin mukaan, että miten itse itsensä arvottaa ja millä perusteella. Miksi sinun pitää saada palkkaa X määrä. Mutta muista että palkat muuttuu vielä... alas vai ylös? Ei voi tietää. Mutta susta tulee kova koodari joten ei huolta.

        Ja se ohjelmointi ei ole perusohjelmointia pelipuolella.

        Sä tarvitset sen toisen asteen tutkinnon saadaksesi oikean palkan. Töihin pääset sillä kansiolla, jossa on sinun peliprojektit, tai sillä padillä, jossa pyörii viimeisin demosi. Tai ehkä työhistoriallasi. Tuottajina toimii sekä koodaajia että sellaisia kavereita, jotka ei koodata osaa. Kyllä niitä muitakin ammattinimikkeitä on ja sulla on niihin pääsy mutta yleensä kai niihin päästään siten että alotetaan testaamisesta ja koodaamisesta ja siitä sitten todistetaan itsensä. Ja tietysti jos olet itse suunnitellut ja tuottanut omia pikkupelejä tai vetänyt porukoita niin siinä on näyttöä.

        korajaus: Ei toisen asteen tutkinnon vaan korkeakoulu- tai yliopisto


    • kokeilevaan

      Kyllä on varmasti ihan hyvä ammatti, aloitin noin 11-vuotiaana spectravideo-merkkisellä tietokoneella assembly-kielen tekemisen, silloin oli tuollainen kääntäjä kuin superassembler, tilasimme etelä-afrikasta tuon, tuli perille ja isä ihmetteli sitä silloin, kun etelä-afrikan piti olla boikotissa :)

      On aika stressaavaa työtä, ohjelmointi, nuorena se on toki palkitsevaa kun ja onnistuu toteuttamaan itseään.

      Kannattaa kokeilla, kaikkea voi nuorena kokeilla, ja kannattaakin.

    • 4l23h4l23h4l23

      Tuossa on joku kouluidea, Jyväskylän informaatioteknologian instituutti, eli JAMK ICT.

      • j@v@1

        Hups.. Tuo edellinen posti hyppäsi jostain syystä keskelle threadia.. Sanoin vaan ettei sen takia jää lukematta.


    • Jos korkealle tasolle haluaa päästä ja haluja on niin paras tapa olisi hankkia itselleen joku mentori, ihan sieltä huipputasolta, joka kertoo mitä sinun pitää itse opiskella ja missä järjestyksessä ja mitkä asiat on olennaisia ja missä taas on olennaista löytää oikea tieto.

      Sitä säästää helposti aikaa vähintään monia kuukausia tai jopa vuosia kun keskittyy olennaisiin asioihin.

      Voisi lähteä liikkeelle sellaisesta kirjasta kuin Code Complete

      • j@v@1

        Tutkiskelin vähän tuota Aalto Yliopistoa, ja se vaikutti hyvälle koululle. Siellä on melko paljon kursseja mitä voi käydä, saa vapaasti valita mitä haluaa. Onko tuollainen IT-alan Diplomi-Insinööri vähän semmoinen käsite, että se voi erikoistua mihin tykkää? Ja, kiitos vinkistä, painetaan sen kirjan nimi mieleen.


    • Insinööri2003

      Ammattikorkeakoulua (amk) suosittelen (lukion jälkeen). Vähän lyhyempi kuin yliopistotutkimus (toki yliopistoonkin kannattaa mennä jos pääsee ja haluaa, mutta monelle ammattikorkea on hyvä vaihtoehto), käytännön läheisempi, ja parasta on että yleensä ei ole pelkkää tietotekniikan opetusta, eli pelkän koodausnäpertelyn lisäksi mahdollisuus oppia jotain elektroniikka-, automaatio-, tietoliikenne- tai sähkötekniikasta.

      Tavallisia puolivillaisia koodin vääntäjiä on maailma jo pullollaan, ja koodaustyötkin suomesta katoavat nykyään aasian maihin. Toisin sanoen sinusta voisi tulla insinööri, eli työllistyä teollisuuteen, jossa siis puolet työstä voisi olla koodausta ja puolet valitsemaasi insinööritekniikan alaa, ja tehdään oikeita teollisuuden tarpeisiin tulevia tuotteita/teknologioita, pelkkien webbisivujen ja niissä pyörivien java-kikkuluiden sijaan.

      Suomessa tehdään niin kännyköitä, moottoreita, hissejä kuin avaruussateliitteja ja kaikkea mahdollista ja niihin koodataan toimintalogiikkaa, niin javalla kuin muillakin kielillä. Insinöörejä tarvitaan suomessa aina, se on yksi suomen vahvuuksia.

      • j@v@1

        "Insinöörejä tarvitaan Suomessa aina". Oletko aivan varma? Minulle uutiset ynnä muu media on antanut sellaisen käsityksen, että moni insinööriksi valmistunut ihminen ei saa työpaikkaa, koska heitä on jo tarpeeksi. Se on vamasti eri aloilla eri asia, mutta sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut. Olenko väärässä?


      • No tuota ...
        j@v@1 kirjoitti:

        "Insinöörejä tarvitaan Suomessa aina". Oletko aivan varma? Minulle uutiset ynnä muu media on antanut sellaisen käsityksen, että moni insinööriksi valmistunut ihminen ei saa työpaikkaa, koska heitä on jo tarpeeksi. Se on vamasti eri aloilla eri asia, mutta sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut. Olenko väärässä?

        Et ole ihan väärässä, mutta tuo on käsittäkseni varsin tuore ilmiö, johtuen suurelta osin siitä, että on tullut ylitarjontaa, kun suuret yritykset ovat pistäneet paljon väkeä pihalle suomessa viimeaikoina.

        Vielä muutama vuosi sitten esim sähkötekniikan DI:ien työllistyminen koulutuksen jälkeen oli 95% paremmalla puolella. Varmaan puolet suomen viennistä, on erilaisia koneita, laitteita, hissejä, nostureita, traktoreita, moottoreita, jopa autojakin täältä viedään, kaikenlaista tekniikkaa. Kännykät ja pelit ovat vain murto-osa näistä. Siksi, vaikka nyt erinäisistä syistä(nokia) muutamilla aloilla meneekin huonosti, kyllä insinööreille tulevaisuudessakin riittää töitä. Esim. tietotekniikka-ala, tietokoneet, älypuhelimet, erilaiset sulautetut systeemit, yleistyy kokoajan joka paikassa. Joka paikkaan tulee kokoajan enempi "älyä", elektroniikkaa, tietokoneita, joille tarvitaan ohjelmia ja käyttöliittymiä, eli joita tekemään tarvitaan ohjelmointitaitoisia. Tälle trendille ei näy käännettä aivan lähitulevaisuudessa . . .

        Monessa maassa insinööreistä on ollut pulaa, kuten Saksassa. Suomessakin vielä joku vuosi sitten.

        Eli olisin sitä mieltä, että kyllä suomessa varmaan kannattaa kouluttautua. Korkeakoulutettuna, mahdollisuudet työllistyä suomessakin silti, edelleen taitavat olla paremmat kuin ammattikoulupohjalla. Paitsi kenties jos haluat lähihoitajaksi . . .

        Koulutus ei takaa töitä, tai edes sitä että osaat. Mutta jos on kaksi hakijaa, joista molemmat sanovat osaavansa hyvin, toisella on koulutus, ja toisella ei, ei liene vaikea arvata kumpi yleensä vetää pidemmän korren. Itseänsä voi kehittää vaikka kuinka hyväksi ohjelmoijaksi, mutta se pitäisi pystyä jotenkin työnhakutilanteessa osoittamaan. Toki, jos olet ollut mukana jossakin menestyneessä projektissa, varmaan saat silläkin tavalla osoitetulla kokemuksella töitä sekä suhteilla saa töitä.

        Itse opiskelen yliopistossa tällä hetkellä ja ihan hyvä koulu mielestäni on. Insinöörin hommassa teknologiat vaihtuu kokoajan. Mutta se mitä koulussa opitaan, on perusperiaatteita, miten eri asioita tehdään, matematiikkaa, jne, asioita, jotka eivät muutu koskaan miksikään. Esim. ei tietokoneen toimintaperiaate ole muuttunut yhtään miksikään varmaan sitten 60-luvun?


    • mikuzorg

      Riippuu tietysti missä yrityksessä olet mutta tuo diplomi-sana insinöörin edessä ei välttämättä tuo sitä himottua ohjelmoijan paikkaa. Vaikka johto hommissa ohjelmointi osaaminen on tärkeää niin itse koodaaminen voi valitettavasti jäädä vähemmälle.

      Oikeastaan kukaan ei tarvitse ohjelmoijaa. Ohjelmoijan tehtävän saa halvalla ulkoistettua ulkomaille. Yritykset kaipaavat kehittäjiä jotka ymmärtävät ja hallitsevat kokonaisuuksia. Kehittäjän työssä on se hyvä puoli että siinä saa harrastaa paljon ohjelmointia. Lisäksi pääsee välillä tekemään laadukasta ja puhdasta koodia.

      Tärkeää työnhaussa ei ole vain tuo tutkinto. Tutkinto antaa lähinnä työnantajalle "oikeuden" luottaa työsi jälkeen (joka on toki erittäin tärkeää). Mikä oikeasti merkitsee on kiinnostuksen osoitus alaa kohtaan. Tätä voi osoittaa vaikka tekemällä open source ohjelmistoja joita voi esittää työnhaun yhteydessä. Toki suljettujakin projekteja voi esittää mutta silloin työnantaja ei voi arvioida koodin laatua. Tämä ei tarjoita etteikö purkkaa kannattaisi esittää julkisesti mutta ainakin siinä pitäisi esiintyä kehittymistä ajan mittaan.

      Pelisuunnittelu ei kuulosta lapselliselta. Kyseistä alaa suorastaan tyrkytetään meille Metropoliassa ja sitä pidetään jotenkin kehittyvänä alana suomessa (Angry Birds hype -ilmiö?). Itse en osaa arvostella pelialan mielekkyyttä mutta meidän peliopettajat, jotka ovat alalla olleet, ainakin pitävät sitä mielekkäänä. Kannattaa tutustua esim. Unityyn ja tutkia grafiikan teon mielekkyyttä.

      Itsekin osaan parhaiten Javaa joka ei ole pelialalla ihan se tärkkein kieli. Javalla on kyllä helppo aloittaa. Lisäksi siitä saa, ainakin omasta mielestäni, paremman käsityksen siitä minkälainen puhtaan olio-ohjelman koodin pitäisi olla ja miten sellaista kehitetään. Tämä auttaa myöhemmin selvittelemään sitä C puolen sotkua jossa osa koodista/kirjastoista eivät ole olio-pohjaisia.

      Metropoliassa oppii kyllä paljon ainakin C, C ja Java kielestä. Tietenkin tämä vaatii sitä että jaksaa tehdä kaikki tehtävät kunnolla ja kuunnella tunnilla. Aina kannattaa olla se perus ymmärrys ohjelmonnista ettei putoa kelkasta. Oppiminen vaatii siis yllättäen omaa osallistumista eikä suju pelkällä penkin kulutuksella tai kuluttamattomuudella.

      Äläkä unohda ettei kehittäminen ole pelkkää ohjelmoinnin opettelua. Siihen kuuluu mm. yhteistyö, dokumentaatio ja tehtävienhallinta. Kun olet käynyt sieltä kirjasta ne perusasiat läpi niin opettele käyttämään versionhallintaa (mieluiten Git:iä).

      Kun olet tehnyt pari harjoittelusovellusta niin älä pelkää liittyä tai perustaa jotain isompaa kehitysprojektia esim. Githubissa. Jos saat projektiin mukaan ihmisiä niin käytä yhteistyöhön esim. Trelloa. Jos projektisi ei kiinnosta ihmisiä älä kuitenkaan anna sen hidastaa opiskeluasi projektin parissa.


      Lopuksi tunnen velvollisuutta puolustaa sinua tietämättömien Java-vihaa kohtaa. Java ei ole hyvä sisällön näyttämiseen web:ssä. Java ei ole hyvä graafisten työpöytäsovellusten tai pelien kehittämisessä. Java on hyvä lähinnä monimutkaisten palvelinsuvellusten ja servlettien kehittämisessä. Java on hyvä kielenä.

      Opeteltuasi Java kielen muista myös opetella Java platformin toiminta perusteellisesti. Java tekee paljon asioita puolestasi. Jos et ymmärrä noita asioita ja väität osaavasi Javaa C-kehittäjät voivat oikeutetusti kutsua sinua "tyhmäksi Java koodaajaksi".

      • j@v@1

        Kiitos kaikista tähänastisita vastauksista!

        Vaikuttaa siltä, että kouluvaihtoehtoja on sittenkin huiman paljon. Se on hyvä. Kun mainitsitte ettei kukaan tarvitse kallista kotimaista ohjelmoijaa vaan kehittäjän, niin onko kehittäjä sama kuin esimerkiksi Aalto Yliopiston mainostama ohjelmistosuunnittelija? Ja vaikka Diplomi-etuliite ei olisikaan ratkaiseva tekijä työpaikan haussa, niin ei siitä varmaan haittaakaan ole ;)! By the way, Aalto YO:n kurssitarjonnasta löytyi tosi mielenkiintoisia kursseja esim. tekoäly jne. Siellä vaikuttaa olevan tosi hienoja juttuja kurssitarjonnassa, ja on tällä hetkellä vaihtoehto nro 1. Ja en ajatellutkaan pelialalle lähtemistä pelkällä Java pohjalla, näyttäää tuo C olevan aika hallitseva. Jatketaan hyvää keskustelua! Kertokaa kokemuksia erilaisista ohjelmointitöistä ja kouluista ja kaikesta aiheeseen liittyvästä!


      • mikuzorg
        j@v@1 kirjoitti:

        Kiitos kaikista tähänastisita vastauksista!

        Vaikuttaa siltä, että kouluvaihtoehtoja on sittenkin huiman paljon. Se on hyvä. Kun mainitsitte ettei kukaan tarvitse kallista kotimaista ohjelmoijaa vaan kehittäjän, niin onko kehittäjä sama kuin esimerkiksi Aalto Yliopiston mainostama ohjelmistosuunnittelija? Ja vaikka Diplomi-etuliite ei olisikaan ratkaiseva tekijä työpaikan haussa, niin ei siitä varmaan haittaakaan ole ;)! By the way, Aalto YO:n kurssitarjonnasta löytyi tosi mielenkiintoisia kursseja esim. tekoäly jne. Siellä vaikuttaa olevan tosi hienoja juttuja kurssitarjonnassa, ja on tällä hetkellä vaihtoehto nro 1. Ja en ajatellutkaan pelialalle lähtemistä pelkällä Java pohjalla, näyttäää tuo C olevan aika hallitseva. Jatketaan hyvää keskustelua! Kertokaa kokemuksia erilaisista ohjelmointitöistä ja kouluista ja kaikesta aiheeseen liittyvästä!

        Suunnittelija on sama kuin kehittäjä, sävyltään kuitenkin viittaa vähemmän ohjelmointiin ja enemmän kokonaisuuden hallintaan. Kannattaa varmaan suunnata sinne Aaltoon jos tahtoa löytyy.


      • Insinööri2003
        j@v@1 kirjoitti:

        Kiitos kaikista tähänastisita vastauksista!

        Vaikuttaa siltä, että kouluvaihtoehtoja on sittenkin huiman paljon. Se on hyvä. Kun mainitsitte ettei kukaan tarvitse kallista kotimaista ohjelmoijaa vaan kehittäjän, niin onko kehittäjä sama kuin esimerkiksi Aalto Yliopiston mainostama ohjelmistosuunnittelija? Ja vaikka Diplomi-etuliite ei olisikaan ratkaiseva tekijä työpaikan haussa, niin ei siitä varmaan haittaakaan ole ;)! By the way, Aalto YO:n kurssitarjonnasta löytyi tosi mielenkiintoisia kursseja esim. tekoäly jne. Siellä vaikuttaa olevan tosi hienoja juttuja kurssitarjonnassa, ja on tällä hetkellä vaihtoehto nro 1. Ja en ajatellutkaan pelialalle lähtemistä pelkällä Java pohjalla, näyttäää tuo C olevan aika hallitseva. Jatketaan hyvää keskustelua! Kertokaa kokemuksia erilaisista ohjelmointitöistä ja kouluista ja kaikesta aiheeseen liittyvästä!

        "Vaikuttaa siltä, että kouluvaihtoehtoja on sittenkin huiman paljon."

        Sinulla on vielä lukiokin välissä käymättä, joten ehdit moneen kertaa vaihtoehtoja miettiä, ja olet oikeassa vaihtoehtoja on paljon, eikä se suinkaan rajoitu vain kouluihin, vaan työelämässä ne vaihtoehdot vasta räjähtävätkin.

        Toki on hienoa jos haluaa jollekkin tietylle alalle ja sinne pääsee, mutta jos puhutaan vain yleisesti ohjelmoinnista, itsekkin ohjelmoija / koodaaja / koodiapina / ohjelmistosuunnittelija / ohjelmistokehittäjä / ohjelmistoinsinööri / tuotekehitysinsinööri tai mikä lie titteli millä kielellä milloinkin, kaikki samaa, eli ohjelmointia, mutta todellisuudessa moni haluaa opiskella vain ohjelmointia ja muiden alojen osaamista tulee siinä ohessa, ja kurssit/koulut antaa valmiuksia eri asioihin. Mutta on hirveän paljon tuurista kiinni minkä alan yritykseen pääsee kesätöihin, ja mihin tekemään lopputyötä, ja vieläpä aikanaan vakituiseen työhön, eli vaikka kuvittelee työskentelevänsä peliteollisuudessa, ei siitä voi olla varma. Harva tietää mitä tulevaisuus tuo, mutta jos ohjelmointi kiinnostaa, niin alalle vaan, ja toki peliohjelmointia saa tavoitella.

        Muista vielä että kotikoodausta voi opiskella kuka tahansa, ja vaikka se kehittää todellisen ammattilaisen pelkän kouluosaamisen lisäksi, niin nykyään yhä harvemmin kotona opiskellaan varsinaisia insinööritieteitä, eli elektroniikka-, automaatio-, tietoliikenne- tai sähkötekniikkaa, joten tämän puolen saat parhaiten koulussa, insinööriopinnoista, ja näitä taitoja yleensä työhakemukset mainitsevat jos teollisuuden työpaikoista on kyse, johon varmasti jokainen koodaaja haluaa jos sitä lapsuuden unelmatyötä löydy Roviosta tai Supercellistä kaikille. Kaikki me nuorena haaveiltiin peliohjelmoinnista, kun ei muusta tiedetty ;)

        Itse tein amk-vuosina kesätöissä webbisivuja joissa serveripuolella tietokannat ja logiikkaa sekä taloushallinnan ohjelmien bugikorjausta, ja insinöörityönä testiautomaatiojärjestelmän kehittämistä ja sittemmin varsinaisena ammattina sulautettuja järjestelmiä ja muutama projekti työpöytäohjelmiakin toisten insinöörien käyttöön. Sitä tehdään mitä milloinkin on tarjolla, uutta opittavaa tulee parin vuoden välein, hauskoja ja erilaisia projekteja kaikki, ja kaikissa koodaus ollut pääosassa. Toiset taas jättävät koodauksen pois (yleensä ne huonoimmat koodaajat) ja keskittyvät "insinööritieteiden" puoleen, ja näiden kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin, eli toinen koodaa ja toinen tekee valmisteluja laitteiden kanssa, ja yhdessä katsotaan yhdessä miten homma toimii ja etenee. Osa vetää projekteja, osa vain suunnittelee. Insinööreille teollisuudessa urakehitys ja vaihtoehdot ovat monipuolisempaa, helppoja töitä ja supertähtihommia koodauksella tai ilman, kun taas pelifirmoissa jotkut pärjäät vaihdissa toiset tippuvat pois.


      • Välimallin koodari
        Insinööri2003 kirjoitti:

        "Vaikuttaa siltä, että kouluvaihtoehtoja on sittenkin huiman paljon."

        Sinulla on vielä lukiokin välissä käymättä, joten ehdit moneen kertaa vaihtoehtoja miettiä, ja olet oikeassa vaihtoehtoja on paljon, eikä se suinkaan rajoitu vain kouluihin, vaan työelämässä ne vaihtoehdot vasta räjähtävätkin.

        Toki on hienoa jos haluaa jollekkin tietylle alalle ja sinne pääsee, mutta jos puhutaan vain yleisesti ohjelmoinnista, itsekkin ohjelmoija / koodaaja / koodiapina / ohjelmistosuunnittelija / ohjelmistokehittäjä / ohjelmistoinsinööri / tuotekehitysinsinööri tai mikä lie titteli millä kielellä milloinkin, kaikki samaa, eli ohjelmointia, mutta todellisuudessa moni haluaa opiskella vain ohjelmointia ja muiden alojen osaamista tulee siinä ohessa, ja kurssit/koulut antaa valmiuksia eri asioihin. Mutta on hirveän paljon tuurista kiinni minkä alan yritykseen pääsee kesätöihin, ja mihin tekemään lopputyötä, ja vieläpä aikanaan vakituiseen työhön, eli vaikka kuvittelee työskentelevänsä peliteollisuudessa, ei siitä voi olla varma. Harva tietää mitä tulevaisuus tuo, mutta jos ohjelmointi kiinnostaa, niin alalle vaan, ja toki peliohjelmointia saa tavoitella.

        Muista vielä että kotikoodausta voi opiskella kuka tahansa, ja vaikka se kehittää todellisen ammattilaisen pelkän kouluosaamisen lisäksi, niin nykyään yhä harvemmin kotona opiskellaan varsinaisia insinööritieteitä, eli elektroniikka-, automaatio-, tietoliikenne- tai sähkötekniikkaa, joten tämän puolen saat parhaiten koulussa, insinööriopinnoista, ja näitä taitoja yleensä työhakemukset mainitsevat jos teollisuuden työpaikoista on kyse, johon varmasti jokainen koodaaja haluaa jos sitä lapsuuden unelmatyötä löydy Roviosta tai Supercellistä kaikille. Kaikki me nuorena haaveiltiin peliohjelmoinnista, kun ei muusta tiedetty ;)

        Itse tein amk-vuosina kesätöissä webbisivuja joissa serveripuolella tietokannat ja logiikkaa sekä taloushallinnan ohjelmien bugikorjausta, ja insinöörityönä testiautomaatiojärjestelmän kehittämistä ja sittemmin varsinaisena ammattina sulautettuja järjestelmiä ja muutama projekti työpöytäohjelmiakin toisten insinöörien käyttöön. Sitä tehdään mitä milloinkin on tarjolla, uutta opittavaa tulee parin vuoden välein, hauskoja ja erilaisia projekteja kaikki, ja kaikissa koodaus ollut pääosassa. Toiset taas jättävät koodauksen pois (yleensä ne huonoimmat koodaajat) ja keskittyvät "insinööritieteiden" puoleen, ja näiden kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin, eli toinen koodaa ja toinen tekee valmisteluja laitteiden kanssa, ja yhdessä katsotaan yhdessä miten homma toimii ja etenee. Osa vetää projekteja, osa vain suunnittelee. Insinööreille teollisuudessa urakehitys ja vaihtoehdot ovat monipuolisempaa, helppoja töitä ja supertähtihommia koodauksella tai ilman, kun taas pelifirmoissa jotkut pärjäät vaihdissa toiset tippuvat pois.

        Puhut paljon asiaa!

        "Muista vielä että kotikoodausta voi opiskella kuka tahansa, ja vaikka se kehittää todellisen ammattilaisen pelkän kouluosaamisen lisäksi"

        Tämä on se tärkein. Itselläni ei ollut 17 ikävuoden jälkeen kiinnostusta kehittää pelikoodaustaitoja ja vasta 25-vuotiaana ammattikorkeassa alkoi uudestaan kiinnostaa - siis 10 vuotta hukkaan! Edes ammattikorkeassa en jaksanut koodata vapaalla kuin pakolliset läksyt. Se oli jälkikäteen ajateltuna suuri virhe. Kyllä kannattaa koodata kotona ja jos ei kiinnosta niin kavereiden kanssa projektia pystyyn. Koulu ja kotiopiskelu tehostaa toisiaan. Kukaan ei jostain syystä puhunut siitä koulussa.

        ". Kaikki me nuorena haaveiltiin peliohjelmoinnista, kun ei muusta tiedetty ;)"

        Meillä dinosauruksilla ei edes ollut nettiä siinä määrin kuin nyt. Ei ollut Android-alustaa jolle kuka tahansa voi tehdä pelejä. Ei ollut pelialan startuppeja. Maailma on muuttunut. Toki se tuo myös lisää kilpailua.

        "Toiset taas jättävät koodauksen pois (yleensä ne huonoimmat koodaajat) ja keskittyvät "insinööritieteiden" puoleen, ja näiden kanssa tehdään yhteistyötä päivittäin"

        En ole insinööri mutta tämä pointti upposi minuun. Itse en ole kovin hyvä koodari ja haluaisin muutenkin mieluummin joskus tuottajan hommiin. Osaan piirtää, kirjoittaa, suunnitella pelejä ja tarinoita, tehdä musiikkia ja ääniä, kommunikoida, asettaa ongelmia tärkeysjärjestykseen, puhua kieliä ja kaikkea sellaista joissa voisin vielä kehittyäkin. Enkä halua koodata loppuikääni. Hmm...

        Minun mielestä koodari tai pelialan hommissa ei pitäisi tuota insinöörin titteliä liikaa painottaa.


    • haskelleri

      Helsingin yliopistoon voit saada opiskeluoikeuden jo ennen lukiosta valmistumista:

      http://mooc.cs.helsinki.fi/

      Seuraava kurssi alkaa ensi tammikuussa. Ajattelin itsekin yrittää tällä kertaa läpi — viime kerralla epäonnistuin viimeisessä tehtävässä koodissani olevan nolon bugin takia, minkä korjaamiseen ei ollut aikaa.

      Jos haluat käydä tuota yhdessä läpi ensi tammikuusta alkaen, niin heitäpä viestiä tänne: [email protected]

      Itse valmistuin juuri lukiosta ja hallitsen ohjelmoinnin perusteet jo suht. hyvin, mutta jos tarvitset apua tai selvyyttä jonkin ongelman tai käsitteen suhteen niin autan mielelläni. :)

      • j@v@1

        Mikuzorg: OK, kiitos selvennyksestä. Vaikuttaa siltä, että ohjelmoijan tittelit eivät ole kovin vakinaisia.

        Insinööri 2003: Hyvä. Tuon pitäisi varmistaa, että jos opiskelee ohjelmointia niin voi päästä hommiin vähän minne tahansa. Esim. Jos haluaa ensisijaisesti pelialalle, niin ei kannata välttämättä sulkea silmiä muilta vaihtoehdoilta, lukee vaan niitä ohjelmointijuttuja katsoo miten käy.

        Haskelleri: En ymmärrä.. Onko tuo jotain nettiopetusta vai mitä? Kerro lisää!


    • yh-isä123

      Monissa ammateissa motivoi sen yhteiskunnallinen tärkeys jota ei pelintekijällä ole. Siksi sun täytyy olla todella varma että haluat juuri sitä.

    • Alla jo pitkää oleva

      Ohjelmointi on työtä siinä kuin mikä tahansa muukin. Tosin suosittelen opiskelemaan jotain muutta ja ohjelmointia samaan aikaan.

      Tämä sen takia, että koodaajia jotka ymmärtävät muustakin kuin itse koodin tekemisestä on aivan liian vähän. Esim jos teet taloushallinnon sovellusta olisi erittäin suotavaa, että ymmärtäisit mistä oikeasti on kyse pelkän koodin kirjoittamisen sijaan. Helpottaa hommaa ja yleensä hommasta tulee valmistakin.

      Sama koskee tekniikan sovelluksia, esim voimalaitosautomaatioon tehdään koodia vaikka kuinka paljon - suurin osa tekijöistä ymmärtää myös voimalaitosten ja automaatio osalta riittävästi - helpottaa elämää ja työnsaantia olennaisesti. Toki ns puhtaita jokapaikan koodaajiakin tarvitaan, mutta eritysaloille päästäkseen on suotavaa osata muutakin kuin koodin tekemistä.

      Pelimaailma on aivan oma juttunsa. Tosin he ovat juuri sillä kapealla hyvällä erittäin hyviä. Tämä ala työllistää nyt ja toivottavasti jatkossakin.

    • Hyviä uutisia!

      Moi!

      Ja hyviä uutisia!

      Ihan vaan ohimennen ainakin eilen radiossa sanottiin, että Suomessa olisi paljon täytettäviä pelialan työpaikkoja, koska valmistuneita ei kuulemma tule samaa tahtia mitä paikkoja olisi tarjolla.

      Tämä ainakin kuulostaa siltä, että työpaikka olisi varmasti tiedossa!

      • wertt67

        Koulutus ei takaa mitään, joten jos koulu sujuu hyvin niin keskity myös työntekoon. Tällä tarkoitan sitä, että jo ensi kesäksi pyrit hankkimaan itsellesi jo jonkinlaisen työpaikan, vaikkapa puhelinmyynnistä.

        Jokainen työ on tärkeä, mutta taloudellisesti huonoina aikoina emme valitettavasti voi aina valita työtä. Emme edes koulutettuina. Niistä on se apu, että niiden kautta voit löytää ns "takaportin kautta" oman paikkasi yhteiskunnasta. Ei ole mikään häpeä olla DI papereilla myyntineuvottelijana, jos tavaroiden myynti sujuu.

        Insinööritieteitä opiskelleet työllistyvät perinteisesti hyvin, mutta me emme tiedä kuinka kauan tämä lama tulee kestämään.

        Vrt. pörssiromahdus vuonna 1929 ja pörssit toipuivat ennen romahdusta edeltäneelle ajalle vuonna 1954.

        Myös opintojen loppuvaiheessa valmistuva opiskelija voi joutua väliinputoajaksi yhteiskunnasta. Tällä tarkoitan sitä, että et saa ensimmäistä alasi työpaikkaa. Hyvinä aikoina työpaikan voi(ehkä) saada päästötodistuksella, mutta huonoina aikoina tämä vaihtoehto kapenee entisestään.


      • Mikä on valmistunut

        Tuo on osittain harhaa.

        Pula työntekijöistä pelialla johtuu vain ja ainoastaan seuraavast asiasta:
        Pelialalla ei suostuta maksamaan yhtä hyviä palkkoja kuin muualla ohjelmistoalalla, mutta sinne halutaan ihan huipputason koodareita pääasiassa. Tämä termi "valmistunut" tarkoittaa yleensä sitä, että koodaustaustaa on jo useita vuosia takana tai ainakin näyttää portfoliollinen hyvin koodattuja peliprojekteja.

        Aloittajalle tuo ei ole ongelma, koska hänellä on aikaa kehittyä huipuksi. Mutta kun on ysiluokalta asti hiout skilssejä niin sitten voi kysyä, että mikä palkka houkuttaa. Ala toki tulee muuttumaan seuraavan kuuden vuoden aikana kun aloittaja opiskelee vielä ja palkat myös.


    • fil maist

      Hei j@v@1,

      Peliala on nosteessa tällä hetkellä, ja ainakin Joensuussa (Itä-Suomen yliopisto) voi erikoistua tähän alaan. Kuitenkin asiat voivat muuttua kymmenen vuoden sisällä melko radikaalisti, joten suosittelisin monipuolista ohjelmoinnin opiskelua.

      Mitä korkeakoultukseen tulee, niin Vantaalta katsoen lähimmät vaihtoehdot ovat: Aalto-yliopisto (ex-TKK, tietotekniikka) tai Helsingin yliopisto (tietojenkäsittelytiede). Jälkimmäiseen kouluun on helpompi päästä, ja yliopistolla on kenties monipuolisempi tarjonta mitä tulee opetukseen (esim. jos satut kiinnostumaan vaikka kielistä tai humanistisista aineista, niin näitä on helppo lukea siinä sivussa). Toisaalta TKK:lla on tarjolla nimenomaan insinööritieteitä.

      Itse ja suurin osa ystäväpiiristäni valmistuivat TKK:lta ja yliopistolta 2000-luvun alussa. Kaikki ovat työllistyneet hyvin, eli tältä pohjalta on vaikea arvioida, että kumpi koulu on parempi noin työllistymisen kannalta.

      Kuten joku yllä totesi, niin kannattaa myös panostaa fysikkaan ja matematiikkaan sekä lukiossa että myöhemmissä opinnoissa. Pelkkä ohjelmoinnin osaaminen harvemmin riittää, koska vastaan saattaa tulla ongelmia jossa perustieteiden hallintaa tarvitaan.

    • GamerGirl91

      Tässä ite väännän C# harjoituksia, mutta opiskelenkin datanomiksi (Javaa opeteltiin viimejaksossa ja aloitin tämän koulun vasta tänäsyksynä..)

      Mikäli työkkärin sivuja on uskominen, niin varsinkin Java osaajalle on töitä tarjolla.

      En kuitenkaan susoittele alalle lähtemistä, mikäli englanti ei suju tai ei ole mielenkiintoa käyttää sitä työssään.

      Jokatapauksessa tekstisi perusteella sovellut hyvin tälle alalle. tervetuloa opiskelemaan. Lukiosta ei ole ohjelmoijaharrastajalle oikein mitään iloa, mutta lukio antaa sulle valmiudet ja tottumuksen lukea ja päntätä isoja määriä tietoa kirjoista lyhyessä ajassa.

      Amiksessa tää datanomipuoli on hyvin rentoa ja mun päivät on pitkälti 8-12 ja joskus harvakseltaan 18-14. Koodaamista, tietokantoja ja pakollisia office ohjelmia (eli wordia, exceliä ja powerpointia joiden osaamista vaaditaan nykyisin alalta kuin alallta eri työpaikoissa) täällä oppii todella tehokkaasti nimenomaan tätä tietokoneen sisältöä.

      Datanomi ei tosin yliopistoon pääse jatkamaan helpolla. Kaverini pääsi intin jälkeen (ja datanomin tutkinnon suorittaneena) yliopistoon, mutta amistodistus ei riittänyt. Hän pärjäsi omalla harrastuneissuudellaan koodikielien parissa ja kuittasi sillä yliopiston pääsykokeessa riittävät pisteet sisäänpääsyyn.

      Datanomeja suositellaankin hakeutumaan AMK- pohjaisiin koulutuksiin. Itse tosin aion suuntautua pelialalle. Mielessä on myöskin se, että tässä samalla kun koulun ohella käyn siivoustyössä niin säästän koko ajan lukukausimaksuja varten ja saattaisin haluta pohjois-amerikkaan opiskelemaan pelialaa.

      Eli lyhyesti sanottuna

      -Koodaajan töitä on aina. Jos ei Suomessa, niin ulkomailla. Jos rahkeet ei riitä ulkomaille niin voit itse luoda ohjelmistoja, pelejä ja muuta jos vain olet ahkera ja luova. Ei vaadi hirmutehokasta konetta. Kotikoneella voit valmistaa indie- pelejä ja laittaa vaikka myyntiin parin euron hintaan. Jotkut elävät tällaisillakin tuloilla ihan hyvin. Kyselet vaikka yhteistyötä Steamin kanssa.

      (se hyvä puoli tällä alalla on, että pelien valmistamiseen ei täydy ostaa konkreettista materiaalia, niinkuin esim. omassa yrityssuunnitelmassani käsityöläisenä. olen datanomin lisäksi myös koulutukseltani ompelija)

      Ja muuten. Jos kiinnostaisi pelienluomis- yhteistyö minun kanssa, niin ota yhteyttä
      [email protected]

      Mielessä olisi perustaa tiimi, jonka kanssa alkaa kehittää jotain pelejä.

      Osaan käyttää myös grafiikkaohjelmia. 3D Studio Maxin kanssa on myös tullut harjoiteltua mallinnusta. Offina vielä, että osaan myös tehdä musiikkia. Aion ostaa FL Studio- ohjelmiston muutenkin (vaatefirmani ja tulevien muotinäytösteni takia. kiitos uuden tekijänoikeuslain, minun on tehtävä omat musiikkini promonäytöksiini...

    • Oyutta

      Posetiivista: hommia on! Taatusti tulevaisuudessakin.

      Negaa: onko motivaatoita koodata softia, jotka vanhoja jo muutaman vuoden päästä..:/

      • Tekee ns. pitkän elinkaaren softaa. Jotkut teknologiat muuttuvat hitaammin ja voi rakentaa järjestelmiä jotka toimivat vuosikymmenestä toiseen.


      • Oyutta
        M-Kar kirjoitti:

        Tekee ns. pitkän elinkaaren softaa. Jotkut teknologiat muuttuvat hitaammin ja voi rakentaa järjestelmiä jotka toimivat vuosikymmenestä toiseen.

        Ok!


    • Jeesa

      Kannattaa tulla erinomaiseksi ohjelmoijaksi

    • mikämikämies10

      Juu ja kukaan ei tajua vissiin et aloitus pelkkä provo.. phohhoijaa..

      • koodarismies

        Minusta se oli selvää alusta lähtien.


    • Minnes Sotta

      Yleensä ohjelmoijaksi valmistutaan ammattikorkeakoulusta eikä suinkaan yliopistosta. Kannattaa siis miettiä, että haluatko opiskella esim. diplomi-inssiksi 6 vuotta yliopistossa, jos ohjelmointiin riittää 3 vuotta ammattikorkeakoulussa. Nimittäin sen säästyvän 3 vuotta voi käyttää työelämään, jossa oppii kuitenkin käytännössä enemmän kuin mitä pelkästään kirjoja lukemalla.

      Ainahan on mahdollista jatkaa opintoja myöhemmin lisää, jos kyllästyt ohjelmointiin. Meillä Suomessa kaivataan juuri sellaisia johtajia, joilla on itsellään kokemusta ns. ruohonjuuritason työstä esim. pelialan yrityksen johtoon pätevämpi henkilö on se, joka ymmärtää koodaamista kuin sellainen, joka on opiskellut johtamista korkeakoulussa. Jos se koodaaja jatkaa opiskelujaan korkeakoulussa ja opiskelee siellä liiketaloutta ja johtamista, niin hänellä on silloin ns. koko paketti kasassa.

      Huomaa, että koodaamista voi tehdä jopa kotona. Jos joskus kiinnostaa muuttaminen ulkomaille, niin koodaajalle löytyy töitä ulkomailta helposti. Tärkeää on vain se, että pitää ammattitaitonsa tuoreena. Koodaamisessakin voi erikoistua (tietokannat, peliteollisuus jne).

      Pelialan ohjelmointia voi opiskella muistaakseni Joensuun, Kainuun ja Turun ammattikorkeassa. Teidän koulun Opo-tunneilla kannattaa kysellä asiasta lisää ja hakea yhteishaussa joulun jälkeen johonkin niistä kouluista.

    • koodingki

      Olen projektipäällikkö ja työskentelen paljon koodareiden parissa. Olen huomannut, että väkisin ohjelmointia opiskelleet koodarit, joilla ei ole luontaista taitoa koodata, putoavat pätevien kelkasta hyvinkin nopeasti.
      Koodaus on vähän sellainen juttu, että siinä tarvii olla hyvä päättelykyky. Koodariksi tavalla synnytään... sen joko osaa tai ei. Tämä taito pitää olla jo jollain tavalla hyppysissä ennen kouluun menoa.
      Ylensä hyvä koodari on hyvä:
      Matematiikassa, Englanissa, on systemaattinen ja osaa toimia ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärrä koodauksesta mitään.

      Ylensä koodarien suurin komapastuskivi on paineensiedon puuttuminen, jolloin virheet lisääntyy ja tuska kasvaa, sekä kurittomuus oman koodin tekemisessä,

    • medisiinari22

      nyt vaikuat ei-fiksulta:

      Melko itsekeskeinen työnhakija olet, kun lisäät "uutisesi" oikein omakuvasi kera kaikkien nähtäville.

      Pistä CV:si etusivulle vain tuo omakuvasi, ja 30.seurvaavalle. Varmasti saat työnantajilta uniikkia palautetta. Käytä paperina vessapaperia tai koirankakkapusseja, mieluummin käytettyjä.

    • mistänäitäsikiää

      Eiköhän jo riittä niitä työttömiä nörttejä. Opiskelisit jotain hydyllistä, mistä saisi oikean palkan, eikä työttämyyskorvoksen.

    • Tervetuloa Joensuuhun ja Karelia AMK! Voit opiskella pelialaa (tietojenkäsittely, tradenomi) tai tietotekniikan (ohjelmointi) insinööriksi!

    • gernau

      Sulla on pakka pahasti sekaisin, älä mee ainakaan oikeisiin töihin,pliis...

    • Kyllä se on hyvä valinta. Voin tietysti puhua vain omasta kokemuksesta.

      Matematiikan ymmärtäminen on tietysti plussaa, mutta enemmän tarvitaan mielikuvitusta ja lapsen mieltä. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että teen kaiken alusta saakka, eli itse ohjelmointi on sitten vain tekninen loppusilaus.
      Ei siis kannata ihastella, mitä kaikkea komennoilla ja käskyillä saa aikaan, vaan pistää homma putkeen virheettömästi ja tehokkaasti.

      Tässä menikin juuri merkkipäivä, kun 30 vuotta sitten astelin IBM:n toimitiloihin RPG II alkeiskurssille. Sitä on nyt väännetty, eikä yhtään käy ikäväksi, vaikka en pystykään tekemään esitysgrafiikka tai pelejä. Eli tyhmätöllösovelluksia, ja muuta sälää, joka auttaa kanssaihmisiä töissään.

      Keskity vain kunnolla tylsiin tietokantaohjelmiin, ne ovat useimmiten se heikko lenkki järjestelmässä, ja saavat paljon pahaa aikaan, jos eivät toimi kuin junan vessa. Eikä tarkoita sitä, että data häviää narusta vetämällä.

    • hyvä juttu.

      Kahdessa vuodessa monimiljonääriksi voi tulla pelialalla.

      Tavallisissa duuneissa palkka on mitä on (ei paljoa) ja ikuisesti.

    • jotain1

      Jos olet oikeasti lahjakas ja täysin varma että haluat ohjelmoijaksi niin suosittelen amis-->yliopisto/amk reittiä, koska näin saat 3 vuotta enemmän alan koulutusta. Jos taas hetkeäkään epäilet, ettet pääsisi yliopistoon ilman lukiossa hankittuja taitoja, niin sitten kannattaa kyllä käydä se välissä.

    • Scherlock Houlms jr.

      "Tulen Vantaalta, ei kai se estä ohjelmoijaksi opiskelua?"

      Ei ehkä estä,mutta valitettavasti tuo lyhyt lause paljastaa kaiken itsestäsi.

    • sampza

      Lukiota suosittelen ja siellä laajat matematiikka ja fysiikka, koska ne kehittävät abstraktia ajattelukykyä ja siitä matematiikasta on ohjelmoinnin opiskelussa myös hyötyä. Ainakin jos haluaa oppia asioita laajasti ymmärtäen eikä vain esimerkiksi yksittäisen webbisivun tekoa.

      Siinä samalla lukion ohella voi sitten itsekseen opiskella ohjelmointia, taitojen hieman karttuessa ehkäpä mennä mukaan johonkin opensourceprojektiin (esim. github). Itsekseen opiskelussa voi olla helppo päästä alkuun monellakin eri ohjelmointikielellä sellaisella sivuostolla kuin code academy ( http://www.codecademy.com/ )

      Itse olen koodaillut reilut kymmenen vuotta työkseni, ja tehtävät yleensä muuttuvat, harva työkaverini esim. kolmeakymmentä vuotta on koodannut, vaan on sitten mukana järjestelmien suunnittelussa ja/tai projektinhallinnassa jne. Sen vuoksikin suositten opiskelemaan muutakin kuin "pelkkää ohjelmointia", eli sitä lukiota laajalla matikalla ja sen jälkeen voi olla jo itselläsikin enemmän ajatuksia siitä minne jatkossa.

      Innostus ja motivaatio vie pitkälle, taidot kehittyvät harjoittelemalla :)

      Tsemppiä ja menestystä!

    • Wozniak

      Kerroit menestyneesi hyvin koulussa ja erityisesti saaneesi hyviä numeroita matematiikassa ja fysiikassa. Tämä on ensiarvoisen tärkeä ja hyödyllinen juttu ohjelmistosuunnittelijan uralla! Suosittelen samoin kuin moni aikaisempikin kirjoittaja panostamaan erityisesti näihin aineisiin lukiossa, sitä ei voi liiaksi korostaa. Monet kiinnostavat ja vaativat ohjelmointitehtävät pelialallakaan eivät aukea ilman näiden asioiden kunnollista osaamista. Alan kieli on englanti, joten luonnollisesti se on tärkeä myös. Esimakua saat tutustumalla vaikka kirjaan "Mathematics for Game Developers" jos saat sen jostain käsiisi, tai paremman puutteessa voit selailla sen sisällysluetteloa vaikka amazon.com:ista, niin saat käsityksen millaisista asioista puhutaan.

      Jos arvosanasi mainituissa aineissa pysyvät hyvinä ylioppilaskirjoituksiin saakka, en näe mitään syytä mikset jatkaisi opintojasi ylimmälle korkeakoulutasolle saakka eli tiedeyliopistotutkintoon. Siellä asioita käsitellään kuitenkin syvällisemmin kuin AMK-tasolla. Jos rahkeet riittää, niin ilman muuta silloin sinne. Suositeltavia ja ilman muuta tulevaisuudessa tarvittavia opiskelukohteita (myös pelialalla) perusohjelmistosuunnittelun lisäksi ovat tekoäly ja koneoppiminen, joita voi soveltaa myös lähes millä muulla alalla tahansa.

      Itse ohjelmointityö voi todellakin olla erittäin stressaavaa, ja aika moni alalle tullut vaihtaa tai ainakin haaveilee vaihtavansa juuri stressin takia toisiin hommiin. Työt ovat kuitenkin välillä aika kaukana siitä iloisesta kokeilevasta leikittelystä, jolla harrastus aikanaan alkoi.

      Mutta jos intoa on, niin ehdottomasti tervetuloa alalle, vaikutat juuri oikeanlaiselta tyypiltä!

    • rthqbte

      Suomessa alkaa liikaa "ylikoulutettua" väkeä.. eli työttömien määrä tulee kasvamaan rajusti.
      Viisainta on opiskella joku sellaine nammatti mitä ei voi viedä pois Suomesta...
      Sitten lisänä voi harrastella jotakin ohjelmointi juttuja tms.

      Suomessa pitäisi muutenkin noita insinööri yms. koulutuspaikkoja vähentää reilulla kädellä.. Sillä jos kaikki opiskelee insinööreiksi niin kuka tekee työn ?

      • 19+14

        "Viisainta on opiskella joku sellaine nammatti mitä ei voi viedä pois Suomesta..."
        Viisainta on äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka kyseenalaistavat sen nykytouhun jossa Suomen rajat pitää hävittää ja ottaa vastaan maailmalta kaikki.

        Pitää kyseenalaistaa se, että miksi meidän pitää ajelehtia muiden ohjailtavana.

        Miksi meillä ei ole enää Suomessa omaa tahtoa? Mistä lähtien asioiden vapauttaminen on muuttunut kaikkeen päteväksi ongelmienratkaisuksi?


    • Välimallikoodaaja

      Tässä yksi pelialan koodaaja vastaa. Sulla on oikea asenne ja tulet varmasti menestymään. Kukaan ei tiedä, mitä peliala tuo tullessaan ja vie mennessään siihen mennessä kun sinä valmistut. Mutta kun nyt jo alat tekemään pelejä, ihan pieniäkin, niin pysyt taatusti kelkassa.

      Kerran jo opettelet Javaa peruskoulussa, niin en ainakaan suosittelisi tällä hetkellä ammattikorkeakoulua, koska niissä usein opetellaan koodaamisen alkeita. En sitten tiedä Kainuun pelipuolesta kylläkään. Tampereen teknillisestä yliopistosta tuntuu valmistuvan kovaa ja haluttua porukkaa alalle. Mutta ei ole mitään yhtä paikkaa. Harva sitä koulupaperia katsoo. Pääasia että on JOKU paperi että saat oikean palkan ja että sinulla on näyttää, että osaat tehdä pelejä. Ja sinullahan aikaa on.

      Ne kaverit, jotka silloin peruskoulussa jo väänsi itse pelejä, on nyt tosi kovia tekijöitä. Niillä on omat firmat ja omat pelit. Itse jäin siinä vähän jälkeen ja vietin taiteilijavuosia ja nyt olen sitten tämmöinen koodiapina enkä mikään guru.


      Kyllä sun kannattaa koodata. Vaikka elämä veisi muuhun koodaamiseen niin palkat on toistaiseksi ookoo mutta ohjelmistopuolella mikä tahansa webbikehittäjäkin tekee parempaa tiliä kuin minä. Mutta kun pelien kanssa väkertäminen on varmasti kivempaa kuin javaserverikoodin niin kyllä tämä menettelee.

      Muista kuitenkin, että sitten kun on se kolme suuta ruokittavana niin ei olekaan niin kivaa. Minulla se on realiteetti. Sekin on toki valinta. Ei perhettä pakko ole perustaa. Itsensä tällä elättäisi komeasti.

      Yrityksen perustaminen voi olla sinulle hyvä vaihtoehto jossain vaiheessa. Sitä ei kannata pelätä. Kun jo nyt rupeat hiljakseen totuttelemaan ajatukseen, että joskus sustakin voisi tulla yrittäjä (starttirahat ja muut on Suomessa ja verkostoituminen alalla helppoa pelialalla). Foorumeita on.. Tampereella Manse Games järjestää tapahtumia ja Helsingissä IGDA Finland. Siellä pysyy kärryillä ja verkostoituu.

      Muista myös opiskella niitä ihmisten kieliä. Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi jäädä Suomeen. Paitsi jos olet tyttö, niin sitten täällä on aika paljon palveluita ja äitiyttä tuetaan erilailla kuin muualla. Jos olet poika, niin ei ole mitään syytä. Ei edes pelialan nousu. Suomesta saat ilmaisen koulutuksen, mutta sen jälkeen ota siivet alle muutamaksi vuodeksi ja katso huvittaako enää tulla tänne. Suomi ei miehelle tarjoa mitään ihmeellistä. Ehkä sitten, jos perustat perheen niin lapsi voi mennä täällä kouluun ja on hoitopaikat sun muut.

      Pidät vaan silmät ja korvat auki. Elämässäsi tulee monia vaiheita lähivuosina ja välillä motivaatio laskee. Mutta fokusoidu ja ole toisaalta avoin. Alat muuttuu, maailma muuttuu, pelialustat tulee muuttumaan. Sulla on aikaa ja opit ihan varmasti hyväksi pelintekijäksi ja koodaajaksi muutenkin.

    • true calling

      Kannattaa opiskella sitä mistä tykkää, vaikka se ei välttämättä olisi hyvätuloisin ammatti tulevaisuudessa. Koska on paljon parempi tehdä työtä jota rakastaa vaikka siitä saisikin vain ok palkkaa, kuin tehdä työtä jota vihaa ja tienata 10 000e kuussa.... Ainakin se on minun mieliide.

      • sokeritauti

        Mistä tiedät mistä tykkäät ja mistä et tykkää? Jotkut polttavat tupakkaa tietämättä miksi polttavat. Tupakka on stimulantti joka lopettaa tupakan aiheuttamat vieroitusoireet muodostamalla mielihyvää oireiden loputtua.


      • ...?

        Pilvissä on kiva elellä...mutta valitettavasti karu todellisuuskin iskee joskus.

        Totta kai kannattaa opiskella sitä, mikä nyt edes tuntuu kiinnostavalta, mutta asiassa ei saisi olla liian tiukka. Sitä voi vielä opiskeluaikoinakin ajatella juuri noin...että voin vaikka olla siivojana hetken jos oman alan duunia ei löydy. Mutta sitten oletkin jo 30v, pitäisi perhettä alkaa rakentamaan jne., siinä kohtaa ei enää naurata pätkäduunit tai huonopalkkaiset duunarin sijaisuudet.

        Ei raha onnelliseksi tee, mutta kyllä sen puutos aiheuttaa sellaisen kriisin, että siinä karisee ideologinen "tätä mä tykkään tehä" ajattelu aika nopeasti.


      • Anonyymi
        sokeritauti kirjoitti:

        Mistä tiedät mistä tykkäät ja mistä et tykkää? Jotkut polttavat tupakkaa tietämättä miksi polttavat. Tupakka on stimulantti joka lopettaa tupakan aiheuttamat vieroitusoireet muodostamalla mielihyvää oireiden loputtua.

        Mistä tykkää on vaillinainen ajatelma, koska asiat täytyy suhteuttaa myös realiteetteihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tykkää on vaillinainen ajatelma, koska asiat täytyy suhteuttaa myös realiteetteihin.

        Realiteetti on se, että tekoäly koodaa jo tehokkaammin ja parempilaatuista(vähemmän kellojaksoja) vaativaa koodia kun sen saa prepattua oikein. Huvikseen voi koodailla tietysti jos haluaa. Käytännön ongelmat voi olla, että menee jo elinaikanasi tekoälyn ratkaistavaksi ja ratkaisut voi olla niin laajoja, ettei ihmisäly riitä niitä enää ymmärtämään.


    • olennainen asia

      "Tulen Vantaalta, ei kai se estä ohjelmoijaksi opiskelua?"

      Voit ryhtyä joko roskakuskiksi tai pitkäaikaistyöttömäksi jos tulet Vantaalta, aina voit tietysti muuttaa.

    • adda/daad

      Niin kieli tai toisena ja huippuosaajana voit löytää itsesi jossain muussa maassa työnsi mukana muuttaneensa paremmalla oikealla ja arvostuksella.

    • tällai..

      aika hyvän koodin kohta vaatii jos meinaa jotain työtä saada ainakaa suomesta..

    • Yleinen luulo

      Ollenkaan ja lainkaan ottamatta kantaa sinun tapaukseesi voin kokemuksesta
      sanoa että, monesti töistä on ja annetaan vääränlainen kuva jopa koulutuksessa.
      Totuus monelle käy ilmi usein vasta kun itse on alalla ja joutuukin tekemään jotain muuta kun luuli ja on opiskellut.
      Työelämä poikkeaa monesti aikapaljonkin kouluelämästä..
      Silloin kun harrastus muuttuu työksi se kyllä muuttuu joksikin muuksi kun siksi.
      Eli menettää jotain ja ehkä saa jotain muuta.
      Varmaankaan ei ohjelmointikaan ole tänäpäivänä aivan helppo ala edes osaajille.
      Nykyään työmäärät ,aikataulut jne muut vaatimukset saattavat olla melkoiset monella hyvälläkin paikalla ja ?palkalla.
      Mutta parasta on ettei mene väärälle alalle vain siksi että luulee jotain.
      Kaikilla aloilla mitkään teoriaopinnot eivät työnteossa korvaa käytännönkokemusta minkä voi oppia vain tekemällä työtä,

    • vaihtoehdot

      Sotateollisuus, turvallisuus, vankeinhoito, sosiaali- ja terveystoimi, koulutus. Nämä toimialat ovat markkinoista 70 prosenttia. Loput 30 prosenttia on kaupan alalla.

    • karu totuus - pravda

      Jos haet tietotekniikkaalalta työpaikkaa valmistaudu siihen, että hakijoita on vähintään 200 per työpaikka. Siis forget it. Aina on parempia, koulutetumpia ja pidemmän työkkemuksen omaavia.

      Arkisemmin: Suomessa tietotekniikka ala kuoli Nokian ja eletroniikka-alan poistumisen myötä.
      Tällä hetkellä Suomessa on hirveä ylitarjonta joka ei tule muuttumaan ehkä koskaan. Ala siirtyi ulkomaille, Intiaan, Viroon ja Kiinaan ja muualle EIKÄ TULE KOSKAAN TAKAISIN.

      Älkääkö hassahtako siihen, että joku pelifirma myi hiljattain toimintansa ulkomaille ja sai hyvät fyrkat.
      Hyvä heille, mutta itse todennäköisemmin voitat lotossa kuin pääset samaan.

      • välimallin koodari

        Muista että ap on vasta nuoro. Kun tuosta iästä ssti itsenäisesti paiskii töitä ja koodaa niin varmana löytyy hommia. Aloittaja on paljon paremmassa asemassa kuin esim minä joka olen töissä.


    • huonosti menee

      Kyllähän tuo vantaalaisuus on sellainen tekijä että tulevaisuudennäkymät ovat aika synkät. Vantaalaiset kokevat usein epäluuloja ja jopa suoranaista syrjintää mihin ikinä sitten menevätkään.
      Kannattaa muuttaa vaikka Espooseen niin elämä helpottuu huomattavasti. Tietysti sinun pitää kaikin mahdollisin keinoin estää muita saamasta selville että oletkin kotoisin Vantaalta. Tuleva työnantaja saattaa tietysti paljon helpommin saada selville että olet syntynyt Vantaalla ja silloin ei ole muuta toivoa kuin se, että se pomokin olisi vantaalainen ja jotenkin keplotellut itsensä johtavaan asemaan.

      • Maailma aukeee

        Älä pilkkaa. Kyllä itsekin muistan junnuna, että maailma oli tosi pieni siellä peruskoulussa. Kaikki valinnat rajoittui siihen, mitä kerrottiin. Tyttöjä oli tasan se 30 kpl maailmassa, joista sitä puolisoa haettiin jne jne. hehheh.. Ja kotoa muuttaminen tuntui kamalan pelottavalta.

        Vasta lukiossa alkoi matkustelut likkojen perässä ja opiskeleen lähdettiin milloin mihinkäkin.

        Aloittaja on kuitenkin vasta lapsi. Kannattaa muistaa se. Mutta ihan tottahan se on.. Aikuisena mikään ei pidättele. Elämää löytyy Suomesta kehäkolmosen toiselta puolelta. Ja aika montaa ihmistä kehäkolmosen ulkopuolella pitää muistuttaa, että maailma ei lopu Suomenlahteen.


      • ihmissuhdemarkkinat
        Maailma aukeee kirjoitti:

        Älä pilkkaa. Kyllä itsekin muistan junnuna, että maailma oli tosi pieni siellä peruskoulussa. Kaikki valinnat rajoittui siihen, mitä kerrottiin. Tyttöjä oli tasan se 30 kpl maailmassa, joista sitä puolisoa haettiin jne jne. hehheh.. Ja kotoa muuttaminen tuntui kamalan pelottavalta.

        Vasta lukiossa alkoi matkustelut likkojen perässä ja opiskeleen lähdettiin milloin mihinkäkin.

        Aloittaja on kuitenkin vasta lapsi. Kannattaa muistaa se. Mutta ihan tottahan se on.. Aikuisena mikään ei pidättele. Elämää löytyy Suomesta kehäkolmosen toiselta puolelta. Ja aika montaa ihmistä kehäkolmosen ulkopuolella pitää muistuttaa, että maailma ei lopu Suomenlahteen.

        Naisten hinta on romahtanut markkinoilla. Lapsista pitää maksaa vähän enemmän, jos lapsia haluaa elämäänsä. 80 luvulla ei voinut edes kuvitella, että naisten määrä ylittäisi 200. Lapsia saa naisilta kulutusluotolla ja asuntolainalla.


      • Maailma aukeee
        ihmissuhdemarkkinat kirjoitti:

        Naisten hinta on romahtanut markkinoilla. Lapsista pitää maksaa vähän enemmän, jos lapsia haluaa elämäänsä. 80 luvulla ei voinut edes kuvitella, että naisten määrä ylittäisi 200. Lapsia saa naisilta kulutusluotolla ja asuntolainalla.

        Naisten arvo nimenomaan on noussut. Ennen perusduunari pystyi saamaan naisen. Nykyään, kun naisilla palkat alkaa hipoa miesten tasoa, niin naiset eivät enää kelpuutakaan miehiä. Kannattaa lukea tutkimuksia ja tilastoja.

        Koodarit ja nörtit eivät ole naisten suosiossa ensimmäisenä 30 elinvuotenaan mutta sitten alkaa tilanne muuttua jos töitä ja tuloja on. Koodarin kannattaakin keskittyä uraan ja raudan pumppaamiseen. Sitten aukeaa uusi maailma. Mutta naisille ei pidäkään antaa rahojaan.

        Niin sinä 80-luvulla nörttinä et saanut naisia mutta nyt hyvätuloisena it-alan työntekijänä (oletan) saat? No juuri tuota tarkoitankin. Naisten hinta ei ole romahtanut mihinkään vaan sinun arvosi on noussut.


    • markkinat

      Aika vaikea on saada työtä, koska alkutuotanto on 2,8 prosenttia, jalostaminen 26 prosenttia ja aineettomat palvelut 72 prosenttia. Pitäisi saada joku maksamaan jalostaminen ja aineettomat palvelut alkutuotannon hinnassa. Esimerkiksi leivän hinnassa. Maksaisitko sinä toiselle 90 euroa, että tämä voisi ostaa alkutuotantoa? Kiinassa ei ole jalostamista eikä aineetomia palveluja tämän takia hinta on murto osan Suomen hintatasosta.

      • Suomi-ilmiö

        En tiedä noista numeroista mitään kun olen vain tämmöinen koodari. Mutta meidän firmassa kiinalaisia ja suomalaisia siellä Kiinassa on edelleen sama määrä töissä mitä oli 2 vuotta sitten mutta Suomen työntekijät (joista suurin osa suomalaisia) on lisääntynyt. Syy on siinä, että se kommunikointi on niin vaikeaa sinne Kiinaan. Kommunikaatiolle ei ole osattu vielä vääntää tilastolukuja ja prosentteja.


      • 6+17

        "koska alkutuotanto on 2,8 prosenttia, "
        Jos Suomessa alkutuotannossa oli joskus 1900-luvun alussa 70%:ia, niin nykyisin alkutuotannossa tuotetaan tavaroita ja palveluja varmaan 10 kertaa enemmän.

        Alkutuotanto on pudonnut 2,8 %:iin, koska muu tuotanto on räjähdysmäisesti kasvanut.

        "Kiinassa ei ole jalostamista eikä aineetomia palveluja tämän takia hinta on murto osan Suomen hintatasosta. "
        Kiinalainen tyytyy alkeellisempaan elintasoon kuin suomalainen. Kiinalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt niin korkealle kuin Pohjoismaissa. Kiina on jossain 1930-luvun alussa, Kiina tulee kehittymään sieltä pohjalta kohti sivistysmaiden tasoa. Sivistysmaa-Kiinassa kiinalaiselle ei enää kelpaa se elintaso, joka kiinalaisilla oli siellä menneisyydessä, sivistysmaa-Kiina tulee olemaan kallis paikka verrattuna.... ehkä johonkin Afrikan maahan.

        Kiina kilpailee kehittyneiden maiden kanssa, koska meidän epäpätevät poliitikot ovat vapauttaneet Kiinan kilpailemaan meidän kanssa samalla viivalla: tottakai Kiinassa tapahtuva työehtojen ja -palkkojen polkeminen ja ympäristön polkeminen antaa heille kilpailuetua.

        Meidän epäpätevät poliitikot vapauttavat kaikkea, koska he eivät osaa tehdä muuta. Jos epäpätevä poliitiikko huomaa ongelman, hän alkaa vapauttamaan -- hän vapauttaa vaikka ei olisi mitään ongelmaa, hän ennalta ehkäisee ongelmien muodostumista.

        Meidän epäpätevät poliitikot ovat aivottomalla vapauttamis-ideologiallaan aiheuttaneet sen että Kauko-Itä vie kaikki työpaikat.

        Tämä ei todellakaan ole mikään pysyvä olotila, tämä olotila jossa Kauko-Itä polkee Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

        Tulevaisuus tulee olemaan parempi kuin nykytila, kun pätevät poliitikot saavat vallan takaisin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.


    • työnteko turhaa. Sossupummina pärjää paremmin.

      • liikevaihto

        Sosiaaliturva 42 mrd euroa vuodessa ja 8 400 euroa per suomalainen. Sosiaaliturvasta (raha kiertää vuodessa jokaisen taskussa kolme kertaa) muodostuu liikevaihtona 120 mrd euroa ja verotuloja noin 55 mrd euroa.


    • En lukenut aiempia vastauksia, mutta otan kantaa tähän, koska itse etsin parhaillaan ohjelmointi - työtehtåviå.

      Ohjelmointi on lopulta yksi niistä järkevimmistä toiminnoista, joita voi tietokoneella tehdä edellyttäen tietenkin, että homman osaa. Itse olen opiskellut ohjelmointia ensin AMK:ssa ja sitten yliopistossa, ja mielestäni se tarjoaa ihan mielenkiintoisen maailman tutkittavaksi.

      Oma harmin aiheeni on se, että en ole ainakaan toistaiseksi löytänyt alan töitä. Huiput voi tienata alalla ihan hyvin, ts. saada hyvää palkkaa. Joskus AMK:ssa joku ohjaaja sanoi, että Helsingissä huiput tienaa liki kymppitonnia kuussa, en sitten tiedä, paljonko siinä oli innostuksen heittoa ja todellisuuspohjaa, mutta kyllähän ohjelmointi on ammatti siinä missä muutkin. Ja itse olisin valmis alkamaan ihan vaikka töihin, jos joku suostuu palkan maksamaan.

      Ja se, että ketjun aloittaja ilmoitti olevansa Vantaalta, ei ole este missään nimessä opiskelujen aloittamiselle :) Helsingissäkin on monta tasokasta oppilaitosta, joissa voi opiskella tietokoneistusta.

    • konevalta

      Ohjelmointi on saavuttanut kaiken mitä ohjelmoinilla voi saavuttaa. Koneet ovat ottaneet ohjelmoinin haltuun kuten kaiken muukin. Kone pystyy ohjelmoimaan kymmeniä tuhansia riviä nappia painamalla. Sinun tarvitsee vain osoittaa mitä koneen pitää tehdä ja kone tekee kaiken käskystä. Ihminen ei kykene samaan mitä kone.

      • pääoma

        Suomessa koneita käytetään vielä vähän, mutta koneet yleistyvät kovaa vauhtia koneen käyttäjien määrän kasvaessa. Koneet ja ohjelmat ovat kalliitta ja monet tulevat vielä toimeen manuaalisesti. Koneet ja laitteen ovat kansallisvarallisuudesta 10 prosenttia ja ohjelmat 5 prosenttia. 2050 mennessä koneet ja laitteet ovat kansallisvarallisuudesta 50 prosenttia ja ohjelmat 40 prosenttia.


    • Infraa

      Kyllä tuo valinta kannattaa tehdä ennenkuin vakavasti suuntaat jonnekin. IT-alalla on selkeästi kahtiajako; infra ja sovellukset. Itse infrapuolella koko ikäni olleena koen sen mielekkäämpänä eli valitse se mitä voisit ajatella tekeväsi pidempään.
      Jos heilahdat infrapuolelle, on tällä hetkellä ja vuosia eteenpäin erittäin suuri pula Citrix-osaajista.

    • erittäinsalaista

      Kehittäjiä on pilvin pimein. Ohjelmoijan sovellus on kehitetty ennen kuin ohjelma saavuttaa käyttäjänsä. Käyttäjämäärät supistuvat ohjelmien kehityksen mukana. Kaksi vuotta alihankkijana ja osaaminen on siirtynyt kehityksen takia asiakasyritykselle.

      Voin kertoa erittäin salaisen tiedon lähitulevaisuudesta. Kaikki muuttuu, eikä osaajia tarvitse enään palkata. Kehitys hyppää viidessä vuodessa seuraavalle vuosisadalle ja kaikki olemassa oleva korvataan ennennäkemättömällä.

      • kehitteillä

        Viiden vuoden päästä ei ole Facebookkia, Applea, kännyköitä, polttomoottoriautoja, televisio jne. Kaikki nykyinen katoaa uuden tieltä. Tämä tapahtuu hetkessä uudenlaisen toimintamallin takia, joka saavutta ennenäkemättömän suosion kaikissa asioissa. Puhutaan sadoista tuhansista miljardeista dollareista. Toimintamalli ilmestyy markkinoille lähitulevaisuudessa.


      • insiders
        kehitteillä kirjoitti:

        Viiden vuoden päästä ei ole Facebookkia, Applea, kännyköitä, polttomoottoriautoja, televisio jne. Kaikki nykyinen katoaa uuden tieltä. Tämä tapahtuu hetkessä uudenlaisen toimintamallin takia, joka saavutta ennenäkemättömän suosion kaikissa asioissa. Puhutaan sadoista tuhansista miljardeista dollareista. Toimintamalli ilmestyy markkinoille lähitulevaisuudessa.

        Syökääpäs nyt lääkkeenne ettei jutut lähde ihan logaritmiasteikolla etenemään....


      • kehitteillä
        kehitteillä kirjoitti:

        Viiden vuoden päästä ei ole Facebookkia, Applea, kännyköitä, polttomoottoriautoja, televisio jne. Kaikki nykyinen katoaa uuden tieltä. Tämä tapahtuu hetkessä uudenlaisen toimintamallin takia, joka saavutta ennenäkemättömän suosion kaikissa asioissa. Puhutaan sadoista tuhansista miljardeista dollareista. Toimintamalli ilmestyy markkinoille lähitulevaisuudessa.

        Kannattaa hakeutua kokoonpanolinjalle ym. raaka-aineiden valmistamiseen, koska mitään muuta ei enään tarvita viiden vuoden päästä. Uusi toimintamalli on niin radikaali, että kaikki muuttuu eikä mikään jää entisenlaiseksi. Uusi toimintamalli tuo esim. robotit kaikkialle 90 prosentin varmuudella vuoteen 2020 mennessä.


      • toistan
        insiders kirjoitti:

        Syökääpäs nyt lääkkeenne ettei jutut lähde ihan logaritmiasteikolla etenemään....

        Mitä kuvittelit 80 luvulla? oliko tietokoneita, oliko kännyköitä, oliko sähköautoja jne jne. Samanlainen kehiitys tapahtuu uuden toimintamallin takia viiden vuoden sisällä, mutta paljon laajemmassa mittakaavassa.


      • kehittyvätmarkkinat
        kehitteillä kirjoitti:

        Kannattaa hakeutua kokoonpanolinjalle ym. raaka-aineiden valmistamiseen, koska mitään muuta ei enään tarvita viiden vuoden päästä. Uusi toimintamalli on niin radikaali, että kaikki muuttuu eikä mikään jää entisenlaiseksi. Uusi toimintamalli tuo esim. robotit kaikkialle 90 prosentin varmuudella vuoteen 2020 mennessä.

        Uusi toimintamalli on niin radikaali, että nykyisen robotin kehittäminen, joka on kestänyt kymmeniä vuosia tapahtuu hetkessä nappia painamalla. Muuta ei tarvita kuin raaka-aineita ja kokoonpanoa robotin valmistamiseen. Sinun ei tarvitse muuta kuin nappia painaa niin saat ohjeet robotin valmistamiseen tai painat nappia niin saat ohjeet keinotekoisen painovoiman valamistamiseen. Uusi toimintamalli mahdollistaa keiken tämän, JOS nämä on joskun toteutettavissa. Mitään sellaista et saa nappia painamalla mitä ei voi toteuttaa koskaan, eikä ikinä, mutta kaikki mikä on toteutettavissa esim. 20 vuoden päästä on mahdollista toteutta nappia painamalla viiden vuoden sisällä.


      • kehittyvätmarkkinat
        kehittyvätmarkkinat kirjoitti:

        Uusi toimintamalli on niin radikaali, että nykyisen robotin kehittäminen, joka on kestänyt kymmeniä vuosia tapahtuu hetkessä nappia painamalla. Muuta ei tarvita kuin raaka-aineita ja kokoonpanoa robotin valmistamiseen. Sinun ei tarvitse muuta kuin nappia painaa niin saat ohjeet robotin valmistamiseen tai painat nappia niin saat ohjeet keinotekoisen painovoiman valamistamiseen. Uusi toimintamalli mahdollistaa keiken tämän, JOS nämä on joskun toteutettavissa. Mitään sellaista et saa nappia painamalla mitä ei voi toteuttaa koskaan, eikä ikinä, mutta kaikki mikä on toteutettavissa esim. 20 vuoden päästä on mahdollista toteutta nappia painamalla viiden vuoden sisällä.

        Mitään sellaista et saa nappia painamalla mitä ei voi toteuttaa koskaan, eikä ikinä, mutta kaikki mikä on toteutettavissa esim. 20-100 vuoden päästä on mahdollista toteutta nappia painamalla viiden vuoden sisällä.


      • kehittyvätmarkkinat
        kehittyvätmarkkinat kirjoitti:

        Mitään sellaista et saa nappia painamalla mitä ei voi toteuttaa koskaan, eikä ikinä, mutta kaikki mikä on toteutettavissa esim. 20-100 vuoden päästä on mahdollista toteutta nappia painamalla viiden vuoden sisällä.

        Pörssi romahtaa uuden toimintamallin mukana. Varaudu myöskin sijoitustappioihin.


      • kehittyvätmarkkinat
        kehittyvätmarkkinat kirjoitti:

        Pörssi romahtaa uuden toimintamallin mukana. Varaudu myöskin sijoitustappioihin.

        90 prosentin varmuudella esim. Apple katoaa markkinoilta, jos Applella ei ole maksaa kymmeniä miljardeja euroja ennennäkemättömästä tuotteesta. Uusi tointamalli peruustuu tuoteen ostamiseen ja tuotteen valmistamiseen. Applen tehtäväksi jää ainoastaan tuotteen valmistaminen markkinoille ja tämän takia Applella pitää olla rahaa tuotteen ostamiseen. Facebook katoaa, jos Facebookilla ei ole rahaa ostaa uudenlaista tuotetta omakseen. Nämä uudenlaiset tuotteet ovat samassa kategoriassa mitä nykyiset tuotteet olisi ollut 70 luvulla, jos 70 luvulla olisi voinut ostaa älypuhelimia omaan tuotantoon. Puhutaan tuotteista jotka olisi markkinoilla vasta 100 vuoden päästä, mutta uusi toimintamalli mahdollistaa ostaa tuotteista mitä olisi markkinoilla vasta 100 vuoden päästä. Kyse on toimintamallista mikä mullistaa markkinat.


      • Voisiko olla totta
        kehittyvätmarkkinat kirjoitti:

        90 prosentin varmuudella esim. Apple katoaa markkinoilta, jos Applella ei ole maksaa kymmeniä miljardeja euroja ennennäkemättömästä tuotteesta. Uusi tointamalli peruustuu tuoteen ostamiseen ja tuotteen valmistamiseen. Applen tehtäväksi jää ainoastaan tuotteen valmistaminen markkinoille ja tämän takia Applella pitää olla rahaa tuotteen ostamiseen. Facebook katoaa, jos Facebookilla ei ole rahaa ostaa uudenlaista tuotetta omakseen. Nämä uudenlaiset tuotteet ovat samassa kategoriassa mitä nykyiset tuotteet olisi ollut 70 luvulla, jos 70 luvulla olisi voinut ostaa älypuhelimia omaan tuotantoon. Puhutaan tuotteista jotka olisi markkinoilla vasta 100 vuoden päästä, mutta uusi toimintamalli mahdollistaa ostaa tuotteista mitä olisi markkinoilla vasta 100 vuoden päästä. Kyse on toimintamallista mikä mullistaa markkinat.

        90% todennäköisyydellä??? Todellako?? Eikö Applella ole varaa tuotetutkimukseen ja kehittelyyn?

        Mutta 6 vuotta sitten kukaan ei osannut ajatella iPhonea ja nyt se on pelikehityksessä yksi tärkeimpiä asioita. Totta kai tulevaisuudessa voi tulla ja tuleekin jotain ihan muuta. Esimerkiksi Google Glass -pelit ja "augmented reality" -pelit tulevat tulevaisuudessa varmasti mullistamaan alaa. Siinä olet oikeassa.


    • seen that

      Käy katselemassa hieman mitä IT-alan työ -palstalla jutellaan. Alalla on kova työttömyys ja yli 35-vuotias on liian vanha työllistymään. On tuurista kiinni, satutko juuri sinä sellaiseen paikkaan, jossa töitä riittää. Jos jää musta pekka käteen, niin yli kolmikymppisenä voi olla todella vaikea löytää alalta enää työtä. Moni vaihtaakin alaa 30-40 ikävuoden välillä pakon edessä.

      Ja osaamisella ei juuri ole merkitystä siihen, saatko yyteen päätteeksi kenkää vai et. Se on enemmän tuurista kiinni.

      • usko tai älä

        Ei kannata. koska uudessa toimintamallisa ei tarvite palkata ketään. Sinun tehtäväksi jää ainoastaan kokoonpano ja raaka-aineiden valmistaminen. Voit nähdä itsesi tulevaisuudessa kaivoksessa tai kokoonpanossa, mutta et koskaan suunnittelijana, kehittäjänä ym. vastaavana.


    • Perseitä---KPeitsamo

      Suomessa ohjelmointi on auringonlaskun ala.

      Suuret yritykset ulkoistavat hiki hatussa töitä kehitysmaihin. Tässä ei auta muutaman pelialan yrityksen menestyminen. Ainahan niitä hyvin menestyneitä yrityksiä nostetaan esiin ja unohdetaan loput 99,9 % jotka eivät tuota mitään tai joutuvat peräti lopettamaan.

      Kaikenlainen tekninen IT-alan työ, jota periaatteessa voi tehdä etätyönä, menee kehitysmaihin ja muihin halpatyövoiman maihin.
      Esimerkiksi Cap Gemini ja Tieto teettävät intiassa ohjelmointialan töitä sekä ns. konesalipalveluita. Myös Tsekkiin on hävinnyt töitä Suomesta.

      Unohda koko ala, ellet halua olla jatkuvien YT-neuvottelujen kierteessä sekä saada potkut lähes vuosittain kun toimintoja tehostetaan.

      Itselläni on töitä tällä hetkellä noin vuodeksi. Alan paikallaan polkevaa työuraa on takana jo yli 30 v, mutta eläkkeelle ei voi vielä mennä.

      • Tuskinpa sitä nykyaikana tarvii olla mtemaattisestilhjkas ku tietää jo kaikki .


      • Aina on vaihtoehtoja

        Äläpä, äläpä masenna nuorta ahkeraa jannua, jolla on elämä edessään. Jos nyt jo koodaa niin hyvinkin koulusta valmistuttua voi toimia muissakin tehtävissä kuin koodarina. Mikään ei estä jäämästä tänne Suomeen jos on kielipäätä.

        Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ei se kehitysmaissa koodauttaminen ja grafiikan teettäminen aina ole niin auvoista. On se rahtusen halvempaa mutta etenkin pelikehityksessä huomaa pullonkaulat todella nopeasti silloin, kun koko tiimi ei istu samojen neliöiden sisällä yhdessä.

        En ole alan asiantuntija, mutta olen kuullut, että esim Kiinassa alkaa insinöörien palkat olla jo sitä tasoa että suomalainen jo on kilpailukykyinen. Ja mikä on kielitaito kehitysmaissa. Kannattaisi ehkä tarkastaa. Uskon, että se on niitä harvoja asioita, jotka tällä alalla EIVÄT tule muuttumaan jatkossa vaikka automaattiset kääntäjät kehittyvät.

        Aloittaja on vielä nuori ja hänellä on koko elämä edessään vaikka nyt maailma on Vantaa ja se ympäristö.

        Voi olla, että peliala menee vessasta alas seuraavan 10 vuoden sisällä Suomessa mutta ei se estä ketään toteuttamasta itseään IT-alalla. IT-ala juuri on siitä hieno ala, että sitä voi tehdä missä vaan. Jos nuorena jo koodaa ja on muutenkin fiksu, että pystyy sosiaalisiakin tilanteita hallitsemaan ja opettelee projektihallintaa sun muuta kaikkea niin voi kyllä saada töitä muustakin kuin koodaamisesta tai perustaa vaikka itse yrityksen.

        Miksi sinun ura polkee paikallaan?


      • seen that
        Aina on vaihtoehtoja kirjoitti:

        Äläpä, äläpä masenna nuorta ahkeraa jannua, jolla on elämä edessään. Jos nyt jo koodaa niin hyvinkin koulusta valmistuttua voi toimia muissakin tehtävissä kuin koodarina. Mikään ei estä jäämästä tänne Suomeen jos on kielipäätä.

        Omasta kokemuksesta voin kertoa, että ei se kehitysmaissa koodauttaminen ja grafiikan teettäminen aina ole niin auvoista. On se rahtusen halvempaa mutta etenkin pelikehityksessä huomaa pullonkaulat todella nopeasti silloin, kun koko tiimi ei istu samojen neliöiden sisällä yhdessä.

        En ole alan asiantuntija, mutta olen kuullut, että esim Kiinassa alkaa insinöörien palkat olla jo sitä tasoa että suomalainen jo on kilpailukykyinen. Ja mikä on kielitaito kehitysmaissa. Kannattaisi ehkä tarkastaa. Uskon, että se on niitä harvoja asioita, jotka tällä alalla EIVÄT tule muuttumaan jatkossa vaikka automaattiset kääntäjät kehittyvät.

        Aloittaja on vielä nuori ja hänellä on koko elämä edessään vaikka nyt maailma on Vantaa ja se ympäristö.

        Voi olla, että peliala menee vessasta alas seuraavan 10 vuoden sisällä Suomessa mutta ei se estä ketään toteuttamasta itseään IT-alalla. IT-ala juuri on siitä hieno ala, että sitä voi tehdä missä vaan. Jos nuorena jo koodaa ja on muutenkin fiksu, että pystyy sosiaalisiakin tilanteita hallitsemaan ja opettelee projektihallintaa sun muuta kaikkea niin voi kyllä saada töitä muustakin kuin koodaamisesta tai perustaa vaikka itse yrityksen.

        Miksi sinun ura polkee paikallaan?

        Esität tietävänä varmoja asioita, mutta kuitenkin myönnät itsekin, että et ole asiantuntija? Olen itse työskenellyt alalla n. 15 vuotta ja nähnyt monenlaista tarinaa. Fakta on, että ala kuoppaa itse itseään koko ajan. Halpoja tekijöitä tulee Intiasta, Kiinasta, Itä-Euroopasta.. lies mistä koko ajan, ja rajojen aukeaminen on tehnyt ulkoistamisen ulkomaille helpoksi ja halvaksi. Tekniikat elävät ja muuttuvat koko ajan, kärryillä pysyminen ON vaikeaa. Tämän päälle firmojen strategiat ovat "mistä tänään halvimmalla"-tasoa, eikä minkäänlaista pitkäjänteisyyttä ole.

        Toinen puoli tarinaa on, että kukaan (ei kukaan) tiedä, mikä on seuraava hottis teknologia, joka pitää osata 5-10 vuoden päästä. Tällä hetkellä esim. kovat pelikoodarit ovat helposti TE-toimistojen ruokaa viiden vuoden päästä, koska eivät osaa seuraava poppistekniikkaa ja firma lähtikin äkkiä alta. Ja firmoissa on asenne, että IT-alalla ei työntekijä voi uutta tekniikkaa oppia. Lähdetään aina siitä, että olet tehnyt tekniikkaa X etkä muuta opi -> potkut ja nuori jantteri tilalle. Sitten CV:ssä onkin lyhyt työttömyyspätkä ja työllistyminen on äkkiä aika helkatin vaikeaa.

        Ja ei kannata sotkea "itsensä toteuttamista" työn tekemiseen. Aina voi harrastella vaikka kansantanhuja, työllistyminen sen parissa on täysin toinen asia. Muutenkin tekstisi on täynnä epämääräisyyksiä ja mielikuvien maalailua.


    • pikkunätti

      et saa töitä kyseiseltä alalta, nii moni nörtti haluaa esim. media-assistentiksi ja yks sadasta valmistuneista pääsee töihin, niin se vain on. raksamies on tosimies.
      luen rakennustarkastajaksi, 4000-10 000e/kk, nättiä hommaa, työmaalla saat oman parakin jossa voit tehä mitä vaan, nätti hommaa

      • Ass-sistentti

        Moniko näistä media-assistenteista on valmis hakemaan paperin yliopistosta ja on koodannut peruskoulusta saakka itsenäisesti kirjoja lukien?


    • et65

      jatka vaan provojen rustausta,,,,,,

    • Nörömies

      Vaihtoehtoja on esim. lukiossa voit opiskella vaativampaa matematiikka ja fysiikkaa mikä auttaa noissa hommissa, mutta jos taas menet amiskan datanomiin niin riippuen koulun suuntauksesta siellä painotetaan joko koodaukseen ja ohjelmointiin tai yritystoimintaan. Voit myös ottaa kaksoistutkinnon eli opiskelet osittain sekä amiskassa, että lukiossa ja näin saat kummankin hyödyn. Tuon jälkeen on vuorossa ammattikorkeat ja yliopistot. Niissäkin on valinnanvaraa aloineen ja kursseineen. Ainakin Helsingissä oli yksi koulutus ammattikorkeassa, mihin kuuluu koodaus ja ohjelmointi, mutta en muista sen koulun nimeä. Ystävä opiskelee siinä koulussa.

      Jos ihan pelialalla halajat niin Joensuussa Outokummun ammattiopisto on ainut ammattiopisto joka opettaa pelialaa tällä hetkellä kokonaisvaltaisena. Sinne on vaan ensinnäkin kokeet joilla valitaan pääsykokeisiin ja sitten vielä itse pääsykokeet ja haastattelu. Hakijoitakin on kuulemma joka vuosi 400 tai yli ja valitaan jotain 10.

    • Työllistetty DI

      Jos haluat saada tulevaisuuden ammatin, opiskele ohjelmointia yhdistettynä bioinformatiikkaan tai automaatiojärjestelmiin. Sen jälkeen ei mitään ongelmia työllistymisen kanssa.

    • Sopii pölöille

      Kannattaa hankkia kunnon ammatti, eikä opiskella 2000-luvun konekirjoittajaksi.

    • 12345678

      Ohjelmoiti käy lisäänä.Eri ammatteihin..Englannin-kieli tärkeä nyky päivänä.Mitä tarvitaan myös ohjelmointi ammateissa.Itse olen työskennellyt lähemmäs kolme-kymmentä vuotta,Eri ohjelmointi ammateissa....Onnea opiskellulle!!

    • mene mene

      Menehän yliopistoon. Tai aloita heti oma yritys ja kouluttaudu siinä sivussa. ATK-alalle kouluttautuu niin paljon ihmisiä, että taitaa olla ylitarjontaa. Ehkä kannattasi tutkia tuömahdollisuudet, mutta jos olet hyvä, löydät kyllä töitä alalata, mikä kiinnostaa sinua.

    • It-pomo

      Vastauksena viestiisi sanoisin että ehdottomasti. Itse toimin keskisuuressa ohjelmistoyrityksessä (n. 60 ohjelmistotuotannon henkilö) pomon homissa ja rekryttyä on tullut sangen paljon ihmisiä. Itse arvostan korkeakoulutusta (DI, FM, LUM) tietotekniikan puolelta, koska sieltä tulee mielestäni kattavampi pohja algoritmeista, datarakenteista jne. Eli analyyttisempia ja ongelmanratkaisukykyyn selkeästi kykeneviä. Olen nähnyt hyviä Amk-tasonkin kavereita, mutta ironisesti tässä joukossa on paljon useammin niitä "pomoksi kykeneviä", jotk näkevät itsensä suurena johtajana ja ihan perusasiat ovat hatarasti hallussa. Tietysti riippuu millaista työpaikkaa etsii, meillä esimerkiksi päivät ovat enimmäkseen 8-16. Sql, .NET ja kälipuolelta javascript-osaaminen on plussaa, mobiilipuolella tietysti platformikohtaiset osat.

    • näin

      tähtää siihen mistä pidät ja mihin oot lahjakas.on aika perseestä tehä semmosta duunia mistä ei pidä.

    • betu56

      Elä hyväihme opiskele itseäsi työttömäksi ohjelmoijaksi! Osiskele putkimieheksi 3 vuodessa, niin saat saman palkan kun ohjelmoija. Ohjelmoijien pää sekoaa kun se on riin tressaavaa työtä :(

    • No, nada mas

      Yllättäen täällä taas kovasti Aaltoa mainostetaan, mutta todettakoon, että laadukasta opetusta saa myös muualta. Lappeenrant University of Technology tarjoaa myös laadukasta tietotekniikan opetusta ja poikkitieteellisyys on toki aina mahdollista sivuaineissa. Tarkemmat koulutusohjelman tiedot löytyy tuolta: http://www.lut.fi/opiskelu/kandidaattiohjelmat/tietotekniikka. Joku täällä mainitsi, että Aalto-yliopistossa on kauppatieteet yms. samalla kampuksella vuodesta 2016 alkaen. Guess what, Lappeenrannassa kauppatieteet ja tekniikka ovat olleet samalla kampuksella jo useamman vuosikymmenen. Ja parin vuoden ajan samalla kampuksella on toiminut myös Saimaan Ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa myös tietotekniikan koulutusohjelman. Ilmapiiri LUT:lla on taatusti Aaltoa parempi.

    • koodari-dirika

      Jatka ohjelmoinnin harjoittelua. Hakeudu yhteyteen muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Kehitä taitojasi ja leiki. Assemblyt, demot yms ovat hyviä tapoja oppia. Harjoittele alkuun niitä asioita jotka ovat mukavia niin motivaatio säilyy.

      Mene lukioon. Lue pitkä matematiikka ja luonnontieteitä (fysiikka, kemia, jne) mutta älä väheksy myöskään reaali- tai taideaineita. Kehitä itseäsi monipuolisesti ja muista nauttia elämästäsi ja nuoruudestasi.

      Lukion jälkeen hakeudu johonkin hyvämaineiseen korkeakouluun tai yliopistoon opiskelemaan ohjelmistotekniikkaa tai tietojenkäsittelytiedettä (käytännössä samaa asiaa molemmat). Koska olet Vantaalta kotoisin niin luontevia jatkopaikkoja ovat esim Hgin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (cs.helsinki.fi) tai Aalto yliopisto (cse.aalto.fi).

      Opiskelun ohella jatka ohjelmointia harrastuksena. Jos pelit kiinnostavat niin tee niitä. osallistu johonkin open source projektiin jne jne. Liiku aktiivisesti sekä oikeassa maailmassa että verkossa erilaisissa tapahtumissa ja yhteyksissä joissa tapaat muita kaltaisiasi ja samoista asioista kiinnostuneita.

      Älä rajaa kiinnostustasi tietojenkäsittelyyn vaan opiskele myös esim liiketaloutta, tuotantotaloussa ja taide-aineita (Design puolen taidot yhdistttynä koodaustaitoon ovat varmastti kovaa sanaa myös tulevaisuudessa).

      Opintojen ohessa muista osallistua opiskelijaelämään ja ainejärjestöjen ja kiltojen toimintaan. Hakeudu opinahjosi oppilaskuntaan.

      Muutaman vuoden opiskeltuasi pyri löytää osa-aikainen työpaikka alalta. Keskity kuitenkin opintoihisi ja siihen että saat paperit ulos koulusta.

      Pikkuhiljaa alat siirtymään työelämään enemmän ja enemmän, ja opiskelu jää pienemmälle sijalle elämässä. Työelämässä pyri sellaisiiin yrityksiin ja projekteihin joissa pääset tekemään itseäsi lahjakkaampien kanssa töitä. Nuorempien mentorointikin on kivaa, mutta sitä ehdit tekemään sitten kun olet 30 ja risat ikäinen kehäraakki. Älä pelkää vaihtaa työpaikkaa jos tunnet että et enää opi uutta tai että työsi ei vie sinua oikeaan suuntaan. Ole ystävällinen ihmisille ja eläimille, niin töissä kuin muuallakin.

      Tässtä vaiheessa itseltäni loppuu neuvot, mutta jos tähän kohtaan pääset niin löydät tien kyllä itsekin.

      Ohjelmointi on tosi kivaa, mutta alalla on myös paljon muuta tekemistä. Esim projektipäälliköt, käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijat yms ovat 0-65% koodareita ja loput jotain muuta. Samoin alalla toimivat myyjät, esimiehet ja johtajat ovat usein ponnistaneet käytännön töistä, ja ymmärtääkseen yrityksen ydintoimintaa täytyy ohjelmistoyrityksen johtajan tajuta ohjelmistokehityksestä edes jotain. Jotkut alan johtajat ovat hyvinkin osaavia koodareita vaikka nykyään viettävät suurimman osan työajastaan puku päällä neuvotteluhuoneissa. Esim SSH:n perustaja ja toimitusjohtaja Tatu Ylönen joka on itse ollut kehittämässä ssh protokollaa tai Nokian pääjohtaja ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa.

      Mielestäni vielä sinun ei kuitenkaan kannata liikaa miettiä sitä mikä sinusta tulee isona. Jos pidät ohjelmoinnista ja olet siinä lahjakas, niin ruoki lahjojasi ja kasvata niitä. Isona näet sitten mihin lahjasi ja sinnikkyytesi on sinut kuljettanut. Hyvää matkaa!

    • 12+4

      Opi kuuntelemaan itseäsi, se on ainoa tapa saavuttaa elämä jota oikeasti tahdot. Ihmiset unohtavat miten se tehdään, ja kuvittelevat sen, että he valitsevat ympäristön tarjoamista vaihtoehdoista mitä tekevät elämässään olevan itsensä kuuntelemista. Googlaa "Opi kuuntelemaan itseäsi", niin löydät hyvän kirjan joka käsittelee juuri tätä asiaa.

    • kympinoppilas

      Jos ohjelmointi alaan riittää innostusta ja koulunkäynti kiinnostaa, niin mikä jottei. Kova työ vielä palkitaan.
      Jos on mahdollista, voisit kilpailuttaa kouluja, mahdollisilla avoimien ovien päivinä tai soitella alan kouluihin ja kysellä opettajilta tai opinto-ohjaajilta lisää tietoa.

      Kouluissa kannattaa sitten pistää parastaan, vaikka vasta opiskelet, niin samalla markkinoit myös itseäsi. Vaikka opettajat eivät saa suositella oppilaitaan, he kyllä muistavat parhaiten pärjääviä ja kovasti työskenteleviä oppilaitaan, esim. jos joku ulkopuolinen työnantaja kysyy opettajilta mahdollisia alan ammattilaisia.

    • Tässä tulee neuvo tekopyhältä - henkilöltä joka ottaa roskaa kaverinsa silmästä, vaikka on tikku omassa. Taloudellinen ja akateminen elämäni on perseestä.

      kirjoitin tähän pitkän liirun-laarumin paskaa, mutta tulinkin sen kirjoitettua huomaamaan kuinka paskaa paskaa se olikaan...

      Tee kuten parhaaksi näet. Jos pelialassa näet valoa, niin valoa kohti vain, mutta älä unohda, että elämä on lyhyt ja päivämme ovat numeroidut - kaikki ei elä 80 vuotiaaksi. Pidä siis Jumalan pelko ja kuninkaallinen laki (Jaak 2:8) aina mielessäsi ja elä Jumalan valtakuntaa varten, keräten aarretta taivaaseen, jossa se säästyy kuoleman yli.

    • juupas juu

      opiskelkaa siivoojiksi ja puhtaanapitäjiksi. töitä riittää, kemiantiedoille on tilausta ja teknisiä tietojakin tarvitaan. eli matemaattisesti lahjakas menestyy tällä trendillä eläkeikään saakka eikä päivääkään tarvitse ilman työtä olla.

      ja siivoojia ja puhtaanapitäjiä on paljon muuallakin kuin toimistoissa roskakoreja täyttämässä.

    • Hopeajuopa

      Koska aloituspostaajan pää tuntuu olevan about paikoillaan niin voin antaa neuvoa jota itse olisin kaivannut tuohon aikaan opintoneuvojalta:

      ----
      Yksin paskan hailee mitä tulet opiskelemaan, tulet kuitenkin tekemään duunia sen tietyn tuntimäärän päivässä ja vain rahan takia. Tämän takia opiskele lääkäriksi niin ainakin liksa on kohdillaan ja sosiaalinen status oletuksena hyvä. Teet sitten vapaa-ajalla niitä asioita mistä pidät.
      ----

      Harrastuksesta ei kannata tehdä ammattia, siinä ei tapahdu muuta kuin että harrastaminen alkaa tuntua työltä.

      • j@v@1

        Oho. Tämä keskustelu päätyi Suomi24:n etusivuille pari päivää sitten, ja nyt sain yli 100 vastausta, mutta joka ikisen olen lukenut. Vaikka välillä tuntui että kysymys on samalla tasolla kuin klassinen muna vai kana, niin silti olen saanut enemmän varmuutta siihen, että ohjelmointi voisi olla mun juttu. Se ei suikaan ole ainoa harrastukseni, joten minua ei huolestuta ohjelmoimisen muuttuminen "mukavasta harrastuksesta" oikeaksi työksi. Se on harrastukseni, koska luulen tarvitsevani sitä tulevaisuudessa, ei toisinpäin. Minusta on parasta lukea sitä mikä kiinnostaa, koska se on kuitenkin parempi kuin lukea sitä mikä ei kiinnosta (ainakin selattuani kommentit). Ja kouluvaihtoehdoista paras tällä hetkellä on lukion jälkeen Aalto YO, jota seuraavat hyvinä kakkosina Helsingin YO ja AMK Metropolia. Lisäksi kaikki, jotka kirjoittivat, että Vantaa on huono sijainti ovat mielestäni erittäin väärässä. Vantaa on tietysti iso alue, mutta olen varma, että länsimetron valmistuttua Otaniemeen asti, minulla kestäisi Aalto Yliopistoon kulkeminen Metrolla/jalan piirun verran alle tunti. Jos vastaisin yksi kerrallaan kaikkiin sataan vastaukseen se veisi minulta monta päivää, joten toivottavasti vastaukseni tyydyttää kaikkia ;). Olen yhä vastailemassa, joten ei ole syytä lopettaa keskustelua hyvästä aiheesta.


    • Kaikkista tonohoimpaan paikkaan ihminen silloo ittensä sotkoo jos yrittäjäksi rupiaa. Velaat niskas ja saa maksella kaikenmaailman yellit ja tellis ja mitä niitä nyt on ja kaikki varallisuus ja omaisuus on pantattuna vakuuksina.. Ja sitte ainut mitä verojen jälkeen jää on työn ilo ja paskasta pääse eroon ku konkurssin tai kuoleman kautta...

      • j@v@1

        Onhan siinä yrittäjyydessä varmaan omat haasteensa :/


    • eljii

      Jossain pelihommissa eksentrinen itseoppinut koodarikin voi työllistyä.

      _Ohjelmistotuotanto_ on sitten enemmän kuin koodinpätkiä
      Sen lajin opiskelijoita meiltä (amk) reitään käsistä

    • Ei mitään asiaa

      "Tulen Vantaalta, ei kai se estä ohjelmoijaksi opiskelua?"

      Kyllä se tohon taisi tyssätä, hehheh!

    • vanhaohjelmoijaukko

      Mietin tovin tätä kysymystä: Ohjelmointi ammattina. Itse eksyin ohjelmoimaan kauan kauan sitten, neljäkymmentä vuotta sitten. Nuori mies innostui asiasta, josta kaverit puhuivat ja huomasi yllättäen olevansa hyvä siinä. Olen nyt ohjelmoinut ammatikseni yli kaksikymmentä vuotta, ja kaikki yt-neuvottelut, joiden läpi olen kulkenut, olen jäänyt koskemattomaksi. Näin vanhoilla päivillä miettii kuitenkin, käykö tässä joku päivä niin, että koska olen keskittynyt pelkkään ohjelmointiin, saan kenkää ikäni takia. Eli neuvoni on. Ohjelmointi on hyvä alku elämän uralle, mutta pidemällä matkalla, kannattaa mukaan poimia jotain muuta, jolla elättää elämänsä myöhemmin. Ohjelmointi tuo varmuutta huonoina aikoina, sillä varsinaista ohjelmointityötä tekevistä tuntuu olevan koko ajan pulaa.(aika monet haluavat ryhtyä projektinjohtajajiksi tai vastaaviksi, ja paeta ohjelmoijan tuolia). Mutta vanhana alkaa pelkäämään, että ajattelu ei enää liiku samaan malliin kuin nuorena. Tai ainakin omalla kohdallani.

      Toisaalta, niin saattaa olla asia kaikissa ammateissa.

      Mitä kieltä alkaa opiskelemaan on melko merkityksetön. Itse olen ohjelmoinut assemblerilla, c, c , visual basicilla, pythonilla, c#, php, javascripitillä, tsql:llä, plsql:llä, pascalilla, grailsillä ja kai monella muulla kielellä joita en enää muista tässä luotella. Tärkeää on ainoastaan ymmärtää, miten ohjelmoidaan, kieli itse on melko saman tekevä. On ihan sama poimitko jonkun vaikka javascriptistä kertovan kirjan kirjaston hyllyltä tai tutkitko c-kielen saloja. Itse varmaan aloittaisin c-kielellä, koska sitä nyt tarvitaan edelleen sulautetuissa. Ja se tuo vähän haastetta ymmärtää, miten asiat oikeasti rakentuvat.

      Mutta jokainen toteuttaa omaa mielihaluaan

    • Anonyymi

      Ohjelmointi opiskellaan paljolti itsenäisesti.
      Matalin tie on ensin ammattikoulu - ohjelmointi.
      Jos vielä kiinnostaa (lukuisia hyvin älykkäitäkään ei - sit hakee sillä esim. AMK-muualle, ja osaa ohjelmoida ym. omaan käyttöön - joka se päämotiivi mun mielestä on tai kannattaa valita toinen ala - ja ehkä siitä on joissain ammateissa hyötyäkin), matali tie on esim. AMK - ohjelmointi (kaupallinen).

      Työkokemusta tarvitaan 2v, ennen kuin voi saada ekan työpaikan.
      AMK-todistus ohjelmoinnista on vain sellainen luottamuspaperi, jolla ei ole muuta merkitystä, ja varsinainen ohjelmoinnin opiskelu voi olla vähäistä jollain kielellä; pintaraapaisu jos sitäkään, valintansa mukaan.
      IT-alalla on muitakin suuntauksia kuin ohjelmointi, jotka saattavat kiinnostaa.

      Matematiikka ja fysiikka on tarpeettomia AMK-ohjelmoinnissa (kaupallisella, joka on sen tilalla); enkku on keskeinen, ja duunissa suomikin.
      Jos menee jatkossa vetelee jatkokoulutusta, kun ei saanut duunia, niin saattaa vaatia noi turhakkeetkin.
      Kaupalliselta puolelta saa kuitenkin duunia (myyjänä, jos ei muuta), ja muuntokoulutus kaupalliselle.
      Paljon erilaisia AMK-tasonkin managerointihommia on olemassa, vaikkei ne myöskään irtoa ilman työkokemusta.
      Työkokemusta saa tekemällä kunnon projekteja ja mahdollisesti ryhmätöitä, joissa tekee oman osansa. Jos saa lisäksi alan duuniakin, sekin lasketaan.
      Kun työhakemus näyttää siltä, että sillä saattaa saada duunia niiden muiden 19:ta sijaan, jotka hakee siihen samaan hommaan, niin sitten hakemusta sisään.
      Todennäköisyys paranee, kun hakee useampaan paikkaan, mutta silti oltava siellä kärkipäässä, ja tietysti joku myyntivaltti parantaa edelleen mahiksia päästä yläpäähän. Junioreiden paikkoja ei ole paljoa, kun niistä ei ole paljon kysyntää.

      Kielet ja ohjelmointikieli tai pari parantaa tarvittavia aivo-ominaisuuksia, vaikka matematiikka ja fysiikkakin voi edistää samaa asiaa, kuten algoritmeissa, koodin hahmotuksessa ja logiikassa. Pitäisi koulutuksessa opiskella mieluummin ohjelmointia kuin turhakkeita, koska ohjelmoinnista on enemmän hyötyä ohjelmointialalla.
      Ohjelmoijaksi synnytään? Kyllä varmaankin, mutta siihen voi myös kouluttautua (viittaan aivoihinsa), jossa alussa voi olla tuskallista, sitten vähemmän tuskallista, ja sitten ohjelmoinnin oppii ja omaksuu, jos on halua ja potentiaalia. Heikkokin voi tulla vahvaksi treenaamalla, jos potentiaalia on, ja tässä riittää, että aivot oppii ja kykenee hommaan hyvin.

      • Anonyymi

        Itellä nyt takana 16 vuotta koodarin hommia, opiskelin 2000-luvun alussa ohjelmointia AMK:ssa, mutta lopetin sen kesken. Minusta tuossa AMK:ssa oli ihan turhia "täytekursseja" sun muita tarpeettomia energiaa vieviä asioita opiskeltavana, toki jos aikoo koodailla vaikka jotain simulaatiota fysiikan tai kemian hommiin, niin sitten tarvii olla jo noiden alojen tietoja ja syvempää matikkaa opiskeltuna ennakkoon. Turhauduin ja tylsistyn jotenkin kun varsinaisen ohjelmoinnin olin jo pitkälti itse opiskellut harrastuksen kautta ja olisi vain saanut äkkiä ne paperit sieltä laitokselta.

        Olisi ollut vain (sen ajan yleiset) kielet, C , Java jne.. Tietokantojen käyttö käytännön tasolla SQL ja versionhallinnan käyttö.

        Itse asiassa kävinkin ohjelmoinnin työkkärikurssin tuon AMK jälkeen, missä nuo asiat käytiin käytännön tasolla läpi 8kk aikana, hyvät arvosanat lapulle ja aika nopeasti ensimmäisen työpaikankin :)

        En tiedä miten asia on nykyään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itellä nyt takana 16 vuotta koodarin hommia, opiskelin 2000-luvun alussa ohjelmointia AMK:ssa, mutta lopetin sen kesken. Minusta tuossa AMK:ssa oli ihan turhia "täytekursseja" sun muita tarpeettomia energiaa vieviä asioita opiskeltavana, toki jos aikoo koodailla vaikka jotain simulaatiota fysiikan tai kemian hommiin, niin sitten tarvii olla jo noiden alojen tietoja ja syvempää matikkaa opiskeltuna ennakkoon. Turhauduin ja tylsistyn jotenkin kun varsinaisen ohjelmoinnin olin jo pitkälti itse opiskellut harrastuksen kautta ja olisi vain saanut äkkiä ne paperit sieltä laitokselta.

        Olisi ollut vain (sen ajan yleiset) kielet, C , Java jne.. Tietokantojen käyttö käytännön tasolla SQL ja versionhallinnan käyttö.

        Itse asiassa kävinkin ohjelmoinnin työkkärikurssin tuon AMK jälkeen, missä nuo asiat käytiin käytännön tasolla läpi 8kk aikana, hyvät arvosanat lapulle ja aika nopeasti ensimmäisen työpaikankin :)

        En tiedä miten asia on nykyään?

        Nuo aikoinaan olleet työkkäreiden täsmäkoulutukset joissa ovat olleet ne työlllistävät yritykset mukana ovat olleet hyviä kursseja. Melkein vain ja ainoastaan sitä asiaa mille on tarve.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itellä nyt takana 16 vuotta koodarin hommia, opiskelin 2000-luvun alussa ohjelmointia AMK:ssa, mutta lopetin sen kesken. Minusta tuossa AMK:ssa oli ihan turhia "täytekursseja" sun muita tarpeettomia energiaa vieviä asioita opiskeltavana, toki jos aikoo koodailla vaikka jotain simulaatiota fysiikan tai kemian hommiin, niin sitten tarvii olla jo noiden alojen tietoja ja syvempää matikkaa opiskeltuna ennakkoon. Turhauduin ja tylsistyn jotenkin kun varsinaisen ohjelmoinnin olin jo pitkälti itse opiskellut harrastuksen kautta ja olisi vain saanut äkkiä ne paperit sieltä laitokselta.

        Olisi ollut vain (sen ajan yleiset) kielet, C , Java jne.. Tietokantojen käyttö käytännön tasolla SQL ja versionhallinnan käyttö.

        Itse asiassa kävinkin ohjelmoinnin työkkärikurssin tuon AMK jälkeen, missä nuo asiat käytiin käytännön tasolla läpi 8kk aikana, hyvät arvosanat lapulle ja aika nopeasti ensimmäisen työpaikankin :)

        En tiedä miten asia on nykyään?

        Työkkärin kurssin työharjoittelujakso oli minullekin se tärkeä askel, josta pääsi ensimmäiseen työpaikkaan sisään. Harrastuksen kautta oli minullekin koodaus tuttua, C ja muutama muukin kieli. Insinöörin paperit teknillisestä opistosta oli tavallaan vain jonkinlainen virallistus sille että jotain osaamista olisi. Puuttui kuitenkin näyttöä joka olisi saanut työnantajan kiinnostumaan, tai uskaltamaan palkata minut.

        Harvemmin niitä työkkärin harjoittelijoita kyllä on työpaikoilla näkynyt. Yleensä uudet tulokkaat ovat olleet yliopisto-opiskelijoita, jotka saavat itsensä kiinni työpaikkaan opiskelujen aikaisten kesätöiden kautta, ja monet tekee töitä myös opiskelujen aikana osa-aikaisesti.

        Noita ns. edistyneitä matemaattisia tms. asioita ei yleensä ole normaali koodarin tarvinnut itse kehitellä. Firmoissa on ollut joko oma algoritmitiimi tai vaikka joku väitöskirjan tekijä kehittämässä niitä. Toki siinä sitten koodarinakin on mukana tullut oltua, lähinnä sovittamassa niitä edistyneitä laskelmia sellaiseen muotoon, että ne saa laitteessa toimimaan. Joskus se on vaatinut esim. tulosten taulukointia, kun varsinaisten laskukaavojen käyttö olisi ollut liian hidasta, jne.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      59
      3225
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      47
      2921
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2749
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      354
      1837
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1104
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1091
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      193
      991
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      44
      839
    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      103
      835
    10. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      830
    Aihe