Totuus kesästä -44 on se, että Suomella oli liian vähän divisioonia ja sotamateriaalia suurhyökkäyksen torjuntaan. Se olisi mennyt läpi joka tapauksessa. oli Kannaksella valmiina vaikka kaikki ne divisioonat, jotka sinne nyt haalittiin. Joukot olisi vain hakattu viimeistään VT-asemassa ja ennen Viipuria. Millä hyökkäys sitten olisi pysäytetty?
Nyt se onnistui, koska hyökkääjää oli heikennetty ja sen aika loppui.
Tietysti Mannerheimia ja hänen apulaisiaan voidaan syyttää monestakin virheestä. Köyhän maan pienen armeijan reursseille he eivät mahtaneet mitään. Suurvalta pystyi aina kehittämään riittävän voiman sen lyömiseen, kun se ainoa apu eli Saksa oli pahemman kerran pois pelistä. Lisäksi henkisesti oli jämähdetty Talvisodan tapahtumiin ja kuviteltiin niiden toistuvan.
Nyt se onnistui, koska hyökkääjää oli heikennetty ja sen aika loppui.
Tietysti Mannerheimia ja hänen apulaisiaan voidaan syyttää monestakin virheestä. Köyhän maan pienen armeijan reursseille he eivät mahtaneet mitään. Suurvalta pystyi aina kehittämään riittävän voiman sen lyömiseen, kun se ainoa apu eli Saksa oli pahemman kerran pois pelistä. Lisäksi henkisesti oli jämähdetty Talvisodan tapahtumiin ja kuviteltiin niiden toistuvan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jätetty etulinjaan vain varmistus, vedetty päävoimat VT-asemaan? Siirretty reserveiksi Kannakselle myös 4. D ja 3. Prikaati?
Ja kunnostettu kaikin voimi VT-asemaa?
Sitten vielä valmistauduttu tykistön massakäyttöön? Siirretty materiaalivarastot pois Perkjärveltä? Jaettu nyrkit ja kauhut joukoille? Hankittu lisää rynnäkkötykkejä ja hävittäjiä?
Olisiko pärjätty?
Juu, näinhän se viime kädessä juuri on. Kyllähän Marski olis hyvinkin voinut Stalinille pärjätä, jos sillä olis ollu yhtä paljon pyssyjä ja populaa.
Mies- ja materiaaliylivoimalle ei kerta kaikkiaan voinut noissa sodissa pitemmän päälle mitään. Marskin päätöksiä voi tietysti arvostella ja pitääkin, mutta myös arvostaa hänen osuuttaan siinä miten asiat kaikkineen ovat kuitenkin menneet.
Höpö, höpö, ei olisi päässyt Viipuriin saakka mikäli miehiä ja kalustoa olisi hyvissä ajoin siirretty itä-Karjasta kannakselle. Puolustuksen pitää olla syvä, silloin neuvostojoukkoja olisi koko ajan kulutettu ja viimein pysäytetty. Mannerheim teki suuren virheen kun ei näin toiminut.
Aloittajan logiikan mukaan sieltä olisi kannattanut ottaa vielä enemmän miehiä itä-Karjalan korpea puolustamaan.
logiikka on esitetty?
"Aloittajan logiikan mukaan sieltä olisi kannattanut ottaa vielä enemmän miehiä itä-Karjalan korpea puolustamaan."
Nythän Kannakselle tulee kaksi yhtymää lisää. Ynnä linnoitusjoukot.
"Puolustuksen pitää olla syvä, silloin neuvostojoukkoja olisi koko ajan kulutettu ja viimein pysäytetty. Mannerheim teki suuren virheen kun ei näin toiminut."
Juuri näinhän nyt toimittiin. Tosin vihollisen pakottamana ja viime tingassa.
Olisi tuotu aikaisemmin niin ei olisi tarvinnut juosta karkuun. Vihollinen olisi pysäytetty ennen Viipuria.
olisi murskattu, kuten ne muutkin. Miten sitten olisi suu pantu?
Hullun mukaan joukkoja olisi pitänyt käsitellä menestyksekkäällä neuvostotyylillä.
Mitä se hullu taas horisee. Se ei mennyt läpi. Hyökkäys pysäytettiin. Stalinin asettamiin tavoitteisiin ei päästy.
Yksi moka oli se, että vaikka armeijalla oli panssarinyrkkejä ja -kauhuja ei edes niiden käyttöön alettu kouluttaa ja vielä järjettömämpää, että edes käyttöohjeita ei oltu käännetty saksan kielestä. Lisäksi ne eivät olleet rintamalla.
Asiaa puolustellaan sillä, että ne olivat "salaisia" aseita vaikka saksan armeija oli jo niitä käyttänyt.
Taavetti Laatikaisen esikunta kannaksella eli omassa maailmassaan eikä suostunut näkemään mitä oli tulossa. Mm. tykistön vetokalusto oli takalinjoilla jolloin yhden divisioonan jokainen tykki jäi hyökkääjän jalkoihin.
Suomi rakensi Aunuksen kannakselle PSS-linjan (Pisi-Saarimäki-Sammatus) jonka puna-armeija läpäisi päivässä Tuuloksen maihinnousun jälkeen. Linja koostui 322 betonikorsusta ( rakenteilla 81),457 puukorsusta ( rakenteilla 349) sekä 118 kilometristä taisteluhautaa. Jos nämä olisi rakennettu kannakselle, olisivat ainakin tappiot olleet pienemmät. Tästä linjasta on visusti vaiettu koska sen rakentaminen oli täydellinen virheratkaisu.
Panssarinyrkkejä kyllä käytettiin. Laatikainen ei ollut ainut joka mokasi.
20.6. jälkeen suuremmassa määrin. Kyllä niitä viime tipassa jaeltiin, mutta ei osattu käyttää.
"ei edes niiden käyttöön alettu kouluttaa ja vielä järjettömämpää, että edes käyttöohjeita ei oltu käännetty saksan kielestä. Lisäksi ne eivät olleet rintamalla."
Kyllä alettiin. Päällystökoulussa oli ollut useita kursseja ja miehistöä oli alettu kouluttaa Huuhanmäessä Aseita oltiin juuri jakamassa. Niitä oli mm. 2.D:lla.
"Tästä linjasta on visusti vaiettu koska sen rakentaminen oli täydellinen virheratkaisu. "
Ei tietenkään ole vaiettu. Mikset lue sotahistoriaa ensin ja esitä sitten väitteitä?
Sinä tietysti olisit osannut arvioida Suomen ja Saksan sen aikaista johtoa paremmin mistä mikin Neuvostoliiton vastahyökkäys tulee ja millä voimalla kukin tulee mihinkin. Harmi kun saksalaiset ei edes Tallinnan ilmapommitusta osanneet ennustaa yhtä taitavasti.
Kai on selvää, että suuri mekanisoitu armeija hyökkää sieltä missä on tiheä tieverkosto. Ehkä neuvostoliiton sodanjohtokin oli oppinut Raatteen tapahtumista jotain. Talvisodankin päähyökkäys oli kannaksella. Aunuksen linnoittamisen ajatuksena oli, että sodan lopussa rintamalinja kulkisi osittain vanhan rajan itäpuolella. Tätä voitaisiin käyttää eduksi rauhanneuvotteluissa, oli ajatus. Toisin kävi.
Chuikovin poika ainakin oppi Suomussalmella käynistään jotakin.
Rintaman läheisyydessä panssarikauhuja ja panssarinyrkkejä on ollut, koska JR 1 sai kauhuja ainakin illalla 9.6.1944 käyttöönsä. Kokonaisuuden kannalta näillä ei suurempaa merkitystä kuitenkaan ollut ja "massamaista" jakoa saatiin vielä tovi odotella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4910815
Olisiko nämä raketinheittimet panssarikauhuja?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4910916
Tietysti veli tuntee sotahistoriaa meikäläistä paremmin mutta esim. kirjassa Reino Arimo: Suomen linnoittamisen historia 1918-1944 on PSS-linjasta vain 1/10 sivua ilman ainuttakaan valokuvaa tai piirrosta. Näitä on kirjassa muuten runsaasti. Ehkä tämä saa jonkun ajattelemaan, että asiaa ei tuotu esiin enempää kuin oli välttämätöntä otsikon mukaisessa kirjassa.
Kyllä, 88 mm "raketinheittimet" olivat panssarikauhuja.
Ainahan sodissa on näitä kulminaatiopisteitä, kannaksen rintaman parempi linnoittaminen näin jälkikäteen ajatellen, olisi ollut oikea ratkaisu, vihollista olisi kulutettu enempi ja omat tappiot olisi olleet pienempiä.
Tämmönen jälkiviisaus suuri-äänisesti on naurettavaa, sodan lopputulosta kun katsotaan niin tostakin pikku yllätyksestä selvittiin varsin hyvin.
Aika nopeasti omat joukot pystyivät ryhmittymään pitävään puolustukseen ja tekemään menestyksekkäitä vastahyökkäyksiä, vihollisen suurhyökkäyksen jälkeen.
Marskin arvostelu on nyt mediassa kysyttyä tavaraa. Jokainen tutkija on suorastaan velvollinen heittämään jonkin arvostelevan kommentin, kun muutkin niin tekee. Sopuleita ne on julkisuudessa tutkijat siinä kuin poliitikotkin.
Kun nyt hanat on aukaistu asia saa kohtuuttoman painoarvon tavallisen tallaajan pienesssä päässä. Virhearvioita sodan kulusta tehdään kai kaikissa sodissa eikä tämä liene ollut Marskinkaan ainut "moka".
Tuostakin tilanteesta kuitenkin lopulta selvittiin.
Mediapölyn laskeuduttua tuotaneen taas esille myös Marskin rooli puolustustaistelujemme onnistumisissa. Tai esim työ puolustusneuvostossa ennen Talvisotaa, jotta armeijalla olisi edes jotain kättä pitempää kun poliitikot ei asiasta juuri huolta kantaneet.
Lopultakin Marskin kilpeen tästä tuskin tulee edes kunnon naarmua, jonkinlainen tahra kuitenkin, mikä kohtuullista onkin. Mitään uutta tietoa ei tutkijoille kai varsinaisesti ole ilmaantunut.
"Marskin arvostelu on nyt mediassa kysyttyä tavaraa. Jokainen tutkija on suorastaan velvollinen heittämään jonkin arvostelevan kommentin, kun muutkin niin tekee. Sopuleita ne on julkisuudessa tutkijat siinä kuin poliitikotkin."
Missähän mediassa, kun en ole sattunut huomaamaan? Yksi tutkija ja yksi kenraali! en ole huomannut ainakaan kirjastoissa uusia tutkimuksia asian tiimoilta. Ehkä ei ole varaa uusiin kirjoihin.
Vaikutti varsin asiallisilta tutkimuksilta. Edelleen on auki kysymykset, miksi marski jätti huomioimatta Rydin huolen kanaksesta. Presidentti nyt kuitenkin ja maan ylin johtaja.
Kun Saksan tappio oli jo pitkään ollut tiedossa olen ihmetellyt millä perusteilla marski oli päätynyt siihen, ettei Stalin Suomeen hyökkäisi. Mitä ihmeen rauhantekoa marski odotti kun tiedossa oli, että liittoutuneille kelpasi vain ehdoton antautuminen.
Viimeistään silloin kun Stalinilta saatiin -44 tieto samasta vaatimuksesta Suomelle voisi kuvitella, että valmisteluihin olisi alettu.
Ehkä tutkijoille ei ole ollut uutta, mutta päämajan toiminta ei ole yleisessä tiedossa.
Juhani Suomen tuore tutkimus on ollut aika lailla esillä.
Marski ei sietänyt kenenkään puuttumista sotilasasioihin, ei edes presidentin. Se oli tietynlaista ylimielisyyttä.
Marski katsoi Suomen olevan sivussa ja sodan ratkeavan muualla. Hän ei uskonut suurhyökkäykseen, vaikka ei hyökkäystä sinällään poissulkenutkaan. Hänhän uusi Kannaksen puolustuksen ja vahvensi sen joukkoja kahdella divisioonalla.
Kuvitelma Itä-Karjalasta jonkinlaisena neuvottelupanttina, jolla saataisiin pitää Kannas, oli Rytin kanssa yhteistä toiveajattelua. Heidän oli vaikea sopeutua siihen, että oli tehty väärät ratkaisut ja kaikki uhraukset olivat turhia.