https://www.tietosuoja-lehti.fi/index.php?mid=2&pid=32&aid=3128
2/2013
Poliisi haluaa anonyymisti nettiin
Teksti: Päivi Männikkö
Verkkorikosten tutkintaan kaivataan lisää valtuuksia ja väkeä.
Ensi vuoden alussa tulevat voimaan pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutokset, joilla pyritään muun muassa helpottamaan tietoverkkorikosten tutkintaa. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tutkinta ei silti välttämättä suju nykyistä jouhevammin.
”Toisaalta asioita tehdään muodollisemmiksi”, Paatero huomauttaa.
”Olemme laskeneet, että lakimuutokset kaiken kaikkiaan tuovat poliisille lisää töitä.”
Resurssit ovat suurin ongelma
Tietoverkkorikosten tutkinnan kannalta lainsäädännössä on Paateron mukaan yhä kohennettavaa. Poliisi haluaisi oikeuden toimia verkossa anonyymisti, esimerkiksi peitetehtävissä, samaan tapaan kuin reaalimaailman rikostutkinnassa.
”Peruslähtökohtana meillä on, että Suomen poliisin valtuuksien pitäisi olla samaa luokkaa kuin muissakin EU-maissa.”
Paatero ei kuitenkaan pidä toimivaltakysymyksiä poliisin suurimpana murheena.
”Kyllä se ykkösongelma taitaa olla resurssipuolella; kuinka paljon pystytään satsaamaan mihinkin.”
Rikolliset ovat askeleen edellä
Pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutoksista on poliisilla menossa iso, yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa laadittu koulutushanke.
”Kaikki koulutetaan, ja se vie kentältä poliiseja tänä vuonna aika paljon pois”, Paatero sanoo.
Hänen mukaansa tietoverkkorikosten tutkintaan kaivattaisiin kuitenkin vielä enemmän koulutusta ja työvoimaa, vaikka osaaminen on jo hyvällä tasolla.
”Perässähän tässä koko ajan kuitenkin tullaan. Rikolliset ovat aina askeleen edellä, ja uusia menetelmiä löytyy aina. Sen takia koulutuksen pitäisi seurata aikaa ja meidän pitää satsata siihen lisää.”
Vitja tehostaa työntekoa
Kuten poliisin rekisterinpidossa, myös verkkorikosten tutkinnassa toiveita asetetaan toiminnanohjausjärjestelmä Vitjan kokonaisuudistuksen varaan. Kun Vitja otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen, poliisimiehet voisivat käyttää järjestelmää myös partioautoistaan käsin. Näin ollen poliisi pystyisi sekä näkymään ihmisten parissa että tekemään kirjoituspöytätöitä turvallisessa tietojärjestelmässä.
Eikö operatiivisen järjestelmän käyttäminen liikkuvasta yksiköstä käsin ole melkoinen tietoturvahaaste?
”On tietysti, mutta se on hoidettavissa ja varmasti priorisoitu ihan kärkeen”, Paatero vastaa.
Tietojenvaihdossa on parannettavaa
Verkkorikosten tutkinnan vaikeutena on usein muista maista tarvittavan oikeusavun odottelu. Aina virka-apua IP-osoitteiden ja epäiltyjen henkilötietojen selvittämiseksi ei tipu edes odotuksen jälkeen. Esimerkiksi USA:ssa sananvapaus painaa usein vaakakupissa ulkomaista rikostutkintaa enemmän.
Oikeusavun saamisessa on muitakin vaikeuksia, kuten Suomen ja Venäjän poliisien yhteistyö osoittaa.
”Meillä on ihan hyvät yhteistyökuviot Venäjän kanssa, mutta siellä on monta poliisiyksikköä, jotka taistelevat keskenään siitä, kenelle mikäkin asia kuuluu. Se vaatii vähän enemmän työtä meiltä.”
Paatero toivookin tietojenvaihtoon lisää yhteistyötä ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittaisivat viranomaiset auttamaan ulkomaisia kollegojaan. Kahdenkeskisiäkin sopimuksia silti tarvitaan naapureiden ja myös eräiden Europol-maiden kanssa.
Tulossa tarkempaa tilannekuvaa
Tietoverkkorikollisuuden analysoinnissa ja tutkinnassa pannaan paljon painoa ajantasaiselle tilannekuvalle. Sen tuottamista vahvistetaan niin meillä kuin muualla.
***Suomeen ollaan perustamassa Viestintäviraston yhteyteen kyberturvallisuuskeskusta. Niin ikään kyberkeskuksia valmistellaan poliisien kansainvälisten yhteistyöelinten, Europolin ja Interpolin, yhteyteen. Keskusten tehtäviksi tulee tietojenvaihto ja kyberturvallisuuden kansainvälisen tilannekuvan laatiminen.
Paatero arvioi, että kyberkeskuksista saatavan tilannekuvan ja analyysitiedon avulla Suomessa pysytään nykyistäkin paremmin ajan tasalla tietoverkkorikollisuuden kehityksestä. Syrjäiselle maalle analyyseistä on muutakin etua:
”Suomeen kaikki pahuudet tulevat pienellä viiveellä, joten jos voimme ennakoida tulevaa, se on hyvä juttu.”
Lue myös
Poliisi korjaa tilkkutäkkiään »
Poliisiylijohtaja ja sosiaalinen media »
2/2013
Poliisi haluaa anonyymisti nettiin
Teksti: Päivi Männikkö
Verkkorikosten tutkintaan kaivataan lisää valtuuksia ja väkeä.
Ensi vuoden alussa tulevat voimaan pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutokset, joilla pyritään muun muassa helpottamaan tietoverkkorikosten tutkintaa. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tutkinta ei silti välttämättä suju nykyistä jouhevammin.
”Toisaalta asioita tehdään muodollisemmiksi”, Paatero huomauttaa.
”Olemme laskeneet, että lakimuutokset kaiken kaikkiaan tuovat poliisille lisää töitä.”
Resurssit ovat suurin ongelma
Tietoverkkorikosten tutkinnan kannalta lainsäädännössä on Paateron mukaan yhä kohennettavaa. Poliisi haluaisi oikeuden toimia verkossa anonyymisti, esimerkiksi peitetehtävissä, samaan tapaan kuin reaalimaailman rikostutkinnassa.
”Peruslähtökohtana meillä on, että Suomen poliisin valtuuksien pitäisi olla samaa luokkaa kuin muissakin EU-maissa.”
Paatero ei kuitenkaan pidä toimivaltakysymyksiä poliisin suurimpana murheena.
”Kyllä se ykkösongelma taitaa olla resurssipuolella; kuinka paljon pystytään satsaamaan mihinkin.”
Rikolliset ovat askeleen edellä
Pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilakien muutoksista on poliisilla menossa iso, yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa laadittu koulutushanke.
”Kaikki koulutetaan, ja se vie kentältä poliiseja tänä vuonna aika paljon pois”, Paatero sanoo.
Hänen mukaansa tietoverkkorikosten tutkintaan kaivattaisiin kuitenkin vielä enemmän koulutusta ja työvoimaa, vaikka osaaminen on jo hyvällä tasolla.
”Perässähän tässä koko ajan kuitenkin tullaan. Rikolliset ovat aina askeleen edellä, ja uusia menetelmiä löytyy aina. Sen takia koulutuksen pitäisi seurata aikaa ja meidän pitää satsata siihen lisää.”
Vitja tehostaa työntekoa
Kuten poliisin rekisterinpidossa, myös verkkorikosten tutkinnassa toiveita asetetaan toiminnanohjausjärjestelmä Vitjan kokonaisuudistuksen varaan. Kun Vitja otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen, poliisimiehet voisivat käyttää järjestelmää myös partioautoistaan käsin. Näin ollen poliisi pystyisi sekä näkymään ihmisten parissa että tekemään kirjoituspöytätöitä turvallisessa tietojärjestelmässä.
Eikö operatiivisen järjestelmän käyttäminen liikkuvasta yksiköstä käsin ole melkoinen tietoturvahaaste?
”On tietysti, mutta se on hoidettavissa ja varmasti priorisoitu ihan kärkeen”, Paatero vastaa.
Tietojenvaihdossa on parannettavaa
Verkkorikosten tutkinnan vaikeutena on usein muista maista tarvittavan oikeusavun odottelu. Aina virka-apua IP-osoitteiden ja epäiltyjen henkilötietojen selvittämiseksi ei tipu edes odotuksen jälkeen. Esimerkiksi USA:ssa sananvapaus painaa usein vaakakupissa ulkomaista rikostutkintaa enemmän.
Oikeusavun saamisessa on muitakin vaikeuksia, kuten Suomen ja Venäjän poliisien yhteistyö osoittaa.
”Meillä on ihan hyvät yhteistyökuviot Venäjän kanssa, mutta siellä on monta poliisiyksikköä, jotka taistelevat keskenään siitä, kenelle mikäkin asia kuuluu. Se vaatii vähän enemmän työtä meiltä.”
Paatero toivookin tietojenvaihtoon lisää yhteistyötä ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittaisivat viranomaiset auttamaan ulkomaisia kollegojaan. Kahdenkeskisiäkin sopimuksia silti tarvitaan naapureiden ja myös eräiden Europol-maiden kanssa.
Tulossa tarkempaa tilannekuvaa
Tietoverkkorikollisuuden analysoinnissa ja tutkinnassa pannaan paljon painoa ajantasaiselle tilannekuvalle. Sen tuottamista vahvistetaan niin meillä kuin muualla.
***Suomeen ollaan perustamassa Viestintäviraston yhteyteen kyberturvallisuuskeskusta. Niin ikään kyberkeskuksia valmistellaan poliisien kansainvälisten yhteistyöelinten, Europolin ja Interpolin, yhteyteen. Keskusten tehtäviksi tulee tietojenvaihto ja kyberturvallisuuden kansainvälisen tilannekuvan laatiminen.
Paatero arvioi, että kyberkeskuksista saatavan tilannekuvan ja analyysitiedon avulla Suomessa pysytään nykyistäkin paremmin ajan tasalla tietoverkkorikollisuuden kehityksestä. Syrjäiselle maalle analyyseistä on muutakin etua:
”Suomeen kaikki pahuudet tulevat pienellä viiveellä, joten jos voimme ennakoida tulevaa, se on hyvä juttu.”
Lue myös
Poliisi korjaa tilkkutäkkiään »
Poliisiylijohtaja ja sosiaalinen media »
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.