Kaikenlaista soopaa sen häpeällisen brittitappion puolusteluksi on kuultu mutta huvittavin lienee se, että "kun linnakkeet olivat merelle päin". Joku siis meinaa ihan tosissaan, että on aivan luonnollinen ja hämmästystä herättämätön asia jos 70 000 puolustajaa häviää 35 000 kevyin asein hyökkäävälle puolustajalle ihan vain siksi kun tällä ylivoimaisella puolustajajoukolla ei ole linnakkeita suojanaan.
Sitä sellaista on vaikeaa lukea nauramatta, on toden totta. Löytääkö joku jotain vielä hupaisampaa tekstiä vai onko tämä huippu?
Sitä sellaista on vaikeaa lukea nauramatta, on toden totta. Löytääkö joku jotain vielä hupaisampaa tekstiä vai onko tämä huippu?
Vastaukset 80
Vanhimmat
merilinnoitus. Siksi se oli rakennettu taistelemaan meren suuntaan. Ei siinä mitään huvittavaa ole.
Kun hyökkääjä sitten tulikin maan puolelta, ei keksitty puolustuskeinoja. Lisäksi puolustaja menetti vesivarastot. Siviiliväestönkin takia oli antauduttava.
.-----Siksi se oli rakennettu taistelemaan meren suuntaan----
Eikä puolustajat osanneet kääntyä ympäri ja alkaa ampua maan suuntaan, niinkö?
-----Kun hyökkääjä sitten tulikin maan puolelta, ei keksitty puolustuskeinoja.---
Aina vain nuo vitsit paranee. Jos tuo on brittien peruste niin en enää yhtään ihmettele. Luulen, että kaikki muut maailman armeijat olisivat osanneet puolustautua toiseenkin suuntaan kuin vain yhteen. Ja sotilas yleensäkin osaa kääntyä ympäri jos takaa päin aletaan ampua. Jopa italialaisetkin olis osanneet.
----- Lisäksi puolustaja menetti vesivarastot.----
Kun puolustajia on tuplamäärä hyökkääjiin nähden niin ei pitäisi menettää yhtään mitään. Ainoa menettäjä olisi hyökkääjä, menettäisi henkensä.
Sinne olisi pitänyt saada yksi suomalainen komentaja, joka olisi kääntänyt joukot toisinpäin ja hyökännyt japanilaisten kimppuun siellä viidakossa, eikä jäänyt käymään sotaa asemista mitä ei voi puolustaa.
Yhtä hupaisa oli tapaus Krimin sodan aikana ( Ålannin sota ), jonka kävivät Britannia, Venäjä ja Ranska 1800 luvun puolivälin jälkeen.
Britit hyökkäsivät Kokkolaan, maihinnousu tehtiin veneillä ja laivat ampuivat maalta, puolustukseen kerätty nostoväki vastasi tuleen, Brittien tulitus laivoista oli armotonta ja tuliylivoima täydellinen.
Taistelu kesti koko päivän, iltapuolella veneessä ollut Brittimies sai osuman suomalaisen nostoväen tulituksesta, se kuoli.
Koko Brittiosasto vetäytyi takaisin ja maihinnousu keskeytettiin.
Ja tämä tarina on tosi.
NL.n historiankirjoitus kokonaisuudessaan on paljon huvittavampaa.
Erkillä on vähän hukassa tuon ajan toiminta-ajat. Singapore oli merilinnoitus joten sen tykit olivat kiinteitä eikä niitä voinut suunnata maalle päin. Todennäköisesti myös miehistö oli pääosin tykkimiehiä, ei kiväärimiehiä. nopeat muutokset eivät olleet mahdollisia
Brittit eivät ymmärtäneet että viidakon poikki voisi tulla hyökkäys, joten sitä suuntaa ei oltu varauduttu puolustamaan. Kun sitten komentajan hermo petti niin katastrofi oli valmis.
Muistaakseni Britit kyllä jo tuoreeltaan pitivät tappiota komentajan heikkoutena ja toissijaisesti yllättävää hyökkäyssuuntaa, jossa ei ollut mitään etuvartio asemiakaan
"yllättävää hyökkäyssuuntaa, jossa ei ollut mitään etuvartio asemiakaan "
Älä nyt viitsi hei. Kyllä kai Singaporessa jokainen ihminen tiesi sen, että japsi on tullut lujaa vauhtia muutaman viikon ajan pitkin Malakan niemimaata etelään ja on jo Singaporea mantereesta erottavan salmen takana. Siksihän mantereelta tuleva pengertiekin oli osittain räjäytetty. Miksi siinä tilanteessa ei ollut etuvartioita niin sitä sopii kunkin sodasta edes pikkasen ymmärtävän miettiä tykönään.
Mitä taas tykkeihin tulee niin ei hyökkääjälläkään ollut tykistöä edes nimeksi vaan pelkin käsiasein varustettuina ne juoksivat pengertietä. Silloin ei puolustajakaan tarvitse tykkejä, ollaan siinä suhteessa tasoissa. Puolustajia oli tuplamäärä hyökkäjiin että ei senkään takia tykkejä tarvita.
Vaikeaa uskoa sitäkään, etteikö Singaporessa olisi ollut yhtään vähää maavoimien tykistöä. On varmastikin ollut edes jokunen tai sitten siinäkin on uskomaton brittimöhläys takana.
Nolo kämmäys Briteiltä.
Joukkoja olisi voitu tuoda Intiasta tai Australiasta.
----On varmastikin ollut edes jokunen tai sitten siinäkin on uskomaton brittimöhläys takana-----
Koko 2. MS oli briteiltä pelkkä lähes 6 v kestänyt möhläys. Eivät ne reppanat onnistuneet missään eivätkä ole onnistuneet senkään jälkeen. Ainoa sota missä ovat sataan vuoteen omin nokkinensa pärjänneet on Malvinas-saarten takaisinvaltus Argentiinalta 1982.
Britit olivat voittajia sekä 1. että 2. Maailmansodassa. Ei sitä vienohuttuloiden valeet muuksi muuta.
Briti loivat pienin voimavaroin imperiumin, jonka kaltaista ei toista ole ollut, eikä tule.
Englannsita, Intiasta ja Australiasta. Ne tulivat liian myöhään. tai ainakaan Percival ei kyennyt niitä käyttämään. Muutenkin hän oli melko passiivinen jopa brittikenraaliksi.
"Löytääkö joku jotain vielä hupaisampaa tekstiä ...?"
Kyllä nuo Koroljovin, Alioppilaxin, otto-villen, merkki-erkin, Naakanketaleen, Anni-Hutilan...
jne. jne. tekstit on kans aika hupaisia.
(vastasin kun kysytään)
----(vastasin kun kysytään) ----
Niinpäs teit, ja ihan apukoulutasosi mukaisesti, heh heee.
"Niinpäs teit, ja ihan apukoulutasosi mukaisesti, heh heee"
Asiaa puhui eikä tarkkispoika (joka listasta unohtui) asiaa miksikään muuta, heh heee.
Missä tälläisiä selityksiä on?
Tuoreeltaankin Winston ja britit syyttivät katastofista Kenraaliluutnantti Arthur E. Percivalia. Kuten oikein olikin, hän oli heikko johtaja joka vielä menetti hermonsa eikä jatkanut taistelua joka oli täysin voitettavissa. Hän antautui ehdoitta ja aiheutti välillisesti tuhansien ihmisten kuoleman japanilaisten käsissä.
Aina tappiosta jotain syytetään, se on selvä, mutta briteillä niitä syytettäviä riitti enemmän kuin muilla kun sotiminen oli sitä mitä oli. Jos vihollinen tuli eri suunnasta kuin oli 100 v oletettu niin oli sormi suussa eikä kukaan osannut tehdä mitään. Hyi olkoon tai onkin ehkä huvittava juttu sittenkin.
Kyllä suuren ja mahtavan hirvittävän tappiot ja runsas pelkureita valvovien komissaarien ja NKVD miesten määrä oli hauskempaa.
Niin, ehkä Singaporen taistelu olisikin mennyt toisin jos siellä olisi ollut NKVD valvomassa brittien sotimista.
Oishan ne toki voineet ampua, mutta kun ei jaksanu. Englanti oli demokratia. Ei Britanniassa kunnolla tapettu edes totaalikieltäytyjiä. Britannian ulkoministerin Jack Strawn isä oli istunut linnassa kieltäytymisestä taistella Hitleriä vastaan. Straw on juutalainen.
No joo. Yksi myytti pitää murtaa: Ainakin osa Singaporen linnoituksen tykeistä voitiin kääntää - ja käännettiinkin - mantereen suuntaan. Sen sijaan oli totta, että niille raskaille tykeille ei ollut miina- tai sirpalekranaatteja. Laivoja vastaan tarkoitetut panssarikranaatit tussahtelivat jokseenkin harmittomasti rantamutaan.
Joukkojen kirjavahvuuksia laskiessa kannattaa muistaa myös, että japsien kaikki 35 000 ukkoa olivat kaikki enemmän tai vähemmän etulinjan rintamajoukkoja. Singaporen, joka oli ikiaikainen merilinnoitus ja huoltotukikohta, "puolustajista" hyvin suuri osa oli kaikenkarvaisia palvelijoita, kokkeja, kirjureita, kantajia, pyykkäreitä, sotilasvirkamiehiä jne. Ei ainuttakaan täysilukuista jv-divisioonaa ennen kuin Norfolkin alueelta koottu 18. divisioona saapui paikalle silloin kun peli oli jo menetetty - toisin sanoen se ehti juuri sopivasti antautumaan japanilaisille.
Singapore ei myöskään ole ihan pieni läntti. Siellä oli taisteluarvoltaan eri tasoisia puolustajan joukkoja hujan hajan, kun taas hyökkääjä tiesi keskitetysti tasan tarkkaan ja kaiken aikaa, mitä se oli tekemässä ja minne menossa. Saarella oli joitakin australialaisia ja uusiseelantilaisia pataljoonia jotka taistelivat oikeikin hyvin, mutta aina PAIKALLISTA ylivoimaa vastaan ja ilman ilmatukea, kun taas japsit pommittivat ilmasta minkä ehtivät, Avainhetki, kuten joku oikein mainitsikin, oli saaren vesivarastojen menetys. Ilman vettähän sotilaat sen enempää kuin siviilitkään eivät montaa päivää pärjää.
Joka tapauksessa Imperumin joukkojen suoritus oli kokonaisuutena aika heikko, kuten Whitehallissa sikarisuu heti huomasi. Kriisi olisi ehkä voitu välttää päättäväisellä vastahyökkäyksellä vesivarastojen takaisinvaltaamiseksi. Sitä päättäväisyyttä Percivalilla ei ollut - käskyn sijasta hän konsultoi komentajiensa kanssa, ja sai jonkinlaisella äänestyksellä tuloksen että taistelua ei kannata jatkaa. Siinä kokouksessa luotiin pohja Imperiumin historian suurimmalle antautumiselle, joka olisi ehkä ollut vältettävissä... sillä erää. Mikä olsii kumminkaan estänyt japanilalsia tuomasta myöhemmin saarelle kaksinkertaista määrää joukkoja? Liittoutuneilla ei sellaista mahdollisuutta ollut: eihän merellä pysyneet japsien ilmaylivoiman alla pinnalla edes taistelulaivat, saati joukkojenkuljetusalukset. Ja rikki pommitetussa satamassako ne joukot laivasta puretaan, jatkuvan ilmahyökkäyksen alla?
Yleisesti ottaen kannattaa välttää liikoja yleistyksiä ja ennakkoasenteita. Koko kuvan tietää vain joku Annihuttila, joka ilmeisesti taisteli Singaporessa nuorena miehenä keväällä 1942 sekä japsien että brittien puolella, kun kokonaiskuvan noin hyvin tietää.
Vielä kannattaa muistaa yksi seikka, joka suuresti auttoi brittien tappioita sodan alkupuolella. On paljon - itse asiassa VALTAVASTI - helpompi käydä sotaa "keskustasta" kuin "periferiasta" käsin. Mikäs oli Saksalla Puolaan tai Ranskaan marssiessa, kun aina oli varastot, varikot , lentotukikohdat ja miestäydennys kädenojennuksen päässä rajan omalla puolella. Japseillakin oli oma maa sekä Mantsuria sentään verraten lähellä. On eri asia käydä sotaa tuhansien mailien päässä, aina merien takana kymmenissä siirtomaatukikohdissa, joista missään ei ollut tarpeeksi mitään, tai ainakaan oikeita asioita joita suuri silloin olisi tarvittu. Singaporen tapauksessa briteillä ei riittänyt lähettää maapallon toiselle puolelle edes a-luokan komentajaa, missä suhteessa olen kyllä kriitikoiden kanssa samaa mieltä.
teksti.
Kiitoksia.
----rikki pommitetussa satamassako ne joukot laivasta puretaan, jatkuvan ilmahyökkäyksen alla?-----
Hyvin britti pääsi laivoihin jatkuvan ilmahyökkäyksen alla Dunkerquessa. Ehkä miehillä olikin suurempi motiivi mennä karkuun kuin hyökkäykseen.
-----Japseillakin oli oma maa sekä Mantsuria sentään verraten lähellä.----
Kyllä Singaporesta Mantsuriaan on monta tuhatta km.
Mutta kysehän ei olekaan siitä, että Singapore luhistui vaan siitä, että se luhistui niin nopeasti puolta pienemmän hyökkääjäjoukon edessä.
-----mutta aina PAIKALLISTA ylivoimaa vastaan ----
Hep sentään. Lukumäärällisesti ylivoimaisella puolustajalla tuo mahdollisuus nimenomaan on, ei hyökkääjällä. Ylivoimainen lukumäärä takaa sen, että puolustaja saa vastahyökkäyksiinsä vielä paljon suuremman ylivoiman kuin alivoimainen hyökkääjä. Molemmilla on sama mahdollisuus luoda painopisteitä, ei yksin hyökkääjällä. Kuten nähtiin Talvisodassa missä hyökkääjä yllätti meidät pahasti Laatokan pohjoispuolella. Mutta kun on neuvokas puolustaja niin ei hätää mitään, varsinkin kun puolustajia on tuplamäärä hyökkääjään nähden.
Se seikka, että japsi valtasi saaren vesilaitoksen on puolustajan avuttomuutta, ei mitään muuta, vaikka se esitetään lähestulkoon luonnonlakina jota britti ei olisi kyennyt mitenkään estämään.
olleen paikalla, vaikka sellaista esittää.
Sylttytehtaan pahantahtoisuus lyö kaikessa läpi. Mistä ne olisivat rehellisiksi oppineet, aivopestyt raukat?
Toden suoltaja, Merkki-erkki ym. Huttulat eivät selkeästi tajua sodankäynnistä hitustakaan. Historiaa on ehkä yritetty lukea, mutta aika huonosti tuntuu sekin uppoavan. Nämä siis kaksi eri asiaa. Lukiessa voi painaa mieleen jotakin numeroita ym, mutta se ei kaikille tuo oivallusta, mitä numeroiden takana on. Totuuden suoltaja on tästä esimerkki. On luettu että 35 000 on vähemmin kuin 70 000. Se kertookin ymmärtämättömälle kaiken...
Ihan simppeli kysymys totuuden suoltajalle. Vaatiiko saman työn kuskata yksi mies laivaan/laivasta pois, kuin vaikkapa yksi tykki tai tankki?
Alkaa olla aika harvinaista tuollainen asiallinen historian tapahtumia pohtiva teksi tällä palstalla. Kiitos kirjoittajalle. Turhauttavaa tosin lukea jälkikommentteja, jotka usein keskittyvät lähinnä historian henkilöiden tai palstalle kirjoittavien sukupuolisten ominaisuuksien riepotteluun.
Kyllähän sitä aina selitellä voi, mutta Briteillä oli valtavasti laivoja, periaatteessa meriherruus, joten ne olisivat kyllä voineet hyökätä, siirtää joukkoja, vettä ja varastoja sinne missä tarvetta on, sekä siirtää taistelun painopistettä kauemmas singaporesta.
Se että noinkin tärkeä linnoitus, menetetään noin nololla tavalla, ei ole mitenkään puolusteltavissa, se ei ole miesten syytä, se on johtajien syytä.
Toi keskusta vertaus on suhteellinen juttu, se joka hallitsee meriä, on logistisesti aina paremmassa asemassa ja sitä kautta sen etukin on hajoittaa taisteluja ympäri maailmaa, eikä keskittää niiitä yhdelle keskusaluueelle.
Ei se sningaporekaan ihan Japanin vieressä ole, vaikka onkin samalla puolen maapalloa, Britannian imperiumilla oli omia avain-alueita itseasiassa lähempänä, kuten Australia ja Intia.
niin ei ymmärrä.
"mutta Briteillä oli valtavasti laivoja, periaatteessa meriherruus, joten ne olisivat kyllä voineet hyökätä, siirtää joukkoja, vettä ja varastoja sinne missä tarvetta on, sekä siirtää taistelun painopistettä kauemmas singaporesta."
Kun meren ja ilman herruus oli nimenomaan japseilla ja niin ollen myös aloite.
Olet aina yhtä pihalla, on aihe mikä tahansa.
"Britannian imperiumilla oli omia avain-alueita itseasiassa lähempänä, kuten Australia ja Intia."
Hohhoijaa. Australia oli itsenäinen, vaikka kuuluikin Kansainyhteisöön ja julisti sodan myös Japanille. Meren takana palvelu oli vapaaehtoista, joten joukkoja ei noin vain ollut käytössä.
Intiassa ei ollut paljonkaan kapasiteettia sodan alussa. Sen resurssit olivat paremmin käytössä vasta 1944.
Joopa joo, mutta kysehän onkin siitä, että sotaa pitää pystyä käymään niin pitkään, että muualta imperiumin alueilta ehditään siirtää riittävästi joukkoja ja resursseja alueelle, siinä ne nimenomaan epännistuivat, tämähän on ollut Britti-imperiumin perussrategia kautta vuosisatojen.
Britannialla oli erittän suuri laivasto, ehkä alueella ei ollut meriherruutta, mutta yleisesti Briteillä ei ollut mitään hätää merien herruutensa kanssa.
Australia, Kanada ja Uusi-seelanti olivat Intian ohella Imperiumin vahvimmat jäsenet, Briteillä ei periaatteessa pitänyt olla mitään hätää, kaikista noista olisi pystytty siiirtämään merkittävästi resursseja alueelle.
Logistisesti etu oli Briteillä, taktisesti homma meni perseelleen paikallisen johtajiston kämmäämisen takia, mikään järkisyy ei selitä tappion suuruutta.
oikoa tuota höpinää.
Dominioilla ei ollut valmiutta lähettää taistelujoukkoja sodan alussa.
Briteillä ei ollut ylivoimaa merellä. Laivoja tarvittiin Atlantilla ja Välimerellä. Joukkojen siirto vaatii valtavan kuljetuskapasiteetin.
Amatöörien ongelma on, ettei käsitetä kulloistakin tilannetta sellaisenaan, vaan esitetään yleistä liirumlaarumia.
Singaporen tappion selittää Japanin etevämmyys kaikessa.Lopputulos ei voinut mikään muu ollakaan.
Sinä et yksinkertaiseti käsitä kokonaisuuksia, tottakai jokaisella yksittäisellä tapauksella on taustansa ja selityksensä, ei se että laivoja tarvitaan jossakin muualla mitätöi Briitien meriherruutta.
Briteillä oli kaikista suurin laivasto sodan alussa ja niin kauan kun se laivasto oli olemassa, niillä oli myös logistinen etu muihin nähden, se missä ne laivat olivat ja minkä tähden ei liity asiaan mitenkään
Japani oli etevämpi koska se voitti singaporessa, mutta mitään oleellista etevämmyyttä niillä ei ollut suhteessa Britteihin, Britannialla oli ammatiarmeija ja sillä kunnon kalusto, laivasto on joukko-osasto jossa on nimenomaan ammattimiesten osuus on eritäin suuri.
Kyllä tappio menee ennenkaikkea taistelun ja tukikohdan johtajien piikkiin, siinä mielessä lopputulos olisi voinut olla toinenkin, jos johtajat olisi olleet tehtäviensä tasalla.
Logistisesti Britannialla oli etu ja resurssit oli olemassa, kyse oli vain oikeasta johtamisesta, strategiasta ja ennakoinnista.
ytimestä!
"Sinä et yksinkertaiseti käsitä kokonaisuuksia, tottakai jokaisella yksittäisellä tapauksella on taustansa ja selityksensä, ei se että laivoja tarvitaan jossakin muualla mitätöi Briitien meriherruutta."
Kun laivastoin pääosa on Atlantilla ja Välimerellä, niin se ei pysty ottamaan herruutta Tyynellä merellä.
"Briteillä oli kaikista suurin laivasto sodan alussa ja niin kauan kun se laivasto oli olemassa, niillä oli myös logistinen etu muihin nähden, se missä ne laivat olivat ja minkä tähden ei liity asiaan mitenkään"
Voiko noin tyhmää ihmistä olla?
Suuremmat laivastot olivat ainakin USA:lla. Japanilla oli ylivoma Tyynellä Merellä. Ja laivaston voima on kyllä käytettävissä olevissa aluksissa, eikä toisella puolen maapalloa olevissa.
Oleellista on myös ilmanherruus ja se oli Japanilla.
USA:n ja Japanin laivastot kasvoivat vasta sodan alettua, niihin mittoihin mihin kasvoivat.
Kyllä täytyy todeta, että ompa naurettavia selityksiä tappiolle, joka tuli vain ja ainoastaan Brittien oman johtajiston kämmäilyn takia.
Ehkä se osittain menee ylimielisyyden piikkiin, kuten sunkin juttusi.
----On luettu että 35 000 on vähemmin kuin 70 000.----
Ja sinulle 35000 on enemmän kuin 70000 eli 35000 kuuluukin voittaa aina 70000. Olet sinä viisauden huipentuma, olet totta vieköön. Herjaaminen on ainoa asia mihin sinun kykysi riittävät mutta huonosti siihenkin.
Minä en myöskään usko selitystä että brittien sotastrategia olisi jättänyt havaitsematta noin tärkeän puolustusaseman osalta tuota takamaastoa. Jotain muuta tässä on ollut takana jota ei ole suoraan vielä kerrottu.
Muuten toisissa lähteissä mainitaan että noin 120 000 brittiarmeijan sotilasta (kaikki ei tietysti brittejä) olisi Singaporessa antautunut japanilaisille. Pitäneekö paikkaansa?
Puoliksi oikein. Japanilaiset ottivat noin 130 000 sotavankia, joidenkin lähteiden mukaan 138 000. Mukana luvussa ovat silloin kaikki sotilashallinnon alaiset henkilöt, mukaan lukien sairaanhoitajat ja vaikkapa ne vesilaitoksen työntekijät.
Olennaisempaa on taistelujoukkojen määrä. Kun lasketaan kokonaisvahvuudet, oli japanilaisiakin Malakalla 80 000 - 100 000 miestä. Varsinaisen hyökkäyksen teki kolme japanilaista divisioonaa eli ilmeisesti tuo aiemmin mainittu 35 000 miestä (eikä mitenkään erityisen "kevyin" asein, kuten jossain edellä mainittiin. Kyllä niillä täysilukuisilla divisioonilla oli normaali raskas kalusto). Kaikkiaan japanilaisilla oli käytettävissään noin 57 000 miestä oikeita etulinjan joukkoja.
Puolustajia oli David Fraserin hyvän kirjan mukaan noin 12 prikaatia jaettuna 38 pataljoonaan, joukossa mm. kaksi malajilaista ja yksi paikallisesti koottu vapaaehtoisprikaati. Taisteluarvoltaan ja varustukseltaan sangen kirjavaa väkeä. "Oikeita" taistelujoukkoja oli melkein täysilukuinen intialainen divisioona (koottu nopeasti olemattomalle kaaderille), vajaa eli kahdesta prikaatista koostunut australialainen divisioona sekä yksi täysilukuinen englantilainen divisioona, jonka viimeiset osat olivat juuri saapuneet ja yksi prikaati jo vedetty pois Malakan niemimaalta. Siis ei täydessä taisteluvalmiudessa. Kun nämä seikat ynnätään yhteen, olivat puolustajien ja hyökkääjien voimasuhteet itse asiassa aika tasan,eikä niinkään 2:1 puolustajille. Paitsi tietysti akselilla vale, emävale, tilasto.
Singaporen pohjoinen rantalinja on noin 30 km pitkä. Hyökkys saattoi tulla mistä tahansa. Paikalla käynyt Kaakkois-Aasian ylipäällikkö Wavell arvioi,että se tulee (kuten tulikin) luoteesta, paikallinen komentaja varautui koilliseen (Percivalin ensimmäinen virhe). Pohjoisrannan puolustusasemia oli alettu tiedustella vasta tammikuun toisella viikolla, ja puolustussuunnitelma oli hyväksytty niinkin myöhään kuin 28. tammikuuta (Percivalin toinen virhe).
Puolustajista malaijit ja singaporelaiset olivat maihinnousun varalta etelässä eivätkä siis käytettävissä, ja keskustan reserviksi oli varattu yksi ainoa prikaati (Percivalin kolmas virhe). Loput oli siroteltu pitkin pohjoisrantaa niin, että joka paikassa paitsi ehkä koillisessa oli vähänlaisesti miehiä. Japanilaisten ensimmäiseen hyökkäysaaltoon osallistui 16 pataljoonaa plus viisi reservissä. Vastassa painopistesuunnalla oli pari pataljoonaa australialaisia. Siis huomattava PAIKALLINEN ylivoima (luetko vielä merkki-Erkki?). Fraserin sanoin:
"Such concentration was overwhelming ... (the) attack achieved saturation in numbers."
Japsien rantautumista ei voinut estää, mutta heidät olisi voinut ja pitänyt pysäyttää ns. Jurongin linjalla Singaporen kaupungista länteen. Siinä vaiheessa joukoille vuoti sellaisenaan Percivalin HÄTÄsuunnitelma, jossa puolustuskehä oli piirretty itse kaupungin rajojen ympärille. Jotkin pataljoonat vetäytyivät sen mukaan ilman viholliskosketusta, toiset taas taistelivat kiivaastikin ennen kuin huomasivat sivustojensa roikkuvan ilmassa. Viesti- ja komentoyhteydet olivat alun alkaenkin sekavat (Percivalin neljäs virhe), ja kaoottisemmiseksi menivät. Peli oli pelattu.
Singaporen taistelu kesti vain viikon. Se oli paikallisista uroteoista huolimatta turha ja nöyryyttävä tappio, mutta siitä on mielestäni vaikea löytää mitään erityisen brittiläisiä tunnusmerkkejä (paitsi Imperiumin joukkojen etninen kirjavuus ja sen tuomat ongelmat). Itse uskon, että jos taistelun olisivat käyneet tuossa paikassa, tuona ajankohtana ja noilla voimasuhteilla saksalaiset ja neuvostoliittolaiset, olisi hakaristilippu heilunut Singaporen hallintopalatsin katolla viimeistään kolmannen päivän iltana.
Ja joka tapauksessa japsit olisivat voineet ottaa Sngaporen ennemmin tai myöhemmin. Ei sellaista pientä periferiaa voi puolustaa, kun nouseva aurinko alkoi liehua joka maailmankolkalla sen ympärillä. Jos esimerkiksi Hitler olisi ollut päättämässä, oltaisiin sinne tietenkin tungettu lisää ja lisää joukkoja tappion ollessa jo vääjäämätön, kuten Tunisiassa keväällä 1943 (238 000 sotavankia). Jälkimaailman onneksi ei ollut länsiliittoutuneiden tyyli tehdä karvaasta tappiosta vieläkin karvaampaa.
Hyvä kirjoitus. Missä ne alkuperäiset huutelijat nyt on?
100.000 miestä eikä niitä voida muka lähettää mihinkään? Kyllä ne kokitkin jotka ovat armeijassa osaavat sotimisen perusteet. Suomalaiset olivat talvisodassa paljon huonommissa asemissa kuin Britit singaporessa, mutta ei täällä tullut mieleen antautua heti kun alkoivat pommit putoilla. Lisäksi meidän ylivoimainen vihollinen oli aivan vieressä! Singaporessa Japanilaisilta alkoivat jo tykin ammuksetkin loppumaan kun olivat Singaporen vieressä.
Tämän kirjan lukeminen kannattaa jos haluaa tietää asiasta enemmän.
http://www.amazon.com/Singapore-Burning-Heroism-Surrender-World/dp/0141010363
-----Kyllä niillä täysilukuisilla divisioonilla oli normaali raskas kalusto). -----
Japsit tulivat osittain räjäytettyä pengertietä eikä siitä voitu ennen kunnostusta tuoda mitään raskasta kalustoa. Eikä sellaista japseilla juurikaan ollut. Heidän tankkinsakin olivat lähinnä tasoa mikä vastasi eurooppalaisia 1. M-sodan ajalta. Pelkkiä romuja.
Koetat jotenkin selitellä että kun ranta on 30 km pitkä ja puolustaja ei tiedä mistä kohtaa hyökkäys tulee niin alivoimainenkin hyökkääjä voittaa aina, ikäänkuin luonnonlain voimalla. Yleensäkin aina, ei vain Singaporessa, puolustaja ei tiedä mitä hyökkääjä aikoo joten ei se ole tässäkään tapauksessa mikään puolustus.
Mutta kun se ylivoimainen puolustaja voi tehdä joukkojen siirtoja ja käydä vastahyökkäykseen niin mitäs siihen sanot. Sinun ajattelullasi ja perusteluillasi Talvisotakin hävittiin viikossa mutta kun ei hävitty.
Siis sinänsä hyvä kirjoitus, tottakai hyökkääjä tutkii maaston ja puolustajan vahvuudet ja suunnittelee omat toimensa niin, että miten menestys tulee.
Mutta ei puolustajankaan tarvitse olla toimettomana, se että hyökkäys tulee ylltätyksenä ja yllättävästä suunnasta, on aina puolustajan oma vika, tiedustelua ja tilannetta pitää seuarata ja nämä yllätysmomentit sulkea pois, eri toimenpiteillä.
Todennäköisesti paikallinen sotilasjohto on ollut kuin meidän kenraalimme Karjalan kannaksella, olettaneet että koko sota menee heistä sivuun ja mitään puolustustaistelua ei tarvitse käydä Singaporen ympäristössä, ehkä joitain merioperaatiota lukuunottamatta.
Ehkä on luotettu imperiumin kykyyn tuoda resursseja muualta ajoissa, ihan liikaa, Japanilaisten etenemiskyky on rankasti aliarvioitu, sinänsä en usko siihen hetkeäkään eikö Britit olisi laadullisesti olleet joukoiltaan vähintäänkin samanveroisia kuin japanilaiset joukot on.
Kylle virheet joista tämä katastrofi johtuu, on tehty ihan ylimmässä sotilasjohdossa paikan päällä.
Ei pidä paikkaansa. Japanilaisilla oli ensilinjassa kolme määrävahvuista divisioonaa ja niillä kullakin oma täysi kalustonsa, mukaan lukien tykistörykmentti per prikaati. Kaikki olivat täysin käytettävissä, ja niitä myös käytettiin. Normaalikaliiperinen kenttätykki ampuu oikein hyvin kapean salmen ylitse, kuten ampuikin. Hieman vanhemman tykin kranaatin räjähdys- ja sirpalevaikutus on aivan sama kuin uudemman samankaliiperisen aseen. Singaporen tapauksessa tunnutaan joskus koettavan romantiikkaa, jonka alkuperä on väärä mielikuva sisseistä, jotka kantavat kalustonsa tuhansia kilometrejä tietöntä tietä pitkin hyökäten sitten veitset hampaissa nukkuvaa, ylivoimaista ja ylimielistä puolustajaa vastaan. Roskaa. Saattaa pitää osittain paikkansa Dien Bien Phuhun 50-luvulla, mutta ei pidä paikkaansa Singaporeen v. 1941. Malakan niemimaalla oli aivan normaaleja maanteitä, joita pitkin kulkivat aivan normaalit japanilaiset kenttätykit sekä aivan kelvolliset panssarivaunut. Kaikki muut väittämät voivat olla vain yhdistelmä tietämättömyyttä, eksoottista romantiikkaa tai länsivastaista propagandaa. Kirjoitettu historiallinen totuushan tuollaista skeidaa ei puolla eikä ymmärrä.
Väärä vertailukohta vääristä perusteista. Kumpuaa tietämättömyydestä sekä "suusta aivoja suuremmasta".
Niitä antatuneita oli yli 100.000! Ja huonosti kohdeltiin kun Japanilaiset eivät hyvällä katsoneet pelkureita.
Japanilaisia tulitettiin linnakkeen isoilla tykeillä.
Brititeillä oli ylivoima ja useita viikkoja aikaa valmistautua sekä kaivaa kunnon asemat. Hyökkääminen oliis myös voitu suorittaa.
Itse menisin niin pitkälle, että kutsuisin tuota kaikista nöyryyttävämmäksi tappioksi historiassa.
Itse menisin niin pitkälle, että kutsuisin mulkkuasi pienimmäksi koko historiassa. No offence, ignorant wanker.
Anna olla. Tyhmää on tyhmälle apinalle mitään selittää.
Hävettääkö noin paljon brittifaneja? 100.000 miestä aseissa ja antautuivat kevyemmin aseistautuneella ja lukumäärältään pienemmälle viholliselle. Aussi sotilaat menivät toki vielä pidemmälle pelkuruudessaan! Heittivät naiset ja lapset pois tieltään kun yritt'vät päästä lähteviin laivoihin tai alkoivat ryyppäämään.
Teitä brittikaunaisia luulisi loputtoman valehtelun jo hävettävän.
Istuiko entisen ulkoministeri Strawn isukki linnassa pelkuruudesta vai ei. Nooh ryppy.
Mikä oli valetta? Japanilaiset eivät olisi antautuneet vastaavassa tilanteessa.
----Japanilaiset eivät olisi antautuneet vastaavassa tilanteessa.----
Eikä kyllä mikään muukaan armeija italiaanoja ehken lukuun ottamatta.
-----Itse menisin niin pitkälle, että kutsuisin tuota kaikista nöyryyttävämmäksi tappioksi historiassa. -----
Samaa kaliiberia kuin oli Viaporin antautuminen Suomen sodassa.
"Eikä kyllä mikään muukaan armeija italiaanoja ehken lukuun ottamatta."
Ihanko totta? Siis kuusi miljoonaa neuvostosotilasta ei koskaan antautunut? Eikä Puola, Hollanti, Belgia, Ranska, Norja, Tanska, Italia,Kreikka, Japani ja Saksa ym?
Monet maa taistelivat paljon vähemmänkuin britit Malakalla ja Singaporessa.
Paitsi suomalaiset, jotka ei antautuneet eikä antaneet periksi, vaan pyäsyttivät puna-armeijan useamman kerran.
Sinänsä suomalaisena ihmettelee tota Brittien kämmäämistä, niillä oli kumminkin kunnon aseistus, kunnon koulutus ja logistinen etu puolellaan, eikä miehiäkään ollut vähempi, kuin taistelun voittaneilla Japanilaisilla oli.
Homman ryssiminen menee kyllä Brittien joukkoja johtavien upseereiden piikkiin, mitään muuta järkevää selitystä ei voi olla.
-----Siis kuusi miljoonaa neuvostosotilasta ei koskaan antautunut? Eikä Puola, Hollanti, Belgia, Ranska, Norja, Tanska, Italia,Kreikka, Japani ja Saksa ym?----
Kerro monessako noissa kohteissa hyökkääjä tuli puolet pienemmällä porukalla, yhtä tietä pitkin juosten ilman raskaita aseita ja ratkaisu tapahtui viikossa.
Se on todellakin Ruotsin sotahistorian noloin taistelu, ehkä koko sota.
Opetelkaa ny ensin käyttään sitä mulkkua, ennenkuin joka keskustelussa väännätte jutun siihen suuntaan, lapsi saa olla mutta ei tarvi olla lapsellinen.
sotaa kuukausikaupalla.
Tanska antautui tunneissa, Hollanti viidessä päivässä.
Japseilla oli laadullinen, sekä ilma- ja meriylivoima. Ei antautuminen tyhjästä johtunut.
Juu, juu, Brititeillä oli monia ongelma.
Oli aika huonot asemat, tykit oli väärään suuntaan juuu ....
Vettä satoi ja sitten oli kuuma, japsit varasti vielä vesivarastokki juu .....
Asemat oli huonot jooo ja Brittien miesylivoimakin olin vain kaksinkertainen hyökkääjään nähden juuuu .....
Juu ja tuo laadullinen ylivoima, sekin oli Briteillä, vai oliko, mitä sillä oikei tarkoitat ????
Totta hemmetissä nyt sen hokasin, Japanilaisilla oli paremmat johtajat !!!!!
On lukuisia selityksiä. Paras saataisiin kun sinut laitettaisiin noilla tiedoilla sotilaskomentajaksi Singaporeen helmikuussa 1942. Japsit olisivat olleet saaren eteläkärjessä ennen ensimmäisen iltapäivän teehetkeä! Siviilimunari amatööri.
Kyllä MInä totean Koneen johtajan Herliinin tapaan, että tämän tason virheet menee aina ylimmän sotilasjohdon piikkiin, eli paikallinen komentaja, asevoimien ylipäällikkö tai itse Chrussill pääministerinä.
"sotaa kuukausikaupalla."
Kuukausia aikaa, mutta eivät silti valmistelleet kunnon puolustuksia? Naurettavin selitus mitä ole ikinä kuullut.
,,,,,sekä ilma- ja meriylivoima. ,,,,
Japseilla oli 2 lentsikkaa, briteillä vain 1. Miten voi pärjätä jos toisella on 100 % ilmaylivoima? Meriylivoima, no jaa. Singaporea ei vallattu mereltä vaan maalta. Ei japsit käyttäneet laivoja, juosten ne tulivat.
"Miten voi pärjätä jos toisella on 100 % ilmaylivoima? "
Ihan hyvin me pärjäsimme neukkuja vastaan. Ilmassa taisi olla 32:1 suhdanne Neukkujen hyväksi ellen aivan väärin muista.
" Singaporea ei vallattu mereltä vaan maalta. Ei japsit käyttäneet laivoja, juosten ne tulivat."
Mitä tekemistä tällä on asian kanssa? Asiansa osaava armeijaa osaa kaivaa juoksuhautoja sekä rakentaa muita puolustuksia. Vai yritetäänkö täällä tosiaankin selittää, että britit eivät tienneet kuinka juoksuhautoja kaivetaan?
"Ihan hyvin me pärjäsimme neukkuja vastaan. Ilmassa taisi olla 32:1 suhdanne Neukkujen hyväksi ellen aivan väärin muista."
Ei todellakaan. Kesällä -44 oli ilmaylivoimasta suunnaton riesa.
Kesällä -41 meillä oli ilmaylivoima.
#" Singaporea ei vallattu mereltä vaan maalta. Ei japsit käyttäneet laivoja, juosten ne tulivat."#
Japsit käyttivät maihinnousuja.
Pääsy Singaporen niemelle perustui yllätykseen.
Olet yhtä asiantuntematon kuin aina ennenkin ja levittelet sen mukaista pötyä.
Kummallista, että osaat antaa neuvoja 70 vuotta tapahtumien jälkeen ja kymmenientuhansien kilometrien päästä. Oletko terve?
koko laajalla Malakan nimeimaalla, ei vain Singaporessa. Sinne saatiin joukkoja vasta aika myöhäisessä vaiheessa. Nekin olivat pitkien merikuljetusten jälkeen vähemmän taisteluvalmiita.
Näkyy olevan niin, että mitä vähemmän tietää, sen innokkaammin jakelee tuomioita.
No, stallareillahan se kuuluu asiaan,.
Terve tai ei, mutta ei kumminkaan niin pöljä että väittää mustaa valkoiseksi.
Britit itse pitää syynä Singaporen menetykseen, oman johtonsa munauksia alueella, enkä todelakaan usko, etteikö Briteillä oliis ollut kykyjä ja resursseja pitää singaporea hallussaan, jos vaan oma sotilasjohto ei olisi kämmännyt niin totaalisesti.
Mitä asiantuntemusta muka osoittaa se, että väittää kaiken olevan vaan vihollisen ylivoiman syytä, mikäli vihollisella oli jotain ylivoimaa, aseistusta tai muuta, mikä antoi niille edun tastelussa, niin johtajien olisi pitänyt tämä tiedostaa ja tuoda jostakin muualta vastaava voima ja etu paikalle, niin että japanilaiset olisi pysähtyneet.
Ei japanilaiset mikään luonnonvoima olleet, jota ei voitu mitenkään pysäyttää, tottakai ne pysähtyy samoilla menetelmillä kuin pysähtyy kaikki muutkin maailman armeijat.
----Japsit käyttivät maihinnousuja. Pääsy Singaporen niemelle perustui yllätykseen.---
Ja valetta taaskin. Japsit tulivat juosten mantereelta saarelle johtanutta pengertietä pitkin. Ja vaikka olisivat tulleet lentämällä tai uimalla tai tunneleita kaivamalla niin kyllä tuplamäärän puolustajia tulee aina olla riittävä määrä torjua hyökkäys. Yllätys on aika outo asia kun japsi olit kaksi kk lähestynyt pohjoisesta eli piti olla tietoa japsin tulosta eikä enään yllättyä.
-----Nekin olivat pitkien merikuljetusten jälkeen vähemmän taisteluvalmiita.---
Mikä vitsi, huutonaurua suorastaan. Aussisotilaat varsinkin olivat vähemmän taisteluvalmiita armottoman juopottelun takia ja kun olivat japsien hyökätessä riehumassa ja ryöstelemässä ihmisiä ja kauppoja kaupungilla. Saivat kylläkin japsien vankeina aikaa miettiä kannattiko antautua vai olisiko ollut järkevämpää tapella.
Britit itse ymmärtävät nyttemmin, ettei Singaporea siinä maailmankolkassa eikä siinä maailmanajassa olisi voitu pitää. Pari viikkoa lisää juu, lopullisesti njet. Staattiset linnoitukset on luotuja sortumaan, aivan kuten se ylimainostettu "sankarikaupunki" Sevastopol. Ja vielä heikommalle hyökkääjälle. Lue esim. Max Hastingsin vahvasti brittikriittinen Churchil-historiikki.
Brittejä antautui 62 000.
No mihin ne loput katosi ????
Ja ketä ne britit oli? Luulin että Kaakkois-Aasiassa asui jonkin verran aasialaisia.
huomattava osa intialaisia. Divisioonissa oli kuitenkin runkona englantilainen prikaati ja aselajijoukot olivat pääasiassa englantilaisia sodan alussa. Myöhemmin tilanne muuttui.
Intialainen ei pääsyt upseerina majuria ylemmäs.
Singaporessa oli paljon aussisotilaita. Kunnostautuivat juopottelussa perusteellisesti.
En tunne Singaporessa antautuneen 17. intialaisen divisioonan organisaatiota sen tarkemmin, mutta yleensä nyrkkisääntönä oli, että kussakin intialaisessa prikaatissa oli yksi brittiläinen pataljoona. Paitsi mainioissa gurkhajoukoissa, joiden ei katsottu tällaista "lisäselkärankaa" tarvitsevan.
Se on kuitenkin varmaa, että intialaisten yhtymien taistelukyky oli varsinkin sodan alkupuolella hyvin kirjava. Syynä oli Intian armeijan voimakas laajentuminen. 17. divisioona oli perustettu lähes olemattomalle kaaderille, eli siltä puuttui kokeneita upseereita ja aliupseereista, jotka olisivat tehneet raa'asta rivimiesmassasta oikeita sotilaita. Jos haetaan vertailukohtaa ja seikan merkitystä, voidaan ajatella Yhdysvaltain armeijaa ensimmäisessä maailmansodassa. Amerikkalaisten rauhanajan armeija oli käsittämättömän pieni, noin 25 000 miestä. Kyseessä oli pikemminkin poliisijoukko, jonka tehtävänä oli ollut lähinnä hätyyttää inkkareita ja käydä rajakahakoita meksikolaisten kanssa. Sellaisen laajentaminen miljoona-armeijaksi oli vähintäänkin haastavaa. Jo vuonna 1917 Eurooppaan virtasi satoja tuhansia amerikkalaisia, mutta todellista iloa heistä alkoi olla vasta heinäkuussa 1918. Ensin piti kouluttaa, ja ylipäätään löytää, upseerit ja aliupseerit kirjavan siviilimössön seasta sekä varustaa koko konkkaronkka melkein tyhjästä.
Amerikkalaisten operaatiotaito ja taktinen osaaminen säilyi loppuun asti aika heikkona, mikä näkyi korkeina tappioina ja ontuvina operaatioina. He olivat vuonna 1918 ikäänkuin samalla tasolla kuin britit ja ranskalaiset vuonna 1916. Asiaa toki "auttoi" amerikkalaisten asenne, jonka mukaan he olivat tulleet voittamaan huonosti hoidetun sodan eivätkä katsoneet tarvitsevansa neuvoja keneltäkään. Jos saksalaisten kevätoffensiivi 1918 olisi osunut amerikkalaisten rintamalohkolle, koko sota olisi todennäköisesti saanut uuden käänteen ja toisen lopputuloksen.
Sitävastoin intialaisilla yhtymillä oli aikaa kehittyä, ja esimerkiksi Burman hienosti johdetussa takaisinvaltauksessa 1944 - 1945 muun muassa aiemmin parjattu ja uudelleen perustettu 17. divisioona pärjäsi erinomaisesti. Intialaisista lisäksi aavikolla ja Italiassa taistellut 4. divisioona sai jo varhain kovan maineen, ja siinä taistelleet miehet kokivat itsekin olevansa eliittiä.
Aiemmassa on parjattu australialaisia aika kovin sanoin. Singaporessa tähän saattoi olla aihettakin, mene tiedä. Tuskin kansakunnassa on sotilasaineksena sinänsä mitään vikaa, paremminkin päinvastoin. Esimerkiksi Rommel sanoi Tobrukissa kohtaamistaan ausseista, että he "edustavat epäilemättä Imperiumin eliittijoukkoja". Samoin viidestä divisioonasta koostunut australialainen armeijakunta oli brittiarmeijan keihänkärki ja luultavasti koko länsirintaman kovin porukka, joka elokuusta 1918 alkaen läpäisi kerta toisensa jälkeen saksalaisten puolustuksen ja otti enemmän saksalaisia sotavankeja kuin sen omat tappiot olivat kaikki syyt yhteenlaskettuina. Saavutus vertaansa vailla ainakin tuon sodan kontekstissa.
Kuri on yleensä ollut australialaisilla joukoilla vähän niin ja näin. Toisaalta, jos joukko taistelee poikkeuksellisen hyvin, voidaan muotoseikoista varmaan vähän tinkiä. Länsirintamallakin aussidivisioonat olivat yhdessä vaihessa sodan päätösvuotta lähes kapinassa. Syynä ei kumminkaan ollut mikään mitä saksalaiset tekivät, vaan brittiläisen ylijohdon käsky siirtyä neliprikaatisista divisioonista järjestelmään kolme prikaatia per divisioona. Tämä olisi hajottanut monta aussipataljoonaa ja sen mukana sodan tuomat toveruussuhteet ja joukkohengen. Länsirintaman esikunnan piti lopulta taipua perumaan käskynsä australialaisten divisioonien osalta. Kun tämä oli tehty, jatkoivat aussit heti sakujen innokasta sakujen lahtaamista niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
palvelu ulkomailla vapaaehtoista. Se johti siihen, että he olivat keskimäärin taistelunhaluisempia, kuin kutsunnassa kootut divisioonat. Muodollisen kurin puute sai säntilliset britit kauhistumaan.
Ausseilla oli toinenkin etu, aussit oli kuten suomalaisetkin, pääasiassa maalaispoikia, tiloilla työskennellään ominpäin ja ulkona, se kasvattaa luonnetta ja tekee ihmisestä fyysisesti kestävän, rankka työ ja jatkuva ulkona oleileminen on aina etu, jos ja kun joudutaan sattumalta sotahommiin.
Tämmöset miehet osaa liikkua maastossa, käsitellä aseita, hevosia, koneita ja laitteita, niiitähän ne on käsitelleet niillä tiloillaankin, ominpäin ilman upseereiden käskyjä.
Eli miesten laatu oli sotahommiin sopivampi, terveitä, vahvoja ja mieleltään semmosia ettei turhista itteä stressaa.
Itse suoritin aikanaan asepalveluksen rajavartiostossa, kyllä sen sielläkin näki, kuka pojista oli jostakin poromies / maatalous perheestä kotoisin.
Japsin hyökätessä puolustajat olivat ympäripäissään, jopa vartiomiehetkin. Juuri ketään ei ollut vitjassa. Moraalista ei tietoakaan.
..Britti upseerit jättivät etulinjassa joukkojansa oman onnensa nojaan, pakenivat paikalta. Upseerien surkea johtamistaito oli syynä Britti armeijan luhistumiseen. Australian joukot piti pintansa, jopa pysäytettiin hyökkäys hetkeksi ja aiheutettiin tappioita japanilaisille. Australian joukkojen tuhoksi kävi, kuten Galipolissakin, uskomattoman nahjusmainen britti upseeri. Britit sanoivat vielä pari kuukautta ennen hyökkäystä, että japanilaiset ovat kehitystasoltaan sellaisia, että eivät osaa lentää lentokoneita, heidän tasapainoaistinsa ei kestä sitä. Myös Brittinen lordi maanpetturi oli kertonut jo vuosia aiemmin brittien puolustusstrategian ja aseiden ja tykkien paikat Singaporessa.Mies selvisi maanpetossyytteistä , mutta ilmeisesti mi5 tappoi hänet 1950-luvulla. Singapore luhistui surkeaan johtamiseen, ei brittisotilaan kyvyttömyyteen. ..
Singapore luhistui Japanin vauhdikkaaseen ja taitavaan hyökkäykseen, jossa briti eivät yrityksistään huolimatta kestäneet mukana.
Imperiumin mahtiin luottaminen johti kaavoihin kangistumiseen ja passiivisuuteen.
Englannin upseerikunta oli kaiken arvostelun alapuolella, miehistö oli hyvää. Kuten saksalaiset määrittelivät Englannin armeijan jo edellissodassa "he ovat aasien johtamia leijonia".
Englannin upseerikunta johti alkukangertelujen jälkeen joukkonsa voittoon molemmissa maailmansodissa ja monissa muissakin.
Sitä yritetään kiistää jatkuvalla mustamaalauksella.