Abortti ?!

olen 25v.ja tein itse viime kesänä tuon vaikean
ratkaisun eli päädyin aborttiin.omatunto kolkutti
pahasti ja aattelin että tämän ikäisenä ei
pitäisi tyhmän mokan takia tehdä niin,vaan kantaa
vastuu.mutta kuitenkin,tarvii miettiä
elämäntilannettaan ja sitä,kuinka valmis lapsen
saamiseen on.minä en ollut valmis äitiyteen,enkä
ole vielä moneen vuoteen.mieti tarkkaan ja vain
omaa tahtoasi,mies ei voi siihen saada
vaikuttaa.jos haluat pitää lapsen todella,niin
pidä se.

Vaikka olen mies, en koskaan painostais naista
aborttiin, koska se on erittäin vaikea päätös.
nainen on se joka joutuu asian kanssa miettimään
tehdäkkö vai ei!! Jos tekee voi olla että asiaa
painaa mieltä loppu elämän ja jos ei tee niin
sama tulos. Miehesi pitäisi tukea sinua minkä
tahansa päätöksen teet!!!

on sinun itse tehtävä ei meidän.Tein abortin
seitsemän vuotta sitten.päätös tuntui silloin
oikealta...nyt minulla on 4-vuotias poika , mutta
abortti kalvaa toisinaan mieltä.Mikä ironisinta
mies on yhä sama kuin silloin.

moi...elä hyvä ihminen mee tekemään sitä...mä
jouduin tekee sen ja se repi mut ihan
rikki....joka päivä syytän itteeni että menin
tappamaan oman lapseni...elä tee
sitä,pyydän....se on sun oma päätös,ei kenenkään
muun! mua itkettää elämän vääryys...sun sisälläs
kasvaa uusi ihmis alku,elä anna sen ihanuuden
loppua..mä saisin ensi kuussa lapsen jos en ois
tehny elämäni virhettä...kait virheistä oppii...

Mitä se mies siihen vaikuttaa!?! Älä tapa lasta
jos et sitä halua tehdä....(ja kuka haluaisi?)

älä anna miehen painostaa. päätä itse niinkuin
sydämesi sanoo. muista että kumpikin päätös
vaikuttaa loppuelämääsi...

Tämä on jo toinen kerta kun yritän ottaa kantaa
koskettavaan viestiisi! Itsekin olen 29 ja tein
abortin nelisen vuotta sitten. Lähtökohdat olivat
ehkä hieman erit: en omaa aiempia lapsia ja olin
juuri eroamassa kymmenen vuoden suhteesta. Olen
yhäkin sitä mieltä, että tein päätökseni liian
nopeaa "yhteisön" painostuksesta, vaikkakin
luulen, että jos olisin saanut miettiä asiaa
rauhassa, niin lopputulos olisi kuitenkin ollut
aivan sama...Vinkiksi kuitenkin: vaikka
päätökseni oli mielestäni aivan oikea, niin
kuitenkin ajattelen parin kuukauden välein sitä,
että minkä ikäinen lapsi minulla voisi olla ja
voin kertoa, että muistan ikuisesti
toimenpidesalissa sattuneet
hyperventilaatiokohtaukseni...-happi todellakin
loppui paniikkikohtauksen yllättäessä... En
todellakaan halua pelotella tai millään tavalla
tuomita. Haluan vain sanoa, että kannat muistoja
ja omaatuntoasi loppuelämäsi mukanasi. Olen
karvaasti kokenut sen. Teit minkä päätöksen
tahansa, niin koskaan ei ole helppoa. Muista
kuitenkin, että viime kädessä sinä itse teet
päätöksesi, eikä kukaan muu! Älä anna kenenkään
painostaa! Ja kaikkea hyvää, teet mitä tahansa!
Olisi kiva, kun kertoisit tällä palstalla vielä
tilanteestasi...

Miksi sinun nuoren, terveen ihmisen pitäisi
tappaa lapsesi?

Oletteko miehenne kanssa liian
mukavuudenhaluisia ,eihän kaksi lasta ole
mitenkään liikaa?

Abortti voi olla tarpeen silloin kun äidin henki
on kyseessä. Mutta ei kai teillä sellainen
tilanne ole?

Noudata siis Herramme käskyä:"Älä tapa".Silloin
vältyt piinaavilta omantunnon soimauksilta . Ne
todennäköisesti ovat mielessäsi vuosienkin
kuluttua.

Ja ensimmäinen lapsesi on varmasti vain
iloinen ,jos saa leikkikaverin..

Hei!
reilu vuosi sitten minulle tehtiin abortti enkä
ole sitä päivääkään katunut. silloiseen
elämäntilanteeseeni en olisi lasta
halunnut,vaikka mitään "painavaa" syytä aborttiin
ei ollutkaan. (mieheni antoi täyden
päätäntävallan minulle)
Tuolloin myös päätin, että jälkikäteen en ala
asiaa suremaan enkä katumaan ja se on myös
pitänyt! mitään omantunnontuskia ei ole koskaan
ollut ja mitä se nyt enää hyödyttäisi? se oli
ratkaisuni silloin ja that's it...
Raivostuttaa kaikki moraalinvartijat, varsinkin
miehet jotka arvostelee naisia näistä asioista,
olisivat joskus samassa asemassa, niin tulisivat
sitten neuvomaan.
mutta tsemppiä sulle, mitä sitten päätätkään!
ei elämä siihen lopu..:)

adorttiko..?
se ei ole mielestäni oikea ratkaisu.
sinuna kuuntelisin omaa sydämmen ääntä ja
miettisin tosi tarkaan ja sitten vasta tekisin.
miehesi haluaa adorttia!!!!
kuitenkin jos teet sen lapsen niin se kasvaa
sinun sisällä ja on osa sinua eikä miehesi voi
vaatia mitään tuollaista.
no en osaa sanoa mitään mutta toivoisin että
mieti!!älä tee hätiköityjä johto päätöksiä.
tivottavasti oli jotakin apua.

Jokainen syntymätön lapsi on syytön, miksi sinä
hänet tuhoisit?
Ja jos sinä tunnet tunnet haluavasi hänet niin
tee. Mies ei määrää sinun kehostasi.