Bruttokansantuotteen nousut ja laskut tiedetään, mutta BKT:n rinnalla on alettu käyttää myös "Aidon kehityksen mittaria" (GPI):
http://fi.wikipedia.org/wiki/GPI
Yksittäiset GPI:n arvoa lisäävät ( ) ja vähentävät (–) komponentit ovat tarkemmin eriteltyinä seuraavat:
Painotettu yksityinen kulutus
Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo
Korkeakoulutuksen arvo
/– Vapaaehtoistyön arvo
Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut
Maanteiden tuottama hyöty
– Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset
– Vapaa-ajan menettämisen arvo
– Vajaatyöllisyyden kustannukset
– Kestokulutushyödykkeiden hankinta
– Työmatkakustannukset
– Kotitalouksien saasteiden torjunta
– Liikenneonnettomuuksien kustannukset
– Vesistöjen pilaantumisen kustannukset
– Ilmansaasteiden kustannukset
– Meluhaittojen kustannukset
– Soiden ja kosteikkojen häviäminen
– Maatalousmaan häviäminen
– Luonnontilaisten metsien häviäminen
– Luonnonvarojen käyttö
– Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot
– Otsonikerroksen ohentumisen kustannukset
/– Pääoman nettokasvu
/– Nettolainananto
= GPI
Mielenkiintoinen on seuraava havainto: vaikka 1990-luvun alun laman jälkeen Suomen bruttokansantuote lähtikin hyvään nousuun, ei tämä enää tiennyt väestön hyvinvoinnin merkittävää nousua.
"Kun vielä 1970- ja 1980-luvulla BKT:n kasvulla mitattu talouskasvu kohensi selkeästi ihmisten hyvinvointia, ei talouskasvu ole enää 1990-ja 2000-luvulla juurikaan edistänyt tavallisen suomalaisen hyvinvointia. GPI:llä mitattu suomalaisten kestävä taloudellinen hyvinvointi on luontoon kasautuvien ympäristöhaittojen vuoksi jopa laskenut."
http://fi.wikipedia.org/wiki/GPI
Yksittäiset GPI:n arvoa lisäävät ( ) ja vähentävät (–) komponentit ovat tarkemmin eriteltyinä seuraavat:
Painotettu yksityinen kulutus
Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo
Korkeakoulutuksen arvo
/– Vapaaehtoistyön arvo
Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut
Maanteiden tuottama hyöty
– Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset
– Vapaa-ajan menettämisen arvo
– Vajaatyöllisyyden kustannukset
– Kestokulutushyödykkeiden hankinta
– Työmatkakustannukset
– Kotitalouksien saasteiden torjunta
– Liikenneonnettomuuksien kustannukset
– Vesistöjen pilaantumisen kustannukset
– Ilmansaasteiden kustannukset
– Meluhaittojen kustannukset
– Soiden ja kosteikkojen häviäminen
– Maatalousmaan häviäminen
– Luonnontilaisten metsien häviäminen
– Luonnonvarojen käyttö
– Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot
– Otsonikerroksen ohentumisen kustannukset
/– Pääoman nettokasvu
/– Nettolainananto
= GPI
Mielenkiintoinen on seuraava havainto: vaikka 1990-luvun alun laman jälkeen Suomen bruttokansantuote lähtikin hyvään nousuun, ei tämä enää tiennyt väestön hyvinvoinnin merkittävää nousua.
"Kun vielä 1970- ja 1980-luvulla BKT:n kasvulla mitattu talouskasvu kohensi selkeästi ihmisten hyvinvointia, ei talouskasvu ole enää 1990-ja 2000-luvulla juurikaan edistänyt tavallisen suomalaisen hyvinvointia. GPI:llä mitattu suomalaisten kestävä taloudellinen hyvinvointi on luontoon kasautuvien ympäristöhaittojen vuoksi jopa laskenut."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.