Jyväskylän kaupunki aikoo vähentää liki tuhat.
Jyväskylän kaupunki aloittaa yt-neuvottelut koko henkilökuntansa kanssa
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti yt-neuvotteluiden aloittamisesta.
Kaupungin säästötavoite on 500 miljoonaa euroa ja 900 henkilötyövuotta.
Yt-neuvotteluiden piirissä ovat kaikki kaupungin työntekijät. Kaupungin palveluksessa on 6 500 työntekijää ja vajaa tuhat määräaikaista. Neuvottelut aloitetaan lokakuun alussa ja ne jatkuvat kuusi viikkoa.
Viisi vuotta tulee ensi vuonna täyteen sekä Jyväskylän että Kouvolan kuntaliitoksista.
Suojatyöpaikkojen viiden vuoden irtisanomisajat ovat päättymässä.
Jyväskylän kaupunki aloittaa yt-neuvottelut koko henkilökuntansa kanssa
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti yt-neuvotteluiden aloittamisesta.
Kaupungin säästötavoite on 500 miljoonaa euroa ja 900 henkilötyövuotta.
Yt-neuvotteluiden piirissä ovat kaikki kaupungin työntekijät. Kaupungin palveluksessa on 6 500 työntekijää ja vajaa tuhat määräaikaista. Neuvottelut aloitetaan lokakuun alussa ja ne jatkuvat kuusi viikkoa.
Viisi vuotta tulee ensi vuonna täyteen sekä Jyväskylän että Kouvolan kuntaliitoksista.
Suojatyöpaikkojen viiden vuoden irtisanomisajat ovat päättymässä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://kuvat.kaleva.fi/cartoons/606d178ee5754bfa8cf6368a59201512.jpg
Kreikan miljardit, kun Urpilaisesta mainitset.
En viitsi puhua kuntauudistuksesta, koska sana "uudistus" sisältää positiivisen arvolautatauksen. Pitäisikin puhua kuntapalvelujen alasajosta ja uusliberalistiseen ideologiaan perustuvasta perversistä ajattelusta, joka on ominaista nyky kokoomuslaiselle ajttelulle. Jos se on edes ajattelua. Se helppoheikkimäistä markkinaidelogiaa, jonka he ovat lainanneet suoraan amerikkalaisilta oikeustopiirreiltä,jotka ovat syypäitä nykyiseen lamaan.
Mutta, kun SDP:kin mukana.
Mitä he sitten ovat ? "uusliberalistiseen ideologiaan" ko sekin perustuu.
SDP vain haluaa rauniolle sitten maksatusta 5 v ajan
Urpilainen kylläkin sanoi,että SDP on keskustapuolue.
Miten vasemmistopuolue on yht`äkkiä keskustapuolue ?
Ei keskusta. Vaan keskusta-vasemmistolainen. Kun katsoo eu:n liberaaliryhmää johon keskusta kuuluu, niin keskustakin on keskusta-vasemmistolainen puolue.
En nyt keskustasta puhunut, vaan; sdp -puolueesta.
Urpilainen tosiaan sanoi; sdp:n olevan osa keskustaa.
Sitten jos puhutaan, mitä keskustapuolue on.
Se sitten omansa> juttunsa.
Moosekselle sama mitä sanoo,se sitten heti keskusta, ja keskustan vika.
Kas kun et Väyrysestä jo maininnut.
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto-vasemmisto–akselin toisessa päässä olevista poliittisista ryhmistä. Vasemmiston on perinteisesti ajateltu edustavan jyrkkää sosiaalista liberalismia sekä vastustavan markkinavaltaista taloutta. Sanaa vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä. Käsitteet vasemmisto ja oikeisto syntyivät Ranskan vallankumouksessa, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädäntöelimissä.
Vasemmistopuolueista on perinteisesti käytetty myös nimityksiä työväenpuolueet tai sosialistiset puolueet. Alun perin vasemmiston tunnusmerkkinä on pidetty sosialismin kannattamista, mutta nykyään tämän on pääasiallisesti läntisissä demokratioissa korvannut sosiaalidemokratia tai punavihreys.
Suomessa vasemmistopuolueiksi luetaan eduskuntapuolueista Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vasemmistoliitto.
Punikin mielestä sdp keskustaa ja keskusta vasemmistoa.
heh..heh
Kovin päällään seisova ajatus.
Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan sisäiseen hajoamiseen ja taisteluun vallasta, kunnes lokakuun vallankumouksessa valtaan nousivat Vladimir Leninin johtamat bolševikit. Tämän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta, mutta vallitseva tilanne johti Suomessakin vastaavaan hajaannukseen ja kriisiin, jonka keskeinen seuraus oli kahden, aseistetuilla joukoilla varustautuneen valtakeskuksen muodostuminen maahan. Kriisi huipentui sotaan punaisten ja valkoisten välillä tammikuussa 1918.
Sodalle on annettu erilaisia nimiä, jotka heijastelevat eri historiallisten ajankohtien valtapoliittisia ja yhteiskunnallisia suuntauksia sekä ideologisia painotuksia. Tässä suhteessa värittyneimpiä nimiä ovat vapaussota, luokkasota, punakapina ja torpparikapina. Tasapainoisempia nimiä ovat kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota. Neutraaleimmat ilmaisut ovat vuoden 1918 sota (Suomessa), Suomen sota 1918, vuoden 1918 tapahtumat tai Veijo Merta mukaillen kevään 1918 tapahtumat.
Vallankumous oli vuoden 1918 sodan ensimmäisiä nimityksiä kansanvaltuuskunnan puolella. Punainen osapuoli kutsui sotaa myös luokkasodaksi ja kapinaksi, lisäksi vapaustaistelu-nimeä käytettiin esimerkiksi punakaartilaisten kuolinilmoituksissa ja hautajaisissa. Kansalaissota-nimeä käytettiin sodan aikana yleisesti molemmin puolin rintamaa. Valkoiset käyttivät lisäksi nimiä punakapina ja kapina. Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen voittajien puolella alettiin korostaa sodan kansallista luonnetta vapaussotana Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan
Eräässä kunnassa (kapungissa) on 7 x miehitys .
Kun kuntia tullut lisää.
Ja joutilaita sieltä.