Informaatiotutkimus

Itse olen suorittanut aikoinaan inf.tutkimuksen perusopinnot lisäosan - tosin vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Pitäisi kuitenkin käytännössä olla aineopinnot (25/ov60 op), jotta voisi hakea alan töitä, koska lähes aina vaatimuskena on ylempi kk. tutkinto inf.tutkimuksesta 35ov/60 op. Olenkin töissä muulla alalla.

Perusopinnoissa käytiin läpi tiedonhaun perusteita, tietokannoista jotain perusasioita, viestinnän ja kirjasto- ja informaatioalan peruskäsitteistöä ja historiaa. Perusopinnot olivat varsin helpot. Tosin olin jo aikoinaan tehnyt laajan sivuaineen viestintätieteissä, mikä helpotti inf.tutkimuksen perusopintojen kohdalla (inf.tutkimushan lukeutuu viestintätieteisiin).

Mutta sanoisin, ettei inf. tutkimusta ehkä kannata pääaineena opiskella, vaan jokin toinen aine pääaineeksi ja inf.tutkimus sitten sivuaineeksi, jos haluaa kirjastoalalle pätevyyden.

Sinänsä inf.tutkimus on hyvä oppiaine, että se on pedagogisten ohella kai ainoa aine, joka antaa humanistille laissa säädetyn ammattipätevyyden. Se on sitten toinen asia, miten hyvin alalla on töitä ja millainen palkkaus on.

Jos meinaat kirjastoalalle töihin, palkat on huonot ja työllisyys melko huono. Tuolta alalta myös vähennetään jatkuvasti työpaikkoja, joten työllisyystilanne ei todellakaan ole mikään ihanteellinen. Voi olla, että valmistuttuasi sinua kaduttaa ja paljon. Vaikka et tavoittelekaan mitään huippupalkkaa, niin olishan se kiva, että olis edes joku työpaikka kuin loppuelämä työttömänä. Kun et välttämättä tuolla saa edes sitä perusdunia ja joudut silti kouluttautumaan uudelle alalle. Kirjastoalan opettajan työpaikkojakin on erittäin, erittäin vähän ja yleensä kirjastoalan paikat menee suhteilla. Jos haluat tuota opiskella, niin opiskele sivuaineena tai muuten harrastukseksesi. Humanistisesta jos valitset jonkun muun aineen (esim. kielet) ja opet. pedat, niin varmasti saat paremmin töitä kuin jos olisi inform.tutkimus pääaineena.

Opiskelin Tampereella 90-luvulla siitä kaksi lyhyttä 15 ov:n sivuainekokonaisuutta: tietohallinnon ja tietopallelun perusteet sekä lisäksi hieman muita niitä täydentäviä opintoja. Kirjastonhoitajan pätevyyteen (muistaakseni vähintään aineopinnot kokonaisuudessaan) en jatkanut. Näistä on ollut ihan hyvin hyötyä varsinkin kun yhtenä oppiaineena luin myös tietojenkäsittelyä. Nykyään toimin tietohallinnosta(kin) vastaavana ihan hyvässä työpaikassa.

Opinnoissa käsiteltiin aineistojen hallintaa ja elinkaarta hankinnasta poistoon saakka (sangen käytännönläheistä). Silloisia uusia medioita (hypermedia, WWW) käsiteltiin paljon, samaten tietokantoja. Siihen aikaan oli tämä ICT-buumi kuumimmillaan ja siksi varmaan informaatiotutkimuksessa opiskeltiin (koodaamista lukuunottamatta) paljon samoja asioita kuin tietojenkäsittelyssä.

Minulle on jäänyt käsitys, että Tampereella olisi edelleen kiinteä suhde tietojenkäsittelyn ja informaatiotutkimuksen kesken. Informaatiotutkimusta opiskelevat ovat räänlaisia "humanistiteknikoita".

Työllistymisen kannalta ongelmana on kylläkin se, että ICT-buumin vuoksi vielä vuosikausia jälkeenpäin koulutettiin liikaa ICT-osaajia. Se osaaminen joka vielä 90-luvulla oli työmarkkinoilla kysyttyä oli jo ylitarjontaa 2000-luvun mittaan.

Luin sitä pääaineena Oulussa. En suosittele sitä, jos pidät eksakteista tieteistä. Kyllä tuossakin tieteessä, viestintätieteiden tapaan, on teoriaa ja näkemystä toisensa perään, joskin varsinkin alkuvaiheessa myös semmosta käytännönläheisempää asiaa.

Työllisyystilanne kohtalaisen surkea, itsekin olen muulla alalla...

Mulla oli Oulusta perusopinoissani yhtenä opettajana Vesa Suominen (muistaakseni nimi näin). Hauska tyyppi. Tein siis avoimessa nämä opinnot.