Kepun maakuntamallissa

Keskusta on yrittänyt näillä paras-hankkeen liikelaitosmalleilla hoitaa asiaa, joissa useampi pikkukunta mukana. Ongelmia on ollut niissäkin. Lääkärifirmoilta ostetaan vuoden sopimuksia vanhusten kotihoitoon ja geriatriaan. Persiilleen menee, firma nyhtää rahat pois, sitten puhutaan kuinka tehdään hoitosuunnitelmat vanhuksittain ja tarkastetaan tilannetta 3 kuukauden välein. Voi elämän kevät mitä touhua, vuoden sopimuksilla firma sitoutuu omalääkäri terveydenhuoltaan. Voi elämä tätä keputouhua.

Vahvat peruskunnat ne pitää olla ja valtuustot, aivan näin.

Myös isäntäkuntamallissa terveyskeskuspalveluista päättäisi kunnanvaltuuston ulkopuolinen elin eli toisen kunnan kunnanvaltuusto. Tilanne ei juuri muuttuisi, vaikka kunnat lyötäisiin yhteen. Suurkunnan valtuustossa istuvat kaksi tai kolme eri puolueisiin kuuluvaa lakkautetun kunnan valtuutettua eivät riitä vakuuttamaan asukkaita, että heillä on valtuustossa puolestapuhuja.

Toisaalta voi kysyä, onko kunnanvaltuusto ylipäätään riittävän asiantunteva elin, kun päätetään terveyskeskuspalveluista. Mielestäni on parempi, että niistä asioista päättävät pelkästään terveysalaan perehtyneet ja siihen motivoituneet edustajat vaikka sitten välillisellä demokratialla valittuinakin.

Jos taas suoralla demokratialla valittua valtuutettujen kirjavaa joukkoa pidetään riittävän suurena asiantuntijana päättämään myös terveysasioista, perustettakoon Suomeenkin muiden länsimaiden tapaan maakuntahallinto, jonka päättäjät valitaan suoralla kansanvaalilla.