syrjäytyminen ja siitä puhuminen on pelkkää leimaamista samaan tapaa kuin 50 vuotta sitten puhuttiin köyhistä paskasakkina tai irtolaisina.
Se, että kokoajan useammat joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle ei johdu heistä itsestaan vaan siitä millaiseksi yhteiskunta on tehty jo ennen heidän syntymäänsä.
Saat olla vapaa kunhan saamme valvoa kaikkea mitä teet.
Saat tehdä mitä haluat kunhan et koske mihinkään minkä olemme ennen syntymääsi ottaneet omistukseemme (ja olemme ottaneet omistukseemme koko maapallon).
Saat tehdä mitä haluat kunhan maksat hinnan mitä pyydämme rahalla, jota emme koskaan sinulle anna.
Se, että kokoajan useammat joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle ei johdu heistä itsestaan vaan siitä millaiseksi yhteiskunta on tehty jo ennen heidän syntymäänsä.
Saat olla vapaa kunhan saamme valvoa kaikkea mitä teet.
Saat tehdä mitä haluat kunhan et koske mihinkään minkä olemme ennen syntymääsi ottaneet omistukseemme (ja olemme ottaneet omistukseemme koko maapallon).
Saat tehdä mitä haluat kunhan maksat hinnan mitä pyydämme rahalla, jota emme koskaan sinulle anna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olet valtaeliitin mielestä varmaan syrjäytynyt. Lähentelen 60-vuotispäiviäni ja en enää innokkaasti hamuile työmarkkinoille. Olen varmaan pitkäaikaistyötön, asun seudulla jossa tämänikäinen heikosti koulutettu ja osittain työrajoitteinen on vaikeasti työllistettävä varisnkaan jos ei itse etsi töitä.
Mielestäni annan kyllä toiminnallani ja vapaaehtoistöissä yhteisölle sen vastineen, jonka saan työttömyyskorvauksina.
Jos ei halua olla mukana tehokkaasi toimivassa yhteiskunnassa ja työelämässä, niin kyllä siitä on oltava valmis maksamaan hintansa: ei ole varaa uusiin vaatteisiin, joutuu elämään vaatimattomasti pienessä, vanhassa osakkeessa, ei voi matkustella ja valita kalliita harrastuksia sitten eläkeelläkään. Ei ole suuria säästöjä ykistyiseen terveydenhoitoon ja palveluihin. Ja onhan se statusarvokin: olen köyhä, joku saattaa vähätellä ja jopa pitää yhteikunnan siivellä eläjänä, kun on näennäisesti sosiaalinen, terveenoloinen ja psyykkisesti vahva.
Nykyisessä tilaneessa yritän kyllä jopa hieman säästää, jos tulee yllättäviä menoja. Köyhyyttä ja aineellista niukkuutta korvaa vapaus suunnitella arjen ja elämänsä rytmi niin kuin itse haluaa. Ei ole jatkuvasti kellon orja, vaikka kyllähän vapaaehtoisjutut ja sitoumukset velvoittavat, mutta paljon voi itse suunnitella mitä ja milloin tekee. Aikaa myös jää enemmän sosiaalisille kontakteille.
Kun työtä ei riitä kaikille ja itsellä alkaa olla elämä kallistumassa sinne ehtoopuolelle, niin mielestäni teen jopa palveluksen jättäessäni työpaikan jollekin nuoremmalle. Olen myös esimerkki jollekin "yhteiskunnan" silmissä syrjäytyneelle, että mekin ollaan osa yhteisöä ja arvokkaita ihmisiä.