Helluntaiherätys käynnistelee vuosikymmeniä unohduksissa ollutta diankoniatyötä. Vai onko diakonia koskaan ollutkaan helluntailaisille tärkeä asia, vasta nytkö ollaan herätty asialle, joka on yksi Jeesuksen tärkeimmistä lähetyskäskyn osa-alueista?
Diakoniatyöstä
Nniinkuin itseäsi..
978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Yksi luterilaisen kirkon hyvistä puolista on juuri diakoniatyö. Minusta hienoa jos Helluntaiseurakunta myös kehittää sitä.
Mitä luterilaisen kirkon diakoniatyö pitää sisällään?
Mitä luterilaisen kirkon diakoniatyö pitää sisällään?
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/BB5FFD97E71A39D3C2256FEA0033DCA0?openDocument&lang=FI
Kirjoitin "diakonia" asiasta mielipiteen heinäkuulla (2013) RV:oon , tekstissäni kyselin miten "talvipäivä" päätös toteutunut käytännössä em. teemasta ? Mutta jostain syystä tekstiä ei julkaista ?
Lehden lukijapalstoilla oli kyllä tilaa "kultahammas paikkojen" ihmeellisyyksistä, ja niiden puolusteluja. Eipä ollut apostoli Pietarillakaan "hopeaa eikä kultaa" mutta Jeesus Kristus jonka apostoli hän oli , Pietarin palvelustyön kautta ei tehnyt korvikkeita miehen kohdalla joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta, vaan antoi aidon parantumis ihmeen jolloin hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat. Ei "kultaproteeseja " ,vaan aitoa jäsenten vahvistumista.
Onko helluntalaisuudessa tärkeämpää juosta "ihmemiesten" perässä ja niitä mainostaa , vaikka ihmisen korottaminen joksikin "parantaja evankelistaksi" on hyvin kyseenalaista Jumalan edessä kuin opettaa jäseniään "puhtaaseen ja tahrattomaan Jumalan palvelukseen käytännössä?
(Jaak.)"...Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.."HALOO "LAUMOJEN KAITSIJAT" !!!, MITÄ OLETTE TEHNEET "ORPOJEN JA LESKIEN " ASIALLE KÄYTÄNNÖSSÄ?
Seuraavassa on julkaisematon "diakonia teema" tekstini.
Totetuuko diakonia käytännössä?
Lahdessa olleiden Suomen helluntaiseurakuntien talvipäivien aikana lauantaille oli varattuna diakoniateema.Lahden Helluntaiseurakunnan diakoniapastori Tino Varjola totesi "Paimen plus " tiedotteessa lauantain teemasta mm. ( lainaus internet sivulta:www.helluntaiseurakunta.fi/.../14882-PaimenPlus_diakoniateemaa2012. ) "..Kun ajattelemme seurakunnan perustehtävää, niin yleensä olemme ajatelleet sen muodostuvan liian kapea-alaisesti, nimittäin julistuksen varaan. Kun ajattelemme seurakunnan perustehtävää laajemmin niin sen nähdään koostuvan julistuksesta (kerygma), yhteydestä (koinonia) sekä palvelusta (diakonia). Diakoniassa on mielestäni oleellista se, että se todellistaa Jumalan rakkauden sitä eniten tarvitseville.
Kun evankeliointi on jäsenhankintaa, niin diakonia on seurakunnan sisäistä jäsenhuoltoa. Seurakuntavirkojen tavoitteena on varustaa pyhät palveluksen (diakonos) työhön (Ef 4:12). Seurakunta on siis diakoninen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa sen dynaamisuuteen. Seurakuntaa on siis hoidettava ja tänä päivänä hoidon tarve sekä laajuus voi yllättää meidät. Sielunhoidolliset haasteet kasvavat ja siihen haasteeseen tarvitaan juuri tuota varustamista.
Seurakunta on kutsuttu palvelemaan ja todellistamaan Jumalan rakkautta jokaiselle. Diakonia muistuttaa tästä tehtävästä meitä jokaista..."
Miten paikallisseurakuntien jäseniä on rohkaistu Raamatun opetuksessa apostoli Paavalin neuvon mukaan 1.Kor. "...että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan..."? Entä ollaanko selvillä paikallisseurakunnassa siitä että asia todella totetuu käytännössä,eikä vain puheissa?
Vai onko jäsenten huolenpito jätetty yksistään seurakuntien paimenten, siis vanhemmiston huoleksi? Raamattu ilmaisee että Kristuksen ruumiissa jokainen jäsen on tarpeellinen. Eikö olisi aiheellista irrottautua tutuista kaavottuneista kyläily kohteista ja ottaa selville mitä veljellesi tai siskollesi kuuluu, jota harvemmin näkyy? Onko sairaus tai vanhuus osana siihen ? Onko ajatuksena välinpitämätön vastaus että ehkä joku hänenkin luona käy ? Ajatus joka kuitenkin voi perustua olettamukseen,eikä tosiasiaan?
Raamattuhan kehoittaa ajattemaan tosiasioita,eikä olettamuksia Fil."..Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa..."
Tuskin kysyit lupaa tekstin lainaukseen? Tämän palstan sheriffin olisi puututtava luvattomaan lainaukseen, ja poistaa viestisi.
Miksi et laittanut ilmoitusta serifille?
"järjellistä toimintaa"
Kirjoituksesihan on hyvä ja olisi ollut hyvä julkaista Ristin Voitossa. Mutta onkohan tässäkin asiassa, kuten monessa muussakin helluntaissa, että avaus pitäisi tulla aiheesta ylemmältä taholta ensin?
Tiedän tapauksen jossa rivijäsen meni kertomaan eräästä toimintamuodosta seurakunnan ulkopuolisille ennen seurakunnan pastoria ja joutui asian takia pastorin ja vanhimmiston tiukkasävyiseen puhutteluun.
Kyllähän Apostolien teoista käy selville, että se että jo alkuseurakunnan peruspilareita oli järjestäytynyt diakoniatyö. Tehtävää organisoimaan valitiin seitsemän luotettavaa miestä, jotta opetuksen ja julistustehtävään armoitetut sananjulistajat voisivat suorittaa tehtäväänsä.
Helluntaiherätyksessä hoituu tämä diakonia usein hiljaa toiminnan ohessa: itsekullakin on ystäviä ja vanhuksia, joita tapaa ja tukee. Ja heille suoritetaan ehtoollisenjaloa ym. kotikäynteinä. Helposti saattaa sitten olla tilanteita, että joku "unohtuu" tai jää syrjään.
Kun toiminta olisi suunniteltua ja järjestettyä, niin sitä olisi helpompi myös vastaanottaa ja omaisetkin sen helpommin hyväksyisivät, jos tietäisivät että se seurakunnan käytäntö.
Itse olen huomannut erään seikan. Koen että tehtäväni on vierailla, kuljettaa tilaisuuksissa erästä seurakuntamme alzheimeria sairastavaa sisarta. Jakuvasti minulta kodinhoito kyselee, tuttavat ja naisen tuntevat myös kyselevät, että olenko henkilön omainen, virikeohjaaja, onko minut palkattu tehtävään. Näyttää olevan outoa, kun vastaan että olen vain seurakuntaystävä.
Onko tämä todella niin harvinaista, että sukuun kuulumaton tai muuten tehtävään palkaamaton henkilö huolehtii säännöllisesti jostain heikkokuntoisesta. Kerran joku kodinhoitja jopa vihjaili, että tunnenko naisen omaisia ym. ja onko sovittu. Vastasin, että olemme olleet naisen kanssa pitkään tuttuja ja seurakuntaystäviä. Minulle on ilo ja pääasia, kun tämä sisar itse on palveluistani kiintollinen. Monesti en ota edes mehulasia, että ei kukaan voi ajatella että kuljen hänen kanssaan jonkin palkkion toivossa.
Nimimerkki "hellari" hienoa, että sinunkaltaisia uskovia on olemassa. Te olette maan suola. Kyllä se on harvinaista, että kukaan ketään auttaa joten loistat kuin tähti pimeydessä...