Jos vaikkapa 30 vuotta sitten joku olisi ennustanut, että 2000-luvulla suomalaiset maanviljelijät joutuvat anomaan myöhäisenä keväänä kylvötöilleen jatkoaikaa maamme rajojen ulkopuolelta, niin varmaankin hänelle olisi naureskeltu.
Eikä naureskelulta olisi välttynyt sekään heppu, joka olisi alkanut kertoilla, että niin ikään 2000-luvulla suomalaisten kuorma-autoyrittäjien työaika päätetään tuhansien kilometrien päässä.
Jos taas näihin ennustuksiin olisi joku uskonut, niin varmaan mieleen olisi hiipinyt hyytävä tulevaisuudenkuva osana Neuvostoliittoa.
Mitenkähän paljon pitää EU:sta tulla paskaa niskaan, että näiden joidenkin silmät alkavat avautumaan?
Eikä naureskelulta olisi välttynyt sekään heppu, joka olisi alkanut kertoilla, että niin ikään 2000-luvulla suomalaisten kuorma-autoyrittäjien työaika päätetään tuhansien kilometrien päässä.
Jos taas näihin ennustuksiin olisi joku uskonut, niin varmaan mieleen olisi hiipinyt hyytävä tulevaisuudenkuva osana Neuvostoliittoa.
Mitenkähän paljon pitää EU:sta tulla paskaa niskaan, että näiden joidenkin silmät alkavat avautumaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
esimerkiksi vaikkapa 60 vuotta sitten joku olisi ennustanut, että 2000-luvulla suomalaiset maanvilejlijät saavat maataloustukea, niin varmaankin hänelle olisi naureskeltu.
EU:n maatalouspolitiikka on niin sanotusti syvältä. Siinä olet oikeassa. Maatalousprotektionismista tulisi päästä eroon. Se on juuri tämä neuvostomallista suunnitelmataloutta.
Toisaalta voi sanoa kuitenkin, että jonkun verran on edistyttykin. Kun muistellaan aikoja, jolloin suomalainen veronamksaja maksoi siitä, että muna- ja voivuoria voitiin laivata ilmaiseksi Englantiin "kehitysapuna", on EU-aikana kehitysavut kuitenkin ohjautuneet enemmän oikeisiin kohteisiin. On myös päästy jossain määrin eroon valtion tiloista. En tiedä, pitääkö niitä kutsua sovhoosiksi vai kovhoosiksi taikka joksikin muuksi yhteiseksi hankkeeksi, mutta veronmaksajien rahoilla ne kuitenkin toimivat, satoi tai paistoi, oli sato tai kato.
EU:ssa meillä on sentään toivoa paremmasta. Kepulandiassa tuntui jo kaikki toivokin kadonneen.
Ennen EU-jäsenyyttä suomalainen veronmaksaja sentään kustansi kotimaista ylituotannon vientiä. Nyt kustannamme esim. eteläisen Euroopan tupakan vientiä kehitysmaihin, elävien eläinten retuuttamista ympäri Afrikkaa, suunnattoman viinijärven tislaamista teollisuusalkoholiksi, jne.
Todella viisasta?
Mutta tokihan suomalainen läpeensä kade ja 70-luvun juoksuhautoihin jämähtänyt sossu mieluummin lapioi rahaa Etelä-Euroopan mafioosoille, kuin suomalaiselle viljelijälle.
Ja mitä kolhooseihin tulee, niin eikös kolhooseja ole paremminkin sellaiset tilat, joiden tulonmuodostukseen vaikuttavat muut tekijät kuin itse viljelyn laadukkuus? Myös kylvöajan määritys tilan ulkopuolella on paremminkin ominaista kolhoosille kuin markkinatalousjärjestelmässä toimivalle maatilalle.
Jos olisit itsenäinen rekkayrittäjä, niin millaiset olisivat tuumingit juuri nyt? :)
Edellisen kirjoitukseni lopussa oli kysymys. Odotan siihen vastausta Mielipidepankilta. Toki muutkin eurodemarit saavat vastata.
Kyllä ne tuet pitää antaa ennemmin valiorotuisille afrikkalaisille, kuin tunkion päällä rutsatuille rotuopin kannattajille. ;-D
Wiljami
Vaikka en ole pitänyt sinua koskaan minään älyn jättiläisenä, niin en sentään noin tyhmäksi kuvitellut.
Lue nyt vielä uudestaan ja mieti oooooiiiiikeiiiiin piiiiiiitkään, että millainen kysymys siinä kirjoituksen LOPUSSA olikaan.
on tyypillinen demari, tyhmä kuin kenkä. Wiljami edelleen luulee, että ruoka tulee tehtaasta... siellä se valmistetaan alusta loppuun.
...ruudun sillä puolen. Et ymmärtänyt vastausta. Kokeilehan pinnistää suomenrutsalaisaivojasi ja YRITTÄÄ tulkita vastaukseni sisältö. :-D
Kepulaisillehan on tuo luetun ymmärtäminen ollut aina vähän vaikeaa....
Wiljami
EU:ta tulevat määräykset tuntuvat turhilta ja joskus lapsellisiltakin,mutta on muistettava sekin tosiseikka että esim.tämä kylvöaika on nykyisin 15.6.saakka.Joka täällä sen myöhempään kylvää,kylvää ainoastaan tukien takia,ei siitä enää kukaan satoa voi odottaa.
Maatalouden asema oli ennen Unioniin liittymistä huonompi kun se on nyt,voi vain kuvitella kuinka huono se olisi nyt ilman liittymistä.
Paljon hyvääkin on tapahtunut esim. Rahamarkkinat ovat rauhoittuneet,on huomattavasti helpompi ennustaa tulevaisuutta kun ei olla joidenkin keinottelijoiden armoilla enää.
Keskusta tosin ei osaa pitää maatalouden puolia,vaan on lähtenyt lisäämään kannatustaan isäntien kustannuksella,unohtaen juurensa.
Paskan viskaaja on Keskusta,ei EU.
Mikähän siinäkin on kun ei kaura kauppa käy niinkun kävi Lipposen hallitusten aikana,jokin nyt mättää.
Vaikka kylvöaikaa olisi Tapaninpäivään saakka, niin eikö se ole melkoista neuvostomeininkiä, että se määrätään maamme rajojen ulkopuolella?
Rahamarkkinoiden rauhoittumiseen ei EU:lla ole osaa ei arpaa!
Rahamarkkinat rauhoittuivat sen jälkeen kun päästiin eroon vahvan markan politiikasta ja kiinteistä valuuttakursseista. Tämä tapahtui syksyllä 92.
Kaurakaupan sujumiseen vaikuttanee kauran kysyntä.
että kylvöaikaa ei voi olla Tapaninpäivään koska silloin on maksettu jo kaikki tuet.Neuvosto meininkiä tämä ei ole,mikä maa on hakenut N-Liiton jäsenyyttä aikoinaan?Kukaan ei kiellä etteikö maatalouden paperisota ole liian raskas,kyllä siihen tarvittaisiin helpotusta.Tämä kylvöaika kysymys on kyllä mielestäni selvä,sillä varmistetaan sitä ettei aivan täyttä huijausta tapahtuisi.
Rahamarkkinat ovat nimenomaan rauhoittuneet Unioniin liittymisen seurauksena ja korot tulleet alas.Nyt meillä on itsellä mahdollisuus päättää mikä on kilpailukykymme mailmalla,ja se on nyt tehtäväkin,enää sitä ei voi devalvoimalla tehdä.
Kaurakaupan sujumiseen ei ole ainakaan myönteisesti vaikuttanut huono sato Euroopassa viime kesänä,vaan häiritsi sujumista.
Toistan vielä että Keskusta hoitaa nyt maatalousasiota todella huonosti,perälauta vuotaa pahasti.
Jos tämä ei nyt mene perille, niin antaa sitten olla.
Rahamarkkinat vakautuivat sen jälkeen kun pääsimme lopullisesti eroon vahvan markan politiikasta ja kiinteistä valuuttakursseista syksyllä 92!!!
Tämän seurauksena meillä alkoi paljon puhuttu vientivetoinen talouskasvu ja sitä myöten kaikkinainen talouden tervehtyminen ja vuonna 94 jo selkeä työllisyyden paraneminenkin.
90-luvun alun laman nopeaan paranemiseen vaikutti vahvan markan politiikasta luopumisen lisäksi myös vuoden 93 yritysverouudistus, yleismaailmallisen laman päättyminen sekä tietysti Nokia-vetoisen teknosektorin huima kasvu, joka ei tietenkään olisi Holkerin-Liikasen vahvan markan politiikan vallitessa ollut mahdollista.
Devalvaatioista sinun on turha höpistä mitään, koska hyvin tiedät, että markka päästettiin syksyllä 92 lopullisesti kellumaan ja tietänet senkin, ettei kelluvaa valuuttaa voi devalvoida.
Mainittakoon vielä, että mikäli markka olisi päästetty kellumaan jo 80- luvulla, niin mitään nähdynlaista talouskriisiä suunnattomine vaihtotaseen vajeineen, pankkikriiseineen, konkurssiaaltoineen, suurtyöttömyyksineen, valtion jättivelkaantumisineen, pakkodevalvaatioineen, jne. ei olisi edes tullut.
Ihan normaali lama vain.
Lamasta toipumista sen sijaan hidasti moni EU:sta johtuva seikka. Esim. se, että pankkikriisiä hoidettaessa noudatettiin orjallisesti ns. 8% sääntöä. Tarkoittaa sitä, että pankkien vakavaraisuus piti olla aina ja jatkuvasti 8% taseesta. Tässä paloi suunnattomasti veromarkkoja.
Toinen mainitsemisen arvoinen asia on se, että maksoimme EU:lle liittymisen yhteydessä kertaluonteisia jäsenmaksuja noin 11000 000 000 mk.
Olisikohan noille rahoille ollut mahdollisesti parempaakin käyttöä lamasta toipuvassa maassa?
Ja tuskin Nokia ja kumppnit kovin paljoa hyötyivät esim. siitä, että Kauko-Idän maista ostamansa komponentit jäivät EU:hun liittymisen myötä tullimuurin taakse?
Rahamarkkinoiden vakaudesta vielä sen verran, että kun tämä Brysselin rupla otettiin käyttöön vuoden 99 alussa, niin se devalvoitui runsaassa vuodessa noin 25%, vaikka EMU-alueella vallitsi samaan aikaan voimakas korkeasuhdanne.
Eikö oo kummaa?
Tämäkö on sitä "vakautta" ja "ennustettavuutta", jota yhteisvaluutan piti tuoda tullessaan?
Pannaan tähän loppuun vielä tilasto kansantalouden terveydestä parhaiten kertovan mittarin, eli vaihtotaseen kehityksestä 90-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.
1990.....-4487 milj.e
1991.....-4565
1992.....-3835
1993.....-1079
1994..... 959
1995..... 4051
mutta lisään vielä että kaiken tärkein perusta yritystoiminnassa on toivo tulevasta.90 luvulla auttoi toivo kun liityttiin EU:n jäseneksi,se nosti Suomen taloutta osaltaan huomattavasti.
Kyllähän se valuutta päästettiin kellumaan sen takia että devalvaatio tulisi,kun sitä kerran odotettiin.Devalvoituminenkaan ei olisi ollut mikään pakko,mutta kun sitä kerran kaikki odotti niin siitä syntyi sellainen tilanne että se tuntui pakolta.EU:n sisämarkkinat ovat niin suuret että kyllä Euron tulo on selvästi vakauttanut Härmänkin Lehtipankin toimintaa.
Miten ihmeessä poliittiseen unioniin liittyminen vaikuttaa makrotalouteen?
Valuutta jouduttiin päästämää kellumaan, kun sen epärealistisen korkeaa arvoa ei pystytty puolustamaan sen enempää meillä kuin esim. Ruotsissa tai Britanniassakaan.
Devalvoitumista "odotettiin", kun tiedettiin valuuttamme silloinen arvo. Se ei ollut tältä planeetalta. Puhut EU:n sisämarkkinoista, mutta tarkoittanet niitä läntisen Euroopan sisämarkkinoita, joilla Suomikin on ollut maataloustuotteita lukuun ottamatta jo 70-luvulta lähtien?