Aion Jumalan avulla ensiksikin kuvailla makaavia, joille nämä sanat puhutaan; toiseksi teroittaa varoitusta: 'heräjä sinä, joka makaat ja nouse kuolleista' sekä Kolmanneksi selittää niille annettua lupausta, jotka nousevat: 'Kristus sinua valaisee'.
1. Ja ensiksi makaavaisia, joista tässä puhutaan unella tarkoitetaan ihmisen luonnollista tilaa; syvää sielun-unta, johon Aatamin synti on vaivuttanut kaikki, jotka ovat hänen kupeistansa lähteneet; suruttomuutta, kankeutta, velttoutta, tunteettomuutta oikeasta tilastansa, johon jokainen ihminen joutuu maailmassa, ja jossa hän yhä edelleenkin on, kunnes Jumalan ääni hänet herättää.
2.Mutta 'ne, jotka makaavat, ne yöllä makaavat' 1 TESS 5:7. Luonnollinen tila on äärettömän pimeyden tila, jossa pimeys peittää maan ja synkeys kansan' JES 60:2. Olkoonpa heräämättömällä vaivaisella syntisellä kuinka paljon tahansa tietoa muista asioista, niin ei hän kuitenkaan tunne ensinkään itseänsä, siinä suhteessa ei hän ensinkään 'vielä mitään tiedä, kuin hänen tulis tietää' 1KOR 8:2 Hän ei tiedä, että hän on langennut henki, jonka ainoana huolena tässä maailmassa tulisi olla nouseminen lankeemuksestansa, voittaaksensa jälleen sen Jumalan kuvan johon hänet luotiin. Hän ei käsitä ollenkaan tarpeelliseksi sitä ainoata tarpeellista, nimittäin sisällistä kaikki käsittävää muutosta, 'syntymistä ylhäältä', jota kuvailee kaste, joka on alku siihen täydelliseen uudistukseen, hengen, sielun ja ruumiin pyhitykseen, 'jota paitsi ei kukaan saa nähdä Herraa' HEBR 12:14.
3. Ollen täynnä sairautta, luuloittelee hän kuitenkin olewansa ihan terve; lujasti kiedottuna kahleisiin ja pauloihin, uneksii hän olevansa onnellinen ja vapaudessaan. Hän sanoo 'rauha, rauha!' vaikka perkele 'väkevästi haarniskoittuna' pitää hänen sieluansa täydellisesti vallassansa. Hän makaa yhä ja lepää, vaikka helvetti alhaalla kuohuu kohdataksensa häntä; vaikka kuoppa, josta ei kukaan palaja, on avannut kitansa nielläkseen hhänet, tuli on sytytetty hänen ympärillänsä eikä hän kuitenkaan sitä tiedä, niin, se polttaa häntä, mutta hän ei laske sitä sydämellensä.
4. Sellaisella, joka makaa, ymmärrämme siis (ja suokoon Jumala, että aina ymmärtäisimme sen!) syntistä, joka elää rauhassa synneissänsä, tyytyväisenä jäämään tilaansa, elämään ja kuolemaan ilman Jumalan kaltaisuutta, sellaista, joka on tietämätön sekä sairaudestansa että sen ainoasta lääkityksestä; sellaista, joka ei koskaan antanut varoittaa eikä koskaan ottanut vaaria Jumalan varoittawasta äänestä, joka varoittaa 'välttämään tulevaista vihaa' MAT 3:7; sellaista, joka ei ole koskaan huomannut olevansa helvetin tulen hädässä taikka sielunsa pohjasta huutanut: 'mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?' AP.TEK 16:30
1. Ja ensiksi makaavaisia, joista tässä puhutaan unella tarkoitetaan ihmisen luonnollista tilaa; syvää sielun-unta, johon Aatamin synti on vaivuttanut kaikki, jotka ovat hänen kupeistansa lähteneet; suruttomuutta, kankeutta, velttoutta, tunteettomuutta oikeasta tilastansa, johon jokainen ihminen joutuu maailmassa, ja jossa hän yhä edelleenkin on, kunnes Jumalan ääni hänet herättää.
2.Mutta 'ne, jotka makaavat, ne yöllä makaavat' 1 TESS 5:7. Luonnollinen tila on äärettömän pimeyden tila, jossa pimeys peittää maan ja synkeys kansan' JES 60:2. Olkoonpa heräämättömällä vaivaisella syntisellä kuinka paljon tahansa tietoa muista asioista, niin ei hän kuitenkaan tunne ensinkään itseänsä, siinä suhteessa ei hän ensinkään 'vielä mitään tiedä, kuin hänen tulis tietää' 1KOR 8:2 Hän ei tiedä, että hän on langennut henki, jonka ainoana huolena tässä maailmassa tulisi olla nouseminen lankeemuksestansa, voittaaksensa jälleen sen Jumalan kuvan johon hänet luotiin. Hän ei käsitä ollenkaan tarpeelliseksi sitä ainoata tarpeellista, nimittäin sisällistä kaikki käsittävää muutosta, 'syntymistä ylhäältä', jota kuvailee kaste, joka on alku siihen täydelliseen uudistukseen, hengen, sielun ja ruumiin pyhitykseen, 'jota paitsi ei kukaan saa nähdä Herraa' HEBR 12:14.
3. Ollen täynnä sairautta, luuloittelee hän kuitenkin olewansa ihan terve; lujasti kiedottuna kahleisiin ja pauloihin, uneksii hän olevansa onnellinen ja vapaudessaan. Hän sanoo 'rauha, rauha!' vaikka perkele 'väkevästi haarniskoittuna' pitää hänen sieluansa täydellisesti vallassansa. Hän makaa yhä ja lepää, vaikka helvetti alhaalla kuohuu kohdataksensa häntä; vaikka kuoppa, josta ei kukaan palaja, on avannut kitansa nielläkseen hhänet, tuli on sytytetty hänen ympärillänsä eikä hän kuitenkaan sitä tiedä, niin, se polttaa häntä, mutta hän ei laske sitä sydämellensä.
4. Sellaisella, joka makaa, ymmärrämme siis (ja suokoon Jumala, että aina ymmärtäisimme sen!) syntistä, joka elää rauhassa synneissänsä, tyytyväisenä jäämään tilaansa, elämään ja kuolemaan ilman Jumalan kaltaisuutta, sellaista, joka on tietämätön sekä sairaudestansa että sen ainoasta lääkityksestä; sellaista, joka ei koskaan antanut varoittaa eikä koskaan ottanut vaaria Jumalan varoittawasta äänestä, joka varoittaa 'välttämään tulevaista vihaa' MAT 3:7; sellaista, joka ei ole koskaan huomannut olevansa helvetin tulen hädässä taikka sielunsa pohjasta huutanut: 'mitä minun pitää tekemän, että minä autuaaksi tulisin?' AP.TEK 16:30
Vastaukset 10
Vanhimmat
5. Jos tämä makaaminen ei ole ulkonaisesti rikollista, niin on hänen unensa tavallisesti syvintä lajia: Hänellä on joko laodikealaista mielialaa, 'ei kylmä eikä palava', vaan hiljainen, ymmärtäväinen, vihastumaton, hyväsydäminen isiensä uskon tunnustaja, taikka hän on kiivas ja puhdasoppinen ja elää kaikkein ahkerimmin eriseuran jälkeen fariseuksena' APT 26:5, se on sellainen joka raamatun oman selityksen mukaan 'tekee itsensä vanhurskaaksi', sellainen 'joka pyytää omaa vanhurskauttansa vahvistaa', perustukseksi lapseudellensa Jumalan tykönä.
6.se on se jotka 'heissä on jumalisuuden ulkokuori mutta he kieltävät sen voiman' 2TIM 3:5, niin, luultavasti pilkkaakin sitä, missä ikinä sitä tavataan, liiottelemisena ja petoksena. Kuitenkin kiittää tuo onneton itsensä pettäjä Jumalaa, 'etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niin kuin tuo publikaani, minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.', Hän käyttää kaikkia armovälikappaleita, käy säännöllisesti kirkossa, hän ei tee kenellekkään vääryyttä sekä tekee niin paljon hyvää kuin voi 'sen vanhurskauden jälkeen, joka laista on'. On hän nuhteeton kansalainen, jumalisuudesta häneltä ei puutu kuin voima, uskosta ei puutu kuin henki, kristillisyydestä ei muuta kuin totuus ja elämä.
7. Mutta ettekö tiedä, että kuinka korkeassa arvossa pidetty ihmisten kesken sellainen kristitty onkin, niin on hän kuitenkin Jumalan silmien edessä kauhistus ja sen voi voi huudon perillinen, jota Jumalan poika eilen, tänään ja iankaikkisesti huutaa 'kirjanoppineista, fariseuksista ja ulkokullatuista'. Hän on tehnyt 'juoma-astiat ja peso-astiat puhtaaksi ulkopuolelta', mutta sisältä se on täynnä kaikkea riettautta. 'Paha sairaus on vieä hänessä, niin että hänen sisälmyksensä ovat sulaa pahuutta'. Vapahtajamme vertaa häntä valkoiseksi kalkittuun hautaan, joka on ulkoa kaunis mutta kuitenkin sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaisuutta. Luut eivät tosin ole enää kuivia, jänteitä ja lihaa on kasvanut niiden päälle, ja iho peittää ne; mutta niissä ei ole henkeä, ei ole elävän Jumalan elävää Henkeä. Ja jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. 'Te olette Kristuksen omat jos, Jumalan Henki asuu teissä', mutta ellei niin ole, Jumala tietää, että olette kuolleita tähän hetkeen asti.
8. Tässä puhutaan toiselnlaista makaavaa. Hän on kuollut, vaikka hän ei sitä itse tiedä. Hän on kuollut pois Jumalasta, 'kuollut ylitsekäymisistä ja synneistä', sillä näin on nimittäin kirjoitettu: 'Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi', ei ainoastaan ruumiillinen kuolema, vaan myöskin hengellinen ja iankaikkinen. 'Sinä päivänä, jona sinä syöt (sanoi Jumala Aatamille) pitää sinun kuolemalla kuoltava', ei ainoastaan ruumiillisesti (paitsi että silloin hän tuli kuoleman alaiseksi), vaan myöskin hengellisesti; sinä kadotat sielusi elämän, sinä kuolet pois Jumalasta, tulet erotetuksi hänestä: sinun varsinaisesta elämästäsi ja onnestasi.
...
Niinhän ne sanoo että helvetti on meidän jalkojemme alla, joten siellä se odottaa.
...
...kenet saisi niellä.
9. sillä tavalla irrotettiin ensin meidän sielumme elävä yhteys Jumalan kanssa, niin että me nyt kesken luonnollista elämää olemme hengellisessä kuolemassa. Ja siihen me jäämme, kunnes toinen Aatami tulee elämää antavaksi Hengeksi meille, kunnes Hän herättää kuolleet: ne, jotka ovat kuolleet synneissä, huvituksissa, rikkaudessa ja kunniassa. Mutta ennenkuin kuollut sielu voi elää, kuulee hän 'Jumalan Pojan äänen'; hän on oppinut tuntemaan kadotetun tilansa ja ottaa vastaan kuolemantuomion itsessänsä. Hän tietää olevansa kuollut jo eläessään, kuollut Jumalan ja kaikkien jumalallisten asiain suhteen, eikä hänellä ole enempää voimaa harjoittaa elävän kristityn töitä, kuin kuolleella ruumiilla täyttää elävän ihmisen velvollisuuksia.
10. Ja varmaa on, ettei synnissä kuolleella ole aisteja jotka ' tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.' HEBR 5:14. 'Hänellä on silmät, mutta eivät näe, hänellä on korvat mutta eivät kuule' MARK 8:18. hän 'ei maista eikä katso, kuinka suloinen on Herra' PSA 34:9 . Hän ei ole 'milloinkaan nähnyt Jumalaa', 'ei kuullut hänen ääntänsä', 'eikä käsitellyt elämän sanaa'. Turhaan on Jeesuksen nimi niinkuin 'vuodatettu balsami, ja hänen vaatteensa on sulaa mirhaa, aloeta ja kassiaa'. sillä sielulla, joka makaa kuolemassa, ei ole mitään käsitystä tämänlaatuisista asioista. Hänen sydämensä on tunnoton eikä ymmärrä mitään tämän kaltaisista asioista.
11. Tiedätkö sinä, että 'Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä ympärileikkaamattomuus, vaan rakkauden kautta vaikuttava usko'? Uusi luontokappale? Käsitätkö sinä tämän sisällisen muutoksen, tämän hengellisen syntymän, elämän kuolleista, pyhityksen välttämättömyyden? Ja oletko aivan vakuutettu siitä, ettei kukaan ilman sitä saa nähdä Herraa? Pyritkö sinä siihen? Ahkeroitko sinä tehdäksesi 'kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi'? 'pyydätkö päästä ahtaasta portista sisälle'? Onko sinulla totinen huolenpito sielustanne? Ja voitko sanoa sydänten tutkijalle; Herra, sinä tiedät kaikki, sinä tiedät, että minä tahtoisin rakastaa sinua?
12. Sinä toivot tulevasi autuaaksi, mutta mihin perustuu se toivo, mikä sinulla on? Onko se sen vuoksi, ettet ole mitään pahaa tehnyt? Vai senkö takia, ettet sinä ole niinkuin muut ihmiset, vaan olet viisas, oppinut, rehellinen ja siveellisesti hyvä? Ihmiset pitävät sinua arvossa ja sinulla on hyvä maine? Ah, se ei ikinä sinua vie Jumalan luokse. Se on hänen edessään mitättömämpi kuin turhuus. Tunnetko sinä Jeesusta Kristusta, jonka hän on lähettänyt? Onko hän opettanut sinulle, etä 'armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja -ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi'? Oletko sinä ottanut vastaan sen totisen sanan, koko sinun toivosi perustuksesi, että 'Jeesus on tullut maailmaan syntisiä vapahtamaan'? Oletko oppinut, mitä merkitsee: 'en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen!' MATT 9:13. 'Minua ei ole lähetetty, vaan ainoastaan kadotettujen lampaiden tykö' MATT 15:24. Oletko sinä (joka tämän kuulee, se ymmärtäköön!) kadotettu, kuollut, jo tuomittu. Tiedätkö, mikä sinun ansiosi on? Tunnetko puutteesi? Oletko Hengessä köyhä? Oletko sinä murheellinen Jumalan edessä etkä anna itseäsi lohduttaa? Onko tuhlaajapoika malttanut mielensä ja onko hän tyytyväinen, vaikka ne pitävät häntä mielettömänä, jotka vielä elättävät itseänsä sillä ravalla jonka hän on hyljännyt? Haluatko sinä elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa? Ja kärsitkö vainoa sen tähden? Puhuvatko ihmiset kaikenlaista pahaa sinusta valehdellen ihmisen Pojan tähden?
13. Oi, jospa näissä kaikissa kysymyksissä kuulisitte sen äänen, joka kuolleista herättää, ja tuntisitte sen sanan vasaran, joka kalliot murtaa! 'tänä päivänä, kun kuulette hänen äänensä, niin älkää paaduttako sydäntänne'. Heräjä nyt, sinä joka makaat hengellisessä kuolemassa, ettet nukkuisi iankaikkiseen kuolemaan. Tunne kadotettu tilasi ja nouse kuolleista: seuraa sinä Jeesusta ja anna kuolleitten haudata kuolleitansa. Anna auttaa itseäsi tästä pahasta sukukunnasta. APT 2:40. Pakene heidän seastansa ja eroita itsesi, sanoo Herra; ja älä saastaiseen rupea, niin minä korjaan sinua. 2KOR 6:17. Kristus Jeesus sinua valaisee.
III
1. Tätä lupausta nyt viimeinkin ryhdyn selittämään. Ja kuinka lohdullista onkaan, että, kuka ikinä oletkin, joka kuulet hänen kutsumisensa, sinun ei tarvitse etsiä hänen kasvoja turhaan! Jos sinä juuri nyt heräät ja nouset kuolleista, niin on hän sitoutunut antamaan sinulle valkeutta! Herra antaa sinulle armon ja kunnian: valon hänen armostansa täällä, ja valon hänen kunniastansa, kun sinä saavutat katoamattoman kruunun. Niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. JES 58:10. Jumala, joka sanoi: 'Loistakoon valkeus pimeydestä', on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. 2KOR 4:6 . Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko ja parantuminen sen siipien alla. MAL 4:2. Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi. Sillä Kristus ilmoittaa itsensä sinussa, ja hän on totinen valkeus.
Muuttumatonta Jumalan sanaa.