Veri pelastaa

Olipas hieno veto tämä!

Enpä ole vielä koskaan oivaltanut, että jokin maallinen asia voi
näin hyvin "korreloida" sitä, miten Jeesuksen ristinkuolema ja
oman verensä luovuttaminen meidän syntisten puolesta on
meille henki ja elämä, Hänen verensä on meidät pelastanut!

Kiitos Sinulle, joka tämän aloituksen teit!

Jokainen teistä, jolla on mahdollisuus luovuttaa verta,
toivottavasti hoidatte myöskin tämä tehtävän uskollisesti,
sillä emme tiedä, kuka meistä saattaa olla jokin päivä
jonkun toisen ihmisen verenluovutuksen varassa.

Itsekin olen aikanaan ollut verenluovuttajana, mutta
enää se ei minun osaltani ole mahdollista.

Olen muuten myöskin jo kerran saanut osani jonkun
toisen antamasta lahjasta tällä "rintamalla".

Jeesuksen veri ei pelasta, vaan Jeesus Itse, sovitustyönsä kautta.
Noin komeasti voidaan hurskastelulla ohittaa evankeliumi, kadotukseksi.

Helluntailaiset rakentelevat epäjumalia kaikesta mahdollisesta, kuten uskostansa. Usko ei pelasta, vaan Jeesu. Ilman Jeesusta ei komeinkaan usko ole minkään arvoinen. Usko on ollut helluntailaisuuden alusta asti heidän ykkös epäjumalansa. He imelästi kuin käärmeet kysyvät aina vastoin hyviä tapoja ensimmäiseksi: "oletko sinä uskossa?"

Helluntailaisuudessa pelastavia epäjumalia on runsaasti. Ne kyllä sivuavat Jeesusta Itseään, mutta eivät ole Jeesus Itse, vaan esim. joko fyysinen veri, tai ihmisen oma usko, tmv.

Ei koskaan suoraan Jeesus.

Helluntailaisuus on Raamatun varoittama lopunajan kadottava eksytys, jolla kyllä on jumalisuuden ulkokuori ja komea onkin, mutta se kieltää Kristuksen teot, nostaen aina etusijalle ihmisen teot, uskoineen..

8*9* kuuluu niihin, jotka syövät ehtoollisella "Kristuksen todellisen ruumiin ja veren" ja sitten kumoavat Jeesuksen veren voiman täällä netissä, päästäkseen ivaamaan helluntailaisia.

KATEKISMUKSESTA
Ehtoollinen eli alttarin sakramentti on Jeesuksen asettama pyhä ateria. Siinä hän antaa meille ruumiinsa ja verensä syötäväksi ja juotavaksi.

Ehtoollisen leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Vaikka emme voi ymmärtää tätä salaisuutta, voimme luottaa Vapahtajan omiin sanoihin, jotka on talletettu pyhään Raamattuun. Kuolemaansa edeltävänä yönä Jeesus jakoi siunaamansa leivän opetuslapsilleen ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini.” Samalla tavalla hän antoi myös viinin, joka hänen sanojensa mukaan on liiton veri, hänen oma verensä. Näille Jeesuksen sanoille uskollisina me vietämme ehtoollista hänen muistokseen.

Alttari on Jumalan läsnäolon paikka, jonka ääreen kristillinen seurakunta kokoontuu rukoilemaan ja kiittämään Jumalaa, kuulemaan hänen sanaansa ja vastaanottamaan ehtoollisen sakramentin. Yhteisestä jumalanpalveluksesta saamme voimaa elämäämme ja toimintaamme.

Jeesus sanoi: ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa ja minä pysyn hänessä.” (Joh. 6:56)
Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. (Ap.t. 2:42)
Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. (1. Kor. 10:16–17)

MIKÄ ON ALTTARIN SAKRAMENTTI? VASTAUS:

Se on leipään ja viiniin sisältyvä Herramme Jeesuksen Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Hän on sen itse asettanut meidän, kristittyjen, syötäväksi ja juotavaksi.

MISSÄ SE ON KIRJOITETTUNA? VASTAUS:

Pyhät evankeliumin kirjoittajat Matteus, Markus ja Luukas sekä pyhä Paavali sanovat näin: ”Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.”
(Lutherin Vähä katekismus)