Perustelu valinnaisuudelle

Miksi viro, norja ja venäjä eivät ole pakkokieliä? Meillä on sentään yhteinen, pitkä historia, ne ovat Suomen naapurimaita ja niiden kansalaisia asuu Suomessa. Selitäpä se.

http://www.kielipolitiikka.fi/kuvat/Suomen-kartta-ruotsinkieliset-2009.png

"Helppoa.."
Kaikki ihan hyvin ??

Nettisveko kerrankin tajusi kysyä oikean kysymyksen!

"Jos merkitys on niin vähäinen, niin miksi sitä pitäisi tarjota kouluissa ylipäätään?"

Mutta tuokin kysymys on väärä(tietenkin)!

rautaako?-svekon mukaan vaihtoehtona ovat kaikille pakolla tai ei kellekään? Miksi noin?

Tottakai ruotsia saa lukea vapaehtoisesti kuka tahansa kielivapauden toteutuessa.

Rautaako? kirjoitt i:"Yksityishenkilönä valinnaisuus olisi omien intressieni mukainen, koska skidieni kielellinen etumatka pitenisisi, mutta mikä olisi maan kannalta fiksua onkin ihan toinen asia."


Enpä ole lainkaan varma siitä, onko lapsillasi juurikaan kielellistä etumatkaa suomenkielisten perheiden lapsiin verrattuna. On selvää, että niillä, joiden äidinkieli on ruotsi, on selvä etu germaanisten kielten opiskelussa verrattuna suomenkielisiin koululaisiin. Mutta jo romaanisten kielten osalta tuo ero on melko pieni, ja sitten kun menemme aasialaisiin kieliin, niin suomenkielisillä voi jopa olla puolellaan pieni etu, ainakin japanin kielen osalta. Tosin silloin kun itse kävin japanin ja kiinan kursseilla, niin noilla kursseilla ei ollut yhtään ruotsinkielistä osallistujaa, joten siinä mielessä vertailu on hieman hankalaa.

Olen parissa aiemmassa viestissäni kirjoittanut suomalaisten suhtautuvan vieraiden kielten opiskeluun EU-maiden kansalaisista suhteessa kielteisimmin. Tämä ei pidä paikkaansa, ei olisi siis kannattanut minukaan uskoa ihan kaikkea, mitä Helsingin Sanomissa lukee. Suomalaisista tosin 41% on tuolla kielteisellä kannalla, mikä on kyllä korkea luku, mutta Ruotsissa tilanne on vielä melkoisesti synkempi, siellä selvä enemmistö torjuu vieraiden kielten opiskelun. Ainakaan tässä suhtautumisessa vieraiden kielten opiskeluun meidän ei kannata ottaa mallia Ruotsista.

Hyvä kysymys! kirjoitti:

Nettisveko kerrankin tajusi kysyä oikean kysymyksen!

"Jos merkitys on niin vähäinen, niin miksi sitä pitäisi tarjota kouluissa ylipäätään?"

Mutta tuokin kysymys on väärä(tietenkin)!

rautaako?-svekon mukaan vaihtoehtona ovat kaikille pakolla tai ei kellekään? Miksi noin?

Tottakai ruotsia saa lukea vapaehtoisesti kuka tahansa kielivapauden toteutuessa.

"rautaako?-svekon mukaan vaihtoehtona ovat kaikille pakolla tai ei kellekään? Miksi noin?"

Taas latelet omiasi?

"Tottakai ruotsia saa lukea vapaehtoisesti kuka tahansa kielivapauden toteutuessa."

Miksi edes valinnaisena tarjota jotain täysin merkityksetöntä? Ei meillä tarjota myöskään astrologiaa.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Rautaako? kirjoitt i:"Yksityishenkilönä valinnaisuus olisi omien intressieni mukainen, koska skidieni kielellinen etumatka pitenisisi, mutta mikä olisi maan kannalta fiksua onkin ihan toinen asia."


Enpä ole lainkaan varma siitä, onko lapsillasi juurikaan kielellistä etumatkaa suomenkielisten perheiden lapsiin verrattuna. On selvää, että niillä, joiden äidinkieli on ruotsi, on selvä etu germaanisten kielten opiskelussa verrattuna suomenkielisiin koululaisiin. Mutta jo romaanisten kielten osalta tuo ero on melko pieni, ja sitten kun menemme aasialaisiin kieliin, niin suomenkielisillä voi jopa olla puolellaan pieni etu, ainakin japanin kielen osalta. Tosin silloin kun itse kävin japanin ja kiinan kursseilla, niin noilla kursseilla ei ollut yhtään ruotsinkielistä osallistujaa, joten siinä mielessä vertailu on hieman hankalaa.

Olen parissa aiemmassa viestissäni kirjoittanut suomalaisten suhtautuvan vieraiden kielten opiskeluun EU-maiden kansalaisista suhteessa kielteisimmin. Tämä ei pidä paikkaansa, ei olisi siis kannattanut minukaan uskoa ihan kaikkea, mitä Helsingin Sanomissa lukee. Suomalaisista tosin 41% on tuolla kielteisellä kannalla, mikä on kyllä korkea luku, mutta Ruotsissa tilanne on vielä melkoisesti synkempi, siellä selvä enemmistö torjuu vieraiden kielten opiskelun. Ainakaan tässä suhtautumisessa vieraiden kielten opiskeluun meidän ei kannata ottaa mallia Ruotsista.

"n selvää, että niillä, joiden äidinkieli on ruotsi, on selvä etu germaanisten kielten opiskelussa verrattuna suomenkielisiin koululaisiin. "

Kyllä se etu tulkee lähinnä siitä että lapseni osaavat molemmat kotimaiset. Ja sitten pienemmässä määrin siitä että pohjoismaiset kielet, saksa, englanti, "hollanti" ja muutama muu tulee helpommin. Mutta se on paljon vähemmän merkittävä seikka kotimaan opieskelu- ja työmarkkinoilla kuin etumatka kotimaisissa.

"niin suomenkielisillä voi jopa olla puolellaan pieni etu, ainakin japanin kielen osalta."

Ei kaksikislisiin nähden. Tai niihin ruotsinkielisiin joiden suomenkielentaito on suurin piirtein minun tasollani.

"Suomalaisista tosin 41% on tuolla kielteisellä kannalla, mikä on kyllä korkea luku, mutta Ruotsissa tilanne on vielä melkoisesti synkempi"

Ehkä kakista hankalinta on kuitenkin se miten nopeasti suhtautuminen kieltenopetukseen on heikentynyt, vaikka globalisoitumisen näkökulmasta sosi asian olevan toisin.

Minusta tuntuu että jankkaminen toisen kotimaisen statuksesta on jokseenkin hyödytöntä, verrattuna keskusteluun siitä miten kieltenopetusta kokonaisuudessaan pitäisi remontoida. Asiantuntijoiden mukaan sitä pitäisi roimasti aikaistaa ja siirtyä kieliooppi- ja sanastoknoppologiasta käytännöllisempään opetusmuttiin. Olen taipuvainen olemaan tästä samaa mieltä. En vain tiedä onko meillä pitkään aikaan varaa sellaiseen remonttiin. Tosiaalta pitäisi ehkä kysyä että onko meillä varaa olla tekemättä sitä.

rautaako? kirjoitti:

"n selvää, että niillä, joiden äidinkieli on ruotsi, on selvä etu germaanisten kielten opiskelussa verrattuna suomenkielisiin koululaisiin. "

Kyllä se etu tulkee lähinnä siitä että lapseni osaavat molemmat kotimaiset. Ja sitten pienemmässä määrin siitä että pohjoismaiset kielet, saksa, englanti, "hollanti" ja muutama muu tulee helpommin. Mutta se on paljon vähemmän merkittävä seikka kotimaan opieskelu- ja työmarkkinoilla kuin etumatka kotimaisissa.

"niin suomenkielisillä voi jopa olla puolellaan pieni etu, ainakin japanin kielen osalta."

Ei kaksikislisiin nähden. Tai niihin ruotsinkielisiin joiden suomenkielentaito on suurin piirtein minun tasollani.

"Suomalaisista tosin 41% on tuolla kielteisellä kannalla, mikä on kyllä korkea luku, mutta Ruotsissa tilanne on vielä melkoisesti synkempi"

Ehkä kakista hankalinta on kuitenkin se miten nopeasti suhtautuminen kieltenopetukseen on heikentynyt, vaikka globalisoitumisen näkökulmasta sosi asian olevan toisin.

Minusta tuntuu että jankkaminen toisen kotimaisen statuksesta on jokseenkin hyödytöntä, verrattuna keskusteluun siitä miten kieltenopetusta kokonaisuudessaan pitäisi remontoida. Asiantuntijoiden mukaan sitä pitäisi roimasti aikaistaa ja siirtyä kieliooppi- ja sanastoknoppologiasta käytännöllisempään opetusmuttiin. Olen taipuvainen olemaan tästä samaa mieltä. En vain tiedä onko meillä pitkään aikaan varaa sellaiseen remonttiin. Tosiaalta pitäisi ehkä kysyä että onko meillä varaa olla tekemättä sitä.

rAUTAAKO? KIRJOITTI :"Kyllä se etu tulkee lähinnä siitä että lapseni osaavat molemmat kotimaiset. Ja sitten pienemmässä määrin siitä että pohjoismaiset kielet, saksa, englanti, "hollanti" ja muutama muu tulee helpommin. Mutta se on paljon vähemmän merkittävä seikka kotimaan opiskelu- ja työmarkkinoilla kuin etumatka kotimaisissa."


Tässä on kuitenkin huomattava se seikka, että 5%:n kielivähemmistön on kuitenkin paljon helpompi perustella lapsilleen maan valtaväestön kielen opiskelua, kun tuon valtaväestön koululaisten käsittää, miksi tuon vähemmistön puhuma kieli olisi niin kovin tärkää osata.On myös todennäköistä, että ruotsinkielinen lapsi kuulee ympäristössään paljon suomea kuin toisinpäin. Siksi voimme varautua siihen, että kaikiin niihin paikkoihin, joissa edellytys on todella sujuva suomen- ja ruotsin taito, valkoituu
suurelta osin niitä, joiden äidinkieli on ruotsi. Mutta näitä paikkoja ei ole kokonaismäärään nähden kovinkaan paljon, ja niiden lukumäärä on ollut jatkuvasti laskussa. Omalla kohdallani olin työurani aikana yli 130:ssä työhaastattelussa. Englannin taitoani kysyttiin jokaisessa paikassa ja ruotsin osaamiseni tasoa vain kahdessa. Tietenkin IT-ala on poikkeuksellisen englanti-painotteinen.


Ote aiemmasta kirjoituksestani :""niin suomenkielisillä voi jopa olla puolellaan pieni etu, ainakin japanin kielen osalta."


Rautaako? kommentoi tätä :"Ei kaksikislisiin nähden. Tai niihin ruotsinkielisiin joiden suomenkielentaito on suurin piirtein minun tasollani."


Minä nyt kumminkin olen japania jonkinmoisella tasolla aikoinani osannut, ja Sinä todennäköisesti et. Suomenkieltä äidinkielenään puhuvilla katsotaan yleisesti olevan etu moniin muihin kieliin nähden nimenomaan puhumisessa. Japanin ääntäminen on meille hieman tutunoloista, kuten on joidenkin Tyynen meren saarilla puhuttujen vokaalipainotteisten kielten ääntäminen.


Ote aiemmasta kirjoituksestani :""Suomalaisista tosin 41% on tuolla kielteisellä kannalla, mikä on kyllä korkea luku, mutta Ruotsissa tilanne on vielä melkoisesti synkempi"


Rautaako? kommentoi tätä:"Ehkä kakista hankalinta on kuitenkin se miten nopeasti suhtautuminen kieltenopetukseen on heikentynyt, vaikka globalisoitumisen näkökulmasta sosi asian olevan toisin.

Minusta tuntuu että jankkaminen toisen kotimaisen statuksesta on jokseenkin hyödytöntä, verrattuna keskusteluun siitä miten kieltenopetusta kokonaisuudessaan pitäisi remontoida. Asiantuntijoiden mukaan sitä pitäisi roimasti aikaistaa ja siirtyä kieliooppi- ja sanastoknoppologiasta käytännöllisempään opetusmuttiin. Olen taipuvainen olemaan tästä samaa mieltä. En vain tiedä onko meillä pitkään aikaan varaa sellaiseen remonttiin. Tosiaalta pitäisi ehkä kysyä että onko meillä varaa olla tekemättä sitä."


Olen tässä pitkälti samaa mieltä kanssasi. On kuitenkin avoimesti tunnustettava, että yritys opettaa koko Suomen kansalle ruotsia on hyvinkin pitkälle epäonnistunut, eikä se tule onnistumaan jatkossakaan. Tämä merkitsee sitä, että koko juttu on arvioitava uudelleen, ja ruotsista on tehtävä vaihtoehtoinen kieli. Se on aivan välttämätön ehto, mutta muutakin tarvitaan. Kielten opetusta pitäisi yleisestikin ottaen aikaistuttaa ja siirtyä esittämäsi mallin mukaan nykyistä käytännönläheisempään opiskeluun. Monipuolinen kielitaito on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Pakkoruotsin kouristuksenomainen ylläpito sotii selvästi tätä tavoitetta vastaan.

Poliittisesti lehmänkaupalla määrätty pakkoruotsi ei ole ikinä perustunut kenenkään ennustukseen tai tietoon kielten tarpeesta. Tapa jolla pakkoruotsi kirjattiin lakiin antaa jo perustelut poistaa pakkoruotsi tarpeettomana ja poliittisen kaupankäynnin välineenä.

Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valita vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.

Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.

Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

Matematiikka on logiikan äiti. Se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä, myös EI matemaattisia päätelmiä. Siksi matematiikka on pakollista kaikissa maissa.

Vaikka integraalilaskentaa ym. ei tarvitsikaan, on yleensä tärkeää ymmärtää sen looginen merkitys. Sen avulla voi ymmärtää monia arkipäivän ilmiöitä ja siten tehdä oikeita valintoja. Siksi matematiikkaa opetetaan kaikissa kouluissa ja maissa pakollisena aineena.

Ruotsin kieli ei ole universaali aine kuten matematiikka, eikä se opeta logiikkaa.

"Tulevatko ne "skidisi" koskaan tarvitsemaan ruotsia,hesassakaan ei normaalissa elämässä koskaan tarvitse ruotsinkieltä."

Aivan varmasti. Ja joka tapauksessa monessa duunissa tulee olemaan tilanne se että tuo taito aidosti nostaa työnsaantimahdollisuuksia sekä ehkä tulevaisuudessa jopa palkkaa.

Valinaisuus merkitsisi että nykyinen virkamiesruotsiin nojaava malli pitäisi romuttaa, jottei valinnaisuus lisäisi eriarvostumista. Silloin voisin kuvitella että tilalle tulee palkkalisät niissä tehtävissä jossa ruotsia oikeasti joskus tarvitaan. Se taas johtaa siihen että ruotsintaidon hyöty entisestään konkretisoituu, joka itsessään olisi pieni lisäperuste pakolisuudelle...

rautaako? kirjoitti:

"Tulevatko ne "skidisi" koskaan tarvitsemaan ruotsia,hesassakaan ei normaalissa elämässä koskaan tarvitse ruotsinkieltä."

Aivan varmasti. Ja joka tapauksessa monessa duunissa tulee olemaan tilanne se että tuo taito aidosti nostaa työnsaantimahdollisuuksia sekä ehkä tulevaisuudessa jopa palkkaa.

Valinaisuus merkitsisi että nykyinen virkamiesruotsiin nojaava malli pitäisi romuttaa, jottei valinnaisuus lisäisi eriarvostumista. Silloin voisin kuvitella että tilalle tulee palkkalisät niissä tehtävissä jossa ruotsia oikeasti joskus tarvitaan. Se taas johtaa siihen että ruotsintaidon hyöty entisestään konkretisoituu, joka itsessään olisi pieni lisäperuste pakolisuudelle...

"Valinaisuus merkitsisi että nykyinen virkamiesruotsiin nojaava malli pitäisi romuttaa, jottei valinnaisuus lisäisi eriarvostumista."

Tietenkin se [malli] pitää romuttaa. Sen välttämättömyys on esitetty täällä uudelleen ja uudelleen: ei toista ilman toista. Pakkoruotsi pitää kaikissa muodoissaan romuttaa. Pakollinen virkamiesruotsi säädettiin, jotta voitaisiin perustella koulutuksen pakkoruotsia.

Viiden miljoonan suomenkielisen pakkoruotsi 0,27 miljoonan ruotsinkielisen (ahvenanmaalaiset erikseen) pienvähemmistön vuoksi on epäoikeudenmukainen ratkaisu, samalla tavalla epäoikeudenmukainen kuin jos tälle pienvähemmistölle itselleen säädettäisiin pakkosaame säädetyn virkamiessaamen vuoksi tai Ruotsissa pakkosuomi kaikille ruotsalaisille mahdollisen virkamiessuomen vuoksi. Siis pakkoruotsille Suomessa ei ole perusteita sen epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.