Perinneherkkusi ?

onko parempaakin

70 -palstalla keitellään mieliruuokia. Siellä keitltiin syksyn silakat savustettiin kalat. Onko parempaa kuin juuri järvestä/merestä nostettu kala savustettuna?

75

939

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • äiti se osasi

      Voi kun sais vielä kerran eläessään oikein kunnon hapanlohkoa. Se oli lapsuuskodissa aina leipomispäivän herkkuruokani.

      • ruokaa

        Mitä hapanlohko on?


    • Lanttukukko, itse tekemäni. Kukaan muu ei osaa tehdä siitä mieleistäni.

      • ruokaa

        B-j
        Teetkö se niin että laitat lihaksi karjanpaistilihat? Luin sellaisenkin ohjeen.


      • ruokaa kirjoitti:

        B-j
        Teetkö se niin että laitat lihaksi karjanpaistilihat? Luin sellaisenkin ohjeen.

        Just niin, karjalanpaistilaihaa reilusti, kuori Hiivaleipäjauhoista. Haudutus miedolla lämmöllä kauan, niin että lihat sulavat suussa ja lanttu on vähän imelää.


      • sitroen.

        Teetkö minullekin yhden jouluksi? Maksan, totta kai. Ja voin hakeakin jos sattuu matka sille suunnalle.
        Vuonna 1964 sain maistaa ja hyvää oli... Se silloinen taisi olla tehty Kaavilla.


    • jytymamma9

      Ehdoton suosikkini on piapo. Hämäläinen herkku. Tänä vuonna en löytänyt hyviä jauhoja, joten jäi sen herkuttelun vajaus.

      • Kamaa rajan takaa

        Virosta saa hyviä piapojauhoja edullisesti, nimellä kamajahu, eli kamanhakumatkalle vaan ;)


      • Kamaa rajan takaa kirjoitti:

        Virosta saa hyviä piapojauhoja edullisesti, nimellä kamajahu, eli kamanhakumatkalle vaan ;)

        Kyl niitä löytyy ihan Suomestakin. Sentakia ei tarvii matkustella.


      • taas tuli turpiin
        jytymamma9 kirjoitti:

        Kyl niitä löytyy ihan Suomestakin. Sentakia ei tarvii matkustella.

        "Tänä vuonna en löytänyt hyviä jauhoja, joten jäi sen herkuttelun vajaus. "

        anteeksi kun uskalsin antaa vinkin


      • .-..,.
        jytymamma9 kirjoitti:

        Kyl niitä löytyy ihan Suomestakin. Sentakia ei tarvii matkustella.

        Miten sä tutkit ne jauhot että ne olis hyviä.

        Jäi meinaan mietityttämään et avaatko kaupassa
        kaikki jauhopussit ja tutkit ne jotenkin?


      • .-...,-
        .-..,. kirjoitti:

        Miten sä tutkit ne jauhot että ne olis hyviä.

        Jäi meinaan mietityttämään et avaatko kaupassa
        kaikki jauhopussit ja tutkit ne jotenkin?

        Eihän näihin vastauksiin ja kyselyihin mikään pakko ole vastata,
        mutta olisit nyt kertonut miten selvität mitkä jauhot on hyviä
        ja mitkä huonoja.


      • Tälläläillä
        .-..,. kirjoitti:

        Miten sä tutkit ne jauhot että ne olis hyviä.

        Jäi meinaan mietityttämään et avaatko kaupassa
        kaikki jauhopussit ja tutkit ne jotenkin?

        Hän on ostanut yhden pussin talkkunajauhoja ja todennut ne tänä vuona huonoiksi.


      • mietisitä
        .-..,. kirjoitti:

        Miten sä tutkit ne jauhot että ne olis hyviä.

        Jäi meinaan mietityttämään et avaatko kaupassa
        kaikki jauhopussit ja tutkit ne jotenkin?

        Ilmeisesti hän ostaa jauhot


    • Kaupunkilainen

      Tuore kala melkein millä tavalla valmistettuna tahansa on herkkua. Perinneherkuista tulee kuitenkin mieleen sellainen, jota ei enää saa, koska tekijää ei enää ole: mummon piirakat.

      Niissä oli paperinohut kuori ja paljon täytettä, ja ne maistuivat parhaalta rapeina, suoraan uunista otettuina kylmän maidon kanssa, Täyte oli useammin perunaa kuin riisiä, koska me kaikki pidimme perunapiirakoista enemmän.

      Vältän tarkoituksella sanaa "karjalanpiirakka", koska mummolassakin puhuttiin vain piirakoista.

      Olen yrittänyt tehdä piirakoita itse kaiketi yhden kerran. Siitä voi päätellä, että en onnistunut kovin hyvin. Vertailukohde on myös aika kohtuuton, koska tiedän, etten harjoittelemallakaan yltäisi mummon tasolle tässä taidossa.

    • Hei kun keikuskelen

      Kala on hyvää, vaikka sen sullois suuhunsa missä muodossa tahansa ja miten vain tehtynä. Juuri merestä nostettua kalaa saa nykyään harvoin, ei ole enää sitä verkon nakkelijaa, joka toisi kotiin kalakasoja.

      On muitakin herkkuja toki.
      Lapsena äitini teki Klimppisoppaa. Kiesus kun oli hyvää. Se oli vähän kuin perunasoppa, mutta perunoitten sijaan oli klimppejä. Klimpeissä oli myös rusinoita, jotka kaivelin veks. Teki äitini myös kaljaklimppejä, oli hyvää oli oli, mutta enemmän tykkäsin siitä liha-klimppi-jutusta.

      Myös juustonjuoksuttimella juoksutettu joku ihme keitos oli hyvää. En tiedä tuon ruuan nimeä. Lautaselta sai lusikoida pehmoista "juustomössöä". Namskutaraaraa.

      Kun tuo klimppisoppa nyt aloituksen siivittämänä putkahti mieleeni, niin taidanpas tehdä täs joku päivä sitä.

      Laittakaa nyt hyvät ihimiset selostuksia noista ruuista, että mitä kummaa kummaa kummaa ne pitävät sisällään. Uteliaisuuteni nääs on vallan valloillaan.

      Mitä on Hapanlohko häh?
      Mitä on Piapo häh?
      Lanttukukko on kaiketi vähäköku kalakukko ilman kukkoa vai oliko se kalaa häh? :)

      • pieponen

        Piepoko?

        Mulle se on sitä, että talkkunajauhoja sekoitetaan kirnupiimään kera sokerin, eikä keitetä.


      • Hei kun keikuskelen
        pieponen kirjoitti:

        Piepoko?

        Mulle se on sitä, että talkkunajauhoja sekoitetaan kirnupiimään kera sokerin, eikä keitetä.

        Ah, sitäkö se on.
        Olipa mukavaa tietää, mikä ton sörsselin nimi on.
        Näet ja nimittäin mun mies söi sitä lähes alvariin. Lähes joka päivä.

        Hän söi myös talkkunaa sekoitettuna puolukkasurvokseen.
        Omituisia ruokia ne jotkut vapaaehtoisesti pistävät poskeensa :)


      • Terveisiä Lopelta
        pieponen kirjoitti:

        Piepoko?

        Mulle se on sitä, että talkkunajauhoja sekoitetaan kirnupiimään kera sokerin, eikä keitetä.

        ja vielä kun lisää mössöön mustikoita niin jo on herkku kohillaan


      • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        Ah, sitäkö se on.
        Olipa mukavaa tietää, mikä ton sörsselin nimi on.
        Näet ja nimittäin mun mies söi sitä lähes alvariin. Lähes joka päivä.

        Hän söi myös talkkunaa sekoitettuna puolukkasurvokseen.
        Omituisia ruokia ne jotkut vapaaehtoisesti pistävät poskeensa :)

        "Hei kun keikuskelen"

        Tarkoitit varmaan tuolla juustonjuoksutin herkulla, ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Siihen ei kyllä käytetä juoksutinta, vaan pelkkää ternimaitoa.

        Juoksuttimen kanssa tehdää kotijuusto, joka muotissa tiivistyy, herkkua sekin.

        Piaponi syö Viiliin sekoitettuna talkkunana jauhoja sekä sokeria.


      • jytymamma9 kirjoitti:

        "Hei kun keikuskelen"

        Tarkoitit varmaan tuolla juustonjuoksutin herkulla, ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Siihen ei kyllä käytetä juoksutinta, vaan pelkkää ternimaitoa.

        Juoksuttimen kanssa tehdää kotijuusto, joka muotissa tiivistyy, herkkua sekin.

        Piaponi syö Viiliin sekoitettuna talkkunana jauhoja sekä sokeria.

        Lanttukukko taas on keitetystä lantusta ja sianlihasta tehty kukko, ruiskuoreen. Kuten kalakukkokin. Hyvää....


      • Hei kun keikuskelen
        jytymamma9 kirjoitti:

        "Hei kun keikuskelen"

        Tarkoitit varmaan tuolla juustonjuoksutin herkulla, ternimaidosta tehtyä uunijuustoa. Siihen ei kyllä käytetä juoksutinta, vaan pelkkää ternimaitoa.

        Juoksuttimen kanssa tehdää kotijuusto, joka muotissa tiivistyy, herkkua sekin.

        Piaponi syö Viiliin sekoitettuna talkkunana jauhoja sekä sokeria.

        Hellout heitän jytynmammalle: Hello siis.

        Ehei, en tarkoittanut uunijuustoa.
        Uunijuustoon oon tutustunut vasta sitten, kun aloin seurustelemaan mun mieheni kans. Oon kaupungissa syntynyt ja elellyt, joten vastapoikineen lehmän maidosta en tiennyt hölän pöläystä.
        Uunijuustoa tein aikanani paljon omassa kodissa. Saatiin maitoa mieheni kotoa, jossa oli lehmiä vino pino.

        Kotijuustoa oon oppinut tekemään samaisessa paikassa. Mieheni äiti opetti sen teon ja monia kertoja juustoja paistelin karjakeittiössä. Siis voin sanoa, että pikkusen oli hikistä puuhaa. Naama oli paistamisen jälkeen tiiliskiven värinen :)

        Elikkä tuota juustonjuoksutinkeittoa söin lapsuuden kodissani. Äitini sitä teki.
        Jahka äitee muori mulle soittaa, varmaankin tapansa mukaan pian, niin on pakko kysyä, että mikä sen keiton nimi on.

        Talkkuna tuli kans tutuksi nuorena vaimona, kun mieheni sitä lappoi naamaansa. Ostin yhtenä jouluna hänelle joululahjaksi jopa oman Talkkuna-astian. Säilytysastian siis. Se oli savesta tehty (kuin kukkaruukku), jossa puinen kansi.
        Astian kylkeen maalasin joitakin koristeita ja isoilla kirjaimilla "talkkuna"-sanan. Tuli meinaan hieaaano kirso. Se on muistona vieläkin tuola kaapin perällä.


      • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        Hellout heitän jytynmammalle: Hello siis.

        Ehei, en tarkoittanut uunijuustoa.
        Uunijuustoon oon tutustunut vasta sitten, kun aloin seurustelemaan mun mieheni kans. Oon kaupungissa syntynyt ja elellyt, joten vastapoikineen lehmän maidosta en tiennyt hölän pöläystä.
        Uunijuustoa tein aikanani paljon omassa kodissa. Saatiin maitoa mieheni kotoa, jossa oli lehmiä vino pino.

        Kotijuustoa oon oppinut tekemään samaisessa paikassa. Mieheni äiti opetti sen teon ja monia kertoja juustoja paistelin karjakeittiössä. Siis voin sanoa, että pikkusen oli hikistä puuhaa. Naama oli paistamisen jälkeen tiiliskiven värinen :)

        Elikkä tuota juustonjuoksutinkeittoa söin lapsuuden kodissani. Äitini sitä teki.
        Jahka äitee muori mulle soittaa, varmaankin tapansa mukaan pian, niin on pakko kysyä, että mikä sen keiton nimi on.

        Talkkuna tuli kans tutuksi nuorena vaimona, kun mieheni sitä lappoi naamaansa. Ostin yhtenä jouluna hänelle joululahjaksi jopa oman Talkkuna-astian. Säilytysastian siis. Se oli savesta tehty (kuin kukkaruukku), jossa puinen kansi.
        Astian kylkeen maalasin joitakin koristeita ja isoilla kirjaimilla "talkkuna"-sanan. Tuli meinaan hieaaano kirso. Se on muistona vieläkin tuola kaapin perällä.

        Sepäs onkin sitten erikoine keitto. Ooottelen tietoo siitä.

        Anoppi teki aina "kakkaroita". Ne oli kuin karjalan piirakoita.
        Täytteitä oli marjoista aina, ylijäämä puuroihin saakka.
        Kaikki hän käytti uudelleen. Leipäressua teki kuivista leivänpaloista: veitsellä leikkeli ohuita siivuja ja paistoi pannulla rasvassa. Hyviä olivat.

        Piirakoitakin oli peruna/riisi ja tattari täytteisiä. Hän oli kyllä mestari. Opetti minutkin piirakoiden tekoon. Hämäläinenhän ei ollut ennen karjalanpiirakoita syönyt.


      • Terveisiä Lopelta kirjoitti:

        ja vielä kun lisää mössöön mustikoita niin jo on herkku kohillaan

        Vaikka olen Lopella asunutkin. En pidä mustikkamössöstä....;)


      • sitroen.
        Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        Hellout heitän jytynmammalle: Hello siis.

        Ehei, en tarkoittanut uunijuustoa.
        Uunijuustoon oon tutustunut vasta sitten, kun aloin seurustelemaan mun mieheni kans. Oon kaupungissa syntynyt ja elellyt, joten vastapoikineen lehmän maidosta en tiennyt hölän pöläystä.
        Uunijuustoa tein aikanani paljon omassa kodissa. Saatiin maitoa mieheni kotoa, jossa oli lehmiä vino pino.

        Kotijuustoa oon oppinut tekemään samaisessa paikassa. Mieheni äiti opetti sen teon ja monia kertoja juustoja paistelin karjakeittiössä. Siis voin sanoa, että pikkusen oli hikistä puuhaa. Naama oli paistamisen jälkeen tiiliskiven värinen :)

        Elikkä tuota juustonjuoksutinkeittoa söin lapsuuden kodissani. Äitini sitä teki.
        Jahka äitee muori mulle soittaa, varmaankin tapansa mukaan pian, niin on pakko kysyä, että mikä sen keiton nimi on.

        Talkkuna tuli kans tutuksi nuorena vaimona, kun mieheni sitä lappoi naamaansa. Ostin yhtenä jouluna hänelle joululahjaksi jopa oman Talkkuna-astian. Säilytysastian siis. Se oli savesta tehty (kuin kukkaruukku), jossa puinen kansi.
        Astian kylkeen maalasin joitakin koristeita ja isoilla kirjaimilla "talkkuna"-sanan. Tuli meinaan hieaaano kirso. Se on muistona vieläkin tuola kaapin perällä.

        Ettei olisi ollut juhannusjuustoa?

        Ja ainut oikea talkkuna on ohrajauhoista tehty puurotalkkuna. Pohjanmaalla, Savossa ja Kainuussa sitä tehdään. Muut on mitä lienee, vaikka nimi on sama.
        Taitaa muuten se tiibettiläisten tsampa olla aika tarkkaan samaa kuin puurotalkkuna.


      • piapo on talkkunaa

    • Pirre*

      Karjalanpaisti ja -piirakat ehdottomasti, ja on perunavellikin hyvää :)

    • Inhokkini laitan myös. Jossakin, olisko Porin suunnalla ovat jonkun herkkua.

      Puljonki. Suolainen sianliha keitetään kypsäksi liemi suurustetaan vehnäjauhoilla. Yök!

      Kaljavelli. Ylijäämä itse tehdystä kaljasta keitetään, maustetaan sokerilla ja suurustetaan perunajauhoilla. Yök!

      • Hei kun keikuskelen

        Mutta kertakaikkisen kertakaikkiaan, oletko kuullut ruispuurosta, johon on sekoitettu suolakalaa. Siis käsittämätöntä sianruokaa. Pelkkä ajatuskin saa ihokarvani törrölleen. Kaipa on jotain karjalaista "herkkua", koska mieheni mummu tapasi sitä tehdä. Huh.


      • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        Mutta kertakaikkisen kertakaikkiaan, oletko kuullut ruispuurosta, johon on sekoitettu suolakalaa. Siis käsittämätöntä sianruokaa. Pelkkä ajatuskin saa ihokarvani törrölleen. Kaipa on jotain karjalaista "herkkua", koska mieheni mummu tapasi sitä tehdä. Huh.

        Ohhoh.
        Enpä ole kuullut saati nähnyt. Anoppi oli karjalaine, muttei kyllä moista "herkkua" koskaa tehny.

        Niitähän on karjalassakin eri paikkakunnilla erilaiset pöperöt.


      • Kaupunkilainen
        jytymamma9 kirjoitti:

        Ohhoh.
        Enpä ole kuullut saati nähnyt. Anoppi oli karjalaine, muttei kyllä moista "herkkua" koskaa tehny.

        Niitähän on karjalassakin eri paikkakunnilla erilaiset pöperöt.

        Kyllä meidänkin mummolassa syötiin ruispuuro ruispuurona (se olikin muuten hyvää, sileää ja pitkään haudutettua, eikä kokkareista niin kuin koulun puuro) ja silakat silakoina. Ei kalapuuro ainakaan mikään yleiskarjalainen ruoka ole ollut.

        Minun inhokkiruokani, jota onneksi ei koulun jälkeen ole tarvinnut syödäkään, oli makaronivelli.


      • Hei kun keikuskelen
        Kaupunkilainen kirjoitti:

        Kyllä meidänkin mummolassa syötiin ruispuuro ruispuurona (se olikin muuten hyvää, sileää ja pitkään haudutettua, eikä kokkareista niin kuin koulun puuro) ja silakat silakoina. Ei kalapuuro ainakaan mikään yleiskarjalainen ruoka ole ollut.

        Minun inhokkiruokani, jota onneksi ei koulun jälkeen ole tarvinnut syödäkään, oli makaronivelli.

        "Kaupunkilainen"

        Makaronivelli on hyvää. Tein silloin tällöin sitä, kun lapset olivat pieniä.
        Jokunen vuosi sitten puhuin nuorimman pojan kans puhelimessa ja tuli puhe makaronivellistä. Neuvoin sen teon ja hän sitten oli ruvennut sitä tekemään.

        Hetken kuluttua kännykkääni tuli tekstiviesti: "Voiks makaronivelliä syödä haarukalla ja veitsellä."

        Että että että mua nauratti tuo viesti. Soitin hänelle ja hän kertoi, että kumottuaan kattilasta "vellin" kokonaisena mölttinä lautaselle, se näytti kuin aivot olis lautasella.:)


      • Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        "Kaupunkilainen"

        Makaronivelli on hyvää. Tein silloin tällöin sitä, kun lapset olivat pieniä.
        Jokunen vuosi sitten puhuin nuorimman pojan kans puhelimessa ja tuli puhe makaronivellistä. Neuvoin sen teon ja hän sitten oli ruvennut sitä tekemään.

        Hetken kuluttua kännykkääni tuli tekstiviesti: "Voiks makaronivelliä syödä haarukalla ja veitsellä."

        Että että että mua nauratti tuo viesti. Soitin hänelle ja hän kertoi, että kumottuaan kattilasta "vellin" kokonaisena mölttinä lautaselle, se näytti kuin aivot olis lautasella.:)

        Voi hyvä ihme. Meni puuroks.
        Se on kyllä hyvää, vaikka harvoin tulee enää velliä tehtyä.

        Kouluajalta muista helmivellin, minulle kiusaus mielessä sanottiin, että se on sammakon kutua. Ei oikein siis maistunu..


      • :))
        Hei kun keikuskelen kirjoitti:

        "Kaupunkilainen"

        Makaronivelli on hyvää. Tein silloin tällöin sitä, kun lapset olivat pieniä.
        Jokunen vuosi sitten puhuin nuorimman pojan kans puhelimessa ja tuli puhe makaronivellistä. Neuvoin sen teon ja hän sitten oli ruvennut sitä tekemään.

        Hetken kuluttua kännykkääni tuli tekstiviesti: "Voiks makaronivelliä syödä haarukalla ja veitsellä."

        Että että että mua nauratti tuo viesti. Soitin hänelle ja hän kertoi, että kumottuaan kattilasta "vellin" kokonaisena mölttinä lautaselle, se näytti kuin aivot olis lautasella.:)

        @Hei kun keikuskelen

        Witsi kun sinua on mukava lukea, varsinkin näin hyvällä päällä.
        Äidin keittämää makaronivelliä on minullakin ikävä, myös huitusellaista, kuin monia muitakin ruokia. Laiskuusko lie vallannut alaa, miksei niitä tule itsellänikin keiteltyä.

        Poika oli keittänyt vellin liian lyhyeen maitoon. :))


    • oi niitä aikoja

      Maitokaali oli hyvää kun koulusta tuli pakkaspäivänä,ruisleivän kera.

    • pepusta muttia

      Lyhytperinneruoka on pizza ja hampurilainen, sushikin.
      Mieliruoka on melkein kaikki ruoka.

      Pitkäperinneruokaa on rössypottu, leipäjuusto ja vähän etempää pepu.

    • nam

      Tilliliha, kunhan se on kunnolla tehty. Tiedän että monet sitä inhoavat syystä tai toisesta, mutta minä olen pitänyt siitä aina.

      • ruisrieskaa

        Joo, oikea tilliliha tehdään vasikanlihasta. Kastike erikseen ja siinä reilusti tilliä ja etikan maku. Lapsuudenkodin tilliliha on minunkin lemppareita. Perinneruoka ei ehkä niinkään. Itse muistan, että mummo teki pyöreitä, lituskaisia ruisrieskoja, nimeä en tiedä, mutta hyviä olivat. Kotona äiti teki juhannukseksi ohrasuurimoista rieskaa. Se kai oli perinneruokaa, kun itsekin sitä teen aina juhannusen alla.


    • hälläpyörä

      Pippa ja sianpääsyltty.

    • onhan näitä

      Ruismarjapuuro,keitin just eilen.Graavi lohi,nam. Ja perinneruuista maitopottu,lapsena sitä syötiin,sekä tirripaisti. Maitopotussa keitetään ensin potut vedessä,vesi veks ja laitetaan maitoa ja kiehautetaan,voita ripaus ja sipuliakin voi laittaa.Tirripaisti,käristetään läskisiä sian siivuja valurautapannussa,sitten siinä sulaneessa läskissä kastetaan leivänpalasia jossa on voita päällä ja suuhun.
      Kolesteroolipommi varmaan,mut ei aateltu silloin.
      Se piti miehen tiellä ja naisenkin navetassa,ei tullu heti nälkä.
      Toista se on nyt kun saa varoa joka suupalaa herkuista puhumattakaan.Jo ajatuskin lisää kilon ; ))
      Ja jos vielä saa lisätä niin kunnon riisipuuro,pitkän kaavan mukaan keitettynä.

    • Eipä ole muistoja sota-ajasta, saati maa-taloudesta.
      Kaupasta ostettiin ja laitettiin.
      Muistaakseni Hirvenkin satunnaisen paistin vei äiti karjalais-evakolle paistettavaksi.
      Hyvin muistan kuitenkin Ahvenet, joita ongittiin ja pikku nuotiolla paisteltiin.
      H.

    • mimmimummi*

      Katselin tuossa kaupan mainoslehtistä...ja mietin kuinka paljon meillä on ihania juureksia näin syksyllä... perunat..porkkanat..punajuuret..lantut..kaalit..ym..
      Rosollikin taitaa olla perinneruokiin lukeutuvaa...ainakin jouluruokiin. Rosolliakin voisi tässä syksylläkin tehdä lisukkeeksi.. ja vaikka porkkanalaatikoa..nuorempi sukupolvi ei käytä näitäkään enää paljoakaan.
      Siitä klimppisopasta muistan mummoni..joka oli tosi hyvä ruuanlaittaja.. hän teki kaalikeiton jossa käytettiin vähän rasvaisempaa osaa naudasta ja aikuisia varten muutaman tällaisen palleron sinne...jauhoista ja kananmunista...

    • 19-6

      Perinne herkku???

      Ei köyhillä ole ollut mitään herkkuja. Kartanoiden äidit täällä lämpimikseen kirjoittelee....

      • popsi porkkanaa

        Vai ei ole herkkuja? Kaupat pullistelevat näin syksyisin herkullisia ja halpoja vihanneksia, yhtenä esimerkkinä.
        Mutta kun pizza on niin helppo.


      • 16-18
        popsi porkkanaa kirjoitti:

        Vai ei ole herkkuja? Kaupat pullistelevat näin syksyisin herkullisia ja halpoja vihanneksia, yhtenä esimerkkinä.
        Mutta kun pizza on niin helppo.

        Oletko nolla????

        Mitä pullistelivat kaupat 40-50 luvulla, siitä oli kysymys ei siitä mitä tänään!

        Miksi nollat ovat esillä 60 ?


      • Ingentingen
        16-18 kirjoitti:

        Oletko nolla????

        Mitä pullistelivat kaupat 40-50 luvulla, siitä oli kysymys ei siitä mitä tänään!

        Miksi nollat ovat esillä 60 ?

        Sinä se nolla olet. Miten viitsit aina jankuttaa samaa nollaa ja suomi-apinaa. Laajenna sanavarastoasi ja kirjoita selvinpäin.


      • 1 x 0 = 0
        16-18 kirjoitti:

        Oletko nolla????

        Mitä pullistelivat kaupat 40-50 luvulla, siitä oli kysymys ei siitä mitä tänään!

        Miksi nollat ovat esillä 60 ?

        Ei ole miljoonaa ilman monta nollaan. Ilman nollia on vain 1 = yksi.
        Saa yksin yskiskellä.


      • 9-11
        1 x 0 = 0 kirjoitti:

        Ei ole miljoonaa ilman monta nollaan. Ilman nollia on vain 1 = yksi.
        Saa yksin yskiskellä.

        Nyt muistan äitini keräsi leipiä ja niitä tuli ajalla, hän keitti niitä maidossa tuli tosi hyvää.

        Valitan apinoita täällä 60 jotka eivät ole eläneet elämää, vain Suomi nollien hyvää elämää toivon sen loppuvan.

        Veteraanit kuinka kauan apinan elämä jatkuu???? siis veteraanin!


      • 13-7
        9-11 kirjoitti:

        Nyt muistan äitini keräsi leipiä ja niitä tuli ajalla, hän keitti niitä maidossa tuli tosi hyvää.

        Valitan apinoita täällä 60 jotka eivät ole eläneet elämää, vain Suomi nollien hyvää elämää toivon sen loppuvan.

        Veteraanit kuinka kauan apinan elämä jatkuu???? siis veteraanin!

        Veteraaneille toivon kituliasta loppua elämälle.


      • Svärjeääliö
        13-7 kirjoitti:

        Veteraaneille toivon kituliasta loppua elämälle.

        Kyllä täällä pitäisi olla alkosuodatin tuollaisille surkimuksille, nollan jankkaajille.


      • hyvää oli
        9-11 kirjoitti:

        Nyt muistan äitini keräsi leipiä ja niitä tuli ajalla, hän keitti niitä maidossa tuli tosi hyvää.

        Valitan apinoita täällä 60 jotka eivät ole eläneet elämää, vain Suomi nollien hyvää elämää toivon sen loppuvan.

        Veteraanit kuinka kauan apinan elämä jatkuu???? siis veteraanin!

        Paistelin kerran kuivat leivät maidossa liottamisen jalkeen voissa ja tarjosin muun ruuan ohessa. Ruokapöydässäni istunut ulkomaan elävä ihastui kovasti leipiin ja kyseli reseptiä antaakseen sen kokkiystävälleen. Joillekin maistuu kuivatkin leivän kannikat.


    • hmpf

      Ruoka joka varmaan jää mun lasten mieleen äidin sapuskana, taitaa olla paistettu hernekeitto. Tai on meillä toiselta suvulta saatu pääsiäis-pasha resepti, sen osaan tehdä kun se ei vaadi hellaa.

      Mutta on mulla oikea aarrekin. Isoisän äidin keittokirja vuodelta 1905, missä on mukana hänen omat pikku lappuset. Lisäksi mulla on pikkuleipäresepti isoäidin äidiltä, johon tulee pullataikinaa. Ihanat, suussa sulavat ja varsinkin kahvin kanssa.

      Meillä oli pitkään aina 5 sukupolvea hengissä. Muistan vielä isoäidin äidin varsin hyvin. En ole hänen perinteitä jatkanut lapsille - kamferitippoja sokeripalalla :)) tai pullasiivu johon levitettiin sentin verran voita.

      • 19-18

        Niin hyvässä Suomessa.


      • 4-12
        19-18 kirjoitti:

        Niin hyvässä Suomessa.

        kiitos yllä pidolle....


      • hmpf
        19-18 kirjoitti:

        Niin hyvässä Suomessa.

        Se on kyllä totta että ero Suomen eri kolkissa on varmasti ollut valtavat.

        Itekin valitan vähän väliä kun ruoka on nykyisin taas kallistunut (uppoaa kohta) mutta me ei tänä päivänä edes tiedätä miten elää kun ruokaa ei vaan ole. Nykyisin saa roskiksistakin hitto vie enemmän kuin joskus sodan jälkeen.


    • reppuriika

      Muistan lapsuudestani palvatun vasikan tai mullikan lämpöisen lihan. Syksyllä teurastettiin vasikka ja suolatut lihat palvattiin sitten kuumassa savusaunassa. Oli se herkkua kun lihat sitten haettiin isän vanhempien palvisaunasta ja sitten ´lämpöistä lihaa syötiin iltapalalla.
      Sitten jakossa lihasta tehtiin keittoa, paistettiin voirasvassa paistinpannulla ja syötiin perunamuusin ja pannussa hyllyvän voirasvakastikkeen kera.
      Hyvää oli myös kun äiti keitti porrkkanakuutioita ja paistoi sitten kuutiot voirasvassa paistinpannulla lisäten vielä sokeria. Yleensä se oli lisuke.
      Sitten omatekoinen syltty tai alatoopi vasikan sorkista ja päästä. Keitto hiilloksella kärvennetystä teerestä taikka metsosta, ja puolukkaperunarönttönen oli äidin tekemänä todella ihanaa. Listaa voisi jatkaa.
      Ei kaikki syötävä kovin terveellistä ollut, mutta tuhtia ruokaa ennen syötiin.

      • -ennen vanhaan-

        Tuli ihan vesi kielelle tuosta palvatusta lämpimästä lihasta jota syksyisin kotona syötiin ja äidin tekemästä aladoopista.

        Ternimaidosta tehtiin uunijuustoa tai keitettiin juustokeittoa.
        Lanttu- tai perunakukkoa tehtiin leivän leipomispäivänä. Vieläkin muistan mille tuoksui havuluudalla puhdistettu leivinuuni ennen leipien paistamista ja se lämpimän leivän tuoksu.

        Lauantaisin leivottiin pullaa ja tuoretta pullaa syötiin saunakahveilla. Tupa oli puhdas siivouksen jäljiltä.

        Äiti leipoi joskus isoja piirakoita joista leikattiin pala ja voita päälle. Piirakat olivat joko ohra- tai riisipuuro täytteellä

        Muistan lapsuudessani syöneeni erään karjalaismummon paistamia sultsinoita.


    • ...

      Öylätti

      =DW=

      • hyvä herkku


    • Kaveri hetki sitten soitteli tuolta saaresta, tekivät ruokaa aamulla merestä nostetuista siioista irrotetuista fileistä...

      Miulla on liedellä just tattikastike, vihannesten päälle tulossa...

      • Mitätönn

        Ai että sinä pidät itseäsi erikoisena.....


    • virva-tuulia***

      Tuli mieleeni yksi hyvä muikkusäilyke. Muikkuja savustetaan hieman, minkä jälkeen ne purkitetaan. Päälle kaadetaan tomaatti-mauste- öljyliemi ja kannet kiinni. Kuumennetaan uunissa tai vesihauteessa.

      Ei tarvitse muuta kuin perunoita lisäksi. katike tulee purkin sisällöstä. Itse en ole noita koskaan tehnyt, mutta maistanut olen ja hyvää on.

      • ...

        Painekattila.

        En tarkemmin tiedä, miten toimii. Tuolla erämaassa aikanaan yks vanhempi kundi teki kalasäilykkeitä. Sillä oli sellainen pontikkapannun näköinen pönttö, jossa jokin mittari, mustaakseni kaasulla kuumensi sitä pohjasta. Pieni kala, mitä lie särkiä olleet, tomaatipyrettä, mausteita, mitä lie laittanut. Aikansa tuhras siinä hommassa ja tuloksena oikein maukasta kalasäilykettä. Ainakin erämaaolosuhteissa näkkileivän päällä, mutta se teki sitä kalaa siis kotikäyttöön, se kun oli innokas kalamies ja kalansyöjä, verkot vedessä kun muija vielä purkaa rojuja toisesta veneestä ;D

        =DW=

        =DW=


      • virva-tuulia***
        ... kirjoitti:

        Painekattila.

        En tarkemmin tiedä, miten toimii. Tuolla erämaassa aikanaan yks vanhempi kundi teki kalasäilykkeitä. Sillä oli sellainen pontikkapannun näköinen pönttö, jossa jokin mittari, mustaakseni kaasulla kuumensi sitä pohjasta. Pieni kala, mitä lie särkiä olleet, tomaatipyrettä, mausteita, mitä lie laittanut. Aikansa tuhras siinä hommassa ja tuloksena oikein maukasta kalasäilykettä. Ainakin erämaaolosuhteissa näkkileivän päällä, mutta se teki sitä kalaa siis kotikäyttöön, se kun oli innokas kalamies ja kalansyöjä, verkot vedessä kun muija vielä purkaa rojuja toisesta veneestä ;D

        =DW=

        =DW=

        Olen kuullut joidenkin tekevän sähkö- tai leivinuunissa särjistä.
        Tämä sanoi tekevänsä vanhanajan muuripadassa nuotiolla muikuista. Vain omaan tarpeeseen, ei myyntiin.


      • Tase pappa
        ... kirjoitti:

        Painekattila.

        En tarkemmin tiedä, miten toimii. Tuolla erämaassa aikanaan yks vanhempi kundi teki kalasäilykkeitä. Sillä oli sellainen pontikkapannun näköinen pönttö, jossa jokin mittari, mustaakseni kaasulla kuumensi sitä pohjasta. Pieni kala, mitä lie särkiä olleet, tomaatipyrettä, mausteita, mitä lie laittanut. Aikansa tuhras siinä hommassa ja tuloksena oikein maukasta kalasäilykettä. Ainakin erämaaolosuhteissa näkkileivän päällä, mutta se teki sitä kalaa siis kotikäyttöön, se kun oli innokas kalamies ja kalansyöjä, verkot vedessä kun muija vielä purkaa rojuja toisesta veneestä ;D

        =DW=

        =DW=

        Nykyisin on saatavilla ainakin hyvin varustetuista K-Marketeista säilykkeinä purkitettua särkeä. Tuosta ei enää kalan maku parane, totean vanhana kalan suurkuluttajana. On meinaan HYVÄÄ.
        Hinta on vaan niin sieluttoman korkea, jotta ostamatta jää meikäläiseltä. Yli kolmekymppiä tulee Särjelle kilohintaa. Mutta - maku on kohdallaan.


      • ...
        Tase pappa kirjoitti:

        Nykyisin on saatavilla ainakin hyvin varustetuista K-Marketeista säilykkeinä purkitettua särkeä. Tuosta ei enää kalan maku parane, totean vanhana kalan suurkuluttajana. On meinaan HYVÄÄ.
        Hinta on vaan niin sieluttoman korkea, jotta ostamatta jää meikäläiseltä. Yli kolmekymppiä tulee Särjelle kilohintaa. Mutta - maku on kohdallaan.

        Kalapullia

        Särki kyllä hyvä kala, ongelmana ruodot, tympeitä syödä. Aikanaan kun kakarana ongittiin, ne syötetiin kanoille. Kainuussa kuivasivat särkiä langoilla ja hapankalaa niistä kai on tehty. Mua ihmetyttänyt, miksi niistä ei tehdä kalapullia, tai siis yleensäkään käytetä hyödyksi pelkkänä materiaalina.

        Särkeä piisannut aika hyvin ja sitä kalastetaan roskakalana pois vesistöistä. Ei hajuakaan, syötetäänkö niitä nykyään minkeille vai minne, mutta hyvä kala ihmisravinnoksi, huonosti hyödynnetty.

        =DW=


    • korven kasvatti

      Kun olin noin 10 v ja tulin koulusta,äiti oli laittanut silläaikaa uunilaatikon isoon leivinuuniiin,sianlihasiivuja perunaviipaleitten kans kerroksittain,sipulia ja ne päällimmäiset siivut oli hieman ruskistuneita ja parhaita.

      Ja sitten isossa kattilassa marjavelliä,sekin muhinut uunissa.Ei voinut olla juhlavampaa tunnetta kun pääsi ruokapöytään. Muistan myös palvatun lihan,saunan lämmössä kypsytetyn,siitä puukolla ohuita siivuja maistiaisiksi.

      Omatekoinen ei tullut varmaankaan paljon maksamaan,olihan vihannekset sun muut omasta pihapiiristä.Eikä ollu kaupat kulman takana,eikä tarjontakaan runsas.

    • sitroen.

      Kuka muu on syönyt kampsuja?
      Minusta ne olivat hyviä. Viimeksi sain niitä reilusti yli 50 vuotta sitten...

    • RosaLiiin

      En tiedä onko parempaa, mutta ainakin hyvää.

      Elämä kahden erilaisen ruokaperinteen vaikutuspiirissä on jättänyt lähtemättömän jälkensä.

      Äitini piti aina karjalaisia piirakkakekkereitä, varsinkin ulkomaalaisille vierailleen, oli karjalanpiirakoita, sultsinoita, sulhaspiirakoita ja pyöröitä jos minkälaisia, ja niiden höysteenä oli tietysti karjalanpaistia, yhdistelmästä karjalanpiirakka karjalanpaisti pidän vielä tänäänkin.

      Savolaisesta perinteestä ei kalakukko kylläkään saanut vastakaikua, jotenkin ajattelin, että leipä leipänä ja kala kalana. muuten rieskat ja varsinkin rantakala ovat mahottoman hyviä ruokia savossa. kesäisin juhlan kuin juhlan vakiherkkua.
      Tappaiskeitto on hyvää, kun on ensin sian perässä juossut ja varsinkin tuoreista sisäelimistä kun sen pääsee valmistamaan, mitään mykyjä en tosin osaa sekaan vääntää.
      Nykyisin pitää tilata tarpeet tappaiskeittoon, no joskus jostain marketista niitä saattaa löytää.

      Lemillä sijaitsevassa ravintolassa tarjotaan leminsärää, ainoana ruokalajina vain sitä, se on hyvää ja aitoa perinneruokaa, vanhalla perinteen mukaisella tavalla valmistettua lihaa, ja siihen ravintolaan on mukava viedä vieraansa.

      • ...

        Särä

        Aiheesta olut kai aiemminkin. Mua kiinnostais särä. Se vaan siitä hankala ruokalaji, mun käsittääkseni se pitää tilata aiemmin, valmistaminen kestää haudutuksineen kauan. Olen juu joskus käynyt Lemillä ja näin annoin silloin itselleni ymmärrettävän.

        Noissa ns. perinneruuissa kiehtoo yksinkertaiset reseptit. Aineet simppeleitä, maut erottuvia ja selkeitä. Näin kaikilla kansoilla. Suomessa jotain kalaa käsitellään joskus monimutkaisesti ja syödään hankalien lisukkeiden kanssa. Periaatteessa paistetut silakat, pottuvoi ja puolukkasurvos on ihan kurmee ruokaa. Vaan kunnollista sellaista ei oikein kaikista ravintoloista saa, enkä itekkään viitsi alkaa perkaamaan silakoita, paljon helpompi ostaa mautonta valmiiksi fileoitua kalaa.

        =DW=


      • RosaLiiin
        ... kirjoitti:

        Särä

        Aiheesta olut kai aiemminkin. Mua kiinnostais särä. Se vaan siitä hankala ruokalaji, mun käsittääkseni se pitää tilata aiemmin, valmistaminen kestää haudutuksineen kauan. Olen juu joskus käynyt Lemillä ja näin annoin silloin itselleni ymmärrettävän.

        Noissa ns. perinneruuissa kiehtoo yksinkertaiset reseptit. Aineet simppeleitä, maut erottuvia ja selkeitä. Näin kaikilla kansoilla. Suomessa jotain kalaa käsitellään joskus monimutkaisesti ja syödään hankalien lisukkeiden kanssa. Periaatteessa paistetut silakat, pottuvoi ja puolukkasurvos on ihan kurmee ruokaa. Vaan kunnollista sellaista ei oikein kaikista ravintoloista saa, enkä itekkään viitsi alkaa perkaamaan silakoita, paljon helpompi ostaa mautonta valmiiksi fileoitua kalaa.

        =DW=

        Särästä muuten, se valmistetaan Lemillä yhä isoissa uuneissa ja puukaukaloissa
        aivan kuten ennen.
        Sitä herkkua voi siellä ravintolassa santsata niin monta kertaa kun haluaa.
        En muista mikä oli silloinen ennätys, eli kuinka useasti joku ulkomaalainen herrahenkilö oli sitä särää käynyt santsaamassa, useita kumminkin...


      • 11-12
        RosaLiiin kirjoitti:

        Särästä muuten, se valmistetaan Lemillä yhä isoissa uuneissa ja puukaukaloissa
        aivan kuten ennen.
        Sitä herkkua voi siellä ravintolassa santsata niin monta kertaa kun haluaa.
        En muista mikä oli silloinen ennätys, eli kuinka useasti joku ulkomaalainen herrahenkilö oli sitä särää käynyt santsaamassa, useita kumminkin...

        Jos osaan kääntääntää hänelle, ja osaan....

        Kiitos --DW.


      • Anonyymi
        ... kirjoitti:

        Särä

        Aiheesta olut kai aiemminkin. Mua kiinnostais särä. Se vaan siitä hankala ruokalaji, mun käsittääkseni se pitää tilata aiemmin, valmistaminen kestää haudutuksineen kauan. Olen juu joskus käynyt Lemillä ja näin annoin silloin itselleni ymmärrettävän.

        Noissa ns. perinneruuissa kiehtoo yksinkertaiset reseptit. Aineet simppeleitä, maut erottuvia ja selkeitä. Näin kaikilla kansoilla. Suomessa jotain kalaa käsitellään joskus monimutkaisesti ja syödään hankalien lisukkeiden kanssa. Periaatteessa paistetut silakat, pottuvoi ja puolukkasurvos on ihan kurmee ruokaa. Vaan kunnollista sellaista ei oikein kaikista ravintoloista saa, enkä itekkään viitsi alkaa perkaamaan silakoita, paljon helpompi ostaa mautonta valmiiksi fileoitua kalaa.

        =DW=

        Ai jaa, mutta tuota en ymmärrä että miten itse fileoitu kala olisi maukkaampaa kuin jossain toisessa paikassa jonkun muun fileoimana?
        Jos joutisit ns. sokkotestiin noista niin kuinkahan kävisi?


    • Anonyymi

      perinne herkkuni on piimämaito ja suolakurkku keitto.

    • Anonyymi

      Oma ”perinneherkkuni” on aina ollut raaka liha. Mikään ei ole sen parempaa helleherkkua, kun sika-nautajauheliha raakana nautittuna ja jo lapsesta asti😋

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3161
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1610
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1462
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1369
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1324
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      156
      1236
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1178
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1009
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe