Tuusulassa ollaan kiperän tilanteen edessä kun kysymys on lakkautetaanko Klemetsskogin koulu ja pannaanko ruotsinkielisiksi rekisteröityneet oppilaat samankokoiseen kouluun jossa suomenkielisetkin joutuvat käymään?
Ruotsinkielisillä on aina näitä etuoikeuksia jotka suomenkielisiltä puuttuvat. Vai eikö pieni 49 oppilaan koulu ruuhka-Suomessa ole etuoikeus?
Slutligt beslut i december
Klemetskogs skolas öde avgörs i december. Tills dess fortsätter föräldrar och Tusbybor att kämpa för skolan.
- Vi har bjudit in politiker till nästa möte med Hem och skola för att diskutera ärendet och visa dem skolan, berättar Monica Avellan från Tusby kommunfullmäktige (SFP).
Avellan har tidigare arbetat på Klemetskog skola och för henne är skolans öde en hjärtesak.
- Det är viktig att det här diskuteras aktivt hela hösten, säger hon.
Klemetskog skola har 49 elever och fyra klasser.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/04/tusbys-enda-svensksprakiga-skolas-framtid-hotad
Ruotsinkielisillä on aina näitä etuoikeuksia jotka suomenkielisiltä puuttuvat. Vai eikö pieni 49 oppilaan koulu ruuhka-Suomessa ole etuoikeus?
Slutligt beslut i december
Klemetskogs skolas öde avgörs i december. Tills dess fortsätter föräldrar och Tusbybor att kämpa för skolan.
- Vi har bjudit in politiker till nästa möte med Hem och skola för att diskutera ärendet och visa dem skolan, berättar Monica Avellan från Tusby kommunfullmäktige (SFP).
Avellan har tidigare arbetat på Klemetskog skola och för henne är skolans öde en hjärtesak.
- Det är viktig att det här diskuteras aktivt hela hösten, säger hon.
Klemetskog skola har 49 elever och fyra klasser.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/10/04/tusbys-enda-svensksprakiga-skolas-framtid-hotad
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miksei ne 49 ruotsinkielisiksi rekisteröitynyttä voi käydä koulua samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa? Eikö heidän sosiaaliset kyvyt vain siitä kasvaisi kun olisivat tekemisissä suomalaisten ja esim somalien kanssa.
Eihän suomenkielisetkään voi valita mistä etnisistä ryhmistä muut oppilaat ovat.
Luulisi että integraatio Suomen yhteiskuntaan olisi itsestään selvä tavoite myös näille 49:lle.
Ehkä suurin osa noista koululaisita oli suomenkielisiä kielikylpyoppilaita. Eihän kylvetyksestä tule mitään, jos keskustelee suomeksi välitunnilla ja tunnillakin.
Svenskspråkiga barn borde alltså behandlas på samma sätt som det gjordes med samerna,de förbjöds att använda sitt modersmål i skolan ?För fennona räcker det tydligen inte med gnällande om pakkoruotsi nu borde svenskspråkiga överge sin identitet och modersmål.....Vad jag vet får finskspråkiga barn undervisning på finska eller hur ?
En ensinkään ole aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että pienet koulut ja kyläkoulut pitäisi lakkauttaa tai että ne olisivat joku etuoikeus. Minusta pienissä kouluissa päinvastoin on hyvä opiskeluilmapiiri. Huolestuttaa tämä nykyinen kehitys kun pieniä kouluja lahdataan.
Yritit mukaovelasti väistää itse asian eli surujen suosimisen koulasioissaKIN.
Porvoossa suomalaisoppilaat on tungettu muutamaan jättikouluun ja suruoppilaat hajautettu moniin pikkukouluihin. Luokkakootkin vastaavat koulujen kokoja.
"En ensinkään ole aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että pienet koulut ja kyläkoulut pitäisi lakkauttaa tai että ne olisivat joku etuoikeus. Minusta pienissä kouluissa päinvastoin on hyvä opiskeluilmapiiri."
Aloittaja on edelleen sitä mieltä, että pieni koulu on etuoikeus 500-600 oppilaan koulua käyvään verrattuna. Oma opettaja suurinpiirtein jokaiselle joten se tulee yhteiskunnalle kalliiksikin mutta ei hätää kun ei tarvitse itse maksaa.
Bra fungerande mindre svenskspråkiga skolor stängs och ungarna flyttas till stora "skolfabriker "där de irrar omkring från plats till plats utan egna klassrum och med lärare som inte känner dem.Restan av dagen går sedan åt till väntande på bussar och timtals långa resor.
Sedan 2009 har Borgå lagt ner de svenska skolorna i Pellinge, Nygård, Ebbo, Skepparegatans skola, Svartså, Veckoski, Illby. Borgå toppar listan på de kommuner i landet som skrotar de svenska skolorna.
Den finska befolkningen har i stort varit inflyttade till de större stadsdelarna och därför har man naturligtvis byggt skolro där eleverna har funnits. Den svenska befolkningen i Borgå har bott där länge och har därför sedan den allmänna läroplikten infördes byggt upp ett skolnät i de olika byarna där man bott. Och detta skolnät skrotas nu av de finska majoritetspolitikerna.
När det flyttar nya finskspråkiga invånare till en ort som förut varit övervägande svensk,då måste de få fina nybyggda skolor.Inte duger de här gamla stängda svenskspråkiga skolbyggnaderna.Svenskspråkiga däremot får fortsätta i gamla mögelskadade ruckel.Fint ska det vara.
Jos suomenkielisiltä suomalaisilta poistettaisiin pakkoruotsin pakko ja suunattaisiinkin pakkoruotsiin menneet kustannukset siihen että suomenruotsalaiset saisivatkin tuolla rahalla suomenkielen opetusta, niin jokainen suomessa asuva suomenruotsalainen voisi saada oman henkilökohtaisen suomenkielen opettajan omaan kotiinsa.
Huomasitteko, miten Stan Saanila heilutti asiasta omaa "solmiotaan" uutisvuodossa?
Saanila mainitsi tuosta Klemetsskogin koulusta muun puheen yhteydessä, aivan siihen vaan laittoi muun puheen väliin.
Samalla lailla kuin Oras Tynkkynen sateenkaarisolmionsa.
Uutisvuodon repliikit eivät ole spontaaneja, vaan käsikirjoitettuja.
Saanila siis lisäsi omiaan väliin.
Onhan selvää, että koulun mainitseminen ei ole ollut käsikirjoituksessa.