Ruotsi pitää rekisteriä Suomessa syntyneistä ml. mustalaiset mm.

Tässä sitä rekisteriä olisi alkuun... ja tuksin kaikki on edes täällä luetteloituinakaan!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_ruotsinsuomalaisista
Tämä artikkeli on luettelo tunnetuista ruotsinsuomalaisista.



Mikael Aaro, jääkiekkoilija
Susanna Alakoski, kirjailija
Jan-Axel Alavaara, jääkiekkoilija
Dan Andersson, kirjailija
Jonas Andersson Junkka, jääkiekkoilija
Love Antell, muusikko
Petter Antti, jääkiekkoilija
Hasse Aro, TV-persoona
Heidi Avellan, journalisti
Mikael Backlund, jääkiekkoilija
Johan Becker, muusikko
Dan Berglund, muusikko
Hanna von Born, aatelinen
Josef Boumedienne, jääkiekkoilija
Miriam Bryant, laulaja
Anna-Lisa Bäckman, journalisti
Stina Ekblad, näyttelijä
Hans-Göran Elo, jääkiekkoilija
Kaa Eneberg, journalisti
Anna Maria Espinosa, muusikko
Gustaf Wilhelm Finnberg, taiteilija
Frans Mikael Franzén, runoilija
Mehdi Ghezali
Carl-Gustav Groth, lääkäri
Toini Gustafsson-Rönnlund, hiihtäjä

Jari Haapalainen, muusikko
Gabriel August Hagelberg, sotilas
Otto Julius Hagelstam, sotilas
Mika Hannula, jääkiekkoilija
Ronnie Hannula, jääkiekkoilija
Patti Hansén, mediapersoona
Johan Harju, jääkiekkoilija
Pekka Heino, TV-kasvo
Christopher Heino-Lindberg, jääkiekkoilija
Veijo Heiskanen, raviohjastaja
Hempo Hildén, muusikko
Osmo Hormia, tutkija
Jan Huokko, jääkiekkoilija
Frida Hyvönen, laulaja
Abraham Häggbladh, sotilas
Göran Hägglund, poliitikko
Kalle Hägglund, poliitikko
Carl Peter Hällström, kartograafikko
Peter Ingves, raviohjastaja
Stefan Ingves, talousnero
Kari Jaako, jääkiekkoilija
Ritta Jacobsson, kirjailija
Antti Jalava, kirjailija
Petteri Jalava, runoilija
Harry Järv, kirjailija
Anna Järvinen, muusikko

Charlotte Kalla, hiihtäjä
Robert Kangas, kirjailija
Toivo Kareketo, kirjailija
Lassi Karonen, soutu-urheilija
Mika Karppinen, muusikko
Stefan Ketola, jääkiekkoilija
Heikki Kirjavainen, poliitikko
Tuulikki Koivunen Bylund, piispa
Jorma Kontio, raviohjastaja
Kerstin Koorti, journalisti
Lennart Koskinen, piispa
Heikki Kotka, kirjailija
Jack S. Kotschack, elokuvatuottaja
Solja Krapu, kirjailija
Markus Krunegård, muusikko
Kalervo Kujala, kirjailija
Roger Kyrö, jääkiekkovalmentaja
Jarmo Lainio, professori
Linda Lampenius, viulisti
Riitta Larsson, journalisti
Ragnar Lassinantti, poliitikko
Nicklas Lasu, jääkiekkoilija
Tuomas Laustiola, näyttelijä

Mark Levengood, tv-persoona
Ernst Linder, kenraali
Hjalmar Linder, tuomari
Lill Lindfors, laulaja
Petri Liimatainen, jääkiekkoilija
Elina Linna, poliitikko
Katri Linna, juristi
Tanja Lorentzon, näyttelijä
Teddy Lučić, jalkapalloilija
Nina Lundström, poliitikko
Kristian Luukkonen, jääkiekkoilija
Mattias Luukkonen, jääkiekkoilija
Ben Malén, muusikko
Sune Mangs, näyttelijä
Markoolio, muusikko
Fredrik Mikko, jääkiekkovalmentaja
Roger Mikko, jääkiekkoilija
Ebba Munck, Folke Bernadotten äiti
Markus Mustonen, muusikko
Anders Mäki, jääkiekkovalmentaja
Eilert Määttä, jääkiekkoilija
Anton Mylläri, jääkiekkoilija
Jakob Mylläri, jääkiekkoilija
Leo Mylläri, urheiluvaikuttaja
Frida Nevalainen, jääkiekkoilija
Joakim Nevalainen, jääkiekkoilija
Patrik Nevalainen, jääkiekkoilija
Marcus Niemi, jääkiekkoilija
Mikael Niemi, kirjailija
Ville Niskanen, muusikko
Adolf Erik Nordenskiöld, maantieteilijä

Hejsan, asuin itsekin Ruotsissa 1970-80-luvun taitteessa, toki olen mukana luettloissa ja rekisteresissäkin koska olen tulevaisuudessa saamassa eläkettäkin Försekringskassan kautta Suomeen!
Ilman rekistereitä yms. en ehkä saisi karttuvaa eläkettäni - joka kasvaa edelleen korkoa ja kartuttaa ''perintö-osaani'' vaikka en fyysisemmin enää ole siellä läsnä!

Ja tarkasti ottaen omaan myös ruotsalaisia sukujuuria joita monilla kanta-ruotsalaisillakan ei ihan jokaisella ole Ruotsin historiassa! Olenko siis ruotsalainen jo syntyjään?! :)
Ja en tarkoita aikakautta Suomen kuulumista Ruotsin valtakuntaan aina vuoteen 1808-, jolloin maamme siirtyi itäiseen valtapiiriin, vuoteen 1917, jolloin myös suomalaiset olivat ruotsalaisia mutta suomea puhuvina, ja samoin Venäjän aikaan... venäläisiä jotka puhuivat suomea ja ruotsia!

Ja kun puhumme inkeriläisistä "paluumuuttajina" Suomeen, - kun heidän kantavanehmmat 1600-luvulta Ruotsin vallan ajalla Suomesta Inkerinmaalle siirtyneisiin savolaisiin n ja karjalaisiin uudisviljelijöihin viitataan - ollaan tässä kansain vaelluksessa monitahoisessa jatkumossa joka jatkuu edelleen ... joka puolella monin tavoin.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1361514610242
Miltä näyttää ruotsinsuomalainen?
Miltä näyttää ruotsinsuomalainen?

24.2.2013
^^^^^^^^^^^^^^

Keittiössä tiskiharja Mariskoolissa. Vessassa hiuslenksut Mariskoolissa.

Makuuhuoneen ikkunalaudalla on kaksi Aalto-vaasia. Toisen pohjalla pyörii ruuveja.

Kaikki tämä pikavilkaisulla, ja vielä kuusi Mariskoolia lisää. Vaikka Nadja Nieminen Mänty oli alkuun sitä mieltä, ettei hänen ja suomenkielisen Sisuradion toimittajan Jarmo Männyn kodissa ole mitään, mikä paljastaisi heidät ruotsinsuomalaisiksi.

"Mutta valtaosa näistä on lahjoja. Ainakin Mariskoolit", Nadja Nieminen Mänty sanoo.

Yläkertaan vievien portaiden alle on työnnetty kantele.

"Vaarin tekemä, Yli-Kiimingistä", Jarmo Mänty sanoo.

"Ja just siivottiin dvd-bokseja. Annettiin Spede Showt vanhemmilleni, mutta pidettiin Pasilat ja Ihmebantut", Nadja Nieminen Mänty sanoo.

Kahvit juomme Taika- ja Unikko-mukeista keinutuolissa keinuen, sunnuntaisen ruotsinsuomalaisten päivän kunniaksi.

Nadja Nieminen Mänty, 32, ja Jarmo Mänty, 37, ovat toisen polven ruotsinsuomalaisia.

Molempien vanhemmat tulivat maahan 1970-luvulla, suomalaisten toisessa isossa aallossa, joka tuli Ruotsiin jäädäkseen.

Eskilstunaan oli rakentunut vahva suomalaisyhteisö. Oli suomenkieliset luokat, ja arkea saattoi elää suomeksi. "Viiliä syötiin. Suomalaisuuteeni havahduin vasta lukiossa, kun muut suomalaiset hävisivät ympäriltä", Nieminen Mänty sanoo.

Nyt hän pohtii työkseen Ruotsin kansallista vähemmistöpolitiikkaa ja tekee siitä väitöskirjaa Tukholman yliopistossa.

Suomalaistaustaisia on Ruotsissa yli 700 000. He ovat Ruotsin suurin vähemmistö.

Tutkijat kiinnostuivat heistä jo varhain, sanoo kansatieteen professori Hanna Snellman Helsingin yliopistosta.

Snellman on kirjoittanut uuteen Maailman paras maa -kirjaan artikkelin, jossa hän käy läpi Nordiska Museetin arkistoista löytämäänsä suomalaissiirtolaisia taltioivaa aineistoa.

Tutkijat kiersivät 1970-luvulla selvittämässä, miten suomalaiset asuivat. Pohjapiirroksiin kirjattiin kodin esineet: Ryijy Suomesta. Mandoliini ja sombrero (Mallorcalta).

Ruotsinsuomalaisuuden tutkiminen on yhä vaikeaa, Nieminen Mänty sanoo. "Vähemmistössä on aina kahta samanaikaisesti, se on ristiriitaista."

Ja vähemmistöpolitiikan tavoitteet ovat ristiriitaisia: samaan aikaan sekä palautetaan vähemmistön kulttuuria että uudistetaan sitä. "Ja kaikkia kannustetaan puhumaan suomea, vaikka kuinka huonosti. Silti mikä tahansa kielitaito ei kelpaa, sillä aina täytyy saada lisävaroja siihen, että opitaan kieltä lisää."

Välillä tuntuu, että Ruotsissa puhutaan jo pakkosuomesta, Jarmo Mänty sanoo.

Ruotsissa on noin 450 000 suomea puhuvaa tai ymmärtävää. "Monille kieli on tunne, mutta voi olla identiteetiltään ruotsinsuomalainen, vaikkei osaisi suomea", Nadja Nieminen Mänty sanoo.

Ruotsinsuomalaisilla on ollut vuodesta 2000 virallinen vähemmistöasema. Se on muuttanut ruotsinsuomalaisuutta. "Vähemmistöpolitiikka muuttuu muun politiikan mukana", Nieminen Mänty sanoo.

Nyt kuuluu olla kova. Ruotsinsuomalaistenkin puheissa korostuvat juridiikka, byrokratia ja projektit. "Koko ajan isketään lakikirjalla päähän", Nieminen Mänty sanoo. "Lääninhallituskin painattaa nuorille taskukirjoja vähemmistölaista."

Ruotsinsuomalaisten vähemmistöasema on osa Ruotsin kasvutarinaa, Nieminen Mänty sanoo. "On kiinnostavaa, että suomalaisilta vei niin kauan päästä kansalliseksi vähemmistöksi. Mitä sinä aikana ehti tapahtua? Kieli hävisi, identiteetti rappeutui, syntyi häpeän kulttuuri." Jos katsoo mallia ruotsinsuomalaisista, myös muilla uusruotsalaisilla on edessään pitkä polku.

"Voisi päätellä, että Ruotsissa vähemmistö pitää ensin rapauttaa. Jos se sen kestää, se saa vähemmistöaseman, jolloin sitä aletaan elvyttää isolla rahalla. Aika jännä tapa ajatella äidinkielen merkitystä."

Anna-Liina Kauhanen HS
Eskilstuna

.
Ruotsinsuomalaiset saivat oman päivän Ruotsissa24.2.2013
Tausta Ruotsissa 712 000 suomalaistaustaista23.2.2013