Opamox koukussa

äippä

Olen syönnyt monta vuotta noita rauhoittavia lääkkeitä jotka on määrätty minulle paniikkihäiriöön...en voi elää ilman noita lääkkeitä vaikka haluaisin, vieroitusoireet ovat aivan kamalat=(

98

27887

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • doc

      Nyt omalle lääkärille ja vieroitus käyntiin. Paniikkihäiriöön oikea lääke (SSRI-lääke) ja Opamox ajetaan hiljalleen alas pikkuhiljaa viikoittain vähentäen.

      • häiriö

        Itselläni ainakin SSRI-lääke sen häiriön laukaisi aikoinaan..


      • Anonyymi

        Hyvä...pärjäät kyllä
        ..


    • Pessi

      Yli 10 vuotta syönyt. Joskus 1993 lääkäri määräsi lopputilistä ja muista elämisen ongelmista johtuvaan ahdistukseeen ja masennukseen. Lisäksi tuli resepti Seroniliä tai vastaavaa. Reseptejä kirjoitettiin nämät 10 vuotta (mielenterveystoimiston psykiatri). Mielialalääkkeen nimi ja "väkevyys" vaihtelivat vuosien myötä. Koskaan en niillä havainnut vaikutusta. Söin mielialalääkkeitä turvatakseni bentsojen saannin.

      Annos kasvoi. Loppuaikoina laskin, että 120 mg:lla tulisi toimeen. Se jo tietysti edellyttää useampia lääkäreitä. Terveyskeskus, yksityiset.

      Opamox/Oxepam/Ogaminesta oli tullut ongelma. Yhtään ei helpottanut asiantuntijoiden varoitukset vieroitusoireista ja kehoitukset hitaaseen alasajoon.

      Olen lisäksi alkoholisti. Pillerin puolitukset eivät onnistuneet kuten ei taannoin onnistunut juodun alkoholimäärän vähentäminenkään.

      Alkoholista pääsin 2001 päivä kerrallaan ja AA:n tuella. Testasin samaa ohjelmaa tähän toiseen addiktiooni. Kertarysäyksellä poikki. Nyt vuosi kuivilla. Vieroitusoireita tuli, muttei niin pahoja kuin oli varoiteltu. Pahinta ja pitkäkestoisinta oli varmaan "turhuuksien turhuus" olotila. Mikään ei kiinnostanut.

      Mutta sekin on mennyt ohi. Ei kait mitään nopeaa tietä olekaan. Vähän kuin krapula. Sitä pidempään kestää mitä pidempään on juonut.

      • pillereistä eroon haluava

        Luin teidän viestejä ja totesin purkki kädessäni, että en taida sittenkään jatkaa kyseisellä lääkkeellä. Olen ottanut kyseistä lääkettä vasta muutaman kerran ja vain illalla. Onko näin, että riippuvuus tulee jos ottaa vain kerran iltaisin yhden tabletin ja mikäli näin, niin voisitteko ehdottaa jotain muuta vaihtoehtoa?


      • Koukussa
        pillereistä eroon haluava kirjoitti:

        Luin teidän viestejä ja totesin purkki kädessäni, että en taida sittenkään jatkaa kyseisellä lääkkeellä. Olen ottanut kyseistä lääkettä vasta muutaman kerran ja vain illalla. Onko näin, että riippuvuus tulee jos ottaa vain kerran iltaisin yhden tabletin ja mikäli näin, niin voisitteko ehdottaa jotain muuta vaihtoehtoa?

        Jos otat joka ilta, niin sanoisin että tulee. Et saa pian unta ilman pilleriä.


      • opa
        pillereistä eroon haluava kirjoitti:

        Luin teidän viestejä ja totesin purkki kädessäni, että en taida sittenkään jatkaa kyseisellä lääkkeellä. Olen ottanut kyseistä lääkettä vasta muutaman kerran ja vain illalla. Onko näin, että riippuvuus tulee jos ottaa vain kerran iltaisin yhden tabletin ja mikäli näin, niin voisitteko ehdottaa jotain muuta vaihtoehtoa?

        jos ottaa iltaisin säännöllisesti opamoxin unen saamiseks nii kyllä siihen tulee jonkunmoinen riippuvuus,ainakin tapa.unen saamiseen auttaa ainakin minulla reipas ulkoilu ja kuntoilu.joskus sitte nukahduslääke tai opamox(enimmäkseen ahdistukseen päivällä).eli jos pärjäät ilman tabua etkä kärsi kohtuuttomasti,niin miks pitäis käyttää?
        voimia ja hyviä hetkiä.


      • Pillereistä eroon
        opa kirjoitti:

        jos ottaa iltaisin säännöllisesti opamoxin unen saamiseks nii kyllä siihen tulee jonkunmoinen riippuvuus,ainakin tapa.unen saamiseen auttaa ainakin minulla reipas ulkoilu ja kuntoilu.joskus sitte nukahduslääke tai opamox(enimmäkseen ahdistukseen päivällä).eli jos pärjäät ilman tabua etkä kärsi kohtuuttomasti,niin miks pitäis käyttää?
        voimia ja hyviä hetkiä.

        Sain samalla lääkäriltä nukahtamislääkettä, jonka nimi on Tenox, mitä sanotte näistä? Onko näiden käyttö harmittomampaa, kuin Opamoxen käyttö. Tulisin varmaankin myös pelkästään näillä toimeen.

        Yritin eilen käydä myös ulkoilemassa, mutta toistaiseksi ei vaikutusta. Saa havaita miten jatko.


      • Ovidiu
        Pillereistä eroon kirjoitti:

        Sain samalla lääkäriltä nukahtamislääkettä, jonka nimi on Tenox, mitä sanotte näistä? Onko näiden käyttö harmittomampaa, kuin Opamoxen käyttö. Tulisin varmaankin myös pelkästään näillä toimeen.

        Yritin eilen käydä myös ulkoilemassa, mutta toistaiseksi ei vaikutusta. Saa havaita miten jatko.

        On aivan yhdentekevää, kumpaa lääkettä käytät. Riskit ovat samat jatkuvassa pitkäaikaiskäytössä (toleranssi, riippuvuusvaara). Satunnaisesti käytettynä ei ole vaaraa.

        Tenox (tematsepaami) on ensisijaisesti (Suomessa) unilääke, koska sen väsyttävä vaikutus alkaa melko pian (½-1h)lääkkeen ottamisesta ja vaikutus kestää 4-6 tuntia. Opamox (oksatsepaami) sopii todellakin paremmin tilannekohtaiseksi päivälääkkeeksi esim. sosiaalisiin jännitystilanteisiin.


      • Anonyymi
        pillereistä eroon haluava kirjoitti:

        Luin teidän viestejä ja totesin purkki kädessäni, että en taida sittenkään jatkaa kyseisellä lääkkeellä. Olen ottanut kyseistä lääkettä vasta muutaman kerran ja vain illalla. Onko näin, että riippuvuus tulee jos ottaa vain kerran iltaisin yhden tabletin ja mikäli näin, niin voisitteko ehdottaa jotain muuta vaihtoehtoa?

        Riippuvuus tulee kaikista keskushermostoon vaikuttavista aineista ja lääkkeistä, jos niitä ottaa peräkkäisinä päivinä säännöllisesti. Jos ottaa vain silloin tällöin, niin riippuvuutta ei tule.


    • Maailman -Matti

      lopeta heti!kaverini sai myös niitä ja ampui sitten itsensä!

    • helu

      Sairastuin viime joulukuussa paniikkihäiriöön ja sain helmikuussa 15 mg opamoxeja.

      Söin ja söin niitä ja ne anto unen yöllä ja rauhoitti kohtauksen tullessa. Sain kohtaukseni nimittäin öisin. Söin parhaimmillaan 1,5-2x 15mg opamoxia yössä. 2 kuukauden syömisen jälkeen sijaislääkärini oli lentää perseelleen kun kerroin että olen syönyt säännöllisesti n. 2 kuukautta opamoxeja. Opamoxeja kun ei saisi hänen (ja monen muunkin) puheidensa mukaan syödä kun korkeintaan kuukauden.
      Kolmen kuukauden säännöllinen käyttö aiheuttaa riippuvuuden.

      Aloin itse laskea annostani ja taistelin pienellä määrällä. Puhuin lääkärin kanssa lopettamisesta ja lääkäri tyrkytti tilalle mielialalääkkeitä, mutta en ottanut.

      Pikkuhiljaa viikko toisensa jälkeen laskin annosta, vaikka kohtaukset olivat melko pahoja. Sain jonkun verran apua e-epa kalanmaksaöljy kapseleista. Välillä kyllä vaivuin epätoivoon, mutta jatkoin tasitelua.
      Sitten kuin ihmeen kaupalla kohtaukset alkoivat vähentyä vähentymistään.
      Olen ollut nyt noin kolme kuukautta ilman lääkkeitä ja kohtauksia.
      Olen sitä mieltä että suurimmalle osalle paniikkihäiriöisistä on määrätty turhaan/vääriä lääkkeitä.
      Itse pääsin paniikkihäiriöstä eroon kun olin ilman lääkkeitä ja muutin elämän tapoja (mm. ei alkoholia!!!). Loppuvaiheissa lääkkeiden syöntiä olisi ollut sama vaikka olisin ottanut karkin suuhuni ja ajatellut että se on rauhoittava lääke, koska söin 1/4 opamoxia.
      Itselläni oli ainakin täysin päästä kiinni parantuminen. Poikaystäväni jankutti jatkuvasti ettet sä tarvi niitä lääkkeitä ja enhän mä tarvinnutkaan! Parantumiseeni ei tarvittu muuta kun raudan luja tahto olla ilman lääkkeitä ja parantua! Kaikkein eniten mua autto poikaystävä joka piti mut järjissäni eikä sääliny ja pelänny mun sairauttani yhtään!

      Mä uskon et moni muukin voi parantua samalla tavalla kun mäkin kunhan vaan jaksaa uskoo ja haluaa parantua! Pitää vaan pysyä kovana!

      Tsemppiä teille!
      n20

      • äippä

        Olipas kiva lukea juttusi et olet päässyt irti noista opamoxeista!!=)
        Itelläni alko nyt vieroitus käyntiin opamox 15mg lääkkeistä..


      • Helu
        äippä kirjoitti:

        Olipas kiva lukea juttusi et olet päässyt irti noista opamoxeista!!=)
        Itelläni alko nyt vieroitus käyntiin opamox 15mg lääkkeistä..

        Kiva kuulla! =)
        Ei ole pakko vastata, mutta millä annostuksella oikein käytät noita opamoxeja?!


      • äippä
        Helu kirjoitti:

        Kiva kuulla! =)
        Ei ole pakko vastata, mutta millä annostuksella oikein käytät noita opamoxeja?!

        Puoli tablettia kolme kertaa päivässä.


      • Helu
        äippä kirjoitti:

        Puoli tablettia kolme kertaa päivässä.

        Voisitko kertoo hieman paniikkihäiriöstäs? Millaiset oireet, kuinka usein saat kohtauksen, millaisissa tilanteissa, kuinka sua on hoidettu yms.?
        Mua alko meinaa kiinnostaan kun rauhottavia ei oikeastaan käytetä paniikkihäiriön hoidossa pitkäaikaisesti.


      • äippä
        Helu kirjoitti:

        Voisitko kertoo hieman paniikkihäiriöstäs? Millaiset oireet, kuinka usein saat kohtauksen, millaisissa tilanteissa, kuinka sua on hoidettu yms.?
        Mua alko meinaa kiinnostaan kun rauhottavia ei oikeastaan käytetä paniikkihäiriön hoidossa pitkäaikaisesti.

        Mulla todettiin joskus kymmenen vuotta sitten tuo paniikkihäiriö ja samaan aikaan syömishäiriö et en esim. uskaltanu yksin käydä suihkussa, kaupan jonossa alko ahistaa, pyörryttää, ei saa happee, kädet hikoilee, sydän tykyttää jne.
        Hoidettu on sillein et käyn mielenterveystoimistossa juttelemassa ja koko aika määrättiin syötäväksi näitä rauhoittavia lääkkeitä kun ne kuitenki auttoi.
        Tuntuu että mä saan joka päivä ainkin yhden paniikkikohtauksen.


      • äippä
        Helu kirjoitti:

        Voisitko kertoo hieman paniikkihäiriöstäs? Millaiset oireet, kuinka usein saat kohtauksen, millaisissa tilanteissa, kuinka sua on hoidettu yms.?
        Mua alko meinaa kiinnostaan kun rauhottavia ei oikeastaan käytetä paniikkihäiriön hoidossa pitkäaikaisesti.

        silloin kun sairastuin syömishäiriöön ja paniikkihäiriöön niin mua hoidettiin nuorisokodin suljetulla osastolla olin silloin 17-vuotias ja sieltä alunperin nuo lääkkeet mulle määrättiin.


      • Helu
        äippä kirjoitti:

        silloin kun sairastuin syömishäiriöön ja paniikkihäiriöön niin mua hoidettiin nuorisokodin suljetulla osastolla olin silloin 17-vuotias ja sieltä alunperin nuo lääkkeet mulle määrättiin.

        ..ootko sä syöny kymmenen vuotta opamoxeja!!!?? Ootko syöny aina samalla annostuksella?
        Kuinka helposti sulle tulee niitä vierotusoireita?

        Mietin et sä et kyl ihan tosta vaan voi ruveta itsekses pienentään tota määrää kun oot noin pitkään syöny niitä...

        Onko sun kohtaukset pysyny samanlaisina aina? Onko helpottunut tai pahentunu?

        Sillon kun ite lopetin opamoxit niin mä pyrin siihen et otan lääkkeen ainoastaan sillon kun tulee kohtaus ja lopulta aloin rankoon niin et otan vaan kun tulee oikei voimakas kohtaus.

        Sillon kun ite sairastin niin mä en kans pystyny käymään suihkussa/vessassa niin et ovi oli kiinni. Kaupassa hyllyt tuntu kaatuvan päälle ja alko itkettään kun ahdisti niin paljon...

        Sori nyt ahdistelen tälleen mut mä haluisin tietää ihan yksityiskohtasesti...


      • äippä
        Helu kirjoitti:

        ..ootko sä syöny kymmenen vuotta opamoxeja!!!?? Ootko syöny aina samalla annostuksella?
        Kuinka helposti sulle tulee niitä vierotusoireita?

        Mietin et sä et kyl ihan tosta vaan voi ruveta itsekses pienentään tota määrää kun oot noin pitkään syöny niitä...

        Onko sun kohtaukset pysyny samanlaisina aina? Onko helpottunut tai pahentunu?

        Sillon kun ite lopetin opamoxit niin mä pyrin siihen et otan lääkkeen ainoastaan sillon kun tulee kohtaus ja lopulta aloin rankoon niin et otan vaan kun tulee oikei voimakas kohtaus.

        Sillon kun ite sairastin niin mä en kans pystyny käymään suihkussa/vessassa niin et ovi oli kiinni. Kaupassa hyllyt tuntu kaatuvan päälle ja alko itkettään kun ahdisti niin paljon...

        Sori nyt ahdistelen tälleen mut mä haluisin tietää ihan yksityiskohtasesti...

        Oon syöny n.5-vuotta opamoxeja ja sitä ennen xanoreita eli n.kymmenen vuotta oon noita rauhoittavia syöny...annostus on vaihellut vuosien mittaan laidasta laitaan.
        Vieroitus oireitahan mulla on jatkuvasti ja eihän siihen muu auta ku lääke, lääkärissä kävin ja ohjeeksi annettiin millä voin ruveta vähentelemään et puolikas aamulla,iltapäivällä 1/4 osa lääke ja illalla puolikas ja kuukauden päästä pitäisi olla jo ilman tota iltapäivälääkettä.
        Aika pienihän tuo annos on mut olisihan se parempi olla ilman tota lääkettä tai ainakin ottais sit pakon edessä niinkuin sinäkin.


      • Helu
        äippä kirjoitti:

        Oon syöny n.5-vuotta opamoxeja ja sitä ennen xanoreita eli n.kymmenen vuotta oon noita rauhoittavia syöny...annostus on vaihellut vuosien mittaan laidasta laitaan.
        Vieroitus oireitahan mulla on jatkuvasti ja eihän siihen muu auta ku lääke, lääkärissä kävin ja ohjeeksi annettiin millä voin ruveta vähentelemään et puolikas aamulla,iltapäivällä 1/4 osa lääke ja illalla puolikas ja kuukauden päästä pitäisi olla jo ilman tota iltapäivälääkettä.
        Aika pienihän tuo annos on mut olisihan se parempi olla ilman tota lääkettä tai ainakin ottais sit pakon edessä niinkuin sinäkin.

        Tuosta se lähtee liikkeelle. Hidas prosessihan tuo on mut ainoastaan pikkuhiljaa lopettamalla siitä pääsee melko kivuttomasti irti.

        Xanorit on vielä enemmän koukuttavia kuulemma kun opamoxit, mutta nyt on kuitenkin ensimmäinen kerta kun lähdet vierottaan ittees koukkuttavista lääkkeistä pitkäaikasen käytön jälkeen!

        Mulla oli päänsärkyjä sekä rauhaton ja paha olo kun aloin lopetusprosessin, mutta ne alko väheneen pikkuhiljaa!
        Pysy kovana vaan vaikka kuinka tuntus pahalta! =)

        Ootko muuten miettiny et alotatko toisen lääkkeen käyttämisen vai ootko täysin ilman mitään lääkitystä?


      • äippä
        Helu kirjoitti:

        Tuosta se lähtee liikkeelle. Hidas prosessihan tuo on mut ainoastaan pikkuhiljaa lopettamalla siitä pääsee melko kivuttomasti irti.

        Xanorit on vielä enemmän koukuttavia kuulemma kun opamoxit, mutta nyt on kuitenkin ensimmäinen kerta kun lähdet vierottaan ittees koukkuttavista lääkkeistä pitkäaikasen käytön jälkeen!

        Mulla oli päänsärkyjä sekä rauhaton ja paha olo kun aloin lopetusprosessin, mutta ne alko väheneen pikkuhiljaa!
        Pysy kovana vaan vaikka kuinka tuntus pahalta! =)

        Ootko muuten miettiny et alotatko toisen lääkkeen käyttämisen vai ootko täysin ilman mitään lääkitystä?

        Itseasiassa mulla on käytössä toinenkin lääke, mielialalääke zoloft 100mg jota otan yhden päivässä.
        Mulla vaihettiin xanorit opamoxeihin kun tulin raskaaksi ja en kyllä niitten vaikutuksissa eroa huomannu...bentsoja ku molemmat on.


      • Helu
        äippä kirjoitti:

        Itseasiassa mulla on käytössä toinenkin lääke, mielialalääke zoloft 100mg jota otan yhden päivässä.
        Mulla vaihettiin xanorit opamoxeihin kun tulin raskaaksi ja en kyllä niitten vaikutuksissa eroa huomannu...bentsoja ku molemmat on.

        ..no ei niissä käyttäessä mitään eroa huomaa, mutta kuulemma vieroituksessa huomaa ja siinä kuinka paljon nopeammin xanorit aiheuttaa riippuvuuttaa.
        zolofteja on mullekkin tyrkätty mutta en ole ottanu. Kaverin pään ne sekoitti täysin, elämä oli kuulemma ku jotain unta kun niitä söi. Noh, hyvä nyt että oot lopettamassa ne opamoxit ainakin. Voithan sä kokeilla olla ilman niitä zoloftejakin jos siltä tuntuu...
        No mut mä todellakin toivon että kaikki sujuu hyvin ja pääset niistä lopulta eroon! Tsemppistä ja paljon voimia! =)


      • Anonyymi

        Kiitos, nyt pikku hiljaa lopettamaan ❤️


    • Riippuvuus.

      Aluksi rauhoittava lääke varsinkin auttaa sinua selviämään pahimman yli.
      Se helpottaa sosiaalisia tilanteita ja lievittää ahdistusta varsinkin öisin
      kun ajatukset kiertävät eikä pysty rauhoittumaan.
      Kuitenkin tottuminen ja korostan sanaa (Psyykkinen riippuvuus) tulevat salakavalasti ilman valvontaa.
      Tottakai ihminen mieluummin ottaa helpotuksen kun hikoilee ulko-ovella
      peläten lähes kaikkea.
      Mutta kun nämä lääkkeet eivät poista sitä syytä.
      Itse taistelin irti n 160 kin millígramman (n 10 tablettia oxepam) päivässä ja
      3-4 Tenoxia yöksi annoksista.
      Vertaistuella ja ennenkaikkea A-Klinikan avulla. Älä koskaan aloita jos et ole varma että sinulla on tarpeeksi" taustajoukkoja" . Elimistö on julma ja ehdoton vieroitusoireita kohtaan. Jos ne loppuvat kesken eikä sinulla ole rahaa että pääsisit yksityiselle esim. elimistösi ei kaihda jättää sinua pulaan. Se tarvitsee lääkkeen ja vaatii sitä sinulta. Paras konsti on tietenkin olla aloittamatta mutta jos nyt kuitenkin niin teet,älä missään nimessä jatka suurilla annoksilla varsinkaan (Temestan,Tenoxin ja Xanor tuotteiden kanssa!) Pahimmillaan voi joutua masennustilaan (kuten mulle kävi) ettei ilman sairaalahoitoa tai Jumalaa voi päästä kuiville.

    • Asiantuntija apua

      www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf

      Tämä ketju on aloitettu kauan sitten. Miten teillä nyt menee?

      Tämän päivän riippuvuuksista vapauteen haluavat kannattaa tutustua tuohon Järvenpään sosiaalisairaalan kahden lääkärin selkeisiin ohjeisiin.

    • Valeria

      Minäkin söin muutaman kuukauden Opamoxeja unettomuuteen, mutta nyt on masennuslääkitys kohdallaan ja pääsin yllä mainituista aika helposti eroon. Nyt jälkikäteen ajateltuna uni Opamoxin kanssa oli jotenkin epäluonnollista ja monesti aamuisin oli sellainen tunne, että vaikka olikin nukkunut 6-7 ihan hyvin, niin päätä "kiristi" ja oli jotenkin puolihullu olo, kun sen sijaan nyt nukun todella makeat 8-9 tunninkin yöunet (tarvittaessa lyhyemmätkin) ja olen aamuisin levänneen oloinen.

      • Anonyymi

        No ei se ihme ole, että olet tuollaista kokenut nukkuessasi "bentsounta".

        Ensinnäkin a. Bentsot on sedatiivisia turruttavia pillereitä

        Ja b. Bentsot heikentävät syvän unen laatua ja on jossain tutkimuksessa jopa pitkäaikaiskäytön osalta olevan yhteydessä dementiaan. Siksi niitä nykyään ei ensisijaisesti unilääkkeinä määrätä. Kunnollisen unen aikana aivot puhdistuu amyloidiplakeista ja kuona-aineista, ja dementiassa näitä plakkeja alkaa kertyä aivoihin.

        Jos hyvälaatuista unta itselleen etsii, ei kannata etsiä bentsoista.


    • 77åå

      Itse syön 150-200mg päivässä opamoxia ja koukku on niin paha et en viitsi edes yrittää enään lopettaa. mutta miksi lopettaisin koska lääke myös auttaa todella paljon edelleen ja annoskoko on pysynyt tossa jo yli kaksi vuotta.

    • valkoinenskorpioni

      20 vuoden ajan 30mg:n opamoxeja määrällä 150-250mg vuorokausi !
      Nyt 4*15mg opamox !
      Täytyy sanoa että mikään ei ole juuri muuttunut vaikka määrät olen saanut noin alas !

    • puolihullu

      Aloin syödä vuosi sitten satunnaisesti tarvittaessa noin 5 mg Opamoxia päivällä
      (rauhoittamaan)
      Olen siinä annoksessa koukussa.
      Olo on epämiellyttävä, pelokas, hermostunut, kun se alkaa haihtua.
      Kuten joku aikaisemmin kuvaavasti totesi, olo on "puolihullu".
      Parempaa rauhoittavaa ei kai ole ?
      Olen myös aaltoilevasti jonkun verran masentunut.

      • Hammasta_purren

        Jos otat vaan tarpeeseen, etkä joka päivä, ei sinulla mitään mahdottoman pahaa koukkua ole. Seuraavaksi viikoksi vähän pienempi annos, sit sama homma seuraavalle. Vaikka kuukauden pienentelet määrää, ja sitten tasoittelet pahimmat jälkiolot pikku murusilla. Kun jätät kokonaan pois niin pari kolme viikkoa on vähän riivattu olo. Menee ohi, älä huoli!


    • bossse

      Miksi ihmiset ottavat isoja refloja paljonko syö opaa tai muita vastaavia? Lääkkeet on tietääkseni tutkitusti tehty ihmisiä auttaakseen. Nykyään lekurit eivät mielellään kirjoita pk.lääkkeitä koska ovat saaneet Valviralta noottia. Siksi näitä ketipinor yms. mielellään myrkytetään ihmisten mieli.

    • Ahdistunut

      Suomi on kyllä hieno maa, kun noita SSRI ja SNRI lääkkeitä jaetaan kun karkkia. Ei nuo auta ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Toimivia lääkkeitä pelätään määrätä mm. bentsoja, CBD valmisteita, phenobarbitalia, hydrodsiitsiinia tai muita unettavia antihistamiineja. SSRI:tä vaan vaan naamaan. Haittoja ja vieroitusoireita ei kuulemma tule (tämän sanoi psykiatri, kun kysyin tuleeko venlafaksiinista vieroitusoireita). Että semmosia lääkäreitä. Valehtelevat ilman, että ilmekään värähtää.

      • Anonyymi

        Läääkärit valehtelee aika usein


      • Anonyymi

        venlafaksiinista tulee helvetin esikartanoviekkarit !


    • Anonyymi

      Olen nyt syönyt Opamoxia neljä viikkoa annostuksella 15-30mg 1-2krt päivässä. Käytännössä nykyään otan yöksi 30mg ja päivällä tarvittaessa 15mg. Ja yleensähän tarvitsen. Onko tästä syytä huolestua?

      Käyttö silti mietityttää ja haluaisin päästä eroon, vaikka oireet (=jatkuva ahdistus) johon tätä määrättiin ei ole kyllä poistuneet. Vai voiko päivän ahdistus olla jo vierotusoiretta illan annoksen jäljiltä?

      Onko kenelläkään kokemusta, onnistuuko näin lyhyen käytön jälkeen lopettaminen ongelmitta? Voisin vähentää muutamien seuraavien viikkojen ajan esim 1/4 tablettia yöllisestä annoksesta (ensin 1 3/4 ja sitten 1 1/2 ja sitten 1 1/4 jne) ja tarvittaessa otettavaa päiväannosta esim ensin 3/4. Onko näillä mitään käytännön merkitystä?

      • Anonyymi

        Bentsoja ei suositella käytettävän kovin pitkiä aikoja putkeen etenkään päivittäin, koska niihin tulee riippuvuus. Se tulee jo viikoissa ja on yksilöllistä missä ajassa se tulee. Pakkausselosteessa lukee tämä suositusaika, mutta se on aina yksilöllistä missä ajassa riippuvuus tulee. Riippuvuudesta merkkejä voi olla vieroitusoireet jotka iskee kun annosta ei otakaan tai se että tulee toleranssi eli edellinen annos ei tehoa enää.

        Eli on syytä huolestua, jos et halua riippuvaiseksi jäädä.

        Haittavaikutuksina bentsoista voi olla monenlaisia kummallisia tuntemuksia ja joskus bentsoista tulee paradoksaalisia vaikutuksia eli ei niitä vaikutuksia mitä pitäisi (esim ahdistuksen poistuminen) vaan vaikkapa levottomuuden lisääntyminen. Ahdistus voi olla että ei tunnu oikein mitenkään poistuvan enää bentsoilla, kun niitä säännöllisesti käyttää ja alkaa saada enemmän negatiivisia asioita bentsoista (esim turtunut olo)

        Bentsoihin voi liittyä rebound oireet missä ahdistus on entistä pahempaa yrittäessä lopettaa. Viekkareita voi tulla jos on päässyt riippuvuus tulemaan.

        Oletko puhunut lekurisi kanssa miten jatkossa? On fiksua alasajaa bentsot vähennellen omaa oloa kuunnellen pitkittyneen säännöllisen käytön jälkeen. Jos lääkärisi sanoo muuta, en kuuntelisi häntä. Jos lääkärisi on niin pitkään määrännyt bentsoja että on iskenyt riippuvuus, hänen pitäisi antaa potilaan alasajaa pillerit tahdilla millä vieroitusoireita ei juurikaan tule.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bentsoja ei suositella käytettävän kovin pitkiä aikoja putkeen etenkään päivittäin, koska niihin tulee riippuvuus. Se tulee jo viikoissa ja on yksilöllistä missä ajassa se tulee. Pakkausselosteessa lukee tämä suositusaika, mutta se on aina yksilöllistä missä ajassa riippuvuus tulee. Riippuvuudesta merkkejä voi olla vieroitusoireet jotka iskee kun annosta ei otakaan tai se että tulee toleranssi eli edellinen annos ei tehoa enää.

        Eli on syytä huolestua, jos et halua riippuvaiseksi jäädä.

        Haittavaikutuksina bentsoista voi olla monenlaisia kummallisia tuntemuksia ja joskus bentsoista tulee paradoksaalisia vaikutuksia eli ei niitä vaikutuksia mitä pitäisi (esim ahdistuksen poistuminen) vaan vaikkapa levottomuuden lisääntyminen. Ahdistus voi olla että ei tunnu oikein mitenkään poistuvan enää bentsoilla, kun niitä säännöllisesti käyttää ja alkaa saada enemmän negatiivisia asioita bentsoista (esim turtunut olo)

        Bentsoihin voi liittyä rebound oireet missä ahdistus on entistä pahempaa yrittäessä lopettaa. Viekkareita voi tulla jos on päässyt riippuvuus tulemaan.

        Oletko puhunut lekurisi kanssa miten jatkossa? On fiksua alasajaa bentsot vähennellen omaa oloa kuunnellen pitkittyneen säännöllisen käytön jälkeen. Jos lääkärisi sanoo muuta, en kuuntelisi häntä. Jos lääkärisi on niin pitkään määrännyt bentsoja että on iskenyt riippuvuus, hänen pitäisi antaa potilaan alasajaa pillerit tahdilla millä vieroitusoireita ei juurikaan tule.

        Kaikki lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset (mm työterveyslääkäri, päivystyksen psykiatri, sairaanhoitaja, farmaseutti) ovat minulle sanoneet että minun ei pidä lainkaan huolehtia riippuvuudesta. Ei synny näin pienillä annoksilla.

        En oikein millään usko. En vaan tiedä, miten päästä eroon kun ahdistus ja unettomuus johon Opamoxia määrättiin, ei ole poistunut minnekään. Jäänkö sitten tyhjän päällä?

        Masennusoireitakin alkaa jo olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset (mm työterveyslääkäri, päivystyksen psykiatri, sairaanhoitaja, farmaseutti) ovat minulle sanoneet että minun ei pidä lainkaan huolehtia riippuvuudesta. Ei synny näin pienillä annoksilla.

        En oikein millään usko. En vaan tiedä, miten päästä eroon kun ahdistus ja unettomuus johon Opamoxia määrättiin, ei ole poistunut minnekään. Jäänkö sitten tyhjän päällä?

        Masennusoireitakin alkaa jo olla.

        Aivan käsittämätöntä kuinka vähätellen jotkut terveysalan ammattilaiset suhtautuvat bentsojen harmeihin. Ei ole turvallisia, haitattomia bentsoja, vaikka toki johonkin Opamoxiin voi liittyä vähemmän oheisseuraamuksia kuin vaikkapa erittäin lyhytvaikutteiseen voimakkaaseen xanoriin. Tuo 45 mg Opaa päivässä on jo mielestäni ihan tuntuva bentsoannos, etenkin jos se tuostakin alkaa vielä esim toleranssin nousun myötä nousta tai et enää kykene olemaan ottamatta yhtä annosta päivässä, kun iskee vaikkapa paha ahdistus. 45 mg Opaa vastaa jo yli 2x10mg Diapamia. Lääkäreilläkin on eri näkökulmia bentsojen suhteen, osa varoittelee riippuvuudesta jo pienempienkin määrien säännöllisessä käytössä ja suosittaa välipäiviä lääkekäytössä ja pitää pieniäkin annoksia bentsojen säännöllistä käyttöä ongelmaisena. Ja edelleen, kannattaa lukea pakkausseloste, ei siinä syyttäsuotta ole suosituskäyttöaikoja laitettu. Bentsojen ongelmat on ymmärretty jo vuosikymmeniä, Heather Ashtonin manuaali on jo hyvin vanha. Ei niiden määräystä syytäsuotta ole rajoitettu.

        Bentsot ei ole lääkkeenä kuin esim.masennuslääkkeet joita usein käytetään samalla annoksella pitkiäkin aikoja. Bentsoihin voi tulla toleranssin nousua ja riippuvuudesta niihin varoitellaan. Viekkarit tosin koskee kumpaakin lääkeryhmää. Osa lääkäreistä näkee bentsot kelpo lääkkeinä ja määrää niitä säännöllisesti kuin masennuslääkkeitä ja joillakin pitkäaikainen käyttö voikin olla että pysyy järkevässä samassa annoksessa eikä aiheuta suurempia ongelmia. Harvemmin tuntuu että ihmisille nykyään bentsoja määrätään, etenkään ensimmäisenä vaihtoehtona johonkin uneen vaikkapa. Paitsi voi niinkin käydä. Vaikka johonkin stressiin ja loppuunpalamiseen määräillään bentsoja, mutta voi käydä niin että ylläolevien ongelmien ratkomisen lisäksi bentsoja käyttäessä voi joutua ratkomaan myös bentsoihin liittyvät ongelmat elämässään ja käymään läpi viekkarit.

        Bentsojen aiheuttamat ongelmat voi alkaa siitä kun lääkäri määrää ne pienellä annoksella aluksi säännöllisesti. Erityisesti jos potilas itse alkaa kokoajan lisäilemään annosta tarpeen vaatiessa.

        Onko sinulle tarjottu mitään lääkkeetöntä apua unettomuuden ja ahdistuksen kanssa kamppailuun? Kannattaa lueskella lääkkeettömistä unettomuuden hoitokeinoista ja unihygieniasta, joita n ykyään ensisijaisesti suositellaankik unettomuuteen terapian ohella. Monesti stressi ja ahdistus voi tuhota unet ja niitä on tärkeä ratkoa. Kun pureudutaan ongelman syihin sen sijaan että hoidetaan oireita pillereillä, ratkaisu voi olla paljon kantavampi. Vaikka nykypäivän pillerikeskeisessä hoitokulttuurissa on luotu ajatus ettei asioita voi ratkoa kuin pillereillä, asia ei ole läheskään niin. Toisaalta nykyaikana unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa suositellaankin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan käsittämätöntä kuinka vähätellen jotkut terveysalan ammattilaiset suhtautuvat bentsojen harmeihin. Ei ole turvallisia, haitattomia bentsoja, vaikka toki johonkin Opamoxiin voi liittyä vähemmän oheisseuraamuksia kuin vaikkapa erittäin lyhytvaikutteiseen voimakkaaseen xanoriin. Tuo 45 mg Opaa päivässä on jo mielestäni ihan tuntuva bentsoannos, etenkin jos se tuostakin alkaa vielä esim toleranssin nousun myötä nousta tai et enää kykene olemaan ottamatta yhtä annosta päivässä, kun iskee vaikkapa paha ahdistus. 45 mg Opaa vastaa jo yli 2x10mg Diapamia. Lääkäreilläkin on eri näkökulmia bentsojen suhteen, osa varoittelee riippuvuudesta jo pienempienkin määrien säännöllisessä käytössä ja suosittaa välipäiviä lääkekäytössä ja pitää pieniäkin annoksia bentsojen säännöllistä käyttöä ongelmaisena. Ja edelleen, kannattaa lukea pakkausseloste, ei siinä syyttäsuotta ole suosituskäyttöaikoja laitettu. Bentsojen ongelmat on ymmärretty jo vuosikymmeniä, Heather Ashtonin manuaali on jo hyvin vanha. Ei niiden määräystä syytäsuotta ole rajoitettu.

        Bentsot ei ole lääkkeenä kuin esim.masennuslääkkeet joita usein käytetään samalla annoksella pitkiäkin aikoja. Bentsoihin voi tulla toleranssin nousua ja riippuvuudesta niihin varoitellaan. Viekkarit tosin koskee kumpaakin lääkeryhmää. Osa lääkäreistä näkee bentsot kelpo lääkkeinä ja määrää niitä säännöllisesti kuin masennuslääkkeitä ja joillakin pitkäaikainen käyttö voikin olla että pysyy järkevässä samassa annoksessa eikä aiheuta suurempia ongelmia. Harvemmin tuntuu että ihmisille nykyään bentsoja määrätään, etenkään ensimmäisenä vaihtoehtona johonkin uneen vaikkapa. Paitsi voi niinkin käydä. Vaikka johonkin stressiin ja loppuunpalamiseen määräillään bentsoja, mutta voi käydä niin että ylläolevien ongelmien ratkomisen lisäksi bentsoja käyttäessä voi joutua ratkomaan myös bentsoihin liittyvät ongelmat elämässään ja käymään läpi viekkarit.

        Bentsojen aiheuttamat ongelmat voi alkaa siitä kun lääkäri määrää ne pienellä annoksella aluksi säännöllisesti. Erityisesti jos potilas itse alkaa kokoajan lisäilemään annosta tarpeen vaatiessa.

        Onko sinulle tarjottu mitään lääkkeetöntä apua unettomuuden ja ahdistuksen kanssa kamppailuun? Kannattaa lueskella lääkkeettömistä unettomuuden hoitokeinoista ja unihygieniasta, joita n ykyään ensisijaisesti suositellaankik unettomuuteen terapian ohella. Monesti stressi ja ahdistus voi tuhota unet ja niitä on tärkeä ratkoa. Kun pureudutaan ongelman syihin sen sijaan että hoidetaan oireita pillereillä, ratkaisu voi olla paljon kantavampi. Vaikka nykypäivän pillerikeskeisessä hoitokulttuurissa on luotu ajatus ettei asioita voi ratkoa kuin pillereillä, asia ei ole läheskään niin. Toisaalta nykyaikana unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa suositellaankin.

        Järkevä tekstiä.

        Olen nyt yrittänyt jättää väliin tuon päivän annoksen ja ottaa vaan yöksi 30mg.

        Onko mahdollista kun illalla ottaa isomman annoksen niin vieroitusoireet tulevat jo seuraavan päivän aikana? Väliä lääkkeen otolla n 24h?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järkevä tekstiä.

        Olen nyt yrittänyt jättää väliin tuon päivän annoksen ja ottaa vaan yöksi 30mg.

        Onko mahdollista kun illalla ottaa isomman annoksen niin vieroitusoireet tulevat jo seuraavan päivän aikana? Väliä lääkkeen otolla n 24h?

        Ja lisäksi ehkä vielä kysyisin että kuinka pitkään teillä on nuo vierotusoireet kestäneet? Olen nyt siis syönyt Opamoxia viitisen viikkoa. Kestääkö vieroitusoireet vähemmän aikaa?

        Viimeksi tällä viikolla lääkäri totesi että käytännössä en voi jäädä koukkuun joka iltaiseen annokseen koska kroppa vieroittaa itsensä aina päivän aikana. Eli kuulostaahan tuo siltä että vierotusoireetkin tulevat jo päivän aikana. Mutta kuinkahan kauan sitten jatkuvat, muutamia päiviä? Vaikuttaako se ettei takana kuitenkaan ole vuosikausien käyttöä?


    • Anonyymi

      Ainakin vaihtaa johonkin tasaisempaan esim rivotril tai diapam. Tuo opamax on melkoista vuoristorataa...,

    • Anonyymi

      Hyvä keskusteluketju Opamoxista, vaikka onkin aloitettu jo 2004. Eipä nämä kertomussisällöt ole muuttuneet, ihmisten kuulumiset ehkä.

      Itselläni vuoden verran Opamox mennyt iltaisin unen takia. Otan 1 kpl eli 15 mg ja se on tuntunut hyvältä yöni kannalta. Mutta päivisin useinmiten olen melko ahdistunut ja iltaisin oireena kuin olisi hyperventilaatiotakin välillä. Olen miettinyt myös, että voisiko päiväoireeni tulla ihan siitäkin, kun Opamox puolittunut ja seuraava annos sitten illalla/iltayöllä.

      Opamoxista annetaan seuraavat tiedot:
      "huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan 2–4 tunnin kuluttua annostelusta, eliminaation puoliintumisaika on keskim. 9 tuntia (vaihteluväli 4–24 tuntia)"
      http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/3/456193.pdf

      • Anonyymi

        Kyllä, Opamoxista voi tulla sekä

        1.Haittavaikutuksia
        2. Annosten välisiä oireita koska se on lyhytvaikutteinen lääke
        3. Toleranssin nousu eli ei tehoa enää edellisellä annoksella tai vaikutus ei pysy samana eli esim uni ei tule enää yhtä hyvin


    • Anonyymi

      Minä käytin vuosikausia masennuslääkkeitä ja Opamoxia, Tenoxia ym. ja kärsin öisin paniikkikohtauksista herätessäni jatkuvasti. Nyt olen ollut toista vuotta lähes ilman niitä, ja huomasin pari kuukautta sitten, että paniikkia ei enää tule vaikka heräänkin yöllä. Heti jos satun esim. yhdenkin Opamoxin ottamaan, ahdistus palaa. Reagoin hyvin herkästi niihin. Ehkä on jäänyt jonkinlainen vaikutus hermostoon, etten enää kestä lääkkeitä. Panacodista vieroitettiin sairaalassa muutama vuosi sitten, ja se oli tuskien taival. Nyt olen onnellinen, jäljellä kuitenkin Lamictal ja Voxra, muihin mielialalääkkeisiin en ole enää suostunut vaikka niitä on tuputettu masennukseen.

      • Anonyymi

        Asiassa voi olla kyse nimeltä "kindling"

        https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kindling_(sedative–hypnotic_withdrawal)

        Voit olla myös jotenkin herkistynyt lääkkeille, kun useampia pitkään käyttänyt ja niistä vieroittautunut. Minulle tullut viekkareina bentsoista yöheräämisiä, missä herään paniikkiin.


    • Anonyymi

      Mielenkiintoista, kun sanot "Heti jos satun esim. yhdenkin Opamoxin ottamaan, ahdistus palaa". Siis voi hyvänen aika. On tämä monimutkaista näiden lääkkeiden kanssa. Useinkin olen kyllä lukenut sekä bentsoista että mielialalääkkeistä, että saattavatkin tuottaa juuri sitä oiretta, mitä on tarkoitus pyrkiä helpottamaan!

      Opamoxin tuoteselosteella lukee sivuoireiden kohdalla näin (kävin kopioimassa fimea.fi):
      "Oksatsepaamin tavallisin haittavaikutus on väsymys/uneliaisuus, johon voi liittyä koordinaatiohäiriöitä,
      tarkkaavaisuuden vähenemistä, tunne-elämysten latistumista ja sekavuutta. Väsyttävä vaikutus on
      yleinen erityisesti vanhuksilla. Haittavaikutukset ovat annoksesta riippuvia, voimakkaimmillaan hoidon
      alussa, ja vähenevät yleensä annosta pienennettäessä. Jatkuva käyttö aiheuttaa riippuvuutta ja heikentää lääkkeen tehoa.
      Myös muistihäiriöitä, haparointia, lihasheikkoutta, huimausta ja päänsärkyä voi ilmetä.
      Harvinaisia haittavaikutuksia ovat verenpaineen lasku, verenkuvan muutokset, mahavaivat, ihottumat, virtsaumpi, suun kuivuminen, ja sukupuolivietin muutokset.
      Iäkkäillä tai muuten heikkokuntoisilla henkilöillä voi harvinaisena haittavaikutuksena ilmetä joskus levottomuutta, ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta, harhaluuloja, painajaisia, harhoja ja
      epätarkoituksenmukaista käytöstä. Tällaisessa tapauksessa ottakaa yhteys lääkäriin." (oon sama kuin 0.30 kirjoittanut)

    • Anonyymi

      Söin monta vuotta Opamoxia ja muitakin rauhoittavia.
      Sitten päätin että nyt loppuu käyttö.
      Kyllä oli vaikea vieroitus.3 viikkoa sairaalassa,
      Sen jälkeen vielä 3 viikkoa kuntoutusta toisessa sairaalassa.
      Kunto meni huonoksi.
      Sitten lääkkeeksi riittävä määrä Ketipinoria.
      Rauhoittavia lääkkeitä en ole sen jälkeen käyttänyt.
      Joskus harvoin vähän Ataraxia univaikeuksiin.

      • Anonyymi

        Ikävää mitä olet joutunut kokemaan. En itse suosittelisi pikavieroitusta bentsoista sairaalassa etenkään isoista annoksista, koska pikavieroitus sopii heikosti bentsodiatsepiineihin, sillä bentsot ovat ihan omaa luokkaansa hankaluudessa lopettaa. Kuukausi on erittäin nopea aika pudottaa bentsodiatsepiinit. Niiden lopettaminen hitaasti pienin annosvähennyksin kehoa kuunnellen on paljon inhimillisempää, ja huomattavasti vähäoireisempaa että järkevämpääkin, ja antaa keholle mahdollisuuden hitaasti tottua vähenevään pitoisuuteen ja kääntää bentsojen tekemiä muutoksia kehossa, ja tällaiset asiat ei tapahdu nopeaa. Nopea vieroitus voi aiheuttaa täysin tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi pikaisilla annoksen rysäytyksillä alas voi riskeerata itselleen pitkittyneet vieroitusoireet(protracted withdrawal syndrome), kun keskushermosto on aika "shokissa" hyvin nopeasta purkamisesta, mistä voi kestää sitten kauan palautua. Patoluukut niinsanotusti avataan liian nopeasti kun annos viedään nopeaa nollaan ja kun puhutaan niinkin laajasti vaikuttavasta välittäjäaineesta kuin gabasta, niin olo voi olla aika tuskaisa ja toimintakyvytön. Kun bemtsot lopetetaan, tapahtuu täysin vastakkainen vaikutus mikä lääkkeessä on, eli rauhoittumisen ja unen ja muun lääkkeellä tavoiteltavan sijaan tulee tilalle rauhattomuus, levottomuus, unettomuus, ahdistu. .Ei ole sanottua että nopea vieroitus onnistuu eikä bentsojen vieroitusoireisiin ole lääkkeitä. Jotkut voivat kokea hyötyä jostain tukilääkkeistä, toiset reagoivat niihin huonosti herkässä tilassa vieroittautuessa noista voimakkaista keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä. Terveydenhuollossa tällaiset oireet voidaan tulkita sitten vain mt ongelmina ja pahentaa henkilön tilannetta lääkitykaillä, jotka sopivat heikosti herkässä tilassa vieroittuatuessa bentsoista. Jos sitten epäonnistuukin vieroituksessa ja aloittaa uudelleen, se on aikamoinen kuormite keskushermostolle ja voi johtaa kindling oireisiin, jossa bentsot ei seuraavalla tavalla toimi samalla tavalla vaikuttaen ja uusi vieroitusyritys on entistä vaikeampi. En leikkisi tuollaisen asian kanssa. En leikkisi keskushermoston toiminnan kanssa, vaan sitä kannattaa kohdella aika hellästi sillä kärsimyksen taso vieroituksessa voi olla kamala.

        Hitaalla vieroituksella ei ole tarvetta uusiin pillereihin, eikä hoitolaitoksiin. Samalla oppii uusia strategioita elämään vähenevän bentsoannoksen kanssa. Lopulta kun lopettaa hitaasti viimeisestä annosvähennyksestä, onkin oppinut tapoja paljon vähennyksen aikana esim hallita ahdistusta. Lääkevieroitus onkin melkoinen koulu siihen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää mitä olet joutunut kokemaan. En itse suosittelisi pikavieroitusta bentsoista sairaalassa etenkään isoista annoksista, koska pikavieroitus sopii heikosti bentsodiatsepiineihin, sillä bentsot ovat ihan omaa luokkaansa hankaluudessa lopettaa. Kuukausi on erittäin nopea aika pudottaa bentsodiatsepiinit. Niiden lopettaminen hitaasti pienin annosvähennyksin kehoa kuunnellen on paljon inhimillisempää, ja huomattavasti vähäoireisempaa että järkevämpääkin, ja antaa keholle mahdollisuuden hitaasti tottua vähenevään pitoisuuteen ja kääntää bentsojen tekemiä muutoksia kehossa, ja tällaiset asiat ei tapahdu nopeaa. Nopea vieroitus voi aiheuttaa täysin tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi pikaisilla annoksen rysäytyksillä alas voi riskeerata itselleen pitkittyneet vieroitusoireet(protracted withdrawal syndrome), kun keskushermosto on aika "shokissa" hyvin nopeasta purkamisesta, mistä voi kestää sitten kauan palautua. Patoluukut niinsanotusti avataan liian nopeasti kun annos viedään nopeaa nollaan ja kun puhutaan niinkin laajasti vaikuttavasta välittäjäaineesta kuin gabasta, niin olo voi olla aika tuskaisa ja toimintakyvytön. Kun bemtsot lopetetaan, tapahtuu täysin vastakkainen vaikutus mikä lääkkeessä on, eli rauhoittumisen ja unen ja muun lääkkeellä tavoiteltavan sijaan tulee tilalle rauhattomuus, levottomuus, unettomuus, ahdistu. .Ei ole sanottua että nopea vieroitus onnistuu eikä bentsojen vieroitusoireisiin ole lääkkeitä. Jotkut voivat kokea hyötyä jostain tukilääkkeistä, toiset reagoivat niihin huonosti herkässä tilassa vieroittautuessa noista voimakkaista keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä. Terveydenhuollossa tällaiset oireet voidaan tulkita sitten vain mt ongelmina ja pahentaa henkilön tilannetta lääkitykaillä, jotka sopivat heikosti herkässä tilassa vieroittuatuessa bentsoista. Jos sitten epäonnistuukin vieroituksessa ja aloittaa uudelleen, se on aikamoinen kuormite keskushermostolle ja voi johtaa kindling oireisiin, jossa bentsot ei seuraavalla tavalla toimi samalla tavalla vaikuttaen ja uusi vieroitusyritys on entistä vaikeampi. En leikkisi tuollaisen asian kanssa. En leikkisi keskushermoston toiminnan kanssa, vaan sitä kannattaa kohdella aika hellästi sillä kärsimyksen taso vieroituksessa voi olla kamala.

        Hitaalla vieroituksella ei ole tarvetta uusiin pillereihin, eikä hoitolaitoksiin. Samalla oppii uusia strategioita elämään vähenevän bentsoannoksen kanssa. Lopulta kun lopettaa hitaasti viimeisestä annosvähennyksestä, onkin oppinut tapoja paljon vähennyksen aikana esim hallita ahdistusta. Lääkevieroitus onkin melkoinen koulu siihen.

        Järvenpään sosiaalisairaalan suomennetussa Heather Ashtonin bentsomanuaalissa sanotaan näin;

        "Annoksen pienentäminen
        Ei ole olemassa epäilystäkään siitä, että kaikkien bentsodiatsepiineista vieroittautuvien
        pitää vähentää annostusta hitaasti. Äkkinäinen tai liian nopea vieroitus, varsinkin jos on
        käytetty suurta annostusta, voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin (kouristuskohtauksiin,
        psykoottisiin reaktioihin, akuutteihin ahdistustiloihin) ja voi lisätä jälkioireiden riskiä
        (katso luku 3).
        Hidas vieroittautuminen merkitsee sitä, että annostusta pienennetään asteittaisesti,
        yleensä muutamien kuukausien jaksoissa. Tarkoitus on saada tasainen ja hidas
        pienentyminen veren ja kudosten bentsodiatsepiinipitoisuuksissa niin, että aivojen
        luonnolliset järjestelmät voivat palata normaaliin tilaansa. Kuten luvussa 1 selitettiin,
        pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit valtaavat monia ruumiin luonnollisia
        rauhoitustoimintoja, joita välittää välittäjäaine GABA. Seurauksena tästä on, että aivojen
        GABA-reseptoreiden lukumäärä ja GABA-toiminnot vähenevät. Äkillinen
        vieroittautuminen bentsodiatsepiineista jättää aivot tilaan, jossa GABA-toiminnot ovat
        puutteellisia, mikä johtaa hermoston ylikiihtyneisyyteen.
        Tämä ylikiihtyneisyys on perussyy monille vieroitusoireille, joita käsitellään seuraavassa
        luvussa. Riittävän hidas ja tasainen bentsodiatsepiinien poistuminen ruumiista antaa
        kuitenkin luonnollisille järjestelmille aikaa ottaa uudelleen hallintaansa toiminnot, joita
        bentsodiatsepiinit haittasivat. On tieteellistä todistusaineistoa siitä, että aivojen
        palautuminen vie kauan aikaa. Toipuminen pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytöstä
        on samankaltaista kuin jaksottainen toipuminen suuresta leikkauksesta. Paraneminen,
        oli kyse mielestä tai kehosta, on hidas prosessi"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järvenpään sosiaalisairaalan suomennetussa Heather Ashtonin bentsomanuaalissa sanotaan näin;

        "Annoksen pienentäminen
        Ei ole olemassa epäilystäkään siitä, että kaikkien bentsodiatsepiineista vieroittautuvien
        pitää vähentää annostusta hitaasti. Äkkinäinen tai liian nopea vieroitus, varsinkin jos on
        käytetty suurta annostusta, voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin (kouristuskohtauksiin,
        psykoottisiin reaktioihin, akuutteihin ahdistustiloihin) ja voi lisätä jälkioireiden riskiä
        (katso luku 3).
        Hidas vieroittautuminen merkitsee sitä, että annostusta pienennetään asteittaisesti,
        yleensä muutamien kuukausien jaksoissa. Tarkoitus on saada tasainen ja hidas
        pienentyminen veren ja kudosten bentsodiatsepiinipitoisuuksissa niin, että aivojen
        luonnolliset järjestelmät voivat palata normaaliin tilaansa. Kuten luvussa 1 selitettiin,
        pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit valtaavat monia ruumiin luonnollisia
        rauhoitustoimintoja, joita välittää välittäjäaine GABA. Seurauksena tästä on, että aivojen
        GABA-reseptoreiden lukumäärä ja GABA-toiminnot vähenevät. Äkillinen
        vieroittautuminen bentsodiatsepiineista jättää aivot tilaan, jossa GABA-toiminnot ovat
        puutteellisia, mikä johtaa hermoston ylikiihtyneisyyteen.
        Tämä ylikiihtyneisyys on perussyy monille vieroitusoireille, joita käsitellään seuraavassa
        luvussa. Riittävän hidas ja tasainen bentsodiatsepiinien poistuminen ruumiista antaa
        kuitenkin luonnollisille järjestelmille aikaa ottaa uudelleen hallintaansa toiminnot, joita
        bentsodiatsepiinit haittasivat. On tieteellistä todistusaineistoa siitä, että aivojen
        palautuminen vie kauan aikaa. Toipuminen pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytöstä
        on samankaltaista kuin jaksottainen toipuminen suuresta leikkauksesta. Paraneminen,
        oli kyse mielestä tai kehosta, on hidas prosessi"

        Manuaalissa edellä on tämä kohta:
        "että aivojen palautuminen vie kauan aikaa. Toipuminen pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytöstä on samankaltaista kuin jaksottainen toipuminen suuresta leikkauksesta"
        - Sitä tässä mietin, että voiko 7-kymppisen aivot enää mistään toipua? Varmasti kaikessa psyykenlääkevieroituksessa ihmisen ikä vaikuttaa paljon. Ja sanoisinkin, että vanha ei enää varsinaisesti toivu. Huokaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Manuaalissa edellä on tämä kohta:
        "että aivojen palautuminen vie kauan aikaa. Toipuminen pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinien käytöstä on samankaltaista kuin jaksottainen toipuminen suuresta leikkauksesta"
        - Sitä tässä mietin, että voiko 7-kymppisen aivot enää mistään toipua? Varmasti kaikessa psyykenlääkevieroituksessa ihmisen ikä vaikuttaa paljon. Ja sanoisinkin, että vanha ei enää varsinaisesti toivu. Huokaus.

        Aivot on neuroplastiset ja palautuvat monista asioista. Avainsanat järkevässä vieroituksessa on aina hidas vähentäminen kehoa kuunnellen, itsestä huolta pitäminen ja vaikka vieroitus olisi tehty miten, aina keho pyrkii palautumaan siitä. Vaikka olisi iäkkäämpikin. Jotkut saattavat selvitä bentsoista helpostikin eroon, mutta on aina riski että vieroitus voi olla monioireisempi ja vaikeampi. Siksi käyttäisin ajatusta siihen miten sen tekee aina, koska turhia riskejä tuskin kannattaa ottaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää mitä olet joutunut kokemaan. En itse suosittelisi pikavieroitusta bentsoista sairaalassa etenkään isoista annoksista, koska pikavieroitus sopii heikosti bentsodiatsepiineihin, sillä bentsot ovat ihan omaa luokkaansa hankaluudessa lopettaa. Kuukausi on erittäin nopea aika pudottaa bentsodiatsepiinit. Niiden lopettaminen hitaasti pienin annosvähennyksin kehoa kuunnellen on paljon inhimillisempää, ja huomattavasti vähäoireisempaa että järkevämpääkin, ja antaa keholle mahdollisuuden hitaasti tottua vähenevään pitoisuuteen ja kääntää bentsojen tekemiä muutoksia kehossa, ja tällaiset asiat ei tapahdu nopeaa. Nopea vieroitus voi aiheuttaa täysin tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi pikaisilla annoksen rysäytyksillä alas voi riskeerata itselleen pitkittyneet vieroitusoireet(protracted withdrawal syndrome), kun keskushermosto on aika "shokissa" hyvin nopeasta purkamisesta, mistä voi kestää sitten kauan palautua. Patoluukut niinsanotusti avataan liian nopeasti kun annos viedään nopeaa nollaan ja kun puhutaan niinkin laajasti vaikuttavasta välittäjäaineesta kuin gabasta, niin olo voi olla aika tuskaisa ja toimintakyvytön. Kun bemtsot lopetetaan, tapahtuu täysin vastakkainen vaikutus mikä lääkkeessä on, eli rauhoittumisen ja unen ja muun lääkkeellä tavoiteltavan sijaan tulee tilalle rauhattomuus, levottomuus, unettomuus, ahdistu. .Ei ole sanottua että nopea vieroitus onnistuu eikä bentsojen vieroitusoireisiin ole lääkkeitä. Jotkut voivat kokea hyötyä jostain tukilääkkeistä, toiset reagoivat niihin huonosti herkässä tilassa vieroittautuessa noista voimakkaista keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä. Terveydenhuollossa tällaiset oireet voidaan tulkita sitten vain mt ongelmina ja pahentaa henkilön tilannetta lääkitykaillä, jotka sopivat heikosti herkässä tilassa vieroittuatuessa bentsoista. Jos sitten epäonnistuukin vieroituksessa ja aloittaa uudelleen, se on aikamoinen kuormite keskushermostolle ja voi johtaa kindling oireisiin, jossa bentsot ei seuraavalla tavalla toimi samalla tavalla vaikuttaen ja uusi vieroitusyritys on entistä vaikeampi. En leikkisi tuollaisen asian kanssa. En leikkisi keskushermoston toiminnan kanssa, vaan sitä kannattaa kohdella aika hellästi sillä kärsimyksen taso vieroituksessa voi olla kamala.

        Hitaalla vieroituksella ei ole tarvetta uusiin pillereihin, eikä hoitolaitoksiin. Samalla oppii uusia strategioita elämään vähenevän bentsoannoksen kanssa. Lopulta kun lopettaa hitaasti viimeisestä annosvähennyksestä, onkin oppinut tapoja paljon vähennyksen aikana esim hallita ahdistusta. Lääkevieroitus onkin melkoinen koulu siihen.

        Siinä tosi hyvä ja asiantunteva kirjoitus,ei varmasti ole kirjoittaja mikään valkotakki levällään valkoisilla puukengillä valkoiset sukat
        jalassa sairaalan käytävillä itseään esittelevä
        kanditaattipelle jolla tästäkin asiasta varma "oikea mielipide",kerrasta poikki !


    • Anonyymi

      Lopetin viikko sitten Opamox-päiväannoksen,
      söin päivttäin puolikkaan 15 mg:n pilleristä,
      jonka söin kahtena muruna,
      toisen murun ennen puoltapäivää,
      toisen myöhään iltapäivällä.
      Yöksi otan Zopinoxin.

      Päivisin on karmea olo.
      Kauhunsekainen olo, sydän pomppii ja ahdistaa.
      Minäkin mietin kauanko tätä kestää ?
      En haluaisi luovuttaa enkä taipua ottamaan pientä murua
      kun oikein kamala olo on.
      Söin Opamoxia alle kaksi vuotta.

      Nm. vanhuuseläkeläinen

      • Anonyymi

        Miksi kiusaat itseäsi? Nuo lääkemäärät joita syöt, ovat mitättömän vähäiset. Tee lopetusta hitaampaan tahtiin ja voit paremmin.


      • Anonyymi

        Siis onko totta, että sinun puolikas eli 7,5 mg:n päivittäinen Opamox-määrä aiheuttaa tuollaiset olot, kun lääkkeen jättänyt. Vain kaksi kertaa päivittäin otit muruset ja tuollaista oiretta!

        Hmm, mielestäni olisit voinut ensin jättää pois vain toisen murun ja antaa mennä muutama viikko niin. Ja sen jälkeen esimerkiksi sen tutun murusen murustaminen vielä. Mietin vain, että mikä kiire on, yhtäkkinen lopetus aina tuntuu enemmän. - Itselläni mennyt illalla 15 mg, josta nyt olen alkanut vähentää 1/4 pois, kun haluan kokeilla josko uni tulisi vähemmällä sekä muita keinoja käyttäen. Aika tuhtia tavaraa tämä varmaan on. Itsekin olen eläkeläinen ja tietääkseni vanhemmalla ihmisellä hyvinkin pieni määrä lääkettä on kaikin tavoin enemmän kuin nuorella. Lääkkeen poistuminen kehosta on myös hitaanpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis onko totta, että sinun puolikas eli 7,5 mg:n päivittäinen Opamox-määrä aiheuttaa tuollaiset olot, kun lääkkeen jättänyt. Vain kaksi kertaa päivittäin otit muruset ja tuollaista oiretta!

        Hmm, mielestäni olisit voinut ensin jättää pois vain toisen murun ja antaa mennä muutama viikko niin. Ja sen jälkeen esimerkiksi sen tutun murusen murustaminen vielä. Mietin vain, että mikä kiire on, yhtäkkinen lopetus aina tuntuu enemmän. - Itselläni mennyt illalla 15 mg, josta nyt olen alkanut vähentää 1/4 pois, kun haluan kokeilla josko uni tulisi vähemmällä sekä muita keinoja käyttäen. Aika tuhtia tavaraa tämä varmaan on. Itsekin olen eläkeläinen ja tietääkseni vanhemmalla ihmisellä hyvinkin pieni määrä lääkettä on kaikin tavoin enemmän kuin nuorella. Lääkkeen poistuminen kehosta on myös hitaanpaa.

        Itse asiassa teinkin niin,
        että jätin ensin sen toisen päivittäisen murun pois mutta vain viikon ajan,
        ja kun se n vaikutus ei ollut kovin suuri päätin lopettaa kokonaan.
        Pari päivää meni joten kuten,
        ehkä oli jotain lääkejäämää vielä elimistössä (?).
        Sitten meni pahaksi.
        Eilen oli pakko ottaa alkuillasta 1-2 mg:n muru,
        kun tuntui että sydän streikkaa
        ja ahdistus oli valtava.

        Zopinoxilla nukuin jotenkuten 4-5 tuntia pätkäunta.
        Saa nähdä miten päivä meneen.

        Olen lukenut, etä iäkkäät on herkempiä lääkkeille ja psyykenlääkkeitäkin saisi käyttää vain puolella annoksella, se riittää kun pää ei kestä...
        Pitää paikkansa minun kohdallani.
        7,5 mg Opmaoxista tod.näk. nukahtaisin,
        mutta sitä en ala missään nimessä käyttämään unilääkkeenä,
        päivisin olisi sitten vieroitusoireet.

        Xopinoxista en saa pahemmin vieroitusoireita.
        Otan sitä yleensä 2/3 pilleriä.
        Jos otan pitkään kokonaisen, se aiheuttaa mm. huimausta päivisin.

        Joskus nukahdin puolikkaalla, enää ei onnistu.

        Nm. vanhuuseläkeläinen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa teinkin niin,
        että jätin ensin sen toisen päivittäisen murun pois mutta vain viikon ajan,
        ja kun se n vaikutus ei ollut kovin suuri päätin lopettaa kokonaan.
        Pari päivää meni joten kuten,
        ehkä oli jotain lääkejäämää vielä elimistössä (?).
        Sitten meni pahaksi.
        Eilen oli pakko ottaa alkuillasta 1-2 mg:n muru,
        kun tuntui että sydän streikkaa
        ja ahdistus oli valtava.

        Zopinoxilla nukuin jotenkuten 4-5 tuntia pätkäunta.
        Saa nähdä miten päivä meneen.

        Olen lukenut, etä iäkkäät on herkempiä lääkkeille ja psyykenlääkkeitäkin saisi käyttää vain puolella annoksella, se riittää kun pää ei kestä...
        Pitää paikkansa minun kohdallani.
        7,5 mg Opmaoxista tod.näk. nukahtaisin,
        mutta sitä en ala missään nimessä käyttämään unilääkkeenä,
        päivisin olisi sitten vieroitusoireet.

        Xopinoxista en saa pahemmin vieroitusoireita.
        Otan sitä yleensä 2/3 pilleriä.
        Jos otan pitkään kokonaisen, se aiheuttaa mm. huimausta päivisin.

        Joskus nukahdin puolikkaalla, enää ei onnistu.

        Nm. vanhuuseläkeläinen

        Se toinen eläkeläinen vielä. Tässä kerrot arvokasta: "7,5 mg Opmoxista tod.näk. nukahtaisin, mutta sitä en ala missään nimessä käyttämään unilääkkeenä, päivisin olisi sitten vieroitusoireet." - Tarkemmin kerrottuna, minä vanhus käytän nyt aamuisin 10 mg fluoksetiini, illalla 2,5 mg Triptyl sekä tuo Opamox 7,5 3,75 mg. Ihan tuota samaa olen miettinyt, että onko yleensä kauhean paha, ahdistunut ja vetämätön olo päivisin Opamoxin putoamisesta johtuvaa! Jos se psyykenvaivaisuus, mitä koen päivittäin onkin lääkkeen poistumisesta kehosta, niin ollen hakoteilla. Siis, ei ole hyvä iltalääkkeeksi? Lääkärini ei ole tähän mitään huomiota kiinnittänyt.
        Mä olen pidättäytynyt pahaa oloani päivällä helpottamaan Opamoxin muruja ottamasta, vaikka reseptin mukaan voisin enemmänkin Opamoxia käyttää. Voi tuska, tämä on tätä funtsintaa vuodesta toiseen! Tämä Opamox on iltalääkkeenäni ollut nyt vuoden. Vielä voisin peruuttaa pois, mutta mitä tilalle. Sitä pidetään vähemmän haitallisena aineena. Muuten, olen jättänyt vuosien Xanorin käytön iltalääkkeenäni pois 1,5 v sitten, onnistunut vieroitus siitä takana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se toinen eläkeläinen vielä. Tässä kerrot arvokasta: "7,5 mg Opmoxista tod.näk. nukahtaisin, mutta sitä en ala missään nimessä käyttämään unilääkkeenä, päivisin olisi sitten vieroitusoireet." - Tarkemmin kerrottuna, minä vanhus käytän nyt aamuisin 10 mg fluoksetiini, illalla 2,5 mg Triptyl sekä tuo Opamox 7,5 3,75 mg. Ihan tuota samaa olen miettinyt, että onko yleensä kauhean paha, ahdistunut ja vetämätön olo päivisin Opamoxin putoamisesta johtuvaa! Jos se psyykenvaivaisuus, mitä koen päivittäin onkin lääkkeen poistumisesta kehosta, niin ollen hakoteilla. Siis, ei ole hyvä iltalääkkeeksi? Lääkärini ei ole tähän mitään huomiota kiinnittänyt.
        Mä olen pidättäytynyt pahaa oloani päivällä helpottamaan Opamoxin muruja ottamasta, vaikka reseptin mukaan voisin enemmänkin Opamoxia käyttää. Voi tuska, tämä on tätä funtsintaa vuodesta toiseen! Tämä Opamox on iltalääkkeenäni ollut nyt vuoden. Vielä voisin peruuttaa pois, mutta mitä tilalle. Sitä pidetään vähemmän haitallisena aineena. Muuten, olen jättänyt vuosien Xanorin käytön iltalääkkeenäni pois 1,5 v sitten, onnistunut vieroitus siitä takana.

        Opamox aiheuttaa vieroitusoireita ainakin minulle, kohta saatat huomaat, että sinun on syötävä sitä päivisinkin.
        Minulle tulee hankalat vieroitusoireet päiväisistä 2-3 mg:n muruistakin.
        Tulee omituisen "sairas olo" aivoihin, huimaa, heitättää, hikoiluttaa, sydän temppuilee ja väsähtää, mitä milloinkin.
        Olen ehkä tavallista herkempi keskushermostoon vaikuttaville lääkkeille.
        Univajetta on, en saa Zopinoxillakaan kunnolla unta,
        mutta en lisää yhtään mitään annostusta enkä lääkettä.

        Se pahentaisi vain tilannettani, tulisin vielä enemmän riippuvaiseksi
        "aivomyrkyistä", joista ajan mittaan tulee niitä huonojakin vaikutuksia,
        enkä pääsisi sitten ikinä eroon suurista ja monista annoksista.

        Lääkäri kuitenkin sanoo ikääntyvälle jossain vaiheessa että nyt on unillääkkeitten syönti lopetettava eikä kirjoita niitä enää.

        Sitten vasta ongelma on. Aletaan ehkä korvaukseksi määrätä pienellä annoksella skitsofrenia- ym. lääkkeitä. En tiedä niistä, onko hyvä vai paha asia ?

        t. vanhuuseläkeläinen


    • Anonyymi

      Lopetin siis 7,5 mg päiväannoksen.
      Pidin sitä pienenä annoksena, ja se onkin,
      mutta onko se kuitenkin liian iso annos lopettaa yht'äkkiä ?
      Olen nyt ollut viikon ilman,
      mieleni taistelee vastaan,
      että ottaisin yhtään enää.
      Toivon, että päivä päivältä helpottaisi
      kun vaan pääsen taas yön yli.

      • Anonyymi

        On 7,5 mg:sta lopetus iso pudotus vaikka päiväsaikaan vain söitkin sen satsin.
        Moni vähentää jopa 1-2 mg kerrallaan.
        Tsemppiä jos pystyt olee ilman.


    • Anonyymi

      Toinen eläkeläinen vielä: Onko tosiaan Opamox käytössä noin tuhtia tavaraa kun mitä edellä sinäkin sanot? Lääke on minulle aika uusi ja ihmeellisen helposti ja innostuneestikin se minulle avuksi keksittiin. On tullut käsitys että 15 mg:n Opamox ei niin kummoinen lääke vahvuudeltaan ja vaikutukseltaan edes ole. Nyt teidän kokemusasintuntijoiden kautta ymmärrän lisää ja paremmin. - Kyllä aion iltalääkettäni nyt alkaa murustelemaan pienemmäksi, se on pakko kokeilla. Jos vaikka sillä tavoin päiväaikani myös olisivat parempia. Pitää käyttää kaikkia muita keinoja unen saamiseen myös.

      • Anonyymi

        Minäkin olen eläkkeellä ja joudun syömään bentsoja, en tosin Opamoxia, vaan erästä toista voimakkaampaa.
        Itse olen ajatellut, että ainakaan tässä iässä ei enää kannata mitään koukkuja ajatella, vaan pelkästään omaa hyvinvointia. Koukut saavat olla niin kauan, kuin elän.
        Jos voin hyvin tällä lääkityksellä, niin hyvä niin. En todellakaan ryhdy mihinkään itseruoskintaan pelkästään sen vuoksi, että voisin sanoa olevani lääkkeetön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen eläkkeellä ja joudun syömään bentsoja, en tosin Opamoxia, vaan erästä toista voimakkaampaa.
        Itse olen ajatellut, että ainakaan tässä iässä ei enää kannata mitään koukkuja ajatella, vaan pelkästään omaa hyvinvointia. Koukut saavat olla niin kauan, kuin elän.
        Jos voin hyvin tällä lääkityksellä, niin hyvä niin. En todellakaan ryhdy mihinkään itseruoskintaan pelkästään sen vuoksi, että voisin sanoa olevani lääkkeetön.

        Se on ihan fiksu asenne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ihan fiksu asenne.

        Bentsoja käyttäessä kannattaa tiedostaa riskit ja haitat, punnita hyödyt ja haitat omalla kohdallansa, ja olla sekoittamatta bentsojen haittoja, ongelmia ja vieroitusoireita omiin ongelmiinsa

        Ikäihmisillä bentsojen väkisin purkaminen jos niistä ei ole merkittäviä haittoja ja korvaaminen lääkärin toimesta vaikka jollain toisella on kiusaa. Jokaisen pitää saada itse tehdä päätös bentsoja pitkään käyttäneenä, erityisesti ikäihmisenä, alkaako niitä lopettaa tai vähentää, tietenkin informoituna mahdollisista ongelmista. Toki lääkkeiden metabolisointi voi muuttua vanhemmalla iällä ja ilmetä uudenlaisia haittoja. Isot annokset harvoin kenellekään tekevät hyvää.

        Myös bentsojen purku voi olla hyvin raskas kokemus jos niitä on tosi pitkään käyttänyt, joten joskus voi olla helpompi jatkaa, haitoista huolimatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen eläkkeellä ja joudun syömään bentsoja, en tosin Opamoxia, vaan erästä toista voimakkaampaa.
        Itse olen ajatellut, että ainakaan tässä iässä ei enää kannata mitään koukkuja ajatella, vaan pelkästään omaa hyvinvointia. Koukut saavat olla niin kauan, kuin elän.
        Jos voin hyvin tällä lääkityksellä, niin hyvä niin. En todellakaan ryhdy mihinkään itseruoskintaan pelkästään sen vuoksi, että voisin sanoa olevani lääkkeetön.

        Siinä on vaan se, että ensin lääke auttaa ja tuntuu hyvältä,
        myöhemmin alkaa kokea sivuvaikutuksia ja haluaakin päästä niistä eroon.
        Mitä suuremmalla annoksella syö, se vaikeampi on päästä eroon.
        Vierotus voi olla helvettiä.

        Lääkäri joka lääkkeen määrää, ei tiedä lääkkeen vaikutuksesta juuri siihen potilaaseen.
        Iäkkäänä testaan itse, mikä on annos on paras. Aloitan pienestä,
        koska tiedän jo entuudesta, että pienikin annos tehoaa minuun.

        Terveyskeskuslääkärini suositteli minulle yöksi pahentuneeseen unettomuuteen Zopinoxia ja 15 mg Opamoxia yhdessä !
        Hirveää ! Onneksi tunnen pääni.
        Sillä satsilla päiväni olisivat olleet helvettiä,
        olisi ollut kauheat vieroitusoireet päivisin.

        En ymmärrä miksi Opamoxia määrätään yöksi.
        On unilääkkeitä joista ei tule päiväoireita.
        Niihinkään ei saisi tottua.

        Sitten ei nuku ilman niitä ollenkaan.
        Samoin käy Opamoxin kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on vaan se, että ensin lääke auttaa ja tuntuu hyvältä,
        myöhemmin alkaa kokea sivuvaikutuksia ja haluaakin päästä niistä eroon.
        Mitä suuremmalla annoksella syö, se vaikeampi on päästä eroon.
        Vierotus voi olla helvettiä.

        Lääkäri joka lääkkeen määrää, ei tiedä lääkkeen vaikutuksesta juuri siihen potilaaseen.
        Iäkkäänä testaan itse, mikä on annos on paras. Aloitan pienestä,
        koska tiedän jo entuudesta, että pienikin annos tehoaa minuun.

        Terveyskeskuslääkärini suositteli minulle yöksi pahentuneeseen unettomuuteen Zopinoxia ja 15 mg Opamoxia yhdessä !
        Hirveää ! Onneksi tunnen pääni.
        Sillä satsilla päiväni olisivat olleet helvettiä,
        olisi ollut kauheat vieroitusoireet päivisin.

        En ymmärrä miksi Opamoxia määrätään yöksi.
        On unilääkkeitä joista ei tule päiväoireita.
        Niihinkään ei saisi tottua.

        Sitten ei nuku ilman niitä ollenkaan.
        Samoin käy Opamoxin kanssa.

        Olet täysin oikeassa myös mitä sanot. Bentsoista voi koitua suurta harmia vieroitusoireiden, annosten välisten viekkareiden, haittavaikutusten, toleranssin nousun ja sen kanssa että vaikutus ei pysy samana eli uni ei tule enää edellisellä annoksella vaikkapa. Potilas voi joutua ansaan missä olo on kurja sekä bentsodiatsepiinien käytön että vieroitusoireiden takia. Pitkäaikaisvaikutukset bentsoista voi olla huolestuttavia aivoterveydelle. Ikäihmisellä bentsot voi aiheuttaa kompurointia jne... Bentsot haittaa kunnollista unen laatua ja voi miettiä mitä seurauksia on vuositolkulla bentsoissa nukkumisesta ja bentsot eivät ole kyllä monesti enää nyktpäivänä ensisijainen unilääkkeenä tarjottu lääke, vaan järkevämpiäkin turvallisia keinoja ratkoa unettomuutta on (terapia, unettomuuden låäkkeettömäy hoitokeinot, syvää unta leikkaamattomat lääkkeet)

        Bentsoissa lääke voi toimia muutaman viikon kuin unelma kunnes haitat ja ongelmat alkaa puskea päälle. On joitakin ihmisiä jotka kokee hyötyvänsä pieniannoksisesta samasta bentsosta vuosia ja on ihmisiä joille purkamisesta ei tule ongelmia, mutta pahimmillaan on ihmisiä joiden elämän bentsot on käytännössä tuhonneet, ovat saaneet pahoja viekkareita ja haittoja niistä, toleranssi ja lääkeannos on noussut ja purkaminen voi olla hankalaa. Riippuvuus on enemmänkin vaurio aivojen ja kehon kemialliselle toiminnalle mikä aivojen ja kehon pitää korjata vieroitusvaiheessa bentsoista ja mahdollista toleranssin syntymistä kuin mikään henkinen asia tai pahe missä ihminen haluaa napsia bentsoja. Toki jotkit niitä väärinkäyttävät, mutta bentsoihin voi jäädä koukkuun ihan lääkärin määräämällä ns terapeuttisella annoksella. Siksi paketissa lukee varoituksia käyttöajasta ja riippuvuudesta. Osa lääkäreistä suhtautuu vähätellen pieniannoksisen bentsonkäytön riskeihin, mutta siitä monesti voi alkaa potilaan kokemat ongelmat bentsojen kanssa. Isommista annoksista saa pahempia viekkareita toki, mutta voi pienestäkin määrästä saada ongelmia. Moni voi luulla bentsojen haitat ja viekkarit omiksi ongelmikseen mikä johtaa yhä uusiin lääkityksiin.

        Lisäksi vaikka lääkäri itse olisi potilaan bentsoille laittanut, potilas voi joutua tilanteeseen jossa häntä pidetään jotenkin lääkeongelmaisena reseptilääkeriippuvaisena ja joskus jopa jätetään tilanteeseen, jossa potilas kärsii suorastaan hölmöjen lääkepurkujen takia mitä tehdään panikoivien lääkärien toimesta, kun hoksataan että ei hemmetti potilas onkin bentsokoukussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä on vaan se, että ensin lääke auttaa ja tuntuu hyvältä,
        myöhemmin alkaa kokea sivuvaikutuksia ja haluaakin päästä niistä eroon.
        Mitä suuremmalla annoksella syö, se vaikeampi on päästä eroon.
        Vierotus voi olla helvettiä.

        Lääkäri joka lääkkeen määrää, ei tiedä lääkkeen vaikutuksesta juuri siihen potilaaseen.
        Iäkkäänä testaan itse, mikä on annos on paras. Aloitan pienestä,
        koska tiedän jo entuudesta, että pienikin annos tehoaa minuun.

        Terveyskeskuslääkärini suositteli minulle yöksi pahentuneeseen unettomuuteen Zopinoxia ja 15 mg Opamoxia yhdessä !
        Hirveää ! Onneksi tunnen pääni.
        Sillä satsilla päiväni olisivat olleet helvettiä,
        olisi ollut kauheat vieroitusoireet päivisin.

        En ymmärrä miksi Opamoxia määrätään yöksi.
        On unilääkkeitä joista ei tule päiväoireita.
        Niihinkään ei saisi tottua.

        Sitten ei nuku ilman niitä ollenkaan.
        Samoin käy Opamoxin kanssa.

        Ja on sangen erikoinen unilääkeyhdistelmä, perustuukohan tämän määräys tieteelliseen näyttöön vai lääkärin mutuun että kun yhdistelee sedatiivisia lääkkeitä niin,uni on parempaa. Valitettavasti mutu ei ole totta ja unilääkkeissä vähempi on usein parempi unen laadulle. Isompi annos voi sedatoida enemmän, mutta myös aiheuttaa ongelmia enemmän. Jossain vaiheessa jos toleranssi nousee ei meinaa uni tulla edellisellä bentsomäärällä. Se on riski


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet täysin oikeassa myös mitä sanot. Bentsoista voi koitua suurta harmia vieroitusoireiden, annosten välisten viekkareiden, haittavaikutusten, toleranssin nousun ja sen kanssa että vaikutus ei pysy samana eli uni ei tule enää edellisellä annoksella vaikkapa. Potilas voi joutua ansaan missä olo on kurja sekä bentsodiatsepiinien käytön että vieroitusoireiden takia. Pitkäaikaisvaikutukset bentsoista voi olla huolestuttavia aivoterveydelle. Ikäihmisellä bentsot voi aiheuttaa kompurointia jne... Bentsot haittaa kunnollista unen laatua ja voi miettiä mitä seurauksia on vuositolkulla bentsoissa nukkumisesta ja bentsot eivät ole kyllä monesti enää nyktpäivänä ensisijainen unilääkkeenä tarjottu lääke, vaan järkevämpiäkin turvallisia keinoja ratkoa unettomuutta on (terapia, unettomuuden låäkkeettömäy hoitokeinot, syvää unta leikkaamattomat lääkkeet)

        Bentsoissa lääke voi toimia muutaman viikon kuin unelma kunnes haitat ja ongelmat alkaa puskea päälle. On joitakin ihmisiä jotka kokee hyötyvänsä pieniannoksisesta samasta bentsosta vuosia ja on ihmisiä joille purkamisesta ei tule ongelmia, mutta pahimmillaan on ihmisiä joiden elämän bentsot on käytännössä tuhonneet, ovat saaneet pahoja viekkareita ja haittoja niistä, toleranssi ja lääkeannos on noussut ja purkaminen voi olla hankalaa. Riippuvuus on enemmänkin vaurio aivojen ja kehon kemialliselle toiminnalle mikä aivojen ja kehon pitää korjata vieroitusvaiheessa bentsoista ja mahdollista toleranssin syntymistä kuin mikään henkinen asia tai pahe missä ihminen haluaa napsia bentsoja. Toki jotkit niitä väärinkäyttävät, mutta bentsoihin voi jäädä koukkuun ihan lääkärin määräämällä ns terapeuttisella annoksella. Siksi paketissa lukee varoituksia käyttöajasta ja riippuvuudesta. Osa lääkäreistä suhtautuu vähätellen pieniannoksisen bentsonkäytön riskeihin, mutta siitä monesti voi alkaa potilaan kokemat ongelmat bentsojen kanssa. Isommista annoksista saa pahempia viekkareita toki, mutta voi pienestäkin määrästä saada ongelmia. Moni voi luulla bentsojen haitat ja viekkarit omiksi ongelmikseen mikä johtaa yhä uusiin lääkityksiin.

        Lisäksi vaikka lääkäri itse olisi potilaan bentsoille laittanut, potilas voi joutua tilanteeseen jossa häntä pidetään jotenkin lääkeongelmaisena reseptilääkeriippuvaisena ja joskus jopa jätetään tilanteeseen, jossa potilas kärsii suorastaan hölmöjen lääkepurkujen takia mitä tehdään panikoivien lääkärien toimesta, kun hoksataan että ei hemmetti potilas onkin bentsokoukussa.

        Oikein hyvä kommentti tämäkin, kiitos !
        Bentsojen avulla nukkuminen ei taida vastata normaaliunta ?
        Se on lääketieteellinen "nuijannukutus",
        pikemminkin tajuttomaksi menoa
        kuin oikeaa unta ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikein hyvä kommentti tämäkin, kiitos !
        Bentsojen avulla nukkuminen ei taida vastata normaaliunta ?
        Se on lääketieteellinen "nuijannukutus",
        pikemminkin tajuttomaksi menoa
        kuin oikeaa unta ?

        "– Bentsodiatsepiinien avulla saatu uni sisältää vähemmän syvää unta ja REM-unta, joten se ei ole yhtä virkistävää kun lääkkeetön uni. On jonkin verran näyttöä, että bentsodiatsepiinien pitkäaikainen käyttö lisäisi muistihäiriöitä, Markku Partinen sanoo."

        Jutussa kuitenkin sanotaan näin:
        "Toinen yleisesti käytetty lääke on oksatsepaami (Opamox), joka on pitkäaikaisessakin käytössä melko hyvin siedetty. " toisaalta hän puhuu toisesta bentsounilääkkeestä (Tenoxista) näin:

        "Pitkään käytettynä sen teho kuitenkin heikkenee, ja annostusta tulee tarve lisätä. Silloin haitat lisääntyvät: päivällä olo on tokkurainen, kaatumisriskit lisääntyvät, ja muisti ja ajatustoiminnot heikkenevät" Kummallista että Opamoxista on sanottu noin positiivisesti jos vertaa muihin bentsoista sanottuihin asioihin jutussa.

        Neurologi Partinen sanoo näin
        "Unettomuuden yleinen hoitokeino ovat unilääkkeet. Vaikka lääkäreiden työtä ohjaavassa Käypä hoito -suosituksessa painotetaan lääkkeettömiä hoitokeinoja, tavallinen apu unettomuuteen on kuitenkin pilleriresepti.

        – Jos unilääkkeitä käytettäisiin lyhytaikaisesti, ongelmia ei tulisi. Moni kuitenkin syö lääkkeitä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, jolloin annosmäärät helposti kasvavat ja potilas saattaa alkaa ”soveltaa” niiden käytössä omia tapojaan, sanoo neurologi Markku Partinen. Hän hoitaa Helsingin Uniklinikalla vaikeita uniongelmia ja tarvittaessa muun muassa lääkevieroituksia.

        – Perinteinen unilääke ei paranna unettomuutta, vaan se hoitaa vain oiretta. Siksi unettomuuden syy pitäisi aina selvittää. Vuosia kestävän lääkkeiden käytön vaikutuksista ei ole tutkimustietoa, Partinen muistuttaa."
        https://www.apu.fi/artikkelit/kun-uni-ei-tule

        Ehkä bentsot joillain on apu unettomuuteen jos mikään muu ei toimi, ja tilanne on hankala, ja unta on saatava, mutta usein tilanne on varmaan se että potilas on jo koukussa, ja siksi mikään muu ei tunnu toimivan ja tuo on sitten ns viimeinen keino unettomuuspulman ratkaisuun. Mitä siitä sitten pitemmällä tähtäimellä seuraa... ei tutkimuksia...

        Jos on uneton ja haluaa bentsoista eroon, (usein yksi bentsovieroitusoire on myös unettomuus) tarvii hitaan pienin askelin tapahtuvan vähennyksen ja erilaisten unettomuuden lääkkeettömän hoidon tekniikoiden opettelua samaan aikaan. Parhaimmassa tapauksessa hoksii että ei niitä lääkkeitä tarvi vaan unihan on parempaa ilman niitä. Totuttelua, opettelua, epämukavuuden kestoa, kärsivällisyyttä ja aivokemioiden palautumista unilääkkeistä se tarvii.


    • Anonyymi

      Olen joskus kirjannut itselleni muistiin Opamoxista:
      " huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan 2–4 tunnin kuluttua annostelusta,
      eliminaation puoliintumisaika keskim. 9 tuntia (vaihteluväli 4–24 tuntia) "
      t. eläkeläinen

    • Anonyymi

      Olen 30v.
      Lääkäri kirjoitti minulle ahdistukseen 3x15 mg Opamoxia vrk:ssa.
      Lääkäri neuvoi kokeilemaan ensin puolikasta eli 7,5 mg koska aineet vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Otin ensimmäisen puolikkaan aamulla ja lähdin töihin.
      Pysyin tuskin hereillä. Koko ajan tuntui, että nukun pystyyn.
      Työkaverini söi samaa lääkettä 3x15 mg vrk:ssa eikä ollut milläänsäkään
      ja kulki autolla töissä.
      Itse olisin ajanut päin puuta.
      On hyvin yksilöllistä miten lääkkeet vaikuttavat.

    • Anonyymi

      Opamoxin pahin vieroitusoire minulle on kauhea ahdistus ja jonkunlaisia pelkotilojakin tulee.

    • Anonyymi

      Joku nuorempi voi huolettomasti sanoa, että "en yrittäisikään päästä eroon
      lääkkeestä, jos olisin vanhempi, söisin lopun ikää lääkettä joka auttaa",
      mutta kun kaikista lääkkeistä tulee loppujen lopuksi huonoja sivuoireitakin
      varsinkin kun vanhan pää ei enää kestä suurenevia annoksi,
      joita toleranssin nousu vaatii,
      niin olisi parempi löytää ajoissa joku parempi ratkaisu.

      Jos kuuskymppinen ajattelee, että "mitäs sillä on väliä",
      mutta sattuukin elämään kahdeksankymppiseksi tai yhdeksänkymppiseksi
      ja vaikeudet ja oireet lääkkeet kanssa lisääntyvät,
      ja iän mukana tulee muitakin vaivoja
      esim sydänoireita ja pään verenkierronhäiriöitä,
      joita psyykenlääkkeet pahentavat
      niin minkäs sitten teet
      vanhalla iällä
      kun voit oikein h*lvetin huonosti ?

      Psyykenlääkkeet vaikuttavat sydämen toimintaan.

      Vähentämiseen päin puljaaminen tai sopivamman lääkkeen löytäminen
      on suotavampaa aloittaa ajoissa.

      Nm. vanhuuseläkeläinen

      • Anonyymi

        Minkä vuoksi vanhuksille syötetään ,monenlaisia psyykelääkkeitä hoitokodeissa.Ei ole ihme jos sydän stoppaa,tai kaatuilevat.


      • Anonyymi

        Niin, toki näin on. Lähinnä uskoisin että jos kyse hyvin vanhasta ihmisestä, joka olisi vuosia käyttänyt vaikka unilääkettä pienellä annoksella, niin olisi lääkäriltä pahimmillaan kamala teko painostaa potilas luopumaan tästä ja vaihtamaan johonkin "vähemmän turvalliseen", kun vain hoitosuositukset sanoo että ei bentsoja. Sitten joku mummu sekavana bentsoviekkareista kärsien jota pidetään jonain vanhuudenhöperyytenä, on jossain Ketipinoreissa (jotka tuskin on edes turvallisempia) ihan vain hoitoperiaatteiden vuoksi. Että lääkäritkin voi käyttää järkeä.
        Aikanaan esim Z lääkkeitä määrättiin pidettiin parempana hoitona unettomuuteen kuin nykyisin, ja jo vuosikymmeniä lääkkeitä käyttävälle potilaalle voidaan yhtäkkiä luoda pakkotilanne että noniin unipillerit pois! (Kannattaa aina huomioida alkaessaam bentsoja käyttää että on kokoajan lääkärin vallassa miten kauan niitä ! Jo vuosia kenties vuosikymmeniä koukutetut potilaat pitäsi olla itse vallassa siitä millä tahdilla vieroitus tehdään ja siihen pitäisi saada käyttää niin pitkään miltä tuntuu ja potilasta pitää varoittaa mahdollisesta viekkarien hankaluudesta joillakin!) Potilas saa siis kärsiä näistä hoidon suunnanmuutoksista. Joku joka nähdään turvallisena joskus, nähdäänkin vuosia myöhemmin ei niin turvallisena.
        Mutta jos on kyse kuuskymppisestä niin toki vieroitus voi kannattaa. Aina punnita hyödyt ja haitat. Mutta on vieroituksessa riskinsäkin ja sen riittävän hitaaseen toteuttamistapaan kannattaa satsata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä vuoksi vanhuksille syötetään ,monenlaisia psyykelääkkeitä hoitokodeissa.Ei ole ihme jos sydän stoppaa,tai kaatuilevat.

        Aivojen rappeutuessa itsekontrolli häviää, iäkkäistä voi tulla aggressiivisia.
        Psyykenlääkkeitä voidaan tarvita rauhoittamaan hoidettavaa.
        Aggressiiviset potilaat voivat hyökkäillä paitsi hoitajien kimppuun myös muitten heikompien potilaitten kimppuun. Rauhoittavaa lääkitystä on kautta maan pyritty vähentämään hoivakodeissa,
        ettei enää voi "turruttaa" hoidettavaa helposti hoidettavaksi passiiviseksi muumioksi,
        vähän sen suuntaista tuntuu olevan tai olleen niin kutsuttu "hoiva".
        Rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat "pökkyrää", tapaturman vaara kasvaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkä vuoksi vanhuksille syötetään ,monenlaisia psyykelääkkeitä hoitokodeissa.Ei ole ihme jos sydän stoppaa,tai kaatuilevat.

        Hesarissa oli pari viikkoa sitten juttu palvelutalon arjesta.
        Vanhuuttaan häiriköivää väkivaltaisesti käyttäytyvää miestä ei saatu edes suihkuun.
        Hän rimpuili vastaan ja kun hoitaja vihdoin sai vaatteet päältä, hän kusi niitten päälle
        ja alkoi sen jälkeen hakata hoitajaa päähän käsisuihkulla.
        Tarvittiin tunnin kolme hoitajaa, että pesu saatiin tehtyä, mies puettua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, toki näin on. Lähinnä uskoisin että jos kyse hyvin vanhasta ihmisestä, joka olisi vuosia käyttänyt vaikka unilääkettä pienellä annoksella, niin olisi lääkäriltä pahimmillaan kamala teko painostaa potilas luopumaan tästä ja vaihtamaan johonkin "vähemmän turvalliseen", kun vain hoitosuositukset sanoo että ei bentsoja. Sitten joku mummu sekavana bentsoviekkareista kärsien jota pidetään jonain vanhuudenhöperyytenä, on jossain Ketipinoreissa (jotka tuskin on edes turvallisempia) ihan vain hoitoperiaatteiden vuoksi. Että lääkäritkin voi käyttää järkeä.
        Aikanaan esim Z lääkkeitä määrättiin pidettiin parempana hoitona unettomuuteen kuin nykyisin, ja jo vuosikymmeniä lääkkeitä käyttävälle potilaalle voidaan yhtäkkiä luoda pakkotilanne että noniin unipillerit pois! (Kannattaa aina huomioida alkaessaam bentsoja käyttää että on kokoajan lääkärin vallassa miten kauan niitä ! Jo vuosia kenties vuosikymmeniä koukutetut potilaat pitäsi olla itse vallassa siitä millä tahdilla vieroitus tehdään ja siihen pitäisi saada käyttää niin pitkään miltä tuntuu ja potilasta pitää varoittaa mahdollisesta viekkarien hankaluudesta joillakin!) Potilas saa siis kärsiä näistä hoidon suunnanmuutoksista. Joku joka nähdään turvallisena joskus, nähdäänkin vuosia myöhemmin ei niin turvallisena.
        Mutta jos on kyse kuuskymppisestä niin toki vieroitus voi kannattaa. Aina punnita hyödyt ja haitat. Mutta on vieroituksessa riskinsäkin ja sen riittävän hitaaseen toteuttamistapaan kannattaa satsata.

        Sehän on myös nähty,että terveyskeskushoitajat ainakin ei pidä vaitiolovelvollisuuttan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hesarissa oli pari viikkoa sitten juttu palvelutalon arjesta.
        Vanhuuttaan häiriköivää väkivaltaisesti käyttäytyvää miestä ei saatu edes suihkuun.
        Hän rimpuili vastaan ja kun hoitaja vihdoin sai vaatteet päältä, hän kusi niitten päälle
        ja alkoi sen jälkeen hakata hoitajaa päähän käsisuihkulla.
        Tarvittiin tunnin kolme hoitajaa, että pesu saatiin tehtyä, mies puettua.

        Sitä se ikä tuo. Ikääntyminen tuo tullessaan oireita joita ei pysty hallitsemaan.
        Nuorempana kontrolloisi käytöstään.
        Lääkitys on joskus tarpeellinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivojen rappeutuessa itsekontrolli häviää, iäkkäistä voi tulla aggressiivisia.
        Psyykenlääkkeitä voidaan tarvita rauhoittamaan hoidettavaa.
        Aggressiiviset potilaat voivat hyökkäillä paitsi hoitajien kimppuun myös muitten heikompien potilaitten kimppuun. Rauhoittavaa lääkitystä on kautta maan pyritty vähentämään hoivakodeissa,
        ettei enää voi "turruttaa" hoidettavaa helposti hoidettavaksi passiiviseksi muumioksi,
        vähän sen suuntaista tuntuu olevan tai olleen niin kutsuttu "hoiva".
        Rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat "pökkyrää", tapaturman vaara kasvaa.

        Voihan ne hoitajat vetää niitä lääkkeitä ,niin kuin ovat tehneetkin joissan hoitolaitoksissa.Tämän on todettu asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hesarissa oli pari viikkoa sitten juttu palvelutalon arjesta.
        Vanhuuttaan häiriköivää väkivaltaisesti käyttäytyvää miestä ei saatu edes suihkuun.
        Hän rimpuili vastaan ja kun hoitaja vihdoin sai vaatteet päältä, hän kusi niitten päälle
        ja alkoi sen jälkeen hakata hoitajaa päähän käsisuihkulla.
        Tarvittiin tunnin kolme hoitajaa, että pesu saatiin tehtyä, mies puettua.

        Kyllä ne jotkut hoitajatkin ovat,epäasiallisia kiukkuperseitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivojen rappeutuessa itsekontrolli häviää, iäkkäistä voi tulla aggressiivisia.
        Psyykenlääkkeitä voidaan tarvita rauhoittamaan hoidettavaa.
        Aggressiiviset potilaat voivat hyökkäillä paitsi hoitajien kimppuun myös muitten heikompien potilaitten kimppuun. Rauhoittavaa lääkitystä on kautta maan pyritty vähentämään hoivakodeissa,
        ettei enää voi "turruttaa" hoidettavaa helposti hoidettavaksi passiiviseksi muumioksi,
        vähän sen suuntaista tuntuu olevan tai olleen niin kutsuttu "hoiva".
        Rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat "pökkyrää", tapaturman vaara kasvaa.

        En yhtään ihmettelisi vaikka jonkun mummun tai papan pää olisi vedetty pyörälle pelkästään lääkityksillä joita vaihdellaan ja lopetetaan miten sattuu, niissä on haittavaikutuksia, osa aiheuttaa dementiaa ja muistihäiriöitä, sekavuutta, ja niitä on joillain kunnon sekakoktaili päällä. Jotkut psyykenlääkkeetkin voi itsessään lisätä sekavuutta, levottomuutta ja jopa aggressiivista käytöstä, varsinkin jos niitä ei kunnolla metabolisoi ja vanhuudessa siinä voi tulla ongelmia. Siihen lääkäri sitten toteaa että tarvitaan lisää nuppilääkkeitä. Kohta makaa mummu tai pappa "kemiallisessa pakkopaidassa" sängyssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En yhtään ihmettelisi vaikka jonkun mummun tai papan pää olisi vedetty pyörälle pelkästään lääkityksillä joita vaihdellaan ja lopetetaan miten sattuu, niissä on haittavaikutuksia, osa aiheuttaa dementiaa ja muistihäiriöitä, sekavuutta, ja niitä on joillain kunnon sekakoktaili päällä. Jotkut psyykenlääkkeetkin voi itsessään lisätä sekavuutta, levottomuutta ja jopa aggressiivista käytöstä, varsinkin jos niitä ei kunnolla metabolisoi ja vanhuudessa siinä voi tulla ongelmia. Siihen lääkäri sitten toteaa että tarvitaan lisää nuppilääkkeitä. Kohta makaa mummu tai pappa "kemiallisessa pakkopaidassa" sängyssä.

        Olen samaa mieltä kanssasi. Suurin osa lekureistahan, jotka lääkkeitä määrää, ei itse tiedä miltä joku lääke tuntuu, sen vierotus ja lääkkeen vaihto "lennossa".
        Sitä tapahtuu. Itselläkin on kokemusta parin läheiseni kohdalla.
        Hirvitti, kun näin lääkelistoja ja lääkkeitten vaihtoja.
        Psyykenlääkettä oli yksi pysyvä ja "tarvittaessa" kaksi vahvempaa
        sekä sydänlääkkeitä kolme, nesteenpoistolääke ja kolesterolilääke.
        Hyvin varovasti kysyin nuorelta lekurilta perusteita psyykenlääkkeisiin.
        Oli virhe kysyä, hän otti sen hänen "varpailleen hyppimisenä",
        mutta apulaisylilääkärin kanssa, johon otin yhteyden
        tulimme hyvään lopputulokseen.


    • Anonyymi

      Jouduin taas ottamaan "paikkausta" eli 2 mg Opamoxia. Tuli niin kaamea olo.
      Viikon olin ilman.

      Nm. vanhuuseläkeläinen

      ja mietin mahdanko päästä koskaan eroon ja kysyn jos pääsen eroon kuinkahan kauan aivoilta vie toipua niistä viimeisen mg:n jälkeen ? Psyykkinen koukuttuminen on ainakin voimakasta pienelläkin määrällä, kun vieroitusoire on vähän samanlainen kuin mihin aloin syödä Opamoxia - paitsi pahempi.

      • Anonyymi

        Ompa kamalaa ja tänne pitää ilmoittaa,ja ikää on?


      • Anonyymi

        Ainakin minulle iskee joskus pelko etten pärjää ilman Opamoxia.
        Olen puoli vuotta ollut lähes ilman. Opamox on tavallaan "henkinen kainalokeppi",
        josta on vaikea päästä eroon viimeisessä vieroitusvaiheessa.
        Ei luota siihen, että pärjää. Pelkää jonkun kauhean kohtauksen tulevan
        ja sitten joku ahdistuskohtaus voi tullakin kun hätääntyy ja panikoituu.
        Pidän aina pillerin mukana varmuudeksi, vaikka se tehoaakin (liian) hitaasti,
        mutta tieto siitä, että sitä on saatavissa heti tarvittaessa rauhoittaa.
        Mielestäni on parempi ottaa muru tarpeeseen kuin antaa ahdistuksen kasvaa valtavaksi.


      • Anonyymi

        Se on yksilöllistä. Jotkut kokee olonsa normaaliksi kuukausien päästä, joillakin on vielä vuosia oireita (protracted withdrawal syndrome). Jotkut voi päästä tosi helpolla, osa kokee vaikeampia oireita ja tällöin taustalla on varmaan useinkin ollut isoannoksinen säännöllinen ja usein pitkäkestoinenkin käyttö, sekä haittavaikutuksia on voinut tulla itse käytöstä. Pitkittyneistä oireista on puhuttu Ashtonin manuaalissa ja niiden riski kasvaa kun bentsot ajetaan erityisesti isosta annoksesta liian nopeaa alas, vaikka toki oireita voi tulla jo pienemmistäkin annoksista herkille. Voi olla että oireet ei kuitenkaan varsinaisesti suuresti haittaa, vaikka niitä tunteekin, mutta olo ei ole siis kuitenkaan täysin ok pitkän aikaa bentsojen jälkeen.

        Siinä missä aivot toipuu kyseisestä aineesta, kuvaisin sitä enemmän että koko keskushermosto toipuu kyseisestä aineesta. Keskushermostoa sotkeva lääke.

        Kannattaa kokeilla löytää strategioita oireiden kanssa pärjäämiseen jos bentsoista haluaa eroon. Monesti ne hankalimmat oireet on esim ahdistus tai unettomuus.Tukea unta monilla tavoin, löytää keinoja ahdistuksen hallintaan ja tukea kehoa palautumisessa terveellisin elämäntavoin. Jne.


      • Anonyymi

        Jos ahdistukseen syö Opamoxia niinkuin yleistä on,
        paras "lääke" tukemaan vierottumista on luonnollisesti hoitaa pois elämästään syyt
        jotka ahdistusta aiheuttavat.
        Jos on edelleen ahdistusta aiheuttavia ja lisääviä tekijöitä elämässä
        vieroitus ei kovin hyvin tule onnistumaan.

        Kannattaa miettiä tarkkaan elämäntilanteensa. Ei kannata itseään kiduttaa yrittämällä olla ihan ilman Opamoxia, jos ahdistus on elämää rajoittavaa edelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ahdistukseen syö Opamoxia niinkuin yleistä on,
        paras "lääke" tukemaan vierottumista on luonnollisesti hoitaa pois elämästään syyt
        jotka ahdistusta aiheuttavat.
        Jos on edelleen ahdistusta aiheuttavia ja lisääviä tekijöitä elämässä
        vieroitus ei kovin hyvin tule onnistumaan.

        Kannattaa miettiä tarkkaan elämäntilanteensa. Ei kannata itseään kiduttaa yrittämällä olla ihan ilman Opamoxia, jos ahdistus on elämää rajoittavaa edelleen.

        Minäkään en ymmärrä miksi pitäisi lopettaa ahdistustaan helpottava lääke, jos siitä on apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkään en ymmärrä miksi pitäisi lopettaa ahdistustaan helpottava lääke, jos siitä on apua.

        Koska bentsoja ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen säännölliseen käyttöön eikä pitkäaikaisvaikutuksia ole tutkittu. Se mikä on voinut olla ohimenevää elämäntilanteeseen liittyvää ahdistuneisuutta, voi bentsoilla ja bentsokoukulla kroonistua ja pahentua. Toleranssi, haitat ja vieroitusoireet tuo oman ahdistuksen asteensa ja viekkareita voi tulla myös annosten välillä. Rebound oireena lopettaessa voi tulla voimakkaampaa ahdistuata kuin ennen käyttöä. Moni luulee tämän olevan osoitus tarpeesta bentsoihin ja jatkavat lääkettä hamaan tappiin tai vielä nostavat sitä, kun on niin kamala,olo kun ei riittävästi ole bentsoa veressä.

        Toki joku voi suuremmitta ongelmitta käyttää Opamoxia pitempäänkin ilman toleranssin nousua säännöllisesti tai satunnaisesti, mutta tietenkin aina järkevintä on opetella erilaisia keinoja pärjätä oireiden kanssa kun syödä turruttavia keskushermostolääkkeitä pitkään. Joo, tietenkin ahdistuksen syykin kannattaa ratkaista, mutta ahdistuksen kanssa voi oppia elämään myös ilman lääkkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska bentsoja ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen säännölliseen käyttöön eikä pitkäaikaisvaikutuksia ole tutkittu. Se mikä on voinut olla ohimenevää elämäntilanteeseen liittyvää ahdistuneisuutta, voi bentsoilla ja bentsokoukulla kroonistua ja pahentua. Toleranssi, haitat ja vieroitusoireet tuo oman ahdistuksen asteensa ja viekkareita voi tulla myös annosten välillä. Rebound oireena lopettaessa voi tulla voimakkaampaa ahdistuata kuin ennen käyttöä. Moni luulee tämän olevan osoitus tarpeesta bentsoihin ja jatkavat lääkettä hamaan tappiin tai vielä nostavat sitä, kun on niin kamala,olo kun ei riittävästi ole bentsoa veressä.

        Toki joku voi suuremmitta ongelmitta käyttää Opamoxia pitempäänkin ilman toleranssin nousua säännöllisesti tai satunnaisesti, mutta tietenkin aina järkevintä on opetella erilaisia keinoja pärjätä oireiden kanssa kun syödä turruttavia keskushermostolääkkeitä pitkään. Joo, tietenkin ahdistuksen syykin kannattaa ratkaista, mutta ahdistuksen kanssa voi oppia elämään myös ilman lääkkeitä.

        Lopetus on hirmu vaikeaa rebound-oireitten takia.
        Melkein pitäisi niitä varten olla joku toinen lääke, eri vaikuttava aine,
        jolla pääsisi pahimman yli, mutta joka ei koukuttaisi. Utopiaa, ei sellaista lääkettä varmaankaan ole eikä tule.
        Olen päässyt Opamoxin säännöllisestä käytöstä. Satunnaisesti voin tarvita 1/4 pilleriä.
        Kauheimpiin rebound-oireisiin otin
        kaikkien lääkärien neuvojen vastaisesti
        ja kaikista kielloista huolimatta
        ja vastoin omaakin järkeäni hitusia Imovanea.

        Minulle tuli paniikinomaisia rebound-oireita Opamox-vierotuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopetus on hirmu vaikeaa rebound-oireitten takia.
        Melkein pitäisi niitä varten olla joku toinen lääke, eri vaikuttava aine,
        jolla pääsisi pahimman yli, mutta joka ei koukuttaisi. Utopiaa, ei sellaista lääkettä varmaankaan ole eikä tule.
        Olen päässyt Opamoxin säännöllisestä käytöstä. Satunnaisesti voin tarvita 1/4 pilleriä.
        Kauheimpiin rebound-oireisiin otin
        kaikkien lääkärien neuvojen vastaisesti
        ja kaikista kielloista huolimatta
        ja vastoin omaakin järkeäni hitusia Imovanea.

        Minulle tuli paniikinomaisia rebound-oireita Opamox-vierotuksesta.

        Tulet toimeen hyvin vähäisellä määrällä, joten älä turhaan huolestu. Aina on niitä, jotka ovat selvittämässä lääkkeiden haitoista, ja suurentelevat niitä. Itse jokainen tietää mitkä ovat hyödyt ja haitat omalla kohdallaan.


    • Anonyymi

      Onpas monella vaikeaa luopua opamoxista. Itse käytin satunnaisesti 20 vuotta sitten ja pääsin helposti eroon kun Burnout helpotti.
      Nyt Opamox osoittautunut lifesaveriksi kun olen kärsinyt pitkän koronan aiheuttamista neurologisista oireista. Noin 4 x 15 mg viikossa ja lisäksi 1-2 Tenoxia. Long Covid oireet ovat hyvin aaltoilevia ja hyvänä kautena ei Opamoxeja tarvitse ottaa kuin 1-2 viikossa. En oikein huomaa erityisiä vieroitusoireita kun on päiviä ilman.
      Tsemppiä kaikille jotka yrittävät Opamoxista eroon. Itse lopettaisin kerrasta mutta olemme kaikki erilaisia.

    • Anonyymi

      kun puhutaan lääkkeen puoliintumisajasta niin tarkoittaako se sitä että jo otta esim tenoksin jonka puoliintumisaika on puoli tunti miin sen jälkeenkö se alkaa vasta vaikuttaa?

      • Anonyymi

        Oletko oikeasti noin tyhmä?


    • Anonyymi

      Opamox on lasten bentso sanoi eräs diileri mulle. Hmm?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4716
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3724
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3125
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2667
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      206
      2621
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      51
      2599
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2400
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2338
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      108
      1539
    Aihe