Kysymys kirkollisverosta

Jos eroan kirkosta vaikka huomenna, niin milloin kirkollisveron maksaminen kohdaltani loppuu?
202981
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Vero lakkaa 1.1.2005 alkaen.

Tarkemmin: ero tulee voimaan kun ilmoitus saapuu maistraattiin tai kirkkoherranvirastoon (eli 29.12.2004 postitettu eropaperi voi tarkoittaa eroa esim. 3.1.2005.). Veroliput painetaan etuajassa, joten jos eroaa loppuvuodesta voi joutua hakemaan uuden verokortin. Mitään onnettomuutta ei toki tapahdu vaikkei näin tee, silloin veronpalautus tulee vain olemaan suurempi.

Liittyessä tapahtuu aivan samoin: nyt liittymällä "pääsee" maksamaan veroa ensi vuoden.

Äänestä
  • Ainakin 80-luvulla oli ja varmaan nykyisinkin asia on siten, että jos eroaa ennen joulukuun 1. päivää niin ei joudu maksamaan seuraavan vuoden kirkollisveroa, mutta jos eroaa joulukuussa niin joutuu maksamaan seuraavankin vuoden kirkollisveron. Joten paras erota heti ettei asia unohdu. Tätä aikarajaa (1.12.) ei oman kokemukseni mukaan kaikissa verotoimistoissakaan tiedetä jos sitä sieltä kysyy.

    Äänestä

  • Kirkosta eronnut kirjoitti:

    Ainakin 80-luvulla oli ja varmaan nykyisinkin asia on siten, että jos eroaa ennen joulukuun 1. päivää niin ei joudu maksamaan seuraavan vuoden kirkollisveroa, mutta jos eroaa joulukuussa niin joutuu maksamaan seuraavankin vuoden kirkollisveron. Joten paras erota heti ettei asia unohdu. Tätä aikarajaa (1.12.) ei oman kokemukseni mukaan kaikissa verotoimistoissakaan tiedetä jos sitä sieltä kysyy.

    Tuo ns. katumuskuukausi poistui kun uskonnonvapauslaki muuttui 1.8.2003. Tietenkin on parasta joka tapauksessa erota ennenkuin asian unohtaa - tai jos kirkkoon kuulumisesta jotain hyötyä on, niin kai siitä sitten on ensi vuoden puolellakin?

    Verotoimistojuttu on valitettavan totta. En tiedä miten uuden lain aikana on tieto mennyt verovirkailijoille.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Tuo ns. katumuskuukausi poistui kun uskonnonvapauslaki muuttui 1.8.2003. Tietenkin on parasta joka tapauksessa erota ennenkuin asian unohtaa - tai jos kirkkoon kuulumisesta jotain hyötyä on, niin kai siitä sitten on ensi vuoden puolellakin?

    Verotoimistojuttu on valitettavan totta. En tiedä miten uuden lain aikana on tieto mennyt verovirkailijoille.

    Valitan, että esitin vanhentunutta tietoa todeksi. Onneksi tämä asia on sitten ainakin muuttunut sitten 80-luvun, vaikka muuten tuntuu, että ev.lut.kirkko pystyy melko sitkeästi estämään kaikenlaisen kehityksen tässä kirkosta eroamisasiassa.

    Äänestä

  • Kirkosta eronnut kirjoitti:

    Valitan, että esitin vanhentunutta tietoa todeksi. Onneksi tämä asia on sitten ainakin muuttunut sitten 80-luvun, vaikka muuten tuntuu, että ev.lut.kirkko pystyy melko sitkeästi estämään kaikenlaisen kehityksen tässä kirkosta eroamisasiassa.

    Juu, hidasta on tuo kirkon taipuminen. Kumma kun saatiin edes nyt tuo kirjallinen eroaminen - yllättäen kirkko vastusti sitä ja jopa katumuskuukauden poistoa. Kirjallista eroa on ehdotettu vaikka miten pitkään, jo vuoden 1923 lakiin sen piti tulla. Ja 1969 samoin, mutta silloin saatiin vasta eroaminen muualle papin silmien edestä.

    Ja jos historiaa kaivaa, niin ensimmäiset herätysliikkeethän Suomeen tulivat jo 1700-luvulla. Haluttiin pitää maallikoiden vetämiä hartaustilaisuuksia eli konventikkeleita, ja mikäpä oli valtion/kirkon (ennen vuotta 1869 noita ei toisistaan erottanutkaan) kanta? 1726 annettu konventikkeliplakaatti tietysti: ei saanut pitää muita kuin papin vetämiä hartaustilaisuuksia.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Juu, hidasta on tuo kirkon taipuminen. Kumma kun saatiin edes nyt tuo kirjallinen eroaminen - yllättäen kirkko vastusti sitä ja jopa katumuskuukauden poistoa. Kirjallista eroa on ehdotettu vaikka miten pitkään, jo vuoden 1923 lakiin sen piti tulla. Ja 1969 samoin, mutta silloin saatiin vasta eroaminen muualle papin silmien edestä.

    Ja jos historiaa kaivaa, niin ensimmäiset herätysliikkeethän Suomeen tulivat jo 1700-luvulla. Haluttiin pitää maallikoiden vetämiä hartaustilaisuuksia eli konventikkeleita, ja mikäpä oli valtion/kirkon (ennen vuotta 1869 noita ei toisistaan erottanutkaan) kanta? 1726 annettu konventikkeliplakaatti tietysti: ei saanut pitää muita kuin papin vetämiä hartaustilaisuuksia.

    Täytyykin lukea tuo laki. Minulla sattuu olemaan tuo kirja (alkup.) itselläni.

    Äänestä

  • Welhokas kirjoitti:

    Täytyykin lukea tuo laki. Minulla sattuu olemaan tuo kirja (alkup.) itselläni.

    Mitä kirjaa tarkoitat? Onko sinulla noin vanha lakikirja tai sellaisen kopio saatavilla? Olisi nimittäin käyttöä minullakin.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Mitä kirjaa tarkoitat? Onko sinulla noin vanha lakikirja tai sellaisen kopio saatavilla? Olisi nimittäin käyttöä minullakin.

    Täytyy katsoa painovuosi. Löytyi Anoppilan vintiltä. Ei ole näköispainos vaan venäjänvallan aikainen painos. Kaikki pykälät julkaisuhetkellä voimassa.

    Äänestä

  • Welhokas kirjoitti:

    Täytyy katsoa painovuosi. Löytyi Anoppilan vintiltä. Ei ole näköispainos vaan venäjänvallan aikainen painos. Kaikki pykälät julkaisuhetkellä voimassa.

    No helkutti, tuohan on tiemmä jo melkoisen arvokas opus?

    Erästä uutta sivustoa olen parhaillaan tekemässä, ja sitä varten olen kaivellut tuollaisia vanhoja lakejakin. Eriuskoislain vuodelta 1889 löysin kirjastosta, mutta mm. 1860-luvun lait ovat vielä haussa, puhumattakaan noista vanhemmista.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    No helkutti, tuohan on tiemmä jo melkoisen arvokas opus?

    Erästä uutta sivustoa olen parhaillaan tekemässä, ja sitä varten olen kaivellut tuollaisia vanhoja lakejakin. Eriuskoislain vuodelta 1889 löysin kirjastosta, mutta mm. 1860-luvun lait ovat vielä haussa, puhumattakaan noista vanhemmista.

    Aika suuri osa noista Isonvihan jälkeen säädetyistä laeista oli voimassa tuohon 1800-luvun loppuun saakka.Osa itsenäisyyteen ja jopa nykyaikaan asti. Täytyy tsekata mikä painos tuo on.

    Äänestä

  • Welhokas kirjoitti:

    Aika suuri osa noista Isonvihan jälkeen säädetyistä laeista oli voimassa tuohon 1800-luvun loppuun saakka.Osa itsenäisyyteen ja jopa nykyaikaan asti. Täytyy tsekata mikä painos tuo on.

    (Alkaa mennä hiukan aiheen ohi...)

    Kun 1922 kirjoitettiin uskonnonvapauslaki, niin se alkoi "Muuttamalla 16 päivänä lokakuuta 1723 papistolle annettujen Erioikeuksien 4 kohtaa...". Eli siis papistolle jäi joitakin erioikeuksia 200 vuoden takaa! Tuosta oli joku juttukin, jossain vaiheessa huomattiin että rikesakko papeille olisi ollut laiton tai jotain vastaavaa. Erioikeudet kumottiin 1995.

    Nuo erioikeudet olisi kiva saada luettavakseen.

    Äänestä

  • Welhokas kirjoitti:

    Aika suuri osa noista Isonvihan jälkeen säädetyistä laeista oli voimassa tuohon 1800-luvun loppuun saakka.Osa itsenäisyyteen ja jopa nykyaikaan asti. Täytyy tsekata mikä painos tuo on.

    Tämä klassikko meinasi vallan unohtua:

    "Jos useammilla on yhteinen terhometsä, niin sopikoot keskenänsä oikealla ajalla, kuinka monta sikaa siinä voipi elättää - -" eli siis Rakennuskaari, 12. luvun 1 §. Ja voimassaolevaa lakia, huomatkaa! Ei siis pidä luvatta laskea sikoja toisen terhometsään!

    Niin ja maanviljelijät: kai teillä on 200 humalasalkoa tilallanne? Lain määräys on se.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    (Alkaa mennä hiukan aiheen ohi...)

    Kun 1922 kirjoitettiin uskonnonvapauslaki, niin se alkoi "Muuttamalla 16 päivänä lokakuuta 1723 papistolle annettujen Erioikeuksien 4 kohtaa...". Eli siis papistolle jäi joitakin erioikeuksia 200 vuoden takaa! Tuosta oli joku juttukin, jossain vaiheessa huomattiin että rikesakko papeille olisi ollut laiton tai jotain vastaavaa. Erioikeudet kumottiin 1995.

    Nuo erioikeudet olisi kiva saada luettavakseen.

    Olen jostain lukenut, että luterilaiset papit olisivat joskus 1600- tai 1700-luvuilla saaneet Suomessa nostetuksi normaaliksi valtion laiksi voimaan Mooseksen lain. Pitääkö tämä paikkansa ?

    Äänestä

  • Kirkosta eronnut kirjoitti:

    Olen jostain lukenut, että luterilaiset papit olisivat joskus 1600- tai 1700-luvuilla saaneet Suomessa nostetuksi normaaliksi valtion laiksi voimaan Mooseksen lain. Pitääkö tämä paikkansa ?

    Käsittääkseni muodollisesti näin ei ole koskaan ollut, mutta oikeusistuimet ovat silti viitanneet päätöksissään siihen, että jokin asia on kielletty Mooseksen laissa. Tämä on hataraa muistikuvaa, viisaammat korjatkoot.

    Toisaalta sivulla http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html väitetään suoraan "Oikeusohjeiksi Mooseksen laki tuli Ruotsissa vuonna 1608. Raamatun lauseet säilyivät oikeusohjeena vuoden 1734 valtakunnan lakiin saakka."

    Tuohon aikaan tietysti koko oikeuden käsite on ollut aika toisenlainen kuin nykyään. Pelkästään lakien saaminen tiedoksi koko valtakuntaan on voinut hyvin olla vuosien projekti.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Käsittääkseni muodollisesti näin ei ole koskaan ollut, mutta oikeusistuimet ovat silti viitanneet päätöksissään siihen, että jokin asia on kielletty Mooseksen laissa. Tämä on hataraa muistikuvaa, viisaammat korjatkoot.

    Toisaalta sivulla http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html väitetään suoraan "Oikeusohjeiksi Mooseksen laki tuli Ruotsissa vuonna 1608. Raamatun lauseet säilyivät oikeusohjeena vuoden 1734 valtakunnan lakiin saakka."

    Tuohon aikaan tietysti koko oikeuden käsite on ollut aika toisenlainen kuin nykyään. Pelkästään lakien saaminen tiedoksi koko valtakuntaan on voinut hyvin olla vuosien projekti.

    Kiitos tiedoista. Tätä Mooseksen lain käyttöä 1600- ja 1700-luvuilla oikeudessa ei Suomen kouluissa kerrota, liekö se jotenkin häpeaällinen asia. Joka tapauksessa kun Suomessa kauhistellaan islamilaisten maiden sarialain käyttöä on hyvä muistaa, että ev.lut.kirkko nosti Suomessa Mooseksen lain käyttöön, jonka kautta luterilaiset papit saivat melkoisen työkalun rangaista ja nöyryyttä Suomen kansaa. Ei ihme jos edelleen suomalaiset alistuvat helposti pappien ja viranomaisten edessä. Suomalaisilla edelleen tuntuu olevan kummallinen pelko luterilaista kirkkoa kohtaan. Olen ollut havaitsevinani, että monet ihmiset haluaisivat erota kirkosta, mutta eivät uskalla kun heillä on jonkinlainen alitajuntainen pelko ev.lut.kirkkon taholta tulevasta rangaistuksesta.

    Äänestä

  • Kirkosta eronnut kirjoitti:

    Kiitos tiedoista. Tätä Mooseksen lain käyttöä 1600- ja 1700-luvuilla oikeudessa ei Suomen kouluissa kerrota, liekö se jotenkin häpeaällinen asia. Joka tapauksessa kun Suomessa kauhistellaan islamilaisten maiden sarialain käyttöä on hyvä muistaa, että ev.lut.kirkko nosti Suomessa Mooseksen lain käyttöön, jonka kautta luterilaiset papit saivat melkoisen työkalun rangaista ja nöyryyttä Suomen kansaa. Ei ihme jos edelleen suomalaiset alistuvat helposti pappien ja viranomaisten edessä. Suomalaisilla edelleen tuntuu olevan kummallinen pelko luterilaista kirkkoa kohtaan. Olen ollut havaitsevinani, että monet ihmiset haluaisivat erota kirkosta, mutta eivät uskalla kun heillä on jonkinlainen alitajuntainen pelko ev.lut.kirkkon taholta tulevasta rangaistuksesta.

    Totta puhut. "Noitanaisen älä anna elää" löytyy Raamatustakin. Ehkä uskonnoilta vain kestää yli 1800 vuotta muuttua inhimillisiksi...

    Tuo on kyllä jännä juttu miksi eroamista epäröidään. Uskontokuntien ulkopuolella elää sentään joka kahdeksas vastaantulija, joten ei sen enää mikään erikoisuus pitäisi olla. Ehkä tämä suuri vähemmistö vain ei pidä ääntä itsestään.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Käsittääkseni muodollisesti näin ei ole koskaan ollut, mutta oikeusistuimet ovat silti viitanneet päätöksissään siihen, että jokin asia on kielletty Mooseksen laissa. Tämä on hataraa muistikuvaa, viisaammat korjatkoot.

    Toisaalta sivulla http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html väitetään suoraan "Oikeusohjeiksi Mooseksen laki tuli Ruotsissa vuonna 1608. Raamatun lauseet säilyivät oikeusohjeena vuoden 1734 valtakunnan lakiin saakka."

    Tuohon aikaan tietysti koko oikeuden käsite on ollut aika toisenlainen kuin nykyään. Pelkästään lakien saaminen tiedoksi koko valtakuntaan on voinut hyvin olla vuosien projekti.

    Esim.kirkonkirjoissa monta aloittelevaa sukututkijaa saattaa ihmetyttää kasteajankohtien läheisyys merkittyyn syntymäpäivään nähden. Syy oli 1680 annettu kirkkolaki jossa määrättiin sanasta sanaan Mooseksen lain mukainen kastekäytäntö. Eli piti kastettaman viikon kuluessa syntymästä, viimeistään seuraavana sunnuntaina. Tämä laki kumottiin 1919.
    1800-luvulla syntyneillä isoisälläni ja hänen sisaruksillaan ei ollut kenelläkään viikkoa enempää syntymän ja kasteen välissä.

    Äänestä

  • Welhokas kirjoitti:

    Esim.kirkonkirjoissa monta aloittelevaa sukututkijaa saattaa ihmetyttää kasteajankohtien läheisyys merkittyyn syntymäpäivään nähden. Syy oli 1680 annettu kirkkolaki jossa määrättiin sanasta sanaan Mooseksen lain mukainen kastekäytäntö. Eli piti kastettaman viikon kuluessa syntymästä, viimeistään seuraavana sunnuntaina. Tämä laki kumottiin 1919.
    1800-luvulla syntyneillä isoisälläni ja hänen sisaruksillaan ei ollut kenelläkään viikkoa enempää syntymän ja kasteen välissä.

    Ennenkuin Suomen kansa on tuon kaytännön oppinut niin varmasti moni suomalainen on joutunut luterilaisten pappien pelottelun, uhkausten ja rangaistusten kohteeksi. Papit käyttivät tahtonsa läpiviemiseen menneinä vuosina jalkapuuta ja häpeärangaistuksia. Voi vain kuvitella kuinka karmea silloinen suomalainen yhteikunta oli. Silloisessa yhteiskunnassa ev.lut. kirkko on ollut melkoinen pakkopaita, josta ei mitenkään päässyt eroon, koska kirkosta eroaminen tuli mahdolliseksi vasta 1800-luvulla edellyttäen, että vaihtoi toiseen protestanttiseen uskontokuntaan. Nykyään ev.lut. pappien pahuus (evelness) näkyy selvemmin heidän suhtaumisessaan kirkosta eronneisiin.

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Juu, hidasta on tuo kirkon taipuminen. Kumma kun saatiin edes nyt tuo kirjallinen eroaminen - yllättäen kirkko vastusti sitä ja jopa katumuskuukauden poistoa. Kirjallista eroa on ehdotettu vaikka miten pitkään, jo vuoden 1923 lakiin sen piti tulla. Ja 1969 samoin, mutta silloin saatiin vasta eroaminen muualle papin silmien edestä.

    Ja jos historiaa kaivaa, niin ensimmäiset herätysliikkeethän Suomeen tulivat jo 1700-luvulla. Haluttiin pitää maallikoiden vetämiä hartaustilaisuuksia eli konventikkeleita, ja mikäpä oli valtion/kirkon (ennen vuotta 1869 noita ei toisistaan erottanutkaan) kanta? 1726 annettu konventikkeliplakaatti tietysti: ei saanut pitää muita kuin papin vetämiä hartaustilaisuuksia.

    Tuli vain mieleen, että olisikohan tarvetta jonkilaiselle nettisivulle joka käsittelisi uskonnonvapautta Suomessa mahdollisimman sitoutumattomasti? Lähes kaikki sivut joissa kirkon asemaa kritisoidaan ovat tavalla tai toisella uskonnollisesti kantaa ottavia, esim. vapaa-ajattelijat, erilaiset pakana-ryhmittymät, jne. Materiaalista ei varmaankaan tulisi olemaan puutetta.

    Äänestä

  • Poison kirjoitti:

    Tuli vain mieleen, että olisikohan tarvetta jonkilaiselle nettisivulle joka käsittelisi uskonnonvapautta Suomessa mahdollisimman sitoutumattomasti? Lähes kaikki sivut joissa kirkon asemaa kritisoidaan ovat tavalla tai toisella uskonnollisesti kantaa ottavia, esim. vapaa-ajattelijat, erilaiset pakana-ryhmittymät, jne. Materiaalista ei varmaankaan tulisi olemaan puutetta.

    www.uskonnonvapaus.fi on valmisteilla. Kiinnostuneet voivat meilata ([email protected]) jos haluavat auttaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eroaja? kirjoitti:

Jos eroan kirkosta vaikka huomenna, niin milloin kirkollisveron maksaminen kohdaltani loppuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu