Olen 37-vuotias nainen, aina ollut hoikka ja taipuvainen kausittaisiin masennuksiin ja stressaan herkästi, silti aktiivinen ja energinen.
Puolentoista vuoden aikana olen lihonut yli 25kg, olen niin väsynyt että tuntuu kuin sumussa kävelisin, kaikki on ylivoimaista ja uuvuttavaa. Nukun paljon, yöllä n. 7 tuntia, päivällä ja illalla yhteensä n. 5 tuntia, siis yli puoli vuorokautta heräämistokkuroineen.
Olen ollut itsetuhoisen masentunut ja piiloaggressiivinen, todella ahdistunut, varsinkin aikaansaamattomuuteni, "hitauteni" ja pöhöttyneen ruhoni takia (n. 52 kg -> lähes 80), harkitsen itsemurhaa lähes joka päivä. En jaksa enää!
Kuukautiseni ovat nykyään luokkaa saavista kaataen, palelen, olen välillä ummella, välillä ripuloin. Hiukseni takkuuntuvat, harjatessa lähtee paljon. Selkääni ja jalkojani särkee varsinkin seisomisesta. Hengästyn helposti, puuskutan ilmaa ja hikoilen. Naamani, silmäluomeni ja sormeni turpoilevat, pohkeet rasittuvat ja paisuvat kivikoviksi.
D- ja B12- vitamiininpuute, vähän kohonnut huono kolesteroli, verenpaine heittelee, pulssi on matala, välillä leposyke yli 100. Lääkärit eivät ole löytäneet varsinaista vikaa, nuorempana sairastetun bulimian ja masennuskausien takia olen leimaantunut luulosairaaksi enkä tule otetuksi todesta.
Syön monipuolisesti ja "normaalisti", karkkeihin, sipseihin, pullaan yms. en koskekaan, alkoholia juon perjantaisin muutaman perryn, tupakkaa poltan n. 6/pv, kahvia en juo.
Siinä litaniaa. Verikokeissa tsh oli 4,5 ja t4v kai 9, juuri sopivasti viitearvojen sisällä. Olen lähes vakuuttunut kr:n vajaatoiminnasta, mutta lääkärit käskevät kotiin olettamaan eivätkä ole ehdottaneetkaan thyroksin-lääkitystä edes kokeeksi. Ssri:tä tahtovat tyrkyttää, toistaiseksi vielä kieltäytynyt.
Mitä siis sanoa, kysyä, ehdottaa??? Niin monen farssimaisen käynnin jälkeen uskoni koko valkotakkiseen ammattikuntaan on hiemasen kärsinyt, vaikka asenteeni ei ole besserwisser eikä lakki kourassa anteeksi tohtori.
Masennus ja epätoivo omasta pahasta olosta on pahinta, ja nykyään hävettävä turvonnut ulkonäkönikin, samoin terävän älyni ja sarkastisen huumorintajuni menettäminen. Itsemurha-ajatukseni eivät ole leikkiä. Olen sekoamassa.
Puolentoista vuoden aikana olen lihonut yli 25kg, olen niin väsynyt että tuntuu kuin sumussa kävelisin, kaikki on ylivoimaista ja uuvuttavaa. Nukun paljon, yöllä n. 7 tuntia, päivällä ja illalla yhteensä n. 5 tuntia, siis yli puoli vuorokautta heräämistokkuroineen.
Olen ollut itsetuhoisen masentunut ja piiloaggressiivinen, todella ahdistunut, varsinkin aikaansaamattomuuteni, "hitauteni" ja pöhöttyneen ruhoni takia (n. 52 kg -> lähes 80), harkitsen itsemurhaa lähes joka päivä. En jaksa enää!
Kuukautiseni ovat nykyään luokkaa saavista kaataen, palelen, olen välillä ummella, välillä ripuloin. Hiukseni takkuuntuvat, harjatessa lähtee paljon. Selkääni ja jalkojani särkee varsinkin seisomisesta. Hengästyn helposti, puuskutan ilmaa ja hikoilen. Naamani, silmäluomeni ja sormeni turpoilevat, pohkeet rasittuvat ja paisuvat kivikoviksi.
D- ja B12- vitamiininpuute, vähän kohonnut huono kolesteroli, verenpaine heittelee, pulssi on matala, välillä leposyke yli 100. Lääkärit eivät ole löytäneet varsinaista vikaa, nuorempana sairastetun bulimian ja masennuskausien takia olen leimaantunut luulosairaaksi enkä tule otetuksi todesta.
Syön monipuolisesti ja "normaalisti", karkkeihin, sipseihin, pullaan yms. en koskekaan, alkoholia juon perjantaisin muutaman perryn, tupakkaa poltan n. 6/pv, kahvia en juo.
Siinä litaniaa. Verikokeissa tsh oli 4,5 ja t4v kai 9, juuri sopivasti viitearvojen sisällä. Olen lähes vakuuttunut kr:n vajaatoiminnasta, mutta lääkärit käskevät kotiin olettamaan eivätkä ole ehdottaneetkaan thyroksin-lääkitystä edes kokeeksi. Ssri:tä tahtovat tyrkyttää, toistaiseksi vielä kieltäytynyt.
Mitä siis sanoa, kysyä, ehdottaa??? Niin monen farssimaisen käynnin jälkeen uskoni koko valkotakkiseen ammattikuntaan on hiemasen kärsinyt, vaikka asenteeni ei ole besserwisser eikä lakki kourassa anteeksi tohtori.
Masennus ja epätoivo omasta pahasta olosta on pahinta, ja nykyään hävettävä turvonnut ulkonäkönikin, samoin terävän älyni ja sarkastisen huumorintajuni menettäminen. Itsemurha-ajatukseni eivät ole leikkiä. Olen sekoamassa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"Verikokeissa tsh oli 4,5 ja t4v kai 9". Aikanaan sain samoilla arvoilla Thyroxinin endokrinologilta.
Sinulla on ilmiselvä vajaatoiminta arvojen perusteella. TSH:n optimi on 1-2. T4V kuuluu olla ylimmässä kolmanneksessa, yli 16. Ota laboratorioarvosi mukaan, kun varaat ajan endokrinologille. Terveystalon ja Mehiläisen sivuilta löydät muutamia.
Älä aloita SSRI:tä, sillä ne eivät poista tyroksiinin puutetta.
Hei!
Tuo kuulostaa kyllä ihan kilpirauhasen vajaatoiminnalta. Itse olen saanut diagnoosin -96 (itseasiassa olin juuri sinun ikäisesi silloin) ja tästä sairaudesta minulla on tosiaankin paljon omakohtaista kokemusta. Oireeni ovat olleet kutakuinkin samankaltaiset kuin sinulla.
Vuosien varrella olen huomannut, että terveyskeskuslääkärit tuijottavat vain viitearvoihin, eivätkä huomioi potilaan oireita. Sillä, vaikka arvot näyttäisivät kaiken olevan kunnossa, potilaan oireet voivat olla todella vajaatoimintaisen oireita. Aikanaan minulle sanoi eräs lääkäri, että arvojen pitäisi olla lähempänä liikatoinnan rajaa, jotta oireet olisivat poissa ja olo hyvä.
Tämän taudin kanssa pitää olla aktiivinen ja jaksaa vaatia lääkäriä tutkimaan ja ottamaan huomioon potilaan omat oireet ja tuntemukset. Tosin se jaksaminenhan se onkin vaikeaa, kun väsyttää niin, että meinaa nukahtaa seisaalleen ja pää on kuin haminan kaupunki.
Onnekseni nyt sattui kohdalleni ensimmäistä kertaa lääkäri, joka on ottanut huomioon oman oloni lääkitystä päivitettäessä. S-tsh arvoni on tällä hetkellä 0.09 ja oloni parempi kuin aikoihin.
Tämä tauti näyttää vainoavan perhettäni, sillä molemmat alle kolmikymppiset tyttäreni sairastavat myös tätä samaa tautia.
Toivon sinulle voimia etsiä sellainen lääkäri, joka ymmärtää ottaa huomioon sinun omat tuntemuksesi ja voimia jotta jaksaisit vaatia hyvää hoitoa itsellesi.
Kun lääkityksen saa kohdalleen, alkaa jaksamaan kyllä ihan eri tavalla kuin ennen. Älä vaivu epätoivoon, ymmärrän hyvin sinun epätoivoasi. Muuten, ehkäpä masennuskin helpottaa kun alat saada oikeanlaista hoitoa, sillä k-vajaatoimintahan aiheuttaa myös masennusta.
Kiitos teille vastauksista! :) Taistelutahtoa on nyt enemmän kuin kertaakaan tämän 1,5-vuotisen lamaannuskauden aikana. Sain huomiseksi lääkäriajan, kaikkeni yritän, että edes antaisivat kokeilla. Olen työharjoittelussa ja töitteni laiminlyönnin takia saatan hyvinkin olla pian työtön ja karenssilla. Rahaa ei siis ole juuri mihinkään, ja tällä hetkellä ajatuskin "oikeasta" työstä oikeine palkkoineen on absurdi, yksityiselle olisin jo mennyt, jos siihen olisi varaa. Julkiselle puolelle siis nöyrryttävä ja jaksettava vielä toivoa, mahdollisesti vaatia, koirani takia en toivoisi impulssi(?????)-itsemurhaakaan tekeväni. Paremmassa kunnossa "silloin joskus kauan sitten" elämänhaluni ollut voimakas, ja tämän jatkuvan koomamaisen väsymyksen ja ryhävalaan ulkonäköni sen vieneen.
Lukemani mukaan paremmillakin arvoilla lääkitys on edes kokeiltavaksi saatu ja olo alkanut parantua, mutta nihkeässä ollut. Yhtälaillahan olisin koekaniini ja lääkäri arpoisi, jos mielialalääkeresepti taskussa sieltä huomenna lähden. Saapa nähdä. Pitkä päivä odotella. Ehkä nukun sillä aikaa. Hah.
"t4v kai 9" eikä ole mukamas vajaatoimintaa, äkkiä toinen lääkäri. D- ja B12 myös nopeasti kuntoon jollei ole jo, varsinkin B12 koska se voi aiheuttaa parantumattomia vaurioita jos jatkuu pitkään, luontaistuotekaupasta saa vahvaa B12-vitamiinia joka riittää jollei ole imeytymishäiriöitä.
Suosittelen myös lämpimästi tupakanpolton lopettamista, se ei ainakaan paranna minkään sairauden tilaa, mutta asia kerrallaan, ensin tuo kilppari kuntoon. Tsemppiä.
Vaadi tyroksiini -koelääkitys!!! Sinulla on melko varmasti kilpirauhasen vajaatoiminta jo labra-arvatenkin mukaan, ja oireet viittaavat vajaatoimintaan.
Otettiinko sinulta myös S-TPOAb vasta-ainekoe? Jos ei, se tulisi ottaa. Se paljastaa kilpirauhasen parantumattoman autoimmuunitulehduksen, joka on yleisin vajaatoiminnnan syy. (Joskus tulehdus ei näy muusta kuin ohutneulabiobsiasta.) Sen paljastuttua saat varmasti tyroksiinireseptin.
Myös S- T3-V-koe tulisi ottaa. T3 vaikuttaa aivojen välittäjäaineiden tuotantoon ja puutos aiheuttaa esim. masennusta. Normaalisti 80% tyroksiinista eli T4v muuntuu T3-hormoniksi, joka on kilpirauhasen aktiivinen hormoni, mutta joillakin muunto on huono.
Jos saat osittaista apua tyroksiinista ja lääkitystä jatketaan koeajan jälkeen, mutta mielen oireet vaivaajat yhä, pyydä Thyroxinin ohelle Liothyronin. Se on esteettinen T3-hormoni. Thyroxin on synteettinen T4-hormoni. Jos sinulla on T3:n puutetta, Liothyronilla saa aikaan samaa kuin SSRI-lääkkeille, vaikka mekanismi on eri. Joskus T3:sta on käytetty psyykelääkkeenä.
Jos et saa apua (terveyskeskus?)-lääkäriltäsi, kirjoita aseman johtavalle lääkärille ja pyydä lääkärin vaihtoa. Kerran vuodessa lääkärin voi vaihtaa muutenkin. Helsingissä jopa toiseen terveysasemaan.
Jos tämäkään ei auta, pyydä printit kaikista labra-kokeistasi ja hakeudu niiden kanssa yksityiselle erikoislääkärille endokrinologille. Hinta vastaanottajalta lienee n. 70-100e.Lainaa, jos tarvis.
Ei kannata pelotella lääkäriä itsemurha-aikeilla, jos et halua leimaantua pelkäksi psyykepotilaaksi. Silloin on vaara, että kilppariasi ei tutkita riittävästi. Hoitamattomassa kilpparin vajiksessa olo varmasti alakuloinen ja epätoivoinen, mutta, kun saat hoidon, olet kuin uusi ihminen. Oikean annostuksen löytämiseen voi mennä 6-12kk. Liian pieni varovainen koelääkitys annos voi pahentaa oireita.
On tärkeää, että saat pitää työharjoittelupaikkasi. En näe mitään haittaa ottaa SSRI-lääkkeitä kunnes saat kilpparisi hoitoon. Ne eivät ole mitään "pameja". Pystyt toimimaan niiden kanssa paremmin. Ne eivät väsytä vaan piristävät. Yöunet paranevat. Kun tyroksiinilääkitys on tasapainossa, voit lopettaa SSRI:t.
Tiedoksesi: monia kilpirauhaspotilaita on pidetty "hulluina" ja hoidettu psyykepotilaina ennenkuin kilpirauhassairaus on diagnosoitu. Näin erityisesti liikatoiminnasta kärsineet.
Tupakointi on erityisen pahaksi kilpparin vajaatoimintaiselle. Se hidastaa kilpparia. Yritä lopettaa se.
Kirjoitusvirheet yllä johtuvat ennustavasta tekstinsyötöstä. Esim. Liothyronin on synteettinen T3-hormoni - ei esteettinen. :)
Ja lisää kiitoksia vastauksistanne!!! :) Edes jotkut sentään uskovat ja kuuntelevat, vaikka lääkärit tuijottavat viitearvoja niitä juurikaan noteeraamatta. Riittää että edes jotenkin sinnepäin. Julkisella puolella siis käyn, ja kilpparikokeetkin on otettu vain pyynnöstäni. Tähän mennessä olen ollut ylensyövä psyykepotilas ja syömishäiriöiden leimaama, vaikka olen parantunut täysin jo vuosia sitten. Kerron tähän väliin kokemukseni tutkimuksista sairaalassa viime heinäkuulta. Kaikki muut veriarvot pielessä paitsi hemoglobiini ja verensokeri (joka mitattiin kysymättä olenko ollut syömättä vaiko kenties mähkinyt aamupalaksi kilon karkkia). Sydänkäyrässä oli vikaa, mutta ei aiheuttanut toimenpiteitä. D:tä käskettiin ostaa, siinä kaikki pätevä hoito. Turvotuksista puhuin myös, lääkäri ehdotti psJykiatJria. Että näin.
S-TPOAB ja S-T3V-arvoja ei ole kai koskaan mitattu? Nämä kaksi muutakin vain muiden mukana, viimeksi _itse_ niitä pyydettyäni.
Sain vastauksistanne valtavasti tukea ja jopa uhmaa, aion vaatia tyroksiinia ja ne ssri-lääkkeet myös kiltisti otan, masennut on saanut jo itseänikin hirvittävät mittasuhteet. Itsemurha-ajatuksista en tietenkään lähde puhumaan, siitä lähdetään että vika on edes tällä kertaa pään alapuolella. Jos ja kun tämä reissu ei tuota kuin uuden pettymyksen, maksaa työharjoittelupaikkani tarvittavat yksityislääkärikäynnit, järkevä pomoni toivoo sekä minun että viime aikoina olemattoman työtehoni ja -motivaationi tulevan kuntoon. Tämän syksyn aikana kun olen nukkunut jopa yli puolet työpäivistä ohi, ja ennen hyvinkin aktiivisella ja työstään nauttivalla on pää niin jumissa, että mitään ideoita tai ehdotuksia, joiden varassa on _niin paljon_, en ole pystynyt esittämään. Emmätiiää ja öötotaa tuskin lasketaan.
Itseä kaduttaa kuinka myöhään olen apua hakemassa, mutta tähänastiset farssit ovat vieneet luottamukseni valkotakkisiin... Viimeisen pakon edessä siis vasta. Kehuja en ole kaupunkimme terveydenhuollosta kuullut, sitä tyroksiinia määräävät niin nihkeästi, että ennemmin täältä voi saada morfiinia paperihaavaan, jos ihan vähän karrikoin. Omalääkärijärjestelmää täällä ei ole, lääkärit tuntuvat vaihtuvan talon sisälläkin tämän tästä, joka kerta eri. Ja kerron vielä sen, jos en aikaisemmin jo maininnut, että alunperin lääkäriaikani piti olla vasta vähän ennen joulua! :D Kunnes älysin, että hetkinen!!! Ja soitin uuden ajan. Väsymys ja masennus alkaneet jo niin lannistaa, että kaikki on samantekevää, kunhan saan nukkua.
Ehkä tämä siis tästä, ainakin jaksan toivoa niin. Alkaa toipua ja saada itseni takaisin, vaikka en päivässä tai kuukaudessakaan, mutta vielä 2013.
Postaan tänne vielä kuinka kävi. Lohdullista se, että yksityiselle tulen pääsemään, pomoni ei tiedäkään minkä pelastusrenkaan heitti!
Huh huh, ja nyt paniikinsekaisissa tunnelmissa eteenpäin... :O
Toivon mukaan saat apua pian. Endokrinologi on paras vaihtoehto yksityispuolelta, jos et vieläkään saa koelääkitystä terveyskeskuksesta.
Ole kärsivällinen sopivan tyroksiiniannoksen löytymisen kanssa. Siihen menee kuukausia .
Tsemppiä! :)
Kiitos! :) ^
Vielä ainakaan en saanut kuin masennuslääkkeet... Tietenkään. Uudet verikokeet määrättiin ja kävin. Vähän yli vuoden takaa oli edelliset, ja silloin mitattu vain nämä kaksi mainitsemaani arvoa, viikko sitten tsh, vasta nyt muitakin. Tulokset saatan saada jo tänään, luultavasti vasta maanantaina, ehkä jopa reseptin, mutta että edes jotain alkaa tapautua, enkä ole vain Mental Case, vaikka sitäkin kyllä edelleen, aina ja ikuisesti.
Olen lähes vuorenvarma, että tyroksiinia en tule saamaan edes kokeeksi, lääkäri oli nuiva, ja vielä nuivemmaksi keskustellessamme muuttui. Ehkä talloin varpaille? Eihän potilas saa esittää mielipiteitä, hyvänen aika! Olen täysin varautunut yksityislääkärikäyntiin, pääasia että edes joskus tulen kuntoon.
Kärsivällisyys on ollut koetuksella, sitä se on lääkärin puheluun asti, mutta pessimistihän joko yllättyy tai voi todeta olleensa taas oikeassa, sillä asenteella puhelua ja tuloksia odotan. Sillä aikaa voinkin ottaa ensimmäiset päiväunet, olinhan nukahtaa seisaalleni jo taloyhtiömme tupakkapaikalla.
Ja btw, harvoin olen tänne Suomi24:än postaillut, kiitos teidän en pidä tätä foorumia enää turhana höpöhöpönä! :) Todellakin olen saanut tukea ja apua, hyviä neuvoja ja jopa voimia.
Sain Thyroxin-reseptin!!! Kaikista epäluuloistani huolimatta!!! :D 50 mikrolla aloitettiin. Olen ihmeissäni, jopa toiveikas, jännittää kyllä kaikki tästä eteenpäin. Helpotus on valtava, en siis ole vain luulosairas hullu, vikaa on päässäkin, mutta lohdullisesti myös sen alapuolella.
Paljon tulee vielä kysymyksiä, ainakin tiedän missä saan hyviä, suoria, asiallisia vastauksia. :)
Hienoa! Toivottavasti Thyroxin tulee auttamaan.
Tuo 50mikrog lienee yleinen aloitusannostus. Jos tulee sydämentykytyksiä, alenna annosta viikoksi, jotta elimistö ehtii sopetua. Se ei tulle riittämään, ei ehkä 50mikrog:kaan. Yleisin annos vajislaisilla lienee 1-1,5 mg/vrk, vaikka joku tarvitse jopa 3 mg annoksia. Liian pieni annos pahentaa oireita, kun aivolisäke huomaa tyroksiinia veressä ja laskee kilpparia säätelevää TSH:ta. Silloin voi tulla väärä tulkinta, että tyroksiinista ei olisikaan apua. Annosta nostetaan aina varovasti pienin askelin.
Mitkä sun viimeiset kilpitauhasarvot oli, jolla sait tyroksiinireseptin? Oliko ne huonontuneet edellisestä? Milloin menet kontrolliin? -Muista mennä labraan aamulla, äläkä juo kahvia tai polta tupakkaa ennen koetta.
Lisää tietoa saat Kilpirauhasfoorumin sivustolta. Osoite muistaakseni: www.kilpirauhasfoorumi.com. (jos ei mennyt oikein , googlaa)
Sivustolla on vierailijoille osasto, jossa voi keskustella rekisteröitymättä, mutta rekisteröitymällä pääsee käsiksi laajaan tietopakettiin ja suureen verstaisryhmään.
Rekisteröinnissä käytettävä omaa sähköpostia, joka on muu kuin ilmaiset hotmail, luukku, gmail jne. (Ylläpito pelkää spämmiä.)
Palaa myöhemmin kertomaan, miten koelääkitys vaikuttaa. Onnea!
Kiitos! :) ^ Linkistä myös.
Arvot oli nyt s-tsh sen 4,5 (30.8.2011 2,58), p-t4v 13,6 (30.8.2011 10 eikä 9... Eikä 2012. Pätkii, pätkii...), p-t3v 6,5 ja kortisoli normaali. Välissä niitä ei ole mitattu. Tällä annoksella 5 viikkoa, sitten kontrollilabra ja lääkärin soittoaika. Aloitin samalla myös masennuslääkityksen (Paroxetin 20mg). Realistisesti ajattelen, en odota oikeastaan "mitään" muutamaan viikkoon, toivon vain että jumitus, v*tutus ja väsymys eivät pahenisi. Yhtään ei haittaisi sekään että paino lähtisi laskuun, edes vähän, ainakaan ettei nousisi enää tästä enempää...
Ja palstalle jään, kysymyksiä varmasti vielä tulee.
Ääh, siis 5.6.2013 on mitattu p-tsh ja arvo 4,4. Sairaalassa otettuja kokeita. Muistan soittaneeni tuloksia, ja jonkun sihteerin (vaiko remonttiapulaisen?!?!) sanoneen, että arvo on ehkä lievästi koholla ja viittaavan LIIKAtoimintaan, josta olin aivan ällikällä lyöty, mutta aivan liian väsynyt ja tehoton alkaa selvittää itse. Vasta nyt hakenut aktiivisemmin tietoa masennuksen pahennuttua, painon jatkaessa tasaisenvarmaa nousuaan ja hiuksien irtoillessa kuivina takkukasoina, puhumattakaan ajattelukyvyn taantumasta. Ohhoh...
Aloitin tänään myös monivitamiini-hivenainevalmisteen (Minisun).
Onkohan kofeiinitableteista haittaa? Syön niitä 1-4 kpl/pv, yleensä 2 tai 3. Kahvia en juo, se tärisyttää, aiheuttaa lisälyöntejä ja hetkellisiä kiukku-ahdistuskohtauksia, tabletteina ei.
Uskon, että kofeiinitabletteja ei kannata käyttää muuta kuin poikkeustapauksissa. Vajiksessa väsyttää sairaasti, mutta tyroksiinin kanssa pääset ajan mittaan väsymyksestä. Ehkä voit lopettaa kofeiini tabut pikku hiljaa.
Kofeiini nostaa verenpainetta. Älä vaan ota niitä, kun menet kontrolliin.
Ei kannatakaan. Ollut ainoa konsti pysyä edes jonkinlaisessa valveunimaisessa toimintakunnossa, töissä ja arjessa. Heikoin tuloksin kyllä, ja tuleehan niihin riippuvuuskin. Lopetan ne heti kun mahdollista, tupakointia aion vähentää, ja perjantaiset perrytkin aika turhia, varaa vähentää siinäkin. Samoin vielä selvittää ruokavalio, esim. valkoinen vehnä on helppo lopettaa kokonaan asenteella "ei saa syödä" kuin "ei kannata syödä". Ennen kontrollia en ota yhden yhtä kofeiinitabua, täytyyhän tuloksen olla tarkka, oikeaa annostusta etsiessä. Hurjaa mitä kellosepäntyötä se oikean annoksen löytäminen on! 2 tablettia voi olla liikaa, siinä missä 1,5 liian vähän. Vaikka tuntuu vielä oudolta ajatella kuinka jumiin voi koko ihmisen psykofyysinen paketti mennä ja omallekin kohdalle arpa osui (periytyi mummolta?), olen niiiiiiin helpottunut, että hallittava vika löytyi ja lääkäri vihdoinkin otti todesta. Verikoelappujani lukiessani huomasin että kilpirauhaskokeita ei ole joka kerta niitä pyydettyänikään laitettu labralähetteeseen ja otettu kuin nämä muutama kerta parin vuoden aikana. Ja kuten itseänikin alkuun, kuinkahan montaa vajislaista hoidetaan vain ylensyövinä ja -juovina masennuspotilaina? Retorinen kysymys. Pari kertaa olen tänään ajatellut katkeria, painonnousu varsinkin kun on niin näkyvää ja hävettävää, varsinkin entiselle syömishäiriöiselle, että aikaisemmin kun olisi todettu en ehkä huitelisi 78,5:ssä... Parempi kuitenkin edes nyt kuin ei ikinä.
Ihmeellistä, että sun T3-V on jopa 6,5, mikä on viitteiden yläkantissa, vaikka TSH viittaa lievään vajaatoimintaan. Olen maallikko, mutta koska kilpirauhanen ja tyroksiini vaikuttavat niin paljon psyykkeeseen, minusta sitä ja tyroksiinia ei ehkä pitäisi aloittaa yhtaikaa. Etenkin, kun nuo kilppariarvot ovat niin ristissä.
Lueskelin tuosta uudesta psyykelääkkestäsi sekä pakkausselosteen että käyttäjien kokemuksia keskustelupalstalla. (Pakkausseloste on aina syytä lukea, kun aloittaa uuden lääkkeen ja haittavaikutuslistaa silmäillä vähän myöhemminkin.) Vaikuttaa siltä, että Paroxetin voi alussa aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, jotka yleensä häviävät kuukaudessa. Jos lääkkeet aloitetaan yhtaikaa ja alat tuntea jotain uusia epämiellyttäviä tuntemuksia, et ehkä tiedä, kummasta lääkkeestä ne johtuvat.
Ehdit jo aloittaa molemmat. Molemmat vaativat aikaa kuukauden verran ennen kuin vaikutusta voi arvioida. Molemmat virkistävät, mikä on hyvä.
Saitko reseptit samalta lääkäriltä? Hän ei ilmeisesti nähnyt haittaa näiden kahden lääkityksen yhtaikaista aloittamista.
Kofeiini on pahasta siinä mielessä, että rasittaa lisämunuaisia, joiden toiminta taas vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Itsekin olen kyllä kofeinisti, mutta yritän kovasti vieroittua.
Jos sinulla on t3V todella 6,5 niinkuin kirjoitit, niin vähän mietityttää voiko olla ainakaan mikään tavanomainen vajaatoiminta. Toisaalta tsh kyllä on heikonpuoleinen. Toivottavasti t4 hormoni kuitenkin auttaa.
Nikeille Koelääkitys saatava ja 9 17:
Paroksetiinin tuoteseloste oli kokoa ainakin A2! Ainakin kattava... Olen sen lukenut, ja tulen lukemaan vielä monta kertaa. Totta, että en voi tietää mistä mahdolliset sivu-ja/tai haittavaikutukset tulevat, samana päivänähän aloitin myös vielä monivitamiini-hivenainevalmisteiden käyttämisen (pidän 4-6 tuntia välissä). Toistaiseksi olen huomannut vain sen, että janottaa ja ruokahalua ei juurikaan ole, mikä taas saattaa johtua siitä, että en ole aikoihin ollut jaksaa raahautua kauppaan, ja sielläkin päättäminen tuottaa vaikeuksia... :/ Kuten tänään, en ostanut kuin koiralleni nappuloita ja huomiseksi yhden(!!!!) siiderin.
Tunsin että paroksetiinikin oli aloitettava, masennus niin voimakas, ja vaikka haluan elää, en uskaltanut jäädä vain Thyroxinin varaan. Viikko ennen kuukautisia olen sekaisimmillani ja varsinkin silloin itsemurha-ajatukseni ovat pinnalla ja suunnittelen sen toteuttavanikin, omia ajatuksiani usein pelännyt, tosissani. Sen lisäksi olen jännittäjä ja taipuvainen lieviin/lievähköihin paniikkioireisiin.
T3-V mitattiin nyt ensimmäistä kertaa, lääkäri sanoi arvon olevan hyvä, samoin kortisoli oli hyvä. Sama lääkäri määräsi sekä Thyroxinit (maanantaina) että vastaanotolla pyynnöstäni Paroxetinit (perjantaina, ennen Thyroxinia, mutta oli silloin jo kokolailla varma että myös Thyroxinit määrätään). Itse en siitä arvosta mitään tiedä, hyviä neuvoja ja tietoa maallikoltakin. :)
Olen tänään pärjännyt yhdellä kofeiinitabletilla, ja vaikka kuljen vielä sumussa ajatukset oikosulkeutuneena, en toista mielelläni ottaisi. Olen vuosia sitten ollut melkoisessa energiajuomakoukussa, vieroitusoireet olivat kamalat! Yritän hiljakseen eroon kofeiinitableteista, töiden takia niitä lähinnä syönyt. Että saan tehdyksi edes jotain. En ole koskaan tykännyt ylenpalttisesta lääkkeiden tms. käyttämisestä, toiveena on päästä ylimääräisistä, tarpeettomista eroon. Thyroxiniahan saatan joutua syömään loppuikäni, Paroksetiiniakin kauan.
Onko vajiksen ruokavaliosta tietoa? Toiset väittävät että syömiset eivät juurikaan vaikuta, kun taas toiset pitävät sitä yhtä tärkeänä kuin lääkityksen oikeaa annosta. Itsekin saan Googlen kautta jotain ohjeita/neuvoja, mutta omakohtaisia kokemuksiakin haluaisin kuulla. Mitkä siis haitallisia, ja mistä hyötyä?
Facebookista löydät vertaistukea, ha ryhmä kilpirauhashormonit
^ Mä kun en oo facebookissa... :/ Ainakaan vielä. Tietokonetta ei ole ja älypuhelimenikin on "hieman" epäluotettava. Väliinputoajana ja atk-asennevammaisena en ole toistaiseksi vielä joutunutkaan opettelemaan, työssänikään en välttämättä tietokonetta tarvitse. Atk-kurssille olen ajatellut meneväni joskus, ajankohtaista vasta sitten kun olen kunnossa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kiitän kuitenkin! :) Laitan talteen kaikki saamani linkit. Ruokavaliosta laitan uuden keskustelunaloituksen. Tämä topic kun ei siitä mitään kysy.
Lisään vielä edelliseen postaukseeni, että tässäkin ketjussa kyllä pysyn. :) Olette _kaikki_ aivan mahtavia vertaistukijoita!!!!!!! :)
Hei! Täälläkin puhutaan kilpparista http://amalianajatuksia.blogspot.fi/
Okei, kiitos! :) ^ Tutustun heti ehtiessäni!