Suomen valtio on alkanut näemmä mainostaa itseään kampanjassaan "Harmaa talous, musta tulevaisuus". Siinä se nimittäin käyttää tukuittain veronmaksajien rahoja kalliisiin radiomainoksiin, joiden mukaan "välistävetäjä" vie kaikilta toimeentulon.
Välistävetäjän käsite on kampanjassa hieman hämärtynyt. Lopultahan valtio itse on suurin välistävetäjä. Ihminen käyttää aikaansa tehdäkseen työtä, valtio vastaa ilmestymällä kyselemään omaa siivuaan verojen muodossa. Tämä menettely oikeastaan ei eroa mitenkään Chigagolaisgangsterien taannoisesta suojelurahan perinnästä.
Valtio on nostanut etenkin pienituloisten verotusta kiskuritasolle arvonlisäveron muodossa. Ylin prosentti on tällä hetkellä 24 ja jos suunta ei muutu, se on pian 25. Tämä alkaa olemaan oikeaa kiskontaa ja "kuiviin vuodattavaa" verotusta.
Olisi tärkeää, että kansalaiset alkaisivat nykyistä pontevammin vaatimaan verojen alentamista. Tällä olisi suotuisa vaikutus kansantalouteen. Se tekisi yritystoiminnasta kannattavampaa, antaisi ihmisille enemmän työpaikkoja ja paremmat tulot ja vähentäisi valtion kykyä (Vaikkakaan ei ehkä halua) sekaantua yhä enenevässä määrin ihmisten asioihin.
Tähän yleensä tarjotaan vasta-argumenttina esimerkiksi: Entäs lääkäriin pääsy? Entäs maantiet? Entäs... (lisää oma esimerkkisi vapaasti). Otetaan lääkärit esimerkkinä. Ensinnkin ei ole mitään syytä, miksi yksityiset lääkärit eivät voisi, kun valtio sekaantuu vähemmän lääkärin toimen harjoittamiseen, hoitaa asiakkaita tehokkaammin ja paremmin kuin valtio. Mutta sehän maksaa... Nykyisistä lääkärinpalveluksista tekee osittain niin kalliita kuin ne ovat valtion sekaantuminen. Kun valtio jättää alueen rauhaan, alkaa lääkärin ammatissakin vaikuttaa normaali kysynnän ja tarjonnan laki. Lääkäreitä koulutettaisiin kysyntää vastaavasti ja ylihinnoittelijat joutuisivat pois markkinoilta tai mukautumaan.
Muuten valtion vaikutus talouteen on aina ollut pääosin lamauttava. Otetaan esimerkiksi vuokra-asunnot. Sopivista, edullisista asunnoista on jatkuva pula. Tämä johtuu pitkälti valtion sekaantumisesta ylenmääräisen byrokratian kautta. Jos jollain alueella talouselämässä esiintyy kysyntää, mutta ei vastaavaa tarjontaa, syyllistä kannattaa etsiä valtion suunnalta.
Välistävetäjän käsite on kampanjassa hieman hämärtynyt. Lopultahan valtio itse on suurin välistävetäjä. Ihminen käyttää aikaansa tehdäkseen työtä, valtio vastaa ilmestymällä kyselemään omaa siivuaan verojen muodossa. Tämä menettely oikeastaan ei eroa mitenkään Chigagolaisgangsterien taannoisesta suojelurahan perinnästä.
Valtio on nostanut etenkin pienituloisten verotusta kiskuritasolle arvonlisäveron muodossa. Ylin prosentti on tällä hetkellä 24 ja jos suunta ei muutu, se on pian 25. Tämä alkaa olemaan oikeaa kiskontaa ja "kuiviin vuodattavaa" verotusta.
Olisi tärkeää, että kansalaiset alkaisivat nykyistä pontevammin vaatimaan verojen alentamista. Tällä olisi suotuisa vaikutus kansantalouteen. Se tekisi yritystoiminnasta kannattavampaa, antaisi ihmisille enemmän työpaikkoja ja paremmat tulot ja vähentäisi valtion kykyä (Vaikkakaan ei ehkä halua) sekaantua yhä enenevässä määrin ihmisten asioihin.
Tähän yleensä tarjotaan vasta-argumenttina esimerkiksi: Entäs lääkäriin pääsy? Entäs maantiet? Entäs... (lisää oma esimerkkisi vapaasti). Otetaan lääkärit esimerkkinä. Ensinnkin ei ole mitään syytä, miksi yksityiset lääkärit eivät voisi, kun valtio sekaantuu vähemmän lääkärin toimen harjoittamiseen, hoitaa asiakkaita tehokkaammin ja paremmin kuin valtio. Mutta sehän maksaa... Nykyisistä lääkärinpalveluksista tekee osittain niin kalliita kuin ne ovat valtion sekaantuminen. Kun valtio jättää alueen rauhaan, alkaa lääkärin ammatissakin vaikuttaa normaali kysynnän ja tarjonnan laki. Lääkäreitä koulutettaisiin kysyntää vastaavasti ja ylihinnoittelijat joutuisivat pois markkinoilta tai mukautumaan.
Muuten valtion vaikutus talouteen on aina ollut pääosin lamauttava. Otetaan esimerkiksi vuokra-asunnot. Sopivista, edullisista asunnoista on jatkuva pula. Tämä johtuu pitkälti valtion sekaantumisesta ylenmääräisen byrokratian kautta. Jos jollain alueella talouselämässä esiintyy kysyntää, mutta ei vastaavaa tarjontaa, syyllistä kannattaa etsiä valtion suunnalta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yksityistäminen on aika harvoin tie halvempaan parempaan palveluun, muuta kuin hetkeksi. Kyllä vaan on pidettävä peruspalvelut yksityisinä, ja tehostettava niitä - ilman satojentuhansien konsulttipalkkioita.
Purettava "hallintohimmaleitä" ja poliittisia pikkunilkkejä, siinä tehostuu ja nopeutuu toiminta.
Yksityistämistä tosin ei ole ikinä kokeiltu libertaarisessa viitekehyksessä so tiukassa "Hands Offissa" valtiolle. Tällaisessa viitekehyksessä yksityistäminen toimisi halutulla tavalla.
Pienituloisten veroa pitäisi keventää ja isotuloisten tiukentaa reilusti. Paras estää liiallinen ahneus ja taata yhteiskunnan hyvinvointi.
Tuo muuten EI olisi paras tapa. Katsohan kun todellinen ongelma on valtion paisunut budjetti ja verorahan kuluttaminen ihmisiä sortaviin hankkeisiin, kuten kreikka-tukiin yms.
Itse asiassa tuo mitä sanot on sama kuin että toteaisit tulojesi olevan riittämättömät menoihisi nähden ja näkisit ratkaisuksi vaatia naapurisi rahoja maksaaksesi menosi sen sijaan, että karsisit turhia rahanmenoja.
Tässä aiheeseen pienenä päivityksenä Thomas Taussin erinomainen kirjoitus harmaaseen talouteen liittyen:
http://thomastaussi.blogspot.fi/2013_06_01_archive.html
Taussi mainitsee seuraavat tausta-oletukset julkisessa keskustelussa harmaasta taloudesta:
1. Kaikki vauraus kuuluu valtiolle
Ts valtio on kuutamourakoitsijan "uhri" eikä päinvastoin.
2. Yritysten ensisijaisena tehtävänä ei ole palvella asiakkaita, vaan tuottaa verotuloja valtiolle.
Yksilö siis ottaa turpiin kollektivistisessa viitekehyksessä
3. Vähät taloustieteestä
Verotulojen maksimointi veroja nostamalla ei oikeastaan ole mitenkään järkevää. Lafferin käyrä määrittelee, että verotulojen maksimoimiseksi verojen on oltava kohtuullisella (siis ei kiskurimaisella) tasolla.
Mainittakoon, että C. N. Parkinson aikanaan sanoi, että verotus ylenmääräisenä (Huomattavasti alempana kuin nykyisessä Suomessa) menettää hyötynsä koska se kiihdyttää inflaatiota.
4. Harmaa talous ei ole oire mistään
Taussi tässä kohdin osoittaa, että rikoksiin ryhtyessä ihminen arvioi, ovatko saavutetut edut hyvässä suhteessa rangaistukseen lain rikkomisesta. Kun verotus käy tuntuvammaksi, myös edut kiertämisestä tulevat tuntuvammiksi.
5. Verosuunnitteluun on helppo puuttua
Tässä Taussi ilmeisesti vetoaa usein julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin, joiden mukaan on kohtuutonta, miten jokin hyvätuloinen yhtiö tai ihminen minimoi verojaan verokonsulttien avulla. Kuitenkin tässä (ja usein harmaassa taloudessa) on kyse vain sopeutumisesta muuttuneisiin olosuhteisiin. Kuten Taussi huomauttaa, poliitikot haluaisivat tuoda mielivaltaisen rajanvedon verosuunnittelluun.
Nämä olivat siis perusolettamat tämän harmaan talouden keskustelun (julkinen siis) taustalla. Vaikuttavat aika kahjoilta mutta jotkut ihan tosissaan edistävät noita periaatteita.
"Tämä menettely oikeastaan ei eroa mitenkään Chigagolaisgangsterien taannoisesta suojelurahan perinnästä."
Se eroaa siinä, että me itse päätämme (edustajiemme välityksellä) mihin nuo rahat käytetään. On kuitenkin ihan mukava, että meillä on tiet, koulut, viemärit, sairaalat, koulut, kirjastot eikä se haittaa että on edes jonkinlainen poliisi- ja oikeuslaitos joka vähentää rikoksin uhriksi joutumisen todennäköisyyttä.
"Valtio on nostanut etenkin pienituloisten verotusta kiskuritasolle arvonlisäveron muodossa."
Pienituloisten tulovero on laskenut. Veronkannon ydinongelma on se, että hyvinvointivaltio on ollut keskituloisten etupäässä toisilleen kustantama palvelu- ja turvaverkko, josta muutkin pääsivät osallisiksi.
Nyt keskituloiset työpaikat vähenevät ja systeemi on muuttumassa siihen, että hyvätuloisten, joilla olisi varaa hoitaa oma turvaverkkonsa yksityisesti (vakuutuksilla yms) kustantavat palveluita veroillaan niille, joilla ei ole varaa niitä itse kustantaa. Jos peruspalveluita ei saada pidettyä sillä tasolla, että myös varakkaimmat (ainoat nettoveronmaksajat) kokevat niiden hyödyttävän itseäänkin, niin syntyy verokapina ja palveluiden kurjistumiskierre. Lopulta ollaan USA:n tai Venäjän systeemissä, joissa jokainen on oman onnensa seppä ja huono-onnisemmat kärsikööt.
Tässä hyvä alkusoitto, vaatimuksista, joilla hyvinvointivaltion kuoppaaminen alkaa:
"Olisi tärkeää, että kansalaiset alkaisivat nykyistä pontevammin vaatimaan verojen alentamista."
"Tässä hyvä alkusoitto, vaatimuksista, joilla hyvinvointivaltion kuoppaaminen alkaa:
"Olisi tärkeää, että kansalaiset alkaisivat nykyistä pontevammin vaatimaan verojen alentamista." "
Ihankos tosi? Käsite "hyvinvointivaltio" on itse asiassa oksymoroni. Toiset pakotetaan antamaan oma osuutensa valtion pohjattomaan rahareikään ja tuolla annetulla rahalla sitten passivoidaan ihmisiä istuskelemaan kotona tai hyödyttömillä kursseilla (työttömät), elämään puoli-invalideina jossain laitoksessa (vanhukset) tai olemaan kyseenalaisilla pitkäaikaishoidoilla sellaisessa (sairaat).
Todellinen hyväntekeväisyys ei ole noin rampauttavaa vaan pyrkii saattamaan ihmisen takaisin jaloilleen ja huolehtimaan itse itsestään. Tämä jo siksi, että normaaleilla hyväntekeväisyysjärjestöillä ei ole loputtomia resursseja paapoa kovaosaisia.
Verotuksen alentamisen jälkeen voitaisiin tietenkin ensiksi leikata erilaisia haitallisia laitoksia, kuten vähemmistövaltuutetun ja erilaisten tasa-arvon keskustelukerhojen rahoitusta. Kuka sanoikaan että pitäisi ensin aloittaa juuri kovaosaisimmista.
"Se eroaa siinä, että me itse päätämme (edustajiemme välityksellä) mihin nuo rahat käytetään."
Pieleen meni taas... Todellisuudessa edustajat päättävät meidän välityksellämme mihin rahat käytetään ja sen jälkeen kun edustaja on valittu, meillä ei ole paljoakaan mahdollisuuksia vaikuttaa tämän päätöksiin demokraattisessa järjestelmässä.
"Pienituloisten tulovero on laskenut."
Mutta arvonlisäverotus on noussut pahentaen pienituloisimpien regressiivistä verotusta. Samoin kunnallisvero on nousussa.
Ohessa on hiljattain Uuden Suomen sivuilla julkaistu blogikirjoitus siitä mitä valtio tekee välistä vetämillään verorahoilla:
http://jonibs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152877-kiihotan-kiihottamaan-kansanryhmaa-vastaan
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lakina hyvin epämääräinen ja sitä on käytetty tähän saakka poliittisten toisinajattelijoiden peloittelemiseen tai - jos he eivät tajua olla hiljaa.- vainoamiseen. Jussi Halla-aho lienee kuuluisin näistä kyseisen pykälän uhreista.
Nykyisen tasoinen verotus siis mahdollistaa mm sen, että tuollaiset Kalskeet ("Karseet") ja Forssit ("Forcet") voivat puuttua yhä yksityiskohtaisemmin yhä harmittomampiin asioihin. Valtio lisää rikollisuutta säätämällä lisää epälegitiimejä rikoslakeja. Ja kukin lukijoista maksaa tuon valtion voimistumisen veroina.
Lisäksi Suomessa tietenkin jaetaan toistakymmentä erilaista yritystukea, joita lähinnä käyttävät jo muutenkin pörssissä olevat, voittoa tekevät ja osinkoja jakavat yhtiöt (En puhu yrityksestä, jos yhtiö on niin vakaalla pohjalla, että todennäköisesti ei mene nurin taloudellisesti.). Tulee mieleen takavuosien tapaus, kun Pohjola sai apua valtiolta ja jakoi heti perään jättiosingot.
Säästämisen varaa olisi, mutta valtion edustajien pulmana on aina ollut, että he eivät tajua pienten menojen elättävän suuria tuloja paremmin.