jotenkin irtautumassa tästä todellisuudesta, vuodet ovat kuluneet työttömänä. Olen ollut kiinnostunut pikkupojasta lähtien 1930-luvun saksasta ja pohjois-amerikan intiaaneista ajalta ennen valkoista miestä. Toivon että minulla olisi aikakone, niin menisin ensin elämään intiaanina ja sitten yhtenäisessä 30-luvun Saksasssa, jossa ihmiset asetettiin etusijalle. On tämä nykypäivän yhteiskunta aika mielipuolinen, ei täällä ole kuin velvoitteita, puhumattakaan valinnan vapaudesta. Et sinä tämän suomessa voi vapaasti valita mitä teet, muuta kuin palvella eliittiä, rahaa, kapitalismia ja olla orjana. Se kuka kuvittelee olevansa vapaa niin on aika tietämätön. Tällä taloudellisella kiristyksellä saa ihmiset tekemään melkeinpä mitä vaan, antamaan terveytensä hulluksi tekevälle työelämälle, työllä jolla ei ole mitään merkitystä. Olisinpa saanut tehdä tämän maallisen vaelluksen jommassa kummassa edellä mainitussa ajassa. Saakohan kuoleman hetkellä ihminen valita uudelleen missä ajassa elää? On se varmasti ollut upeeta ratsastaa hevosella preerialla musta tukka hulmuten ja metsästää biisoneita. Saksassa olisi taas tuntenut kuuluvansa yhteiskuntaan jossa kaikilla oli työtä ja toimeentulo.
Olenkohan minä..
shioux786
7104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan totta, jatka vaan päiväuniasi ja haaveita.Ei sota ole ennenkään yhtä miestä kaivannut .....
Oletkohan sinä aloittaja koskaan ollutkaan "tässä todellisuudessa" et taida koskaan olla elänytkään normielämää, saati todellisuutta....
Tervemenoa vaan sinne 30-luvun saksaan, siellä ainakin olisit joutunut tekemään työtä olemattomalla palkalla kellon ympäri....Kaikkee hömppää sitä aikuinen ukko kehtaa satuilla....::))
Meehän päiväunille viltin alle, ja elä unoha tuttipulloa...
No ei ainakaan 1930-luvun Saksaan, huh. Preeriaelämä kuulostaa sen sijaan mielenkiintoiselta. Ite haaveilen elämästä ns. luontaistaloudessa jossain kaakkois-Aasian maassa missä lämmin ilmasto. Olisipa varaa niin lähtisin heti esim. Thaimaa tai Malesia !
Alan pikkuhiljaa ymmärtämään kapitalistista maailmankuvaa. Siis niin paljon on MÄTIÄ ihmisiä ettei ole sivistyneiden ihmisten tehtävä raahata sellaista pskasakkia perässä!
Se vaatii rahaa saada omat lapset irti pskasakista ja että pystyy kasvattamaan ne rauhallisessa ympäristössä. Mölyapinoiden seassa tulee hulluksi itsekin.
Täytys vaan olla vielä tarkempi menetelmä jolla erotella jyvät akanoista. Raha nirmittäin ei ihan jakaudu oikeudenmukaisesti.
Tekstisi perusteella en usko, että pystyisit isollakaan rahalla kasvattamaan lapsiasi rauhallisessa saati sivistyneessä ympäristössä.
Mikä sua estää toteuttamasta haavettasi? Esimerkiksi Lapista saa alle 10.000 eurolla vaatimattoman omakotitalon ja parilla satasella ostat itsellesi hevosen. Tuommoisen summan saa kasaan kohtuullisen helposti ihan kuka vaan, kun on päättäväinen ja selvä suunnitelma, että miten raha hankitaan.
Suomessa elää muutamia ihmisiä täydellisessä omavaraistaloudessa. Elämäsi Lapissa ei juuri poikkeaisi Kanadan metsäintiaanin elämästä, sillä sellaistenkin intiaanien elämä on ollut kovaa.
Jos elät omavaraistaloudessa, niin et ole riippuvainen silloin Kelasta, työkkäristä tms.
Olet mielikuvitustasolla irtautumassa todellisuudesta.
Oliko intiaaneilla hevosia ennen valkoisen miehen tuloa?
Millä lailla ihminen asetettiin etusijalle 1930 -luvulla, ja kuka kumma hänet asetti etusijalle ja mihin nähden? Ja kuka ihminen?
Kyllä Suomessa on aika suuri valinnanvapaus kaikkiin muihin aikakausiin ja maihin verrattuna. Täällä pystyy pysymään hengissä minimaalisin ponnistuksin, apua saa tarvittaessa vaivaan kuin vaivaan, ja aikaa ja voimia riittää jopa tietokoneen näpelöimiseen tunnista toiseen. Asunto pysyy lämpimänä, hanasta tulee vettä, jääkaapista voi hakea ruokaa ja juomaa ja taikaseinästä rahaa. Ei ihme, että monet turhautuvat.