Jumala ei luonut ihmistä kuolemaan. "Sillä ihminen on parempi luomus kuin taivas ja maa ja kaikki, mitä niissä on" (Luther). Jos ihminen olisi pysynyt viattomuudessa hänet olisi aikanaan temmattu ja siirretty iankaikkiseen elämään ilman kuolemaa. Ehkä jotain siitä saatamme aavistaa, lukiessamme Raamatusta kuinka Henok (1 Moos 5:24) ja Elia (2 Kun 2:11) otettiin pois maan päältä näkemättä kuolemaa.
Katoavaisuus ja kuolema tulivat elämään tottelemattomuuden ja epäuskon synnin tuomana kirouksena (1 Moos 2:17, Room 3:23). Nyt ihmisen elämä on elämää kohti kuolemaa. Kuolema on ehdoton, se tulee kohti niin, ettei yksikään pysty väistämään. Kuolema on olemukseltaan jotain vierasta ja pahaa, se on vihollisista viimeinen (1 Kor 15:26). Mutta "ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen" (Hepr 9:27).
Katoavaisuus ja kuolema tulivat elämään tottelemattomuuden ja epäuskon synnin tuomana kirouksena (1 Moos 2:17, Room 3:23). Nyt ihmisen elämä on elämää kohti kuolemaa. Kuolema on ehdoton, se tulee kohti niin, ettei yksikään pysty väistämään. Kuolema on olemukseltaan jotain vierasta ja pahaa, se on vihollisista viimeinen (1 Kor 15:26). Mutta "ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen" (Hepr 9:27).
Vastaukset 16
Vanhimmat
Raamatun selvä sanoma on, että kuolema ei ole kaiken loppu. "Mutta sen jälkeen tulee tuomio" (Hepr 9:27). Ihmisen persoonallinen olemassaolo jatkuu kuoleman rajan takana. Tulee tilinteko ja siksi "Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani...Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen" (Ps 39:5, 90:12).
Kristus on kuolemallaan kuoleman voittanut. "Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?" (1 Kor 15:56). Siksi kristitylle kuolema on Kristuksen tähden voitto (Fil 1:21). Se on lopullinen ero synnistä ja siihen päättyy synnin kiusaukset. Kuolemassa uskova antaa itsensä Isän käsiin kuten Jeesuskin antoi itsensä (Luuk 23:46). Stefanos rukoili kivityksen keskellä: "Herra Jeesus, ota minun henkeni" (Apt 7:59)
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/usko/usko1k.html
Heprealaiskirje 3
1. Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen,
2 joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".
3 Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.
4 Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.
5 Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman,
6 mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.
7 Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
8 Älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;
10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;
11 ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,
13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;
14 sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.
15 Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa",
16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä?
17 Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan?
18 Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille?
19 Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.
Selkeää sanomaa Hebrelaiskirjeessä
Heprealaiskirje 4
Heprealaiskirje 5
1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".
8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
12 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
14 Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15 Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan
Ketjun sanoma kiteytettynä.
16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan
Eläminen ja kuoleminen ovat normaalia luonnon kiertokulkua. Kun vanha kuolee, tilalle syntyy jotain uutta.
Uskonnot ovat syntyneet tarpeesta selitellä tätä tosiasiaa.
...näin puhuu kalmistoihin kätkeytynyt Inhottava realisti, joka tahtoo vaan kuolla pois ja siinä kaikki. Tuollainen kohtalo on määrätty eräälle "valon kantajalle", joka tahtoo viedä mukanaan paljon inhottavia realisteja vangittuine ajatelmineen, koska elämä on pelkkää valhetta siinä metrojunassa.
Kuules -jarmo-.
Keskity Sinä nauttimaan lomastasi Espanjassa ja palaa sitten loman jälkeen aiheeseen.
Sinun ongelmasi muuten on se, että et kykene vastaamaan toisen mielipiteeseen asialla, vaan käyt kiinni toisen persoonaan ja henkilöön. Asia unohtuu, kun alat esim. edellä vain julistaa pahuuttani. Itse aiheeseen et ota mitään kantaa. Se kuules on sekä typerää että myös huonoa keskustelutaitoa.
Luonnossa kaikki kuolee ajallaan ja tilalle syntyy uutta. Ainakaan minä en pelkää kuolemaa. Se osuu jokaisen kohdalle ajallaan. Jos joku kehittää menetelmän, jolla kuolema siirtyy kauemmaksi tai peräti voitetaan, se käy minulle. Kristittyjen näkemys kuolemanjälkeistä menosta on sekavaa kummallinen. Se selviää sitten kuoleman jälkeen, onko mikään muukaan uskonto oikeassa.
Siitä huolimatta, olen kateellinen siitä, että olet Espanjassa mukavammissa olosuhteissa kuin minä täällä. Nauti olostasi. Nyyh...
Miten se nyt olikaan jtkn; vaikka joku kuolleista tulisi ilmoittamaan, eivät he uskoisi... Lasaruksella oli ihanaa Aabrahamin helmassa, mutta tämä toinen kärsi... oli kuitenkin huolissaan elämäänsä maan päällä elävistä veljistään....
Ylpeyttä ja tyhmyyttä kerrassaan väitellä siitä , mistä ei tietoa ollenkaan.
Kun niin kovin moni asia selviää jo täällä elävässä elämässä, kun jätämme luontaisen ylpeyden syntimme ja nöyrrymme
16 Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan
Oikeaan aikaan - eli edes loppupuoli elämästä olisi vielä mahdollista saada tuntea Herramme Jeesuksen jatkuva läheisyys ja johdatus , saada sielulle rauha, mikä on kaikkea ymmärrystä ylempi! Ilo, totuus, laupeus , oikea suora tie ja elämä!
Kuuntelin täs iltasella biisejä, tässä sulle hyvä IR mun mutsin biisi vuodelta 1979 ja muistutuksena et äidin maidossa tulee aina paljon uskoa mukana.
http://www.pelastussanoma.fi/savy.nordgren/Laulut/01 Pyha kaupunki.wma
Eikä tämä ole mitään urbaanilegendaa, eikä taruakaan, mutsi oli v. 1973 Salzburghin Mozart laulukilpailuiden kakkonen ja kun hetken kuuntelet, niin Sarah Brightman ei ole yhtään sen parempi.
Armolahja iloksi kaikille! Kiitos!
Että inhottava voi ollakin niin inhottava kuin IR.
Näin IR. >>. Kristittyjen näkemys kuolemanjälkeistä menosta on sekavaa kummallinen. Se selviää sitten kuoleman jälkeen, onko mikään muukaan uskonto oikeassa.
Iiärrässä sentään näkyy inhimillisyyttä. Sinussa ei ikinä.
Voihan sitä itseään kompata noinkin.
Raamatullinen aloitus, joten myös jatkon tulee olla raamatullista. Ateistien väliintulo on sääntöjen vastaista.
...