Niin miksi

Savon ukko se jaksaa olla omavanhurskas. Luulee että taivaaseen mennään parhaansa yrittämällä.

Mahtaakohan vieraistasi löytyä ketään sellaisia, jotka olisivat sinulle kiitollisia kutsustasi ja vieraanvaraisyydestasi ja haluaisivat kiittää ja ylistää isäntäänsä?

Ei taida monenkaan polvi sellaiseen taipua?

Itse asiassa kammarin puolella näyttää juuri alkavan kuulua kovaäänistä paasausta siitä, miten väärin on talon isäntää ylistää ja kiittää vieraanvaraisuudestaan. Koska onhan hän sentään niin rikas, että on pelkästään oikeus ja kohtuus, että hän antaa omaisuutensa muiden käyttöön.

Puistelet surullisena päätäsi ja mietit, miten mahtaa pojallesi käydä tuossa joukossa, kun hänen on aika mennä paikalle...

rudiini kirjoitti:

Mahtaakohan vieraistasi löytyä ketään sellaisia, jotka olisivat sinulle kiitollisia kutsustasi ja vieraanvaraisyydestasi ja haluaisivat kiittää ja ylistää isäntäänsä?

Ei taida monenkaan polvi sellaiseen taipua?

Itse asiassa kammarin puolella näyttää juuri alkavan kuulua kovaäänistä paasausta siitä, miten väärin on talon isäntää ylistää ja kiittää vieraanvaraisuudestaan. Koska onhan hän sentään niin rikas, että on pelkästään oikeus ja kohtuus, että hän antaa omaisuutensa muiden käyttöön.

Puistelet surullisena päätäsi ja mietit, miten mahtaa pojallesi käydä tuossa joukossa, kun hänen on aika mennä paikalle...

Lue lisää

Niin, metaforaa voisi jatkaa vielä hiukan.

Isäntä on koko ajan tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Hän tuntee vieraat paremmin kuin nämä itse ja tietää etteivät nämä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa koska heille ei missään vaiheessa ole annettu mitään sosiaalisia taitoja. He eivät erota omaa omaisuuttaan toisen omasta eivätkä särkyvää särkymättömästä.

Kun nämä onnettomat tunarit - talon isännän oman opetuksen tulosta - sitten töttöilevät, särkevät ja sotkevat paikkoja, isäntä tappaa oman poikansa jotta vieraat vapautuisivat isännän omien sääntöjen mukaan vastuusta. Ja ne jotka eivät ala rakastaa isäntää suunnattomasti koska hän toimitti oman poikansa teurastettavaksi, hän sulloo lietekaivoon ja vetää kannen päälle, tai ampuu niskalaukauksella huussin takana.

exhellari86 kirjoitti:

Niin, metaforaa voisi jatkaa vielä hiukan.

Isäntä on koko ajan tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Hän tuntee vieraat paremmin kuin nämä itse ja tietää etteivät nämä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa koska heille ei missään vaiheessa ole annettu mitään sosiaalisia taitoja. He eivät erota omaa omaisuuttaan toisen omasta eivätkä särkyvää särkymättömästä.

Kun nämä onnettomat tunarit - talon isännän oman opetuksen tulosta - sitten töttöilevät, särkevät ja sotkevat paikkoja, isäntä tappaa oman poikansa jotta vieraat vapautuisivat isännän omien sääntöjen mukaan vastuusta. Ja ne jotka eivät ala rakastaa isäntää suunnattomasti koska hän toimitti oman poikansa teurastettavaksi, hän sulloo lietekaivoon ja vetää kannen päälle, tai ampuu niskalaukauksella huussin takana.

Lue lisää

Pimeä on pimeä järki on pimeä. Näin se on ex-hellari.

exhellari86 kirjoitti:

Niin, metaforaa voisi jatkaa vielä hiukan.

Isäntä on koko ajan tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Hän tuntee vieraat paremmin kuin nämä itse ja tietää etteivät nämä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa koska heille ei missään vaiheessa ole annettu mitään sosiaalisia taitoja. He eivät erota omaa omaisuuttaan toisen omasta eivätkä särkyvää särkymättömästä.

Kun nämä onnettomat tunarit - talon isännän oman opetuksen tulosta - sitten töttöilevät, särkevät ja sotkevat paikkoja, isäntä tappaa oman poikansa jotta vieraat vapautuisivat isännän omien sääntöjen mukaan vastuusta. Ja ne jotka eivät ala rakastaa isäntää suunnattomasti koska hän toimitti oman poikansa teurastettavaksi, hän sulloo lietekaivoon ja vetää kannen päälle, tai ampuu niskalaukauksella huussin takana.

Lue lisää

Ex-hellari, eikös se kuitenkin ole niin, että joudumme pelaamaan pelinkehittäjän säännöllä.

Siitä toki lienee erimielisyyttä pelaajien kesken, että mikä peli ja mitkä säännöt on kyseessä ja kuka on pelinkehittäjä ja onko sellaista.

Rudiini, jos olisin kartanon omistaja tietäisin että noilla kaikilla päättömästi käyttäytyvillä vierailla on myös hyvä puoli jota koettaisin vahvistaa. Ymmärtäisin heitä suuresti sillä tietäisin että heillä on jokin syy käyttäytyä kyseisellä tavalla. Käsittelemättömiä pelkoja, ymmärtämättömyyttä, rakkauden puutetta. En tuomitsisi yhtäkään heistä ikuiseen vaivaan vaan odottaisin kärsivällisesti että he löytävät sen hyvyyden itsestään. Käyttäisin kaikkia positiivisia asioita koska ihminen oppii paremmin positiivisuuden kautta. Olisin selkeästi huomattava ja olisin vieraitteni ilona konkreettisesti että he todella tietäisivät että minä olen olemassa. Etteivät he pääsisi sanomaan että minä en ole olemassa. Että tämmöstä nyt ainakin varmaan paljon muutakin mukavaa.

rudiini kirjoitti:

Ex-hellari, eikös se kuitenkin ole niin, että joudumme pelaamaan pelinkehittäjän säännöllä.

Siitä toki lienee erimielisyyttä pelaajien kesken, että mikä peli ja mitkä säännöt on kyseessä ja kuka on pelinkehittäjä ja onko sellaista.

Lue lisää

"Siitä toki lienee erimielisyyttä pelaajien kesken, että mikä peli ja mitkä säännöt on kyseessä ja kuka on pelinkehittäjä ja onko sellaista."

You got the point.

ei jokamiehen usko kirjoitti:

Pimeä on pimeä järki on pimeä. Näin se on ex-hellari.

"Pimeä on pimeä järki on pimeä. Näin se on ex-hellari"

Senkö takia kun en kehittänyt analogiaa toivomaasi tai odottamaasi suuntaan?

tirri kirjoitti:

Rudiini, jos olisin kartanon omistaja tietäisin että noilla kaikilla päättömästi käyttäytyvillä vierailla on myös hyvä puoli jota koettaisin vahvistaa. Ymmärtäisin heitä suuresti sillä tietäisin että heillä on jokin syy käyttäytyä kyseisellä tavalla. Käsittelemättömiä pelkoja, ymmärtämättömyyttä, rakkauden puutetta. En tuomitsisi yhtäkään heistä ikuiseen vaivaan vaan odottaisin kärsivällisesti että he löytävät sen hyvyyden itsestään. Käyttäisin kaikkia positiivisia asioita koska ihminen oppii paremmin positiivisuuden kautta. Olisin selkeästi huomattava ja olisin vieraitteni ilona konkreettisesti että he todella tietäisivät että minä olen olemassa. Etteivät he pääsisi sanomaan että minä en ole olemassa. Että tämmöstä nyt ainakin varmaan paljon muutakin mukavaa.

Lue lisää

Mikä yksinoikeus muuten kristityillä on omia rakkaus ja kaikki muut hyveet omasta uskostaan tuleviksi kun ne on ihan universaaleja asioita. Ei tarvitse olla kristitty tunteakseen oikeanlaista rakkautta. Ei ole kuin yhdenlaista rakkautta. Uskonnollisuuden raamit ovat täysin turhat. Silloin ollaan jo poikettu pois kaikkein puhtaimmasta tuntemisesta. Hyvyyttä voidaan harjoittaa ilman uskontoakin. Vastaväite tähän on että hyvyys ilman kristillisyyttä ei ole samaa hyvyyttä. Kyllä se vain on minulla on asiasta kokemusta ja joka muuta väittää niin valehtelee tai ei vain ymmärrä tai ei halua ymmärtää.

exhellari86 kirjoitti:

Niin, metaforaa voisi jatkaa vielä hiukan.

Isäntä on koko ajan tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Hän tuntee vieraat paremmin kuin nämä itse ja tietää etteivät nämä osaa käyttäytyä vieraissa paikoissa koska heille ei missään vaiheessa ole annettu mitään sosiaalisia taitoja. He eivät erota omaa omaisuuttaan toisen omasta eivätkä särkyvää särkymättömästä.

Kun nämä onnettomat tunarit - talon isännän oman opetuksen tulosta - sitten töttöilevät, särkevät ja sotkevat paikkoja, isäntä tappaa oman poikansa jotta vieraat vapautuisivat isännän omien sääntöjen mukaan vastuusta. Ja ne jotka eivät ala rakastaa isäntää suunnattomasti koska hän toimitti oman poikansa teurastettavaksi, hän sulloo lietekaivoon ja vetää kannen päälle, tai ampuu niskalaukauksella huussin takana.

Lue lisää

Ex-hellari, näinhän asia on ja vieläpä päivänselvästi ja silti kukaan ei tunnu sitä täällä ymmärtävän. Tai sitten ei vain halua ymmärtää tosiasioita.

tirri kirjoitti:

Mikä yksinoikeus muuten kristityillä on omia rakkaus ja kaikki muut hyveet omasta uskostaan tuleviksi kun ne on ihan universaaleja asioita. Ei tarvitse olla kristitty tunteakseen oikeanlaista rakkautta. Ei ole kuin yhdenlaista rakkautta. Uskonnollisuuden raamit ovat täysin turhat. Silloin ollaan jo poikettu pois kaikkein puhtaimmasta tuntemisesta. Hyvyyttä voidaan harjoittaa ilman uskontoakin. Vastaväite tähän on että hyvyys ilman kristillisyyttä ei ole samaa hyvyyttä. Kyllä se vain on minulla on asiasta kokemusta ja joka muuta väittää niin valehtelee tai ei vain ymmärrä tai ei halua ymmärtää.

Lue lisää

Tuota samaista kysymystä koetin esittää tuossa "suruton" palstalla kaverille, jonka mielestä kaikki muut paitsi uskovat ovat psykopaatin määrittelyyn sopivia.

Itse ajattelen, että kaikki rakkaus on kotoisin Jumalasta, osoitti sitä kuka tahansa.

On myös niin, että sellainen joka ei ole saanut kokea rakkautta ei pysty sitä myöskään osoittamaan.

Ajattelen tässäkin itse siten, että esimerkiksi vanhemmat ovat Jumalan rakkauden välittäjiä, riippumatta siitä, ovatko he uskovia tai uskomattomia.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että rakkaus on Yksi.

rudiini kirjoitti:

Tuota samaista kysymystä koetin esittää tuossa "suruton" palstalla kaverille, jonka mielestä kaikki muut paitsi uskovat ovat psykopaatin määrittelyyn sopivia.

Itse ajattelen, että kaikki rakkaus on kotoisin Jumalasta, osoitti sitä kuka tahansa.

On myös niin, että sellainen joka ei ole saanut kokea rakkautta ei pysty sitä myöskään osoittamaan.

Ajattelen tässäkin itse siten, että esimerkiksi vanhemmat ovat Jumalan rakkauden välittäjiä, riippumatta siitä, ovatko he uskovia tai uskomattomia.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että rakkaus on Yksi.

Lue lisää

Ihan mahtavaa että joskus joku on jostain samaa mieltä eikä vain paasaa omaa ajatustaan eikä edes lue kunnolla mitä toinen kirjoittaa. Ehkä siinä on jotain rakkaudellista. Taisin bongata tuon psykopaatti määrittely ja mietin vain että mihin oikeasti tarvitaan esim lestadiolaisuudessa tällaista määritelmää sillä se on ihan tavallista että ns maailmassa elävät kuvataan tuon kaltaisiksi. Minusta on suurta valetta käyttää tuollaisia kärjistyksiä. Itse nuorempana luulin oikeasti että ihmiset liikkeen ulkopuolella ovat pahoja. Kunnes silmäni avautuivat aikuistuttuani. Tai oikeastaan kyllä tiedän mihin tarvitaan tuollaista kärjistystä ja ihmettelen suuresti.

tirri kirjoitti:

Ihan mahtavaa että joskus joku on jostain samaa mieltä eikä vain paasaa omaa ajatustaan eikä edes lue kunnolla mitä toinen kirjoittaa. Ehkä siinä on jotain rakkaudellista. Taisin bongata tuon psykopaatti määrittely ja mietin vain että mihin oikeasti tarvitaan esim lestadiolaisuudessa tällaista määritelmää sillä se on ihan tavallista että ns maailmassa elävät kuvataan tuon kaltaisiksi. Minusta on suurta valetta käyttää tuollaisia kärjistyksiä. Itse nuorempana luulin oikeasti että ihmiset liikkeen ulkopuolella ovat pahoja. Kunnes silmäni avautuivat aikuistuttuani. Tai oikeastaan kyllä tiedän mihin tarvitaan tuollaista kärjistystä ja ihmettelen suuresti.

Lue lisää

Olen myöskin esikoislestadiolainen. Silti tuollaiset kärjistykset, mitä täältä saamme lukea, eivät ole kuuluneet kotikasvatukseeni. Saarnoissa niitä on saanut kuulla, mutta se ymmärtääkseni kertoo enemmänkin puhujan omasta sielun tolasta.

Ajattelen myös niin, että ihminen joka sellaisia käyttää, ei taida tuntea itseään ja omaa pahuuttaan lainkaan. Esikoislestadiolaisittain sanottuna: sellaiselta ihmiseltä puuttuu elävä synnintunto, omatunto on paatunut.

Ps. 103:14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Ps. 103:15 Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.
Ps. 103:16 Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.

Tällä palstalla jotkut henkilöt latelevat asioita jotka eivät ole esikoislestadiolaisuuden virallisten kantojen ja opetusten mukaisia, mutta puolustavat silti uskoa Jumalaan. Kyllä se vain on niin että jos ei usko sillä tavalla kuin esikoislestadiolaisuudessa opetetaan niin ei ole uskossa oikein tai sitten on monta erilaista tapaa olla uskossa. Jos näin on miksi tätä ei ikinä sanota seuroissa. Tai miksi sillä tavalla ei opeteta seuroissa kuin jotkut tällä palstalla opettavat.

muuttis kirjoitti:

Ps. 103:14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Ps. 103:15 Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.
Ps. 103:16 Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.

Lue lisää

Room. 3:10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
Room. 3:11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
Room. 3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
Room. 3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
Room. 3:14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
Room. 3:15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
Room. 3:16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
Room. 3:17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
Room. 3:18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."

Jumalan sana meistä ihmisistä, mitä olemme ilman Jeesuksen vanhurskautta, jota Hän kaksin käsin on tarjoamassa vielä tänäänkin
lahjaksi jokaiselle.

Jumalan laki on ankara, se tuomitsee ihmisen yhdenkin käskyn rikkomisesta, mutta tarjoaa lahjaksi Poikansa hankkiman pelastuksen. kelle vain se kelpaisi.

tirri kirjoitti:

Tällä palstalla jotkut henkilöt latelevat asioita jotka eivät ole esikoislestadiolaisuuden virallisten kantojen ja opetusten mukaisia, mutta puolustavat silti uskoa Jumalaan. Kyllä se vain on niin että jos ei usko sillä tavalla kuin esikoislestadiolaisuudessa opetetaan niin ei ole uskossa oikein tai sitten on monta erilaista tapaa olla uskossa. Jos näin on miksi tätä ei ikinä sanota seuroissa. Tai miksi sillä tavalla ei opeteta seuroissa kuin jotkut tällä palstalla opettavat.

Lue lisää

Sopiikos kysyä, mistä on sinulla syntynyt tuollainen käsitys, että

"Kyllä se vain on niin että jos ei usko sillä tavalla kuin esikoislestadiolaisuudessa opetetaan niin ei ole uskossa oikein tai sitten on monta erilaista tapaa olla uskossa."

Tai ajatteletko, että vain esikoislestadiolaiset uskovat Jumalaan tai että vain "esikoislestadiolaisuuden virallisten kantojen ja opetusten mukaisuus" on uskoa Jumalaan?

Kysymyksistäsi sain käsityksen, että et ole istunut koulussa uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneilla. Ei ehkä se käsitys, minkä halusit antaa?

muuttis kirjoitti:

Room. 3:10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
Room. 3:11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
Room. 3:12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
Room. 3:13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
Room. 3:14 heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
Room. 3:15 Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
Room. 3:16 hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
Room. 3:17 ja rauhan tietä he eivät tunne.
Room. 3:18 Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."

Jumalan sana meistä ihmisistä, mitä olemme ilman Jeesuksen vanhurskautta, jota Hän kaksin käsin on tarjoamassa vielä tänäänkin
lahjaksi jokaiselle.

Jumalan laki on ankara, se tuomitsee ihmisen yhdenkin käskyn rikkomisesta, mutta tarjoaa lahjaksi Poikansa hankkiman pelastuksen. kelle vain se kelpaisi.

Lue lisää

> Jumalan sana meistä ihmisistä, mitä olemme ilman Jeesuksen vanhurskautta, muttis<

Raamatunkohdat mitkä kopioit on totta, ja myös tulkintasi "mitä olemme ilman Jeesuksen vanhurskautta".

Mitä sitten olemme silloin jos meillä on Jeesuksen vanhurskaus?

Room 8:2 "Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista."

Tämä on hieno lupaus, mutta myös ehdollinen.
"4 jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus. 5 Lihan mukaan elävillä on lihan mukaiset pyrkimykset, Hengen mukaan elävillä Hengen mukaiset. 6 Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. 7 Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. 8 Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen."

"Vapauttanut synnin ja kuoleman laista".
Paavali edellisessä luvussa kysyy, "kuka päästää minut tästä kuoleman ruumiista". Ja vastaa kysymykseen itse yllistämällä Jeesusta kristusta.

Kunpa vapautuminen synnin ja kuoleman laista tapahtuisikin samalla sekunnilla kun otamme Jeesuksen Herraksemme ja vapahtajaksemme.
Saamme kyllä voiman lähteä vapautuksen tielle, mutta jokainen valinnan askel on itse astuttava, sitä ei tee kukaan puolestamme. Jeesus on kanssamme loppuun asti, "eikä Hän meitä jätä eikä hylkää", mutta Hän ei kulje matkaa puolestamme.

Kun nöyränä anomme voimaa ja viisautta, niin Jeesus kyllä neuvoo ja antaa voimaa. Silloin saamme jokaisella askeleella astua kohti suurempaa ja suurempaa vapautusta. Jeesuksen kanssa saamme kulkea niin pitkälle kun haluamme, jopa niin pitkälle että "vapauttanut synnin ja kuoleman laista" muuttuu kokonaan lihaksi ja uskomme muuttuu näkemiseksi.

Tästä on raamatussa muutamia esimerkkejä: Haanok ja Elia jotka menivät elävänä taivaaseen ja myös Mooses joka pois otettaessa oli nuoren miehen voimissa. "120 vuotiaana silmä ei ollut hämärtynyt eikä ruumis heikentynyt."

rudiini kirjoitti:

Sopiikos kysyä, mistä on sinulla syntynyt tuollainen käsitys, että

"Kyllä se vain on niin että jos ei usko sillä tavalla kuin esikoislestadiolaisuudessa opetetaan niin ei ole uskossa oikein tai sitten on monta erilaista tapaa olla uskossa."

Tai ajatteletko, että vain esikoislestadiolaiset uskovat Jumalaan tai että vain "esikoislestadiolaisuuden virallisten kantojen ja opetusten mukaisuus" on uskoa Jumalaan?

Kysymyksistäsi sain käsityksen, että et ole istunut koulussa uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneilla. Ei ehkä se käsitys, minkä halusit antaa?

Lue lisää

Ihan esikoislestadiolaisista saarnoista ja perinteestä on syntynyt tällainen mielikuva. Oikeastaan en itse usko näin mutta tällaisia käsityksiä itse saan saarnoista ja sitten onkin ristiriitoja kerrakseen.

tirri kirjoitti:

Ihan esikoislestadiolaisista saarnoista ja perinteestä on syntynyt tällainen mielikuva. Oikeastaan en itse usko näin mutta tällaisia käsityksiä itse saan saarnoista ja sitten onkin ristiriitoja kerrakseen.

Lue lisää

Nuo saarnoista syntyvät ristiriidat ovat harmillisia. Johtunevat siitä, että esikoisuudessa ei kovinkaan arvosteta teologiaa eikä kirkkoa. Siitä syntyy monenlaista Havukka-ahon teologiaa.

rudiini kirjoitti:

Nuo saarnoista syntyvät ristiriidat ovat harmillisia. Johtunevat siitä, että esikoisuudessa ei kovinkaan arvosteta teologiaa eikä kirkkoa. Siitä syntyy monenlaista Havukka-ahon teologiaa.

Lue lisää

Toisin sanoen siis opetuksen puutteesta.

rudiini
15.10.2013 12:20 Aamen!

Mielen muutos, jota omin voimin ei saa aikaan, vaan se on Jumalan vaikuttamaa.

Sen kokeneena muistan vuosienkin jälkeen, kuinka sydämessäni tunsin rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan, olivatpa he eri uskonsuunnista tai vaikka epäuskoisiakin. Syttyi halu puhua Jeesuksesta missä heitä kohtasikin. Nyt tuntuu, että palo on hiipunut
pieneksi häilyväksi kynttilänliekiksi.

muuttis kirjoitti:

rudiini
15.10.2013 12:20 Aamen!

Mielen muutos, jota omin voimin ei saa aikaan, vaan se on Jumalan vaikuttamaa.

Sen kokeneena muistan vuosienkin jälkeen, kuinka sydämessäni tunsin rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan, olivatpa he eri uskonsuunnista tai vaikka epäuskoisiakin. Syttyi halu puhua Jeesuksesta missä heitä kohtasikin. Nyt tuntuu, että palo on hiipunut
pieneksi häilyväksi kynttilänliekiksi.

Lue lisää

Hienoa että olet saanut tuollaisen kokemuksen muuttis. Minä uskon silti että tuollaisen kokemuksen saaminen ei ole kiinni siitä kuuluuko johonkin uskontoon vaan vaan se on olemassa ilman uskontoakin. Jumala on juuri niin ankara kuin itse sen määrittelmme. Armoa ja iloa on tarjolla juuri niin paljon kuin itse haluamme jos vain osaamme etsiä, mutta siihen ei varsinaisesti tarvita jumalaa. Tarvitaan usko hyvyyteen ja siihen että se tulee jotenkin automaattisesti ihmisen sisältä. Sitä iloa ei uskoakseni yksikään ihminen halua syrjäyttää eikä silloin ole väliä sillä onko se omaa ansiota tai mistä se tulee kunhan tulee. Silloin kun saa kokea tällaista iloa voi todellakin tuntua että haluaa jakaa sen ilon jonkun toisen kanssa. Toiset antaa sille nimen jeesus toiset jonkin muun mutta ilo on sama. Näiden asioiden käsitteellistäminen uskonnon avulla johtaa harhaan koska ei ole kysymys enää puhtaasta tunteesta ja voi eksyä käsiteviidakkoon.

tyhmeliini, tämä oli hieno vertauskuva 10 pistettä ja kehut päälle.

:-D

rudiini kirjoitti:

:-D

Voi että on hyvä ja kekseliäs kertomus. Nyt vain laajaan levikkiin nuorille, sillä tämän he ymmärtävät. =D

Sen päivän kun näkis että joku meijän saarnaajista puhelis tommosia kun tyhmeliini niin jo alkais tulla kiinnostusta lisää. Mutta silti vain ihmettelen miten sitä Jumalaa jotenkin mystisesti tunnetaan. Minulla on kyllä tunteita mutta en osaa niitä erotella että kun tunnen näin niin silloin tunnen jumalaa. Jos tunnen syyllisyyttä synnistä ja saan synnit anteeksi ja sitten tunnen iloa siitä niin miten Jumala siihen liittyy. Tunnen siis iloa ja helpotusta että pahoiksi määritellyt ja opetetut asiat joihin olen joutunut pakostikin koska laki on niin kova annetaan minulle anteeksi. Ongelma on siinä että mikä tahansa voidaan opettaa ihmiselle pahaksi asiaksi josta hän tuntee syyllisyyttä. Ihmisellä on syyllisyys ominaisuus muissakin asioissa kuin ns uskonnollisissa asioissa joka ei eroa mitenkään uskonnollisesta syyllisyydestä. Syyllisyys ja armahdus ovat ihmisen luonnollisia tunteita eikä niitä voi erottaa miksikään jumalallisiksi tunteiksi. Osaako joku perustella miten se jumala tunnetaan. Jos osaa niin olisi paljon helpompi uskoa. Mutta asia vain taitaa olla niin että kukaan ei osaa sitä kertoa. Koska kukaan ei ole oikeasti tuntenut Jumalaa vaan näitä luonnollisia tunteita.

tirri kirjoitti:

Sen päivän kun näkis että joku meijän saarnaajista puhelis tommosia kun tyhmeliini niin jo alkais tulla kiinnostusta lisää. Mutta silti vain ihmettelen miten sitä Jumalaa jotenkin mystisesti tunnetaan. Minulla on kyllä tunteita mutta en osaa niitä erotella että kun tunnen näin niin silloin tunnen jumalaa. Jos tunnen syyllisyyttä synnistä ja saan synnit anteeksi ja sitten tunnen iloa siitä niin miten Jumala siihen liittyy. Tunnen siis iloa ja helpotusta että pahoiksi määritellyt ja opetetut asiat joihin olen joutunut pakostikin koska laki on niin kova annetaan minulle anteeksi. Ongelma on siinä että mikä tahansa voidaan opettaa ihmiselle pahaksi asiaksi josta hän tuntee syyllisyyttä. Ihmisellä on syyllisyys ominaisuus muissakin asioissa kuin ns uskonnollisissa asioissa joka ei eroa mitenkään uskonnollisesta syyllisyydestä. Syyllisyys ja armahdus ovat ihmisen luonnollisia tunteita eikä niitä voi erottaa miksikään jumalallisiksi tunteiksi. Osaako joku perustella miten se jumala tunnetaan. Jos osaa niin olisi paljon helpompi uskoa. Mutta asia vain taitaa olla niin että kukaan ei osaa sitä kertoa. Koska kukaan ei ole oikeasti tuntenut Jumalaa vaan näitä luonnollisia tunteita.

Lue lisää

Jos tietäisin että Jumala on olemassa. Olisi helppo hylätä elämä ja sen ilot ja ryhtyä odottamaan kuolemaa ja taivasta. Nyt en kuitenkaan tiedä onko Jumalaa olemassa joten on todella vaikeaa jättää kaikki ne ilot jotka synniksi saarnataan, koska niistä saisi merkityksen ja elämälle ja voimaa jaksaa huomiseen. Kristillisyys ei anna tällä hetkellä voimaa elämääni koska en voi nähdä sitä muuna kuin kieltävänä, ja kahlitsevana. Olen huomannut että omassa liikkeessämme on myös henkilöitä jotka eivät ole aivan niin tiukkapipoisia. No kumpiako sitten uskoa niitä jotka sallivat että tässä elämässä saa olla iloakin vai niitä jotka kieltävät ihan kaiken. Jos ollaan menossa samaan taivaaseen niin luulisi että samat säännöt tässä elämässä pätevät kaikkiin ihmisiin. Tiukimmat eivät varmasti päästäisi taivaaseen sellaista henkilöä joka sanoo että tanssi tai musiikin kuuntelu ei ole syntiä. Tiukkikset ja vähemmän tiukkikset ovat kuitenkin menossa molemmat taivaaseen ihan ehdottomasti omasta mielestään. Onko säännöt erilaiset erilaisille ihmisille vai joutuuko toinen ryhmä näistä helvettiin. Tätä nettikirjoitteluakaan ei muuten katsota kovin hyvällä liikkeessämme. Voiko elämää elää niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja päästä silti taivaaseen. Varmaan joku sanoisi että pidä ainoastaan Raamattua ohjenuorana mutta siitäkin voi saada hyvin erilaisia käsityksiä kuten huomaamme kristinuskon voimakkaasta hajaantumisesta. Kaikki suunnat väittävät olevansa oikeassa ja jotkut jopa tuomitsevat toisensa silti kaikki ovat menossa iloisesti taivaaseen.

tirri kirjoitti:

Jos tietäisin että Jumala on olemassa. Olisi helppo hylätä elämä ja sen ilot ja ryhtyä odottamaan kuolemaa ja taivasta. Nyt en kuitenkaan tiedä onko Jumalaa olemassa joten on todella vaikeaa jättää kaikki ne ilot jotka synniksi saarnataan, koska niistä saisi merkityksen ja elämälle ja voimaa jaksaa huomiseen. Kristillisyys ei anna tällä hetkellä voimaa elämääni koska en voi nähdä sitä muuna kuin kieltävänä, ja kahlitsevana. Olen huomannut että omassa liikkeessämme on myös henkilöitä jotka eivät ole aivan niin tiukkapipoisia. No kumpiako sitten uskoa niitä jotka sallivat että tässä elämässä saa olla iloakin vai niitä jotka kieltävät ihan kaiken. Jos ollaan menossa samaan taivaaseen niin luulisi että samat säännöt tässä elämässä pätevät kaikkiin ihmisiin. Tiukimmat eivät varmasti päästäisi taivaaseen sellaista henkilöä joka sanoo että tanssi tai musiikin kuuntelu ei ole syntiä. Tiukkikset ja vähemmän tiukkikset ovat kuitenkin menossa molemmat taivaaseen ihan ehdottomasti omasta mielestään. Onko säännöt erilaiset erilaisille ihmisille vai joutuuko toinen ryhmä näistä helvettiin. Tätä nettikirjoitteluakaan ei muuten katsota kovin hyvällä liikkeessämme. Voiko elämää elää niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja päästä silti taivaaseen. Varmaan joku sanoisi että pidä ainoastaan Raamattua ohjenuorana mutta siitäkin voi saada hyvin erilaisia käsityksiä kuten huomaamme kristinuskon voimakkaasta hajaantumisesta. Kaikki suunnat väittävät olevansa oikeassa ja jotkut jopa tuomitsevat toisensa silti kaikki ovat menossa iloisesti taivaaseen.

Lue lisää

En muuten tajua miksi en saisi ilon takia kuunnella musiikkia. Onko se jotenkin Jumalalta tai joltakin muulta pois jos kuuntelen musiikkia ja olen iloinen. Jos kuuntelen musiikkia niin tarkoittaako se sitä että nyt nostan musiikin tekijät epäjumalan asemaan. Siis miten niin. Muusikoilla on lahja tuottaa ääntä joka vetoaa ihmisen tunnerekisteriin. Voisiko sanoa jopa jumalalta saatu lahja. En ajattele että muusikko olisi koulu jumala vaan että hienoa että jollain on sellainen lahja että osaa tottaa niin iloiseksi tekevää ääntä. Äänihän on jumalan luomaa siitä ei varmaan ole epäilystä mutta sitä ei varmaan saisi esikoislestadiolaisen tulkinnan mukaan käyttää muuhun kuin vain ihan välttämättömimpään puhumiseen ja virsien laulamiseen. Siis miksi. En kyllä tajua ja asiasta ei voi julkisesti keskustella se on vissi.

tirri kirjoitti:

Jos tietäisin että Jumala on olemassa. Olisi helppo hylätä elämä ja sen ilot ja ryhtyä odottamaan kuolemaa ja taivasta. Nyt en kuitenkaan tiedä onko Jumalaa olemassa joten on todella vaikeaa jättää kaikki ne ilot jotka synniksi saarnataan, koska niistä saisi merkityksen ja elämälle ja voimaa jaksaa huomiseen. Kristillisyys ei anna tällä hetkellä voimaa elämääni koska en voi nähdä sitä muuna kuin kieltävänä, ja kahlitsevana. Olen huomannut että omassa liikkeessämme on myös henkilöitä jotka eivät ole aivan niin tiukkapipoisia. No kumpiako sitten uskoa niitä jotka sallivat että tässä elämässä saa olla iloakin vai niitä jotka kieltävät ihan kaiken. Jos ollaan menossa samaan taivaaseen niin luulisi että samat säännöt tässä elämässä pätevät kaikkiin ihmisiin. Tiukimmat eivät varmasti päästäisi taivaaseen sellaista henkilöä joka sanoo että tanssi tai musiikin kuuntelu ei ole syntiä. Tiukkikset ja vähemmän tiukkikset ovat kuitenkin menossa molemmat taivaaseen ihan ehdottomasti omasta mielestään. Onko säännöt erilaiset erilaisille ihmisille vai joutuuko toinen ryhmä näistä helvettiin. Tätä nettikirjoitteluakaan ei muuten katsota kovin hyvällä liikkeessämme. Voiko elämää elää niin kuin itsestä hyvältä tuntuu ja päästä silti taivaaseen. Varmaan joku sanoisi että pidä ainoastaan Raamattua ohjenuorana mutta siitäkin voi saada hyvin erilaisia käsityksiä kuten huomaamme kristinuskon voimakkaasta hajaantumisesta. Kaikki suunnat väittävät olevansa oikeassa ja jotkut jopa tuomitsevat toisensa silti kaikki ovat menossa iloisesti taivaaseen.

Lue lisää

Täytyy sanoa, että ainakin olet rehellinen ajatuksiesi ja tunteittesi kanssa. Näitä pohdintoja on varmasti moni käynyt ainakin mielessään. Ja aikansa.

Itsekin noin kolmekymppisenä jouduin ahdinkoon, kun huomasin, etten kykene elämään kaikkien neuvojen ja sääntöjen mukaan. Luin kaikki käsiini saamat eri suuntien kirjat ja viimeiseksi Lutherin postilloita löytääkseni totuuden. Kaikista löysin vain waatimuksia ja tuomiota. Niinpä ajattelin, ettei Jumala ole minulle tarkoittanutkaan uskovan elämää ja taivasta.

Näennäisesti olin yhä mukana liikkeessä, mutta sydän kaukana ja kylmänä.

Kun sitten sain armon herätä, tuli levottomuus ja syyllisyys JUMALAN ja myös lähimpien edessä. Monen pitkän vuoden yritin unohtaa ja paeta Jumalan kutsua, kunnes seinä tuli vastaan. Herra alkoi toimia elämässäni ja toi tielleni tapahtumia ja enkeleitä. Pitää tasan paikkansa, että kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Usko on lahja, jonka voi ottaa vastaan Herran valmistamalla sydämellä ja mielellä. Usko onkin käsivarsi, jolla otetaan Kristus vastaan elämänsä Herraksi ja Hänessä ihminen on puhdas, pyhä ja vanhurskas. Siihen jäävät epätoivo ja ahdistus ja sijaan tulee se rauha, jonka Hän antaa.

Maailmassa ei ole rauhaa, eikä maailma voi antaa kuin hetken viihdykettä.
Kun mieli muuttuu, tuleekin halu elää niinkuin Jumala tahtoo sillä voimalla, minkä Häneltä saa. Enää ei kiinnosta maailman tarjoamat huvit ja ns ilot. Niistä maistaneena tietää, että suuhun jää karvas maku.

"Narsistisesta" Jumalasta tuleekin lempeä ja rakastava Iskä, joka tahtoo lapsilleen hyvää.

Rukoilen puolestasi, että Hänet saisit löytää. Raamatussa sanotaan, että etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin teille annetaan. Erilaisilla ihmisillä on erilaiset tiet Jumalan yhteyteen.

tirri kirjoitti:

En muuten tajua miksi en saisi ilon takia kuunnella musiikkia. Onko se jotenkin Jumalalta tai joltakin muulta pois jos kuuntelen musiikkia ja olen iloinen. Jos kuuntelen musiikkia niin tarkoittaako se sitä että nyt nostan musiikin tekijät epäjumalan asemaan. Siis miten niin. Muusikoilla on lahja tuottaa ääntä joka vetoaa ihmisen tunnerekisteriin. Voisiko sanoa jopa jumalalta saatu lahja. En ajattele että muusikko olisi koulu jumala vaan että hienoa että jollain on sellainen lahja että osaa tottaa niin iloiseksi tekevää ääntä. Äänihän on jumalan luomaa siitä ei varmaan ole epäilystä mutta sitä ei varmaan saisi esikoislestadiolaisen tulkinnan mukaan käyttää muuhun kuin vain ihan välttämättömimpään puhumiseen ja virsien laulamiseen. Siis miksi. En kyllä tajua ja asiasta ei voi julkisesti keskustella se on vissi.

Lue lisää

Tirri, musiikki on yksi Jumalan meille ihmisille antamista lahjoista, joka on tarkoitettu meille nimenomaan iloksi. Joka musiikkia synniksi väittää, puhuu vastoin Raamattua.

Raamatussa kerrotaanmusiikista, tanssista, riemusta ja monenmoisista elämän iloista, joilla Jumala on meitä täällä maailmassa siunannut, Ne on tarkoitettu meidän iloksemme. Daavid soitteli Saulille iloksi, psalmit kertovat monin tavoin musiikista. Musiikki on aina ollut osa ihmisen elämää.

On myös ihmisiä, joilla on monenmoisia lahjoja, jotka ovat myös tarkoitettu, ei itslle eikä piilotettaviksi, vaan jaettavaksi muille ihmisille iloksi. Esimerkiksi vertaus kolmesta palvelijasta kertoo tästä. Sen kohtalo oli kova, joka talenttinsa piilotti, eikä laittanut kiertoon ja lisääntymään.

Jeesuskin sanoo: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. Joh 10:10

Mistäs tuon sitten tunnistaa?

Virsi 319 kertoo yhden tunnusmerkin:

319:1
Sä kuljet seurassa Jeesuksen,
sen kertoo katseesi riemuinen,
sen kertoo laulusi helkkyvä
myös murheen kyynelten keskellä.

>Luin innoissani moneen kertaan Sananlaskujen 8. luvun. tyhmeliini<
Tämä on myös itselleni niin rakas luku, että olen oppinut sen ulkoa. Siinä viisaus kertoo itsestään.

"14 Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus," Vaikka koko luku on ulkoa opettelemisen arvoinen, on Jumalan äänen kuuleminen suurimpia timantteja joita voimme Jumalalta saada. Viisaus itse lupaa ohjeet jokaiseen tilanteeseen.
Saamme kysyä ja pyytää ohjeita ja tuntea miten ajatus vain annetaan, jopa sellaisia ajatuksia joista tietää 100 % varmuudella ettei niitä olisi voinut mitenkään itse muodostaa.

Joskus ajatukset jotka annetaan ovat niin voimakkaita, ettei ole eroa jos keskustelee jonkun toisen kanssa. Saa kysyä loputtomasti ja vastaus tulee kuin sanelimesta.

>Pyydä Jumalalta uskoa ja viisautta. tyhmelin<
Tämän neuvon haluan itsekkin antaa sinulle tirri, "pyydä uskoa ja myös viisautta". Kun pyydät myös viisautta, niin saat omistaa koko sananlaskujen 8 luvun itsellesi. Siinä viisaus lupaamalla lupaa sen sinulle: "6 Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja, puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.
7 Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,"