Televisiossa tai radiossa oli, että ruisleivän kulutus on laskenut.
Syytä moiseen ei tiedetty.
Esitän, että ehkä yhtenä syynä on se, että Suomi on siirtynyt vähitellen ns. tuoreleipäkauteen, jossa kauppojen omissa uuneissa ja paikallisleipomoissa paistetaan ns. tuorekuorisia leipiä valmistaikinoista, jotka ollaan valmistettu ns. keskusleipomoissa.
Miten tämä liittyy sitten köyhyyteen? Ehkä siten, että ihmisellä on nyt yksi vaihtoehto enemmän arvioitavana sen suhteen ostaako perinteisesti edullisemman kappalehintaisen ruisleivän, vai perinteisemmän leipurin brändäämän kalliimman tuorevaalean leivän välillä?
Nyt mahdollisuudet ovat myös ostaa ns. brändittömiä tuoreleipiä kaupoista, tuoreina ja uuninlämpöisinä.
Vaikkakin on niin, että on olemassa jauhoja. Ja osa ihmisistä osaa leipoa niistä esim. pullaa. Niin meidän muiden tulee kuitenkin tehdä niistä lettusia, jotka voimme sitten täyttää aineksilla, kuten vaikkapa puolukkasurvoksella tai suolakurkuilla. Tai nauttia ne sellaisenaan nokareen voita ja suolatujauksen kera.
Syytä moiseen ei tiedetty.
Esitän, että ehkä yhtenä syynä on se, että Suomi on siirtynyt vähitellen ns. tuoreleipäkauteen, jossa kauppojen omissa uuneissa ja paikallisleipomoissa paistetaan ns. tuorekuorisia leipiä valmistaikinoista, jotka ollaan valmistettu ns. keskusleipomoissa.
Miten tämä liittyy sitten köyhyyteen? Ehkä siten, että ihmisellä on nyt yksi vaihtoehto enemmän arvioitavana sen suhteen ostaako perinteisesti edullisemman kappalehintaisen ruisleivän, vai perinteisemmän leipurin brändäämän kalliimman tuorevaalean leivän välillä?
Nyt mahdollisuudet ovat myös ostaa ns. brändittömiä tuoreleipiä kaupoista, tuoreina ja uuninlämpöisinä.
Vaikkakin on niin, että on olemassa jauhoja. Ja osa ihmisistä osaa leipoa niistä esim. pullaa. Niin meidän muiden tulee kuitenkin tehdä niistä lettusia, jotka voimme sitten täyttää aineksilla, kuten vaikkapa puolukkasurvoksella tai suolakurkuilla. Tai nauttia ne sellaisenaan nokareen voita ja suolatujauksen kera.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ehkä se on laskenut sen takia kun ei enää oikeaa ruisleipää saa monestakaan paikasta... lähes kaikissa on jotain muita jauhoja ja hiivaa... se ei ole ruisleipää vaikka niin sitä myydään... ruisleipä pitää olla karkeaksi jauhetusta rukiista ilman hiivaa hapattamalla tehty.Esim. omalla asuin alueellani sitä ei tee kuin 1 leipomo sitä saa ma ke pe, joten ne on kaupassa käyntipäivät. Ja syödyksi tulee viimeistä palaa myöten. Ei jää pois heitettävää kuten näistä jotka ei oikeita ruisleipiä ole.... mutta eihän nykyihmiset edes ole koskaan maistaneet oikeaa ruisleipää.Ehkä joku harva, ja ne sitten sitä ostaa, ei muut.
Eiköhän ruisleivän kulutus ole laskenut ihan siksi, että mieltymykset ohjaavat enemmän vaaleaan leipään. Kunnollista ruisleipää pitää tottua syömään, jotta siitä alkaa pitää ja se tulee osaksi joka päiväistä ruokavaliota. Myönnän itsekin olevani "ranskanleipä" sukupolvea ja aloin pitämään enemmän vaaleasta leivästä esim. patongeista kuin ruisleivästä.
Nykyisin aika harva tekee myöskään itse leipää. Omasta 40 ikäisistä kavereistani lähes kaikki käyvät työssä ja heistä kukaan ei tee säännöllisesti leipää itse, mutta melkein jokainen osaa tehdä kuitenkin esim. sämpylöitä. Ehkä kotiäidit tai työttömät tekevät enemmän leipää rahasyistä ja koska on aikaa. Työssäkäyvä kaupunkilainen kokee ainakin ruisleivän teon liian vaikeaksi eikä leivonta- ja säilytystiloja ole paljon.
ei sitä pysty missään kertsillä tekee eikä ok-talossakaan jollei ole kunnon puu-uunia... ei ole sähköuunissa paistettu sama...Sinne kauppaankin tulee vain sen monta leipää kuin on meitä vaki ostajia... jollei joku käy sinäpäivänä niin saattaa joku 'uusi' asiakas leivän saada... ja vastaavasti jos joku uusi ostaa niin myöhästynyt vanha jää ilman.... siksi ollaankin passissa ennen leipien tuloa...
Moni on vähentänyt hiilareiden kulutusta.