Mitä hyötyjä/haittoja on pidättäytyä seksistä avioon asti, erityisesti verrattuna pariskuntaan, jotka lähes tapaamisestaan lähtien ovat harrastaneet seksiä keskenään? Saavutetaanko jommalla kummalla tavalla jotain etua, joka auttaa paria vaikkapa pitämään parisuhteensa elinvoimaisena loppuelämän?
Vielä enemmän mielenkiintoa herättää jos yllämainittua tapaa verrataan pariskuntaan jotka molemmat ovat hummailleet vaikkapa 10-20 henkilön kanssa seksin merkeissä ennen tapaamistaan ja ensitapaaminen johtaa suoraan sänkyyn jatkuen parisuhteeksi. Mitä he menettävät mielestäsi verrattuna otsikon mukaiseen seurustelutapaan? Myös kiinnostaa mitä hyötyä tällainen "hummaillut" pariskunta voisi toimintatavastaan saada, verrattuna otsikon toimintatapaan. Eli siis pidättäytyä seksistä täysin, kunnes on avioliitto solmittu.
Oletetaan että kaikissa tapauksissa pariskunta on todella ihastunut ja tuntevat voimakasta vetoa toisiinsa.
Ensin aioin kysyä vain hyödyistä, mutta jotta kysymys olisi puolueettomampi molempia näkökantoja kohtaan, liitin hyötyjen lisäksi myös sanan "haittoja" otsikkoon.
Huom! tämä keskustelu liittyy oleellisesti keskusteluavaukseen tällä samalla palstalla: "Seksin toimimista EI TARVITSE testata ennen avioa yhdynnällä"
Itse olen sitä mieltä, että seksin säästämisellä avioliittoon asti ei saavuteta mitään merkittäviä etuja ja että kohtuudella tapahtuva kevytmielisempi "hummailu" seksin merkeissä, ennen vakiintumista jopa auttaa valitsemaan lopulta juuri sen kumppanin, jonka kanssa seksi sujuu ja sitä kautta pysymään vakikumppanilleen uskollisena.
Mutta mielipiteitä on monenlaisia ja sana vapaa :)
Vielä enemmän mielenkiintoa herättää jos yllämainittua tapaa verrataan pariskuntaan jotka molemmat ovat hummailleet vaikkapa 10-20 henkilön kanssa seksin merkeissä ennen tapaamistaan ja ensitapaaminen johtaa suoraan sänkyyn jatkuen parisuhteeksi. Mitä he menettävät mielestäsi verrattuna otsikon mukaiseen seurustelutapaan? Myös kiinnostaa mitä hyötyä tällainen "hummaillut" pariskunta voisi toimintatavastaan saada, verrattuna otsikon toimintatapaan. Eli siis pidättäytyä seksistä täysin, kunnes on avioliitto solmittu.
Oletetaan että kaikissa tapauksissa pariskunta on todella ihastunut ja tuntevat voimakasta vetoa toisiinsa.
Ensin aioin kysyä vain hyödyistä, mutta jotta kysymys olisi puolueettomampi molempia näkökantoja kohtaan, liitin hyötyjen lisäksi myös sanan "haittoja" otsikkoon.
Huom! tämä keskustelu liittyy oleellisesti keskusteluavaukseen tällä samalla palstalla: "Seksin toimimista EI TARVITSE testata ennen avioa yhdynnällä"
Itse olen sitä mieltä, että seksin säästämisellä avioliittoon asti ei saavuteta mitään merkittäviä etuja ja että kohtuudella tapahtuva kevytmielisempi "hummailu" seksin merkeissä, ennen vakiintumista jopa auttaa valitsemaan lopulta juuri sen kumppanin, jonka kanssa seksi sujuu ja sitä kautta pysymään vakikumppanilleen uskollisena.
Mutta mielipiteitä on monenlaisia ja sana vapaa :)
Vastaukset 39
Vanhimmat
Asetit selkeät lähtökohdat keskustelullesi, niistä on hyvä aloittaa. Yhtä tarkennusta pyydän: Voisitko tässä välissä täsmentää, mitä tarkoitat "kohtuudella tapahtuvalla kevytmielisellä 'hummailuilla' seksin merkeissä"?
No nuoremman sinkkuihmisen (n. 20v) tapauksessa voitaisiin ottaa esimerkiksi vaikkapa 5, joka lienee aika helposti "saavutettavissa", kun seksielämä aloitettu ja sitä "oikeaa" ei vain kävele vastaan..
Olen osallistunut myös tuohon toiseen keskusteluun. Tähän totean,että eipä tuosta liene suuria hyötyjä, mut ei juuri haittojakaan
Otaksuttavasti seksuaalisesta nautinnosta kieltäytyvä pyrkii lisäämään seksuaalista nautintoa, niinkuin nautintoaineista yleensä pidättyvä kokee voimakkaamman nautinnon silloin harvoin, kun käyttää.
Käytössä ovat samat aivorakenteet. Toiminta on tiedostamatonta, niinkuin suurin osa ihmisen toiminnasta. Tiedostettuja motiiveja on syytä harkita varsin kriittisesti.
Niin, ja hyötynä on mainittava, että seksuaalinen nautinto kasvaa, jos tuntee, että mieluummin harvemmin ja voimakkaammin, kuin jatkuvasti ja laimeammin.
Haittana voi mainita, että jos pää ei kestä, joutuu lataamoon. Seksitarvehan lähtee vain laukeamalla. Haitta on myös se, että puolison löytäminen voi olla kiven alla, ellei sula mahdottomuus.
Onko kukaan kuollut seksin puutteeseen?
Ei tiedä, että kuollut olisi välittömästi mutta välillisesti kyllä itsemurhan johdosta. Ja mielisairaalaan ovat kyllä joutuneet.
Mulle tulee heti tästä mieleen ne teinit, jotka ovat masentuneita ja itsemurhanhimoisia koska sen Avatar -elokuvan (Cameron, 2009) maailma ei ollutkaan todellinen. Tässä lehtijuttu, jonka voit googlata: "Avatar fans suicidal because planet Pandora is not real", Telegraph
Tää on muuten aika hyvä syy ola harrastamatta seksiä tosi nuorena, esim alle 16v-nä, ku sillon voi olla vaikea nähä nautintoa muissa arkisissa asioissa. Teineillähän on ihan ymmärrettävistä syistä vähemmän itsekuria kuin aikuisilla.
-Seksitarvehan lähtee vain laukeamalla-
Sanoisin, että päinvastoin. Olen nyt ollut n. 8kk ilman minkäänlaista laukeamista, ei siis myöskään masturboimalla saatua laukeamista. Ensimmäiset 3 viikkoa teki kovasti mieli vähintään runkata, mut sit halut väheni koko ajan. Nyt ei tee mieli runkata, vaik kattos pornoa, eikä yhtään haluta pimpsaa
Mikäli siis ymmärsin oikein, silloin kun puhut kevytmielisesta hummailusta, puhut itse asiassa siitä että ...
1) tarkoituksellisesti harrastaa seksiä useamman henkilön kanssa, esim viiden kuten mainitsit, ja että...
2) usean kanssa seksin harrastaminen auttaa löytämään sen kumppanin, jonka kanssa seksi sujuu
3) tämä usean ihmisen kanssa seksin harrastaminen auttaa kokemusten kertymisen kautta pysymään vakikumppanille uskollisena
Olen tästä päinvastaista mieltä. Usean seksikumppanin kanssa seksin harrastaminen päinvastoin vaikeuttaa uskollisuutta ja seksin sujuvuutta, ja perustelen sitä näin:
1) Seksi yhdistää paria eniten ja tuottaa kahdenkeskistä nautintoa eniten juuri ensimmäisen kumppanin kohdalla. Seksi on kaikille ensikertalaisille erikoinen kokemus. Kosketus on uutta ja ihmissuhteiden yhdistäminen seksuaalisuuteen tuo jotain olennaisen erilaista ja parhaimmillaan nautinnollista ihmisen elämään. Ihminen kiintyy psykologisista syistä seksin takia kaikista eniten juuri ensimmäiseen kumppaniinsa, olettaen että lukuisat kumppanit ovat muuten tasavertaisia. Ensimmäisen kumppanin kanssa seksisuhteessa voi olla kaikki samat yksityiskohdat kuin missä tahansa tulevassakin suhteissa, mutta siinä on jotain poikkeuksellista: ainutlaatuisuus, joka on olemassa vain sen ihmisen kanssa. Siksi tulevat seksisuhteet eivät voi edes teoriassa vetää vertoja ensimmäiselle, olettaen että yksilö näkee yhtälailla vaivaa suhteensa eteen kaikkien suhteiden kohdalla. Entä jos jokin tuleva seurustelukumppani olisi jotenkin parempi seksin taitaja? Epäolennainen huomio, sillä kaikki seksiin liittyvät taidot voi oppia. Kukaan ei osannut niitä syntyessään. Olennaista on löytää kumppani, joka haluaa oppia yhdessä.
2) Erilaiset seksikokemukset kalpenevat moninaisuudessaan ensimmäisen rinnalla menneisiin kokemuksiin verrattuna, sillä kokemuksen ero entiseen on suurin ensimmäisellä kokemuskerralla. Tätä voisi havainnollistaa vertaamalla ensimmäiseen lentokokemukseen kaupallisella suihkukoneella. Ensimmäinen lento on paljon jännittävämpi ja mielenkiintoisempi kuin tulevat lennot, vaikka säännöllisesti vaihtaisikin istumapaikkaa tai lentokoneen mallia. Joku saattaa väittää, että useat kumppanit opettavat taitavammaksi seksin taitajaksi, joten suhteiden kertyessä seksi olisi parempaa. Tämä on virhepäätelmä. Samat taidot voi oppia yhtälailla ensimmäisen kumppaninkin kanssa, ja lisäksi oppimisen ja toistuvat seksin harrastamisen prosessi vain PARANTAA ihmissuhdetta elämänkumppanisi.
3) Parhaan seksikumppanin löytämistä EIVÄT auta useat seksikumppanit, sillä ensimmäiset seksikokemukset onnistuessaan eivät ole verrattavissa tuleviin, koska tulevat seksikumppanit eivät ole samalla tavalla erityisiä. Seksi on menettänyt harrastajiensa kohdalla sen HENKILÖKOHTAISEN merkityksen, ja se on ainutlaatuisen sijaan vain sosiaalinen aistinautinto, jota satut harrastamaan tämän tietyn henkilön kanssa tällä hetkellä. Tulevaisuudessa henkilö voi vaihtua, eikä tilanteelle ole samanlaista psykologista merkitystä. Pahimmassa tapauksessa voi jäädä murehtimaan kuinka hyvältä seksi olisikaan tuntunut jos olisi opetellut sitä alusta alkaenkin elämänkumppaninsa kanssa. Kevytkenkäisellä parilla viestiketjun alusta seksikokemuksia on jo, mutta ne eivät uudessa ihmissuhteessa anna mitään uutta, korkeintaan potentiaalia mustasukkaisuudelle.
4) On huono ajatus etsiä tyydytystä seksikokemusten erilaisuudesta eri ihmisten välillä, sillä käytännössä useimmat ihmiset kertovat seksin olevan parasta, kun ihmissuhde seksikumppanin kanssa on hyvä. On siis parempi etsiä laadukkaampia seksikokemuksia parantamalla ja vahvistamalla ihmissuhdetta tietyn henkilön kanssa, ja tähän sopii erityisesti avioliiton mahdollisuutta aktiivisesti selvittävä seurustelu, jossa perehdytään seksuaalisiinkin asioihin mutta seksiä harrastamatta. Näin pariskunnalla on tilaisuus luoda vahva ja rakentava ihmissuhde, joka on paras alusta hyvän seksielämänkin luomiselle.
5) Avioliittoon odottaminen harjoittaa itsekuria ja ohjaa seurustelevaa paria keksimään sisältöä suhteelleen seksin ulkopuolella. Odottaminen on myös selkeä merkki molemmille avioituville: "jaksoin odottaa näin kauan ilman seksiä". Tämä ennustaa todella hyvin uskollisuutta suhteessa, sillä silloinhan suhteessahan pariskunta HARRASTAA jo seksiä, ja heidän syynsä harrastaa sitä väärään aikaan ovat selkeästi seurusteluaikaa olemattomammat. Itse asiassa seksisuhteiden ketjuttaminen ja nopeasti seksiin ryhtyminen suhteen alkaessa ovat hyviä ennusteita tulevalle uskottomuudelle, sillä silloin pari tietää toistensa ryhtyvän kevyin perustein seksisuhteisiin. Mikäli kevytkenkäisten avioliitto rakoilee, syrjähyppyjen riski on huomattavasti suurempi kuin kärsivällisten, jotka ovat jo koetelleet itsekuriaan seurustelun aikana.
6) "Mie vaan" vihjaa että aviopari janoaisi vaihtelua suhteessaan vuosien kuluessa, aikaisempien kokemusten puutteen takia. Tämä on sellainen ongelma, joka on olemassa lähinnä ihmisillä jotka erottavat avioliiton ja seksielämän toisistaan, sekä ihmisillä jotka eivät ole perehtyneet aiheeseen. Kun olet harrastanut seksiä ainoastaan elämäsi rakkauden kanssa, jonka kanssa olet myös nähnyt niin paljon vaivaa että olette menneet hyvillä syillä naimisiin, seksikokemus tuntuu niin hyvältä niin pitkään, että kun siitä joidenkin vuosien kuluttua tulee arkista, mikä on liberaaleilla kavereillasi tapahtunut jo 17-vuotiaana, et voisi kuvitellakaan syrjähyppyä. Siihen mennessä sinun ja puolisosi välinen seksielämä on muodostunut niin henkilökohtaiseksi asiaksi, että olisi kertakaikkiaan käsittämätöntä jakaa sitä kekenkään muun kanssa jonkin pienen yksityiskohdan kokemiseksi: isompi kalu? kiinteämmät rinnat? kolmisin? toisen ihmisen vaimoa ihan uteliaisuuttaan? Mikään näistä uusista kokemuksista ei ole minkään arvoinen puolisosi kanssa jakamaan seksiin rinnastettuna.
Poikkeuksena voisi olla sellainen tapaus, jossa pariskunta ei ole seurustellessaan yhdessä keskustelleen siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä tai ei. Jos toinen esim. ei halua suudella tai harrastaa suuseksiä, voi hänen puolisonsa tuntea olennaista menetyksen tunnetta. Tilanne ei kuitenkaan parane seksikumppaneiden MÄÄRÄÄ parantamalla, vaan SEURUSTELUPROSESSIA SYVENTÄMÄLLÄ, sillä seuraava panokaveri saattaa aiheuttaa sinulle yhtälailla juuri sen saman ongelman. Olennaista on löytää kumppani, joka haluaa tyydyttää elämänsä rakasta. Tähän ei tarvita seksin testausta tai useita seksikumppaneita.
Avioliiton vakava rakoilu toki voi joka tapauksessa aiheuttaa kiusauksia syrjähyppyihin, mutta siinä ei enää olekaan kyse seksikokemusten määrästä tai pidättäytymisestä, vaan siitä miten luodaan hyvä parisuhde.
7) Toisin kuin "Mie vaan" väittää, useat seksikumppanit ja heidän kanssaan kerrytetyt kokemukset nimenomaan vaikeuttavat seksin sujuvuutta elämänkumppanisi kanssa, sillä olet jo oppinut tietyille tavoille ja muodostanut itsellesi rutiineja. Mikäli elämänkumppanillasi ei näitä ole, menneisyytesi voi tarpeettomasti rajoittaa seksielämäänne sen sijaan että aloittaisitte molemmat ilman aikaisempia rutiineja, puhtaalta pöydältä.
Parempi vaihtoehto olisi keskustella eroottisten mielikuvien yhteensopivuudesta aikaisemman elämänkokemuksen perusteella seurustelun aikana, johon siis ei tarvita itse seksin harrastamista, sillä nuori on kyllä jo huomannut ystävistään, elokuvista, kirjoista, yms lukuisista kokemuksista minkälaiset asiat häntä kiihottavat. Elämää kokenut parikymppinenkin voi jo arvioida minkälaisista asioista tulee tykkäämään vaikka ei olisi itse niitä kokenut. Tietämätön pleikkaria elämänsä pelannut peräkammarin poika ei tietenkään voi, mutta se on hänen ongelmansa. Mikäli seurusteleva pari huomaa tykkäävänsä aivan eri asioista, he voivat pysyä ystävinä ilman epäonnistuneen seksisuhteen painolastia taikka luurankoja. Tästä aiheesta lisää keskustelussa "Seksin toimimista EI TARVITSE testata ennen aviota yhdynnällä".
Tässä nyt ajatuksia pääni päältä tähän hätään.
Nuo alkutarkennuksesi ja voin puhua ainoastaaan omista kokemuksistani:
1) harrastaa seksiä sen verran usean kanssa, että tunnistaa milloin helmi (oma vastapari) sattuu kohdalle, sehän voi olla eka tai sitten vaikka 56. seksikumppani. Tietysti kannattaa jokaisen kumppanin kanssa huolehtia riittävästä suojauksesta tauteja vastaan ja ettei pane raskaaksi sellaista naista jonka kanssa ei olisi valmis elämään. Kyllä sen tajuaa jo parin yhdessä vietetyn yön jälkeen onko tämä ihminen seksuaalisessa mielessä minulle täydellinen vai ei ja voi jatkaa seksin täyteistä elämää muutaman vuoden ennen sen kummempaa sitoutumista (siis avioon tai lasten vuoksi). Katsoa oliko se vain alkuhuuman lisäksi pysyvämpää seksuaalista vetoa.
2) Juuri näin uskoisin todennäköisesti käyvän, itsellä täydellisin nainen SEKSIKUMPPANINA löytyi vasta avioliiton aikana, mutta olosuhteiden vuoksi ei edes ajateltu yhteiselämää. Otettiin kuitenkin ilo irti seksuaalisuuden kohtaamisesta lähes täydellisellä tavalla, sellaisella johon puolison kanssa en ole yltänyt aiemmin enkä myöhemmin. Jos olisi sattunut hänen kanssa kohtaamaan ja pariutumaan ennen vaimoa, ei olisi vieraissakäyntejä tullut mieleenkään.
3) Se ettei sitoudu kun on "ihan hyvää" sksiä ja "melkein yhtä usein" kuin toivoisin, on ratkaisevaa ja nämä selviää vasta pidemmässä seksisuhteessa, ei puhumalla.
Ennemmin kääntäisin koko keskustelun niin päin, että avioon ei kannata mennä tai lapsia hankkia ennen kuin on muutama vuosi yhteiselämää seksin ja kaiken arjen kera takana. Koko hoito siis, ei vain keskustelua osasta koko yhtälöä. Me ihmiset ollaan kuitenkin kokonaisuuksia.
Kun tämän kaiken sanon, toisaalta arvostan myös niitä nuoria jotka haluavat olla toisilleen se eka kumppani ja toivotan vilpittömästi onnea, voi yhtä hyvin onnistuakin! Eli en omaa tapaani mitenkään fanaattisesti tyrkytä. Mutta jos voisin nuorelle itselle vinkin antaa, kehottaisin muutamia kokeilemaan ellei ole täysin varma että helmi löytyi jo.
Pieni tarkennus:
"kyllä sen tajuaa jo parin yhdessä vietetyn yön jälkeen onko tämä ihminen seksuaalisessa mielessä minulle RIITTÄVÄN täydellinen SUHDETTA JATKAAKSEEN vai ei ja voi"
Pidättäytyjä ei tiedä mitä saa. Siinä voi käydä hyvin tai hyvin huonosti.
Harrastaneet tietää mitä saa ja liito on terveellä pohjalla kun se ei perustu pihtaamisen loppumishaluun.
@ pihtaamatta
Se on ehdottomasti totta että jos suhde perustuu pihtaamisen loppumishaluun, se ei ole hyvällä pohjalla!
Avion jälkeiset tapahtumat eivät kuitenkaan ole sattuman varaisia. Pidättäytyjä voi tietää mitä saa seurustelemalla fiksusti. Katso tämä keskustelu:
"Seksin toimimista EI TARVITSE testata ennen avioa yhdynnällä"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11780449
"ei_uskis", onko sinulla mania? Tekstiä tulee uskomattomia määriä. Älä ymmärrä väärin, en suinkaan halua olla pahantahtoinen, vaan neuvoa sinut hoitoon, jos arvaan oikein. Yleensä mania on kaksisuuntaisen persoonallisuushäiriön toinen vaihe. Jos jo olet hoidossa, tunnetkin asian. Hyvää jatkoa! :)
Nyt on syysloma ja minulla on kosolti vapaa-aikaa!
Lisäksi tämä aihe kiinnostaa minua, ja olen perehtynyt jo ennalta aiheeseen. Siksi runsaat vastaukset.
Huolenpitosi on koomista :), kiitos kuitenkin.
@ Mie vaan
Sanot että…
"3) Se ettei sitoudu kun on "ihan hyvää" sksiä ja "melkein yhtä usein" kuin toivoisin, on ratkaisevaa ja nämä selviää vasta pidemmässä seksisuhteessa, ei puhumalla"
- Olen eri mieltä väitteestäsi. Seksiin perehtynyt henkilö tietää mitä vaaditaan hyvän seksielämän saamiseksi ja osaa arvioida ilman käytännön kokemusta tulevaa seksielämää, niin kuin ammattitaitoinen insinöörikin näkee piirrustuksista tuleeko rakenteilla oleva silta kantamaan suunniteltuja taakkoja ennen kuin se on valmiskaan. Tietysti tämä vaatii elämänkokemusta: sitä saa muilta ihmisiltä keskustelemalla ja perehtymällä siihen miten luodaan hyvä seksielämä.
- Käytät yhtä esimerkkiä: omaa avioliittoasi. Toki mainitsit toisessa viestiketjussa keskustelleesi muidenkin ihmisten kanssa.
- Minä tarjoan sinulle nyt 600 esimerkkiä joiden perusteella voi väittää, että nopea seksisuhteen aloitus sekä yhdessä asuminen heikentävät avioliiton laatua ja lisäävät avioeron todennäköisyyttä: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1741-3737.2012.00996.x/full
- Kantasi on näin ollen toistaiseksi kumottu.
Sanot että…
"Ennemmin kääntäisin koko keskustelun niin päin, että avioon ei kannata mennä tai lapsia hankkia ennen kuin on muutama vuosi yhteiselämää seksin ja kaiken arjen kera takana."
- Olen itse asiassa osittain samaa mieltä. Mielestäni muutama vuosi on aika paljon, arvioisin että yksikin vuosi jaettua arkea riittää hyvin jos on tavoitteellinen ja seurustelun suhteen fiksu.
- Seksiä en kuitenkaan missään tapauksessa suosittele ennen avioa. Mitä naisiin tulee, mitä useampi seksi- tai avosuhde, jossa asutaan yhdessä, sitä suurempi on todennäköisyys että avioliitto päättyy eroon. Tässä perusteluni: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1741-3737.2003.00444.x/abstract
- Käytät jälleen esimerkkinä omaa suhdettasi ja omaa elämänkokemustasi.
- Tarjoan sinulle johtopäätöksen, jonka tekemisessä on otettu huomioon noin 14 000 ihmisen haastattelua.
- Olemme osittain samaa mieltä tästä, mutta seksiä ei perustellusti kannata harrastaa ennen avioliittoa, mikä haluaa suhteensa kestävän.
Sanot että…
"2) Juuri näin uskoisin käyvän, itsellä täydellisin nainen SEKSIKUMPPANINA löytyi vasta avioliiton aikana"
- Seksielämäsi olisi siis voinut olla parempaa jos et olisi kiirehtinyt sitoutumaan vaimosi kanssa. Tämähän on enemmänkin esiaviollisen seksin haitta kuin hyöty, sillä seksi yhdistää ja sosiaalisista sekä psykologisista syistä vaikeuttaa seurustelukumppanin vaihtoa ennen avioliittoa.
Voin nyt mallin vuoksi puolustaakin esiaviollista seksiä realistisillä perusteilla:
- Nopeampi tyydytys aikaisempien seksisuhteiden muodossa voi lisätä tyytyväisyyttä elämään lisäämällä nautinnon määrää.
- Seksiä viivyttämällä saattaa hyvä potentiaalinen seurustelusuhde kariutua jo alkuunsa, kun himottava ja muutenkin hyvä kumppani ei jaksa odottaa pihtaajaa.
"Kantasi on näin ollen toistaiseksi kumottu"
Et sinä muutamalla sadalla esimerkillä kumoa yhtään mitään. Aina voi repiä suuntaan tai toiseen esimerkkejä ja tutkimuksia. Jokaisesta tutkimuksesta voidaan tehdä omat johtopäätökset ja jokaiseen tutkimukseen voidaan vaikuttaa kysymyksen asettamisella ja kohderyhmän tarkoituksellisella valinnalla.
Tuo jäi velä ajatteluttamaan. Toisaalta väität minun kiirehtineen avioon ja toisaalta pidät vaikkapa 2-3 vuotta pitkänä aikana mennä avioon, siinä on selkeä ristiriita. Väität että minun reilu kaksi vuotta olisi jopa pitkä aika tutustua kertomallasi "fiksulla tavalla" ja kun sekään aika tiiviisti rakastuneena seksiä harrastaessa ei kaikilta osin kertonut riittävästi kannattaisiko PELKÄN SEKSIN PERUSTEELLA jatkaa suhdetta. Kaiken muun suhteen liittoni onkin erittäin hyvin onnistunut ja seksipuolikin on pääosin ollut hyvin tyydyttävää koko liiton ajan.
Mainittakoon tässä vielä että seksi ei todellakaan ollut ainut tai tärkein asia miksi aikanaan pariuduin vaimoni kanssa, tottakai se oli tärkeä, mutta tuossa iässä romanttisuus, molemminpuolinen rakastuminen ja arvojen yhteneväisyys näytteli suurempaa osaa kuin ehkä myöhemmin itselläni. Ja uskon että pidempi hummailu nuorempana olisi saanut tiettyjen elementtien puuttumisen seksistä oikeisiin mittasuhteisiin ja niissä asioissa kokemattomuus/uteliaisuus johti ei toivottuihin (mutta hyvin onnistuneisiin) kohtaamisiin avioliiton ulkopuolella.
@ MoraalitonNainen
Haluaisin sanoa sellaisen olennaisen asian, että ei valinnat maailmassa ole sillain mustavalkoisia, että joko onnistuu tai ei. Vaikka mielestäni avioon odottaminen onkin mielestäni perustellusti paras vaihtoehto, kun pari on sitoutunut toisiinsa, olivat he aviossa tai ei, voi sekin olla tosi hieno asia.
Sun viesti herätti pari ajatusta:
"En näe muuten mitään syytä miksi pitäisi hillitä halujaan."
- Mielestäni haluja kannattaa oppia hillitsemään. Esimerkiksi joskus väsyttää, vaikka lapset pitäis ruokkia. Kannattaa pinnistellä silloin. Joskus suututtaa ja huvittaa tapella. Kannattaa hillitä itsensä ja olla diplomaattinen. Mitä tulee seksiin, joskus huvittaa harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa se on todella epäviisasta, kuten esim joku varattu, sukupuolitautinen, lähisukulainen, alaikäinen, esimies jne.
"Se on yksi ihmisen perustarpeista kuten nälkä ja jano. Joku varmaan tulee kohta kommentoimaan että ilman seksiäkin voi elää, mutta nämä ovat sellaisia joita seksi ei kiinnosta. Totuus on että aivan tavallinen ihminen tarvitsee seksiä siinä missä ruokaakin."
- ... Sellaisella ihmisellä on itsekuria joka on sitä oppinut.
"Mikään pakko ei ole odottaa naimisiin menoon asti joten miksi pitäisi kieltää itseltään jokin niin... tärkeä asia? Seksi on ihanaa."
- Ei minustakaan sitä kannata kieltää. Seksi on ihanaa. Jos minusta olisi kiinni, kaikilla halukkailla ihmisillä olisi tyydyttävä parisuhde ja seksielämä.
- Sitä voi kuitenkin käyttää väärin, ja sen kanssa voi joutua ongelmiin. Jotkut ihmiset jäävät jumiin huonoon suhteeseen koska eivät halua päästää seksistä irti. Jotkut kiintyvät itsekkääseen ihmiseen seksin takia ja satuttavat itsensä pahasti kun asiat menevät pieleen. Sukupuolitaudit ovat numeroina hallittavia asioita mutta kohdalle sattuessa ne ovat todella painavia psykologisia asioita. Niillä ei parane leikkiä.
- Niin paljon ongelmia katoaisi jos ihmiset vain olisivat vähän kärsivällisempiä. Varsinkin nuorten kohdalla.
"...miksi pitäisi kieltää itseltään jokin niin luonnollinen... asia?"
- Leijonat joskus tappavat kateudesta poikasiaan. Vahvin uros ryöstää luonnostaan muiden naaraat jos niin haluaa. Heikompien raiskaaminen on luonnollista. Ei ihmisyhteisö kukoista tällaisia asioita tekemällä. Me ei olla eläimiä, vaan ihmisiä. Seksihalut eivät luonnostaan kohdistu sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa sitä kannattaisi harrastaa, kuten lähisukulaiset, jotkut työkaverit, varatut, alaikäiset jne.
"Seksi on yksi tapa millä minä (ja muutkin) osoittavat välittävänsä ja rakastavansa."
- Minustakin se on silloin parhaimmillaan. Omasta puolestani en halua sitä käyttää rakkauden ilmauksena pinnallisessa suhteessa, koska sen painoarvo katoaa. Ilmaisen sillä jotain paljon enemmän kuin hetkellistä tykästymistä (en tarkoita tällä viitata sinuun), ja naiseni tietää silloin sen. Tämä ei tietenkään sulje pois himokasta, eläimellistä seksiä, joka loistavasti täydentää sekin sitoutunutta parisuhdetta.
Korjaan toiseksiviimeistä kappaletta: "seksihalut eivät luonnostaan kohdistu VAIN sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa seksiä kannattaisi harrastaa"
Ihminen ei voi toimia omien impulsiensa varassa ja tehdä mitä huvittaa. On lakeja ja normeja ja jokaisen pienen mieliteon vuoksi ei pidäkään hyppiä, ei aina voi herkkuja syödä tai mennä töihin sitten kun siltä tuntuu.
En näe mitään syytä miksi esim. seurustelevan parin pitäisi odottaa avioliittoon asti kunnes voivat seksiä harrastaa. Ymmärrän että sellaiset tosi uskovaiset pidättäytyvät esiaviollisesta seksistä mutta mikäs meitä ei uskovaisia muka sitten estää?
Jos harrastat seksiä rakkaasi kanssa ketä se vahingoittaa? Yhden illan juttutkin on minusta OK kunhan vaan muistaa ehkäisyn (ettei tule sukupuolitauteja tai ei toivottuja raskauksia). Itse en niitä harrasta koska mielestäni seksi kuuluu parisuhteeseen, mutta jos joku voi harrastaa seksiä ilman tunnesidettä niin ei se ole minulta pois.
Joku sellainen asia kuin että ruokkii lapsensa on pakko, eikä sitä voi mitenkään verrata esiaviollisen seksin harrastamiseen. Mikään ei pakota kärvistelemään himojen kanssa kunnes pappi sanoo aamen. Kun taas jos jätät lapsesi ruokkimatta niin voit olla varma että pian on sossutädit viemässä lastasi pois - eikä kyllä kukaan normaali ihminen pitäisi lastaan nälässä siksi että kun ei jaksa tai huvita ruokkia lasta.
"Jotkut ihmiset jäävät jumiin huonoon suhteeseen koska eivät halua päästää seksistä irti." Melko paksua soopaa etten sanoisi. Jos suhde on sellainen että siinä tuntee olonsa kurjaksi tai joutuu kestämään henkistä tai fyysistä väkivaltaa (tai molempia) niin ei silloin kyllä tee mieli seksiä.
-Se lyö ja haukkuu mua aina
-Mikset sä sitten hyvä ihminen eroa?
-No kun se seksi on niin hyvää!
Tämmöistä keskustelua ei ole varmasti ikinä käyty.
Toki pitää olla varovainen että kenen kanssa seksiä harrastaa, mutta ei se avioliittokaan mitenkään suojele. Jos kumppani on mätä niin ei se siitä naimisiin mennessä miksikään muutu.
Lisäksi jos oikein kovasti yrittää kamppailla omien tunteidensa kanssa ja säästää itseään avioliittoon on riski että sitten mennään naimisiin liian aikaisin, eikä olla tutustuttu ehkä niin hyvin siihen omaan puolisoon.
Juu hyvin poimittu vain pätkiä viestistäni. Näkee hyvin että luet niin kuin haluat asiat ymmärtää. Kun sanoin että "miksi pitäisi kieltää itseltään jokin niin luonnollinen asia" tarkoitin siis sitä että miksi pidättäytyä rakkaansa kanssa seksistä? Seksi kuuluu rakkauteen luonnollisena osana. Ja monelle muullekin seksi on luonnollista ja ihan tavallinen tarve siinä missä nälkäkin, ja ihmisellä on oikeus tyydyttää tämä tarve vaikka yhden illansuhteilla (kunhan vain muistaa sen ehkäisyn ja suojautuu mahdollisilta sukupuolitaudeilta).
"Seksihalut eivät luonnostaan kohdistu sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa sitä kannattaisi harrastaa, kuten lähisukulaiset, jotkut työkaverit, varatut, alaikäiset jne. " Tarkoitatko tällä nyt sitä että seksuaalinen ihminen ei muka pysty hallitsemaan itseään tai että haluaisi harrastaa seksiä lapsen kanssa tai raiskata? Oletko aivan terve?! Lapsien hyväksykäyttö, eläimiin sekaantuminen ja raiskaus ovat väärin ja harvalla on edes ylipäätään haluja raiskata tai harrastaa seksiä eläimen tai lapsen kanssa. Ne jotka tätä harrastavat ovat vähemmistöjä ja heidän seksuaalisuutensa on todella kieroutunut.
Jos olet seksuaalinen ihminen se ei tarkoita sitä että hässisit kaikkien kanssa.
Ja taas avioliittokaan ei tätä mitenkään estä. Jos on joku joka tuntee seksuaalista vetoa lapsiin niin ei ne halut siitä miksikään katoa naimisiin menon myötä. Ja aivan yhtälailla naimisissa oleva voi huomata että onkin kiinnostunut seksuaalisessa mielessä työkaveristaan.
""Seksi on yksi tapa millä minä (ja muutkin) osoittavat välittävänsä ja rakastavansa."
- Minustakin se on silloin parhaimmillaan. Omasta puolestani en halua sitä käyttää rakkauden ilmauksena pinnallisessa suhteessa, koska sen painoarvo katoaa." Olisi varmaan pitänyt taas vääntää rautalangasta. Seksi on YKSI tapa osoittaa välittävänsä ja rakastavansa. Terveessä suhteessa seksi ei ole pelkästään pääasia.
Huomaa että luet ihan sitä mitä haluat. Olet selvästi päättänyt että harrastan vain pinnallisia seksisuhteita, vaikka olenkin puhunut että miten seksi on ihan normaalisti osana rakkautta.
Tuota... toinen korjaus. Luonnollisesti nuo ihmiset ovat niitä joiden kanssa EI kannata sekstata.
Ompas tämä noloa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisilla naisilla on keskimäärin seitsemän eri seksikumppania ennen avioliittoa. Eli käytännössä yleensä testataan useampaa kumppania ennenkuin sopiva löytyy.
"MoraalitonNainen" pukee harvinaisen hyvin sanoiksi monia omiakin ajatuksiani ;)
"ei uskis", tässä näitä mielipiteitäni (ettei jää epäselväksi):
1) Jokaisella ihmisellä on silti omat rajansa, joiden yli ei mennä ja joiden olemassaoloa ei vain ole soveliasta kysyä/tinkiä etukäteen. Moni nainen esim. nuorena arvostaa ns. vaniljaseksiä ja myöhemmin huomaakin nauttivansa rajummasta menosta, jos se oma aviomiesmussukka ei siinä vaiheessa olekaan kehityskelpoinen ja taivu, on nainen heti kohta vieraissa tai eroamassa. Jompi kumpi haluaa välttämättä kokeilla vaikkapa anaaliseksiä ja toista kuvottaa ajatuskin. Aiotko nämäkin etukäteen keskusteluissa käydä läpi ja jos unohtui, onko sitten ok kumppanin kieltäytyä myöhemmin asiasta, jota et vain älynnyt tai ilennyt kysyä? Tai jota et yhteen mennessä edes tiennyt itsestäsi? Ihmiset muuttuvat ikääntyessään ja seksuaalisuus kehittyy ja muuttaa muotoaan vielä yli kuuskymppisenäkin..
2) Tämä pätee vain jos se ensimmäinen kumppani myöhempinäkin vuosina on halukas tulemaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kokeilemaan uusia asioita (myös sinä hänen suuntaansa), ei ainoastaan niitä ekaa viittä, vaan vuosien päästäkin kokeilunhalua löytyy silloin kun kumppani sitä ehdottaa. Kaikkea ei omasta seksuaalisuudestaan tiedä varsinkaan ennen kuin on seksiä harrastanut, eikä näinollen osaa edellyttää valmiutta tällaisiin tulevalta seksikumppaniltaan etukäteen.
3) Kyllä minulle on ollut oma erityinen merkitys seksillä jokaisen seksikumppanin kanssa. En usko että se merkitys kenenkään kanssa jäisi pois. Usko jo mies hyvä, että on olemassa toisilleen sopivampia ihmisiä seksissä ja ei sellaista edes usko ennen kuin kohdalle sattuu se "täydellinen" seksikumppani. Jos minulle tulisi ero, tietäisin tasan ja tarkkaan keneen ottaisin yhteyttä seuraavaa suhdetta luodakseni tai millainen olisi tulevan kumppanin "seksuaalisen yhteensopivuuden vähimmäistaso" kelpuuttaakseni elämänkumppaniksi.
4) Voisiko olla mahdollista, että kun löytyy se "täydellinen vastapari" seksuaalisesti, parisuhde alkaisikin tuntua parhaalta ikinä? Luulisin että seksin ollessa intensiivistä, parisuhde syvenee ja parisuhteen ollessa erityisen tyydyttävää, seksikin tuntuu tyydyttävämmälle. Eli kyseessä on kaksisuuntainen, toisiaan täydentävä asia.
5) Minulle naisen kyvykkyys pidättäytyä parisuhteen alussa kertoo vain kyvykkyydestä pihdata ja tällaiset naiset kiertäisin kaukaa jos uusiomarkkinoilta pitää vielä joskus paria etsiä. Pärjätäkseen minun kanssa, naisen ei pidä pystyä vastustelemaan houkutusta harrastaa intohimoista seksiä kanssani.
6) Lähinnä vihjaan siihen, että TOINEN parin osapuolista janoaa jotain sellaista, mitä ei ole älynnyt aikanaan varmistaa mahdolliseksi tai tiennyt olevan itsessään. Ehdottelee asiaa toiselle riittävän monta kertaa todetakseen, ettei sitä vain tule tapahtumaan.
7) Eiköhän ne rutiinit muodostu pitkässä suhteessa? Ja rutiineja saadaan rikottua jos molemmat on kokeilunhaluisia, jos vain toinen on kokeilunhaluinen, alkaa houkutukset saada isompaa roolia helposti siellä "aidan takana". En ole päässyt yhdessäkään seksikokeilussa rutinoitumaan. Kuten aiemmin sanoin, oma seksuaalisuus muuttuu iän myötä ja kymmenen vuoden seksisuhdekaan ei estä kenenkään seksuaalisuuden muuttumista myöhemmin. Tämän tulet myöhemmissä ikävaiheissasi oppimaan, toivottavasti parinmuodostusprosessisi on tuonut rinnallesi riittävän avoimen ihmisen siihen mennessä.
Ja omia mielipteitäni en ilmaise mustavalkoisina totuuksian, vaan edustaa omaa ajattelutapaani...
Kysymys on yhtä hyödyllinen ja järjetön kuin kysyä että mitä hyötyä/haittoja on pidättäytyä uskonnosta puhumisesta, tai harrastuksista avioon asti.
Aloittajan kysymys on kuitenkin hyvä, koska sen avulla osoitetaan kuinka ääliöitä moralistit, kukkahattutädit ja muut samantapaiset ovat.
Seksi on pelkkä kommunikoinnin muoto. Se ei ole mitään ylimaallista tai outoa, eikä edes pyhää, vaan vain ja ainoastaan tapa kommunikoida, sekä tietenkin tehdä lapsia maailmaan. Ihmiset jotka kehottavat muita odottamaan avioon asti, väittäen että seksi olisi muka parempaa, ovat ihmisiä jotka eivät halua nauttia elämästä, vaan säästää ja olla kokematta asioita. He eivät ymmärrä ettei tästä elämästä saada mukaan yhtikäs mitään.
Kutsun seksiä siksi kommunikoinnin muodoksi että sen avulla pidetään parisuhdetta kunnossa. Koska se on vain kommunikoinnin muoto, siksi taistelen hurjasti sen kaikenlaista rajoittamista tai pyhittämistä vastaan silloin kun kyse on vapaaehtoisista aikuisista tekemässä keskenään itse haluamaansa tointa, olivat aikuiset sitten homoseksuaaleja, sukuunsa sekaantujia tai vaikkapa S&M leikkijöitä.
Tämän avauksen tarkoitus oli vain saada "ei_uskis" lyömään korttinsa pöytään, kun ei sitä suostunut jostain kumman syystä omassa keskustelunavauksessaan tekemään edes pyydettäessä.
Tarkoitukseni ei ollut osoittaa kenenkään ääliömäisyyttä, enkä mene siitäkään takeisiin kuulunko itsekään niihin "ei ääliöihin" edes useimpien mielestä.
Oikein mielenkiintoinen näkemyksesi tuo kommunikoinnin muoto! Kait se rakastamisen ja tykkäämisen ilmaisukin rakastelemalla ja haluamalla toista on "kommunikointia" lopulta. Äärimmäisen nautinnollista kommunikointia onnistuessaan kylläkin. Pitääkin tästä lähteä päätteen äärestä katsomaan onko vaimolla halukkuutta kommunikoida kanssani...
Eläinmaailmassa monet koko elämänsä vain yhden kumppanin kanssa elelevät otukset (joutsenet esimerkiksi) vahvistavat parisuhdettaan erilaisilla tavoilla, eli kommunikoivat.
Seksi on vain tapa tehdä lapsia/pentuja/poikasia, mutta muutoin hierotaan esimerkiksi nokkia vastakkain, suitaan toisen höyhenpeitettä, kerätään syöpäläisiä pois turkista, tai tuodaan ruokaa tai pesätarvikkeita palkintoina (ei siis pesän rakentamiseksi joka on oma erillinen tapansa)
Kommunikoinnin tarkoituksena on pitää yhtä, eli vaihtaa tietoja ja tuntemuksia ja vahvistaa yhteyttä ja/tai yhteisöä.
Ihmisyhteisössä alunperin vahvistettiin yhteisöllisyyttä tarinoita kertomalla, sitten tuli radio, seuraavaksi televisio ja nykyään me kommunikoimme esimerkiksi tällä tavalla.
Siitä syystä seksi on eräs kommunikoinnin muoto koska sen tarkoitus on pitää yllä parisuhdetta ja rakkaudentunnetta. Aivoissa rakastelu vapauttaa jotakin ainetta (nimeä en nyt muista) joka vahvistaa kiinteyden tunnetta puolisoa kohtaan.
Menen nyt hieman pidemmälle tässä.
Jos pariskunta ei rakastele, tai päättävät jättää rakastelun vasta häiden jälkeiseen aikaan, hyvät heille, mutta heidän parisuhteensa tunneilmasto ei yksinkertaisesti kehity.
Tilanne jossa kielletään itseltään tai toiselta onni ja ilo, ei ole tervettä. Se on itsekidutusta ja sellainen tilanne kiihottaa vain omaa mieltä, eikä vahvista yhteisöllisyyden tunnetta. Toisinsanoen ihminen joka vetoaa esimerkiksi uskoonsa tai korkeampaan moraaliinsa kieltäytyessään seksistä ennen häitä, on itsekäs koska pidättäytyminen/itsekidutus on voitto jos sen saavuttaa. Se ei ole yhteisöllistä, vaan täysin itsekästä.
Parisuhde, kuten kaikki suhteet esimerkiksi kokonainen yhteiskunta perustuu kompromissien tekemiselle, ei alistumiselle. Itsekkyys tai valtapelien pelaaminen ei sellaiseen tilanteeseen sovi.
@ MoraalitonNainen
Ajatellaan me näemmä monesta asiasta samansuuntaisestikin, kuten vaikka näistä sanoistasi:
"
- Jos kumppani on mätä niin ei se siitä naimisiin mennessä miksikään muutu.
- Jos olet seksuaalinen ihminen se ei tarkoita sitä että hässisit kaikkien kanssa.
- Jos on joku joka tuntee seksuaalista vetoa lapsiin niin ei ne halut siitä miksikään katoa naimisiin menon myötä. Ja aivan yhtälailla naimisissa oleva voi huomata että onkin kiinnostunut seksuaalisessa mielessä työkaveristaan.
- Terveessä suhteessa seksi ei ole pelkästään pääasia.
- Ihminen ei voi toimia omien impulsiensa varassa ja tehdä mitä huvittaa.
"
Valinnat ei ole mustavalkoisia. Vastauksena kysymykseesi siitä mitä meitä ei uskovaisia muka sitten estää: ei mikään. Ei meitä estä mikään myöskään tekemästä selkeästi moraalisen mustan puolella olevia asioita, laki kun puuttuu asiaan vasta tapahtuneen jälkeen. Esiavioinen seksi on siellä tummanharmaalla puolella, joten siksi vastustan sitä. Eräs työkaverini harrasti sitä pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa, enkä todellakaan maininnut asiasta mitään. Hyvänen aika, yksi tuttuni on ollut ammattihuora, enkä ole paheksunut edes häntä ääneen. No, en nimeltä tai niin että hänet tunnistaisi.
"Itse en niitä [yhden illan juttuja] harrasta koska mielestäni seksi kuuluu parisuhteeseen, mutta jos joku voi harrastaa seksiä ilman tunnesidettä niin ei se ole minulta pois."
- Oletetaan että lapsesi on samoilla linjoilla seksistä kanssasi, mutta hänen sosiaalisesti taitava ihastuksensa ei ole. Onko se silloin sinulta pois?
"Se lyö ja haukkuu mua aina… Tämmöistä keskustelua ei ole varmasti ikinä käyty. -- Melko paksua soopaa etten sanoisi."
- Olkiukko. Nykyisin on varmasti harvinasempaa että väkivalta ei saisi paria eroamaan, mutta sitäkin tapahtuu. On muitakin syitä jotka tekevät suhteesta huonon: esim kumppani ei kunnioita toisen tulevaisuuden tavoitteita, mutta asia ei välttämättä tule alkuajan seurustelussa usein puheeksi. Ei siinä rakkautta intohimoisesti osoittaessa ehdi sellaisiin kaukaisiin asioihin keskittyä. Oletettavasti aviossa ongelma kasvaisi ja tekisi selväksi miksi suhdetta ei olisi kannattanut jatkaa.
Avioon odottamisesta. Olet oikeassa, siinä on sellainen riski että sitten kiirehditään avioon, ja aiheutetaan samalla monta muuta ongelmaa. Pidättäytyminen olisi paljon helpompaa sellaisessa yhteisössä, jossa ei ole mm tätä helvet*n mediaa mikä meillä on. Joka puolella seksiä työnnetään naamalle. Onhan se nyt ihme että on vaikeaa koettaa keskittyä seurustelussa olennaisiin asioihin.
"Juu hyvin poimittu vain pätkiä viestistäni."
Tottakai poimin tiettyjä kohtia tekstistäsi. Sillä tavalla tiivistän jo näitä joillekkin ilmeisesti liian pitkiä vastauksiani ja keskityn keskustelunaiheeseen.
"Oletko aivan terve?!"
- Tämä väärinkäsitys johtuu kirjoitusvirheestäni, jonka olin jo korjannut ennen kuin puolestasi vastasit minulle.
"Olet selvästi päättänyt että harrastan vain pinnallisia seksisuhteita."
Voisitko kertoa tarkalleen, mikä saa sinut sanomaan näin?
Vertaat nälkää ja seksiä tarpeina toisiinsa. Okei…
Mikäs sitten tekee esiaviollisesta seksistä niin pahan että katsot sen melkein rikokseksi? Seksi on osa rakkautta. Kaksi ihmistä jotka osoittavat rakastavansa toisiaan eivät tee mitään väärää (jos siis molemmat ovat vapaita, eikä toinen ole ala-ikäinen).
"Eräs työkaverini harrasti sitä pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa, enkä todellakaan maininnut asiasta mitään. Hyvänen aika, yksi tuttuni on ollut ammattihuora, enkä ole paheksunut edes häntä ääneen. No, en nimeltä tai niin että hänet tunnistaisi. " Tämä kuulostaa niin naurettavalta minulle koska en itse käske ihmisiä odottamaan avioliittoon asti kunnes saavat seksiä harrastaa. Se että paheksut ystävääsi joka kehtaakin harrastaa seksiä pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa kuulostaa täysin naurettavalle. Ja olet sinä niin jalo kun et ole ketään paheksunut ääneen. :)
"Oletetaan että lapsesi on samoilla linjoilla seksistä kanssasi, mutta hänen sosiaalisesti taitava ihastuksensa ei ole. Onko se silloin sinulta pois?" Valitettavasti kukaan vanhempi ei voi vahtia koko aikaa mitä hänen lapsensa tekee. Toki haluan että lapseni ensimmäinen seksikokemus olisi hänelle mahdollisen mieluisa ja jättäisi vain hyvät muistot. Mutta tulee se aika vanhempienkin elämässä kun on annettava lapsen päättää itse. Toivon ainakin että jos lapsia saan että en kasvata sellaista puu päätä joka on niin helposti aivopestävissä. Tietysti puhuisin myös lapselle jo hyvissä ajoin että harrasta seksiä sitten kun olet valmis, eikä siksi että kun kaveritkin sitä tekevät tai kun poikaystävä painostaa. Et voi teljetä lastasi minnekään torniin ja sulkea häntä muun maailman ulkopuolelle. Et voi suojella lastasi kaikelta vaikka haluaisitkin.
"Nykyisin on varmasti harvinasempaa että väkivalta ei saisi paria eroamaan, mutta sitäkin tapahtuu." Kyllä valitettavasti on naisia jotka jäävät väkivaltaisen ukon luokse. Oliko tässä nyt joku pointti että mitenkä tämä liittyy aiheeseen: "esiaviollinen seksi on saatanasta?"
"Ei siinä rakkautta intohimoisesti osoittaessa ehdi sellaisiin kaukaisiin asioihin keskittyä. Oletettavasti aviossa ongelma kasvaisi ja tekisi selväksi miksi suhdetta ei olisi kannattanut jatkaa. " Siis täh? Suollat taas sellaista soopaa että ei mitään rajaa. Jos seksin harrastaminen ennen avioliittoa tekee hallaa suhteelle niin miten selität sen että on kuitenkin lukuisia onnellisia pareja, jotka eivät ole odottaneet naimisiin menoon asti ja he elävät silti onnellisessa ja tasapainoisessa suhteessa? Sinulla on aivan ihme käsitys seksistä. Että se muka jotenkin tekee ihmisestä tyhmän ja että seksuaalinen ihminen olisi muka jotenkin niin täydellisesti viettiensä vietävissä. Jokainen joka haluaa sitoutua kyllä miettii että onko suhde kannattava. Usko pois niin minäkin esiaviollista seksiä harrastaneena olen tehnyt! Jos en olisi ollut suhteestani varma en olisi edes seksiä harrastanut poikaystäväni kanssa.
"Olet oikeassa, siinä on sellainen riski että sitten kiirehditään avioon, ja aiheutetaan samalla monta muuta ongelmaa. Pidättäytyminen olisi paljon helpompaa sellaisessa yhteisössä, jossa ei ole mm tätä helvet*n mediaa mikä meillä on. Joka puolella seksiä työnnetään naamalle. Onhan se nyt ihme että on vaikeaa koettaa keskittyä seurustelussa olennaisiin asioihin." Älä viitsi olla niin tyhmä ja vain syyttää mediaa. Kuten olen jo monta kertaa sanonut niin seksi kuuluu rakkauteen. Kun rakkaus syvenee sitä haluaa harrastaa seksiä rakastettunsa kanssa ja se on ihan luonnollista, eikä siinä ole mitään pahaa tai hävettävää. Sinulla ei oikeasti ole mitään hajua siitä millaista seurustelu on. Käytän taas itseäni esimerkkinä: olemme poikaystäväni kanssa kyllä onnistuneet tekemään päätöksiä tulevaisuudesta ja elämästämme vaikka harrastimmekin jo seksiä. Meille on selvää mitä suhteellemme tapahtuu tulevaisuudessa sitten kun olemme hieman vanhempia. Olemme myös keskutelleet keskenämme elämänvalinnoista (työstä, koulutuksesta jne.). Tiedämme mitä toinen arvostaa ja haluaisi elämältä. Tiedämme mistä asioista toinen pitää ja tiedämme mitä toinen pelkää. Kummallakaan ei ole mitään epäselvää.
""Olet selvästi päättänyt että harrastan vain pinnallisia seksisuhteita."
Voisitko kertoa tarkalleen, mikä saa sinut sanomaan näin?" En ole kuin vain lukenut viestejäsi, mutta sinusta huokuu tiettyä ylimielisyyttä ja paheksuntaa. Sen huomaa miten kirjoitat ja tiedän että koska itse liputat avioliittoon odottamisen puolesta paheksut minua kuten ystävääsikin joka harrasti seksiä pitkäaikaisen poikaystävänsä kanssa.
@ Mie vaan
"Jokaisella… on… rajansa, … joiden olemassaoloa ei vain ole soveliasta kysyä/tinkiä etukäteen"
- Tottahan tuo on, ihmiset muuttuvat ikääntyessään. Tämä ei silti oikeuta tekoihisi. Kuten olen jo sanonut, olennaista on löytää epäitsekäs kumppani. Ovat nykyisin harvassa. Jos jokin asia on niin tärkeä että se tuntuu oikeuttavan tai aiheuttavan syrjähypyn, siitä kysyminen etukäteen on soveliasta. Helvett* vie, miten muuten asia voisi olla? Vanhanaikainen häveliäisyys on pahasta, mitä keskusteluihin tulee.
"Kaikkea ei omasta seksuaalisuudestaan tiedä varsinkaan ennen kuin on seksiä harrastanut, eikä näinollen osaa edellyttää valmiutta tällaisiin tulevalta seksikumppaniltaan etukäteen."
- Olet mielestäni oikeassa vihjatessäsi että nämä ovat kieltämättä haastavia asioita, eikä niistä selviä voittajana yksin. Epäitsekäs, suvaitsevainen ja kärsivällinen ovat mieleeni tulevia avainsanoja. Näiden luonteenpiirteiden selvittäminen muun muassa kuuluvat hyvään seurusteluun.
"3) Kyllä minulle on ollut oma erityinen merkitys seksillä jokaisen seksikumppanin kanssa."
- Ymmärrän. Tätä ovat monet tuttunikin sanoneet kun asiasta on keskusteltu. Uskon että monet ovat samaa mieltä. Vastaväitteeksi se ei kuitenkaan käy.
"4) Voisiko olla .. kaksisuuntainen, toisiaan täydentävä asia."
- Ollaan siitä ainakin ilmeisesti samaa mieltä, että kyseessä on kaksisuuntainen toisiaan täydentävä asia. Ensimmäisessä lausessasi on jotain perää ensilukemalla, mutta tarkemmin kun omia elämäntavoitteita ja seksuaalisuutta yleisellä tasolla ajattelee, sitä järjettömämpi ajatuksesta tulee.
"5) Minulle naisen kyvykkyys pidättäytyä parisuhteen alussa kertoo vain kyvykkyydestä pihdata"
- Okei...
"Pärjätäkseen minun kanssa, naisen ei pidä pystyä vastustelemaan houkutusta harrastaa intohimoista seksiä kanssani. "
- Haluaisitko samaan aikaan naisesi olevan sinulle uskollinen?
"…rutiineja saadaan rikottua jos molemmat on kokeilunhaluisia…"
- Olen samaa mieltä. Kokeilunhaluisuuttakin kannattaa testata seurustelun aikana.
"Kaiken muun suhteen liittoni onkin erittäin hyvin onnistunut ja seksipuolikin on pääosin ollut hyvin tyydyttävää koko liiton ajan. -- …takuulla rakastetaan molemmin puolin ja paljonkin..."
- Silti, kaikesta tuosta huolimatta, olet tehnyt sanojesi mukaan muutaman, ei yhden, ei parin, vaan muutaman vieraissakäynnin. Mitä tämä kertoo sinulle arvomaailmastasi?
"Tuo jäi vielä arveluttamaan. Toisaalta väität minun kiirehtineen avioon ja toisaalta pidät vaikkapa 2-3 vuotta pitkänä aikana mennä avioon"
- Totta, näyttäähän tuossa olevan ristiriitaa. Tarkennan. Tarkoitin kiirehtimisellä sitä, että valitsit puolisosi ennen kuin olit tavannut syrjähyppysi. Kuten olemme molemmat puhuneet jo aikaisemmin, nuorten kannattaisi tavata paljon erilaisia ihmisiä seurustellessaan. Mielestäni näin osaltaan vältetään huonoja aviopäätöksiä. Lisäksi olennaista on seurustella kokonaisuudessaan, eli ei vain seksin osalta, tavoitteellisesti. Ei nyt tästä sen enempää, se on oma pidempi keskustelunaiheensa.
Olet molemmissa keskusteluissa käyttänyt mielipiteitäsi ja tapausesimerkkejä viesteissäsi, mutta niiden kertomisen jälkeen olet hyvä miehitellyt minua siitä etten ole muuttanut mielipidettäni sekä kertonut mitä "tulen myöhemmissä ikävaiheissani oppimaan". Nyt annoin sinulle 600 ja 14000 esimerkkiä, eli toisin sanoen käytin omaa menetelmääsi satoja kertoja painokkaammin, mutta tämä ei sanojesi mukaan "kumoa yhtään mitään". Herättääköhän tämä vertailu sinussa ajatuksia, mietin.
Yllämainitut asiat alkavat olla jo niin painavia etten näe enää syytä jatkaa keskustelua kanssasi.
"ei_uskis"
Ihan hyvä jos et näe syytä jatkaa enää tätä keskustelua, näkemys on molemminpuolinen.
Hei, jos itse on sortunut syrjähyppyyn, pitää olla miestä kestämään vastaava myös puolisoltaan. Mitä se on minulta pois jos vaimo kävisi seksiä jonkun muun kanssa harrastamassa, voisi jopa oppia jotain uusia temppujakin helpommin vieraan kuin minun kanssa? Olen kyllä joskus sanonutkin hänelle, että jos haluaa joskus kokeilla seksiä muun kuin minun kanssa, on vapaa tekemään sen, kunhan ei tauteja tuo tuliaisina tai mene rakastumaan.
En edelleenkään ole ylpeä niistä mitä olen tehnyt. En todellakaan ajattele, että olisin niihin oikeutettu ja vaimon puolesta tuntuu pahalta että tein tietämättään kuin tein. Jälkikäteen katuminen on kuitenkin turhaa, tehty mikä tehty ja voi vain ottaa opikseen ja yrittää olla jatkossa sortumatta.
"Haluaisitko samaan aikaan naisesi olevan sinulle uskollinen?"
- Kuten tuossa ylempänä sanoin, ei ole minulle kynnyskysymys. Enemmän merkkaa haluaako hän minua ja osoittaako sen myös teoin. Vaimon kohdalla voisi jopa olla molemmin puolin seksualisia nautintoja ajatellen hyväkin kokeilla seksiä suhteen ulkopuolella, kunhan se ei vaikuttaisi hänen haluihin ja tunteisiin minua kohtaan negatiivisesti. Käytännössä vaikea tietää itsestäni miten lopulta reagoisin, kun ei ainakaan tietääkseni ole käynyt.
"Mitä tämä kertoo sinulle arvomaailmastasi?"
- sen jätän ihan kokonaan muiden arvioitavaksi.. En ole väittänytkään olevani mikään moitteeton ja kun ikää tulee lisää, huomaa olleensa väärässä monissa asioissa joissa kuvitteli nuorempana ollensa oikeassa, se vähentää idealismia ja opettaa nöyryyttä. Eipä kuulu tämä vastaus seksipalstalle, mutta ei myöskään moraalinen kysymyksesikään.
No siitä olen vakuuttunut, että sinun mielipiteitäsi tuskin pystyn muuttamaan. Molemmin puolin on todettu toisen olevan joissakin asioissa oikeassa ainakin osittain, vaikka itse ydin edustakin aivan eri ajattelua. Tästä syystä loppulausumasi on oikein hyvä:
"...en näe enää syytä jatkaa keskustelua kanssasi"..
Jostain asiasta olemme sentään täysin samaa mieltä ;)
@ Toinen tuleminen
Luin mielenkiinnolla viestejäsi. Ajattelin kysyä parista asiasta.
Sanot että seksin tarkoitus on pitää yllä parisuhdetta ja rakkaudentunnetta. Kuka tai mikä on sille määrännyt tarkoituksen?
Onko olemassa rakastelun lisäksi pariskunnalla mitään tapoja kehittää yhteistä tunneilmastoaan?
Onko seksin lisäksi olemassa tapoja saada onnea ja iloa?
Mainitsemiesi aineiden nimet ovat ilmeisesti serotoniini, dopamiini ja oksitosiini.
Biologit ovat havainneet noiden aineiden pitoisuuksien kohoavan rakastelun aikana ja orgasmin jälkeen (siis yhteisen orkun, ei masturboinnin aikana)
Jätin tahallani pois erään asian joka liittyy rakkauteen ja seksiin. Nehän ovat kaksi eri asiaa, vaikka rakkaudesta voidaankin sekstailla, ei sekstailuun vaadita rakkautta.
Lisäksi pitää muistaa sekin että parisuhteessa voi olla hyvin paljon rakkautta ilman seksiäkin. Eli seksin määrä ei määrää parisuhteen onnellisuuden tasoa.
Mutta! Tämä on tärkeä asia. Jos parisuhteen seksin määrä ei vastaa parisuhteen osapuolien odotuksia, silloin alkaa syntymään ongelmia jotka johtavat suhteen kylmenemiseen.
Esimerkiksi jos miehen tarvitseman seksin määrä on kolme kertaa viikossa ja naisella taas kerran kuukaudessa, ja tietenkin eletään jomman kumman määrän mukaan, toinen osapuoli tulee onnettomaksi.
Kompromisseja täytyy parisuhteessa tehdä, mutta kompromissikin voi olla liikaa vaadittu ja keskinäinen onnentunne voi kokea pahan kolauksen jos halut eivät kohtaa. jos esimerkiksi parisuhde edellisessä tapauksessa johtaisi siihen että seksiä harrastetaan vain kerran viikossa, se on toiselle hyvin paljon ja toiselle hyvin vähän. Se ei siis ole _riittävästi_ kummallekaan.
Eli siksi ei voida sanoa että jokin tietty määrä seksiä pitäisi parisuhteen onnellisena, koska parisuhteita on erilaisia koska ihmisiä on erilaisia. Jos esimerkiksi kaksi aseksuaalia alkaa parisuhteeseen, heidän seksin määränsä on nolla, mutta he ovat taatusti yhtä onnellisia kuin kaksi nymfomaania menisi yhteen ja seksiä harrastettaisiin kolme kertaa päivässä.
Pidä tuo mielessä koska se selittää hyvin paljon seksuaalisuutta ja parisuhteen dynamiikkaa.
Pidättäytyminen seksistä, eli tietoinen pidättäytyminen seksistä halujaan kiusaamalla on itsekästä kuten jo kuvasin. Kuka haluaa kiusata itseään? Ei kukaan. Itsensä kiusaamisen täytyy tuottaa aina jonkinlaista mielihyvää. Esimerkiksi munkin ruoskiessa itseään, hän haluaa näyttää olevansa synnillinen ja alhainen olento Jumalansa silmissä, koska silloin Jumala näkee että hän katuu ja Jumala on hänelle suosiollinen. Tuon tarkoitus on siis itsekäs, koska joka tapauksessa munkki ajattelee että hän saa jotakin hyvää vastineeksi (varsinkin jos hän ruoskii itseään enemmän kuin muut.)
Kuntoilija hikoilee ja kiroilee puntteja nostaessaan ja kärsii, mutta saa vastineeksi erittäin hyvän olon, sekä terveyttä. Eli itsekidutuksen syy on tuossakin itsekäs ja jonkin hyvän tavoittelu.
Kukaan ei nosta pyssyään ohimolle ja kärsi sen vuoksi että kärsisi ja siitä aiheutuisi pahaa. Ihminen ajattelee aina, oli asia ihan mikä hyvänsä, että jotakin hyvää tulee tapahtumaan myöhemmin jos hän vapaaehtoisesti alistaa itsensä kärsimään.
Jos nyt ajatellaan kahta ihmistä jotka pidättäytyvät seksistä hääyöhönsä asti, on ajatus toisen päästä lähtöisin ja se ajatus on itsekäs. Siinäkin tapauksessa että toinen heistä esittää asian toiselle, hän ajattelee että toinen on "synnillinen" tai "moraaliton" jos hän ei suostu, koska pidättäytyminen nimenomaan sisältää sen ajatuksen että ellei pidättäydy, silloin toinen on jotenkin heikompi.
Ellei painonnostaja kärsi, hän on heikko koska hän ei jaksa nostaa sataa kiloa penkistä.
Ellei munkki ruoski itseään, hän on heikko koska hän pelkää kipua.
Ellei puoliso suostu pidättäytymään hääyöhön asti, hän on heikko koska...
Huomaatko minkä ongelman tuo sisältää?
Se henkilö joka ensimmäisenä keksii pidättäytyä ei ole heikko, koska hän tietää että hän siihen pystyy. Mutta ajatus on itsekäs koska toista syyllistetään huomaamatta. Näin siksi kun sitä seksiä ei voi oikein harrastaa yksinään ja jos puoliso ei pidättäytymiseen suostu, hän vetää "paremman" alas samalle heikkouden tasolle.
jatkoa seuraa....
Ja tässä jatkuu koska viestin sisältö oli liian pitkä....
Esitän kysymyksen joka toivottavasti avartaa tätä näkemystä. Miksi seksistä ei voisi kieltäytyä kolmeksi kuukaudeksi hääpäivän jälkeen, tai vaikka vuosi ja kaksi kuukautta häiden jälkeen?
Mikä magia siinä on että siitä pitäisi kieltäytyä nimenomaan ennen hääpäivää?
Juuri tuo on se kysymys mihin pitää saada vastaus. Mikä? eli miksi?
Sinäkin (muistaakseni) olet ottanut esiin sellaisen näkökulman että seksi tuntuisi paremmalta kun siitä on pidättäydytty hetkiseksi. Näin varmasti on, mutta se ei kumoa sitä etteikö sitä pidättäytymistä voisi harrastaa vasta häiden jälkeen ja nauttia seksistä ennen häitä vapautuneesti ja nimenomaan toiseen ihmiseen tutustuen.
Tuossa otinkin jo sen esille että seksi on kommunikoinnin muoto.
Minä väitän ja tätä saa vapaasti yrittää kumota, että pidättäytymisen vaatiminen ennen häitä on itsekäs teko, koska se perustuu vallankäyttöön ja toisen alistamiseen, eikä seksituntemusten parantamiseen.
Jo pari vuosituhatta esimerkiksi kristinusko on perustunut sille että vallankäyttö perustuu syyllistämisellä alistamiseen.
Mistäpä muustakaan tuo pidättäytyminen olisi peräisin kuin kristillisistä moraalikäsityksistä.
Toisen ihmisen tunteminen vie aikaa ja olisi tyhmää mennä naimisiin ihmisen kanssa johon on hullaantunut, mutta jotakuta ei tunne. On äärimmäisen itsekästä, suorastaan narsistista yrittää alistaa tuota toista ihmistä vaatimalla tai edes ehdottamalla pidättäytymistä vedoten moraalikäsityksiin.
Ja on tyhmyyttä väittää että seksi olisi parempaa jos pidättäytyy ennen hääyötä. Varsinkin kun jokainen seksiä kokenut tietää sen että ensimmäiset kerrat seksiä eivät ole mitään hyvää seksiä, vaan typerää ja kömpelöä, tietämättömien säheltämistä.
Sitten toiseen näkökulmaan.
Me teemme erilaisia asioita ystäviemme kanssa, kuten harrastamme, tapaamme heitä, keskustelemme, jaamme näkökulmia ja ideoita jne.
Parisuhteessa on eräs asia mitä me emme (yleensä) jaa muiden kanssa ja se on seksuaalinen kanssakäyminen. Seksi on se mikä tekee parisuhteesta erikoisen, sillä muutoin suhde on pelkkä kaverisuhde. Jopa aseksuaalien suhteissa on tietty seksuaalinen jännite joka ei kuitenkaan sisällä fyysistä seksiä, vaan ainoastaan läheisyyttä jota ei jaeta muiden ihmisten kanssa.
Ihminen joka haluaa pidättäytyä seksistä ja ottaa sen esille, haluaa alistaa toista, vaikka idean selittäisi millä sanoilla tahansa, koska, kuten selitin jo aiemmin, tuo ihminen saa itselleen jotain hyvää.
Pariskunnan tehtävä on toimia pariskuntana, eikä siihen kuulu vallankäyttö, siksi kaikki sellainen tekeminen mihin ei kuulu toisen alistamista, kehittää tunneilmastoa. Rakastelu on eräs parhaimmista tavoista.
@ Moraaliton Nainen
Teet ajatuksistani väitteitä, jotka eivät pidä paikkansa. Sanot asioita, jotka osoittavat ettet ole ottanut huomioon viesteissäni mainittuja keskeisiä asioita. Solvaat minua henkilökohtaisesti ymmärrettyäsi selkeää suomen kieltä väärin.
Eiköhän tämä ollut tässä. Illan jatkot.
@ Toinen tuleminen
Se tekee minut iloiseksi, että joku sanoo näin kerrankin ennen kuin minä ehdin: "…seksin määrä ei määrää parisuhteen onnellisuuden tasoa." Vilpitön kiitos tästä, Toinen tuleminen.
1)
Parisuhteen osapuolten odotuksien seksistä on hyvä täyttyä mahdollisimman tarkasti. Kuten sanoit, jos osapuolten halun määrät poikkeavat toisistaan liikaa, se voi kylmettää koko suhteen. Tästäkin olen samaa mieltä.
Nyt. Haluan huomauttaa, että koskaan halut eivät tule olemaan 100% samanlaisia, kuin ehkä vain hetkellisesti: ehkä hetki on tuntien, päivien, tai jopa kuukausien mittainen. Tämä on tärkeä asia. (käytän sinun ilmaustasi, se on minusta selkeä) Arjessa on jatkuvasti olla tilanteita, joissa toinen haluaisi mutta toinen ei nyt vain pysty. On flunssaa, stressiä, ärsytystä, työkiireitä, työmatka toiseen maahan jne.
Tästä seuraa se, että käytännössä _on todella huono ajatus suhtautua seksihaluihin sellaisen asiana, joiden mukaan tulee liikaa tai rajoituksetta käyttäytyä_. Ihmisestä tulisi silloin seksin suhteen kuin pieni lapsi, jolle vanhemmat aina ovat antaneet kaiken mitä hän on pyytänyt. Aina kuitenkin tarvitaan seksiin toinen ihminen. Ja hän, kuten sinäkin, on emotionaalisesti, sosiaalisesti ja seksuaalisesti monimutkainen olento, jonka halut vaihtelevat hetkestä toiseen.
Lopputulos on silloin kärttyinen aikuinen jota panettaa. Pahimmassa tapauksessa hän syyllistää muita ihmisiä siitä, että hänen "oikeutensa" saada seksiä ei toteudu. Mutta kun ihmisellä ei ole sellaista oikeutta, koska se vaatii aina toisen ihmisen, jolla hänelläkin on poikkeuksetta oltava vapautensa päättää mitä tehdä.
Lyhyesti sanoen, kannattaa onnellisuuden vuoksi oppia hallitsemaan seksuaalisia halujaan, jotta voi niiden toteuttamisesta tarpeen tullen pidättäytyä. On myös kannattavaa sitoutua vain sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa halut ovat suunnilleen samanlaiset. Silti, halujen yhtäläisyyskään ei tee paria onnelliseksi, koska aina lopulta tulee hetkiä kun ne eivät natsaa. On kyettävä pidättäytymään, siitä ei pääse mihinkään.
2)
Sanot että…
"Parisuhteessa on eräs asia jota me emme (yleensä) jaa muiden kanssa ja se on seksuaalinen kanssakäyminen. Seksi on se mikä tekee parisuhteesta erikoisen, sillä muutoin suhde on pelkkä kaverisuhde."
Olen aika lailla samaa mieltä. Jatkan tätä ajatusta:
Joskus jopa parisuhteissakin olevat haluavat seksiä muiden kanssa. Tämä on kiistaton käytännön fakta. He kuitenkaan eivät kaikki siihen ryhdy, sillä he hallitsevat halujaan niin paljon että syrjähyppyä ei tapahdu. He siis pidättäytyvät. Syitä tälle voi olla monia. Yksi on se jonka juuri mainitsitkin: halutaan että suhde on erikoinen, eikä siksi jaeta seksiä muiden kanssa.
Jotkut ihmiset taas haluavat että on jokin parisuhde, joka on kaikista parisuhteista erityisin. Muutenhan kyseessä olisi vain tämänhetkinen poika/tyttöystävä tai panokaveri, ei mitään muuta. Halutaan että suhde on erityinen, joten ei harrasteta seksiä muissa suhteissa. Nyt! Tämä on tärkeä asia. (käytän sinun ilmaustasi taas) Kyse on aivan samasta asiasta kuin syrjähypyistä pidättäytymisessä, ainoa ero on siinä että pidättäytyminen kestää pidemmän aikaa.
Jatkan tätä ajatusta edelleen. Mitä mieltä olet tästä, Toinen tuleminen:
Näissä tapauksissa pidättäytyminen ei olekaan enää vallankäyttöä, vaan ennemminkin kunnioituksen osoitus tulevaa suhdetta kohtaan. "Pidättäydyn, koska haluan että sinun ja minun tuleva suhde on erityisin kaikista suhteistani." Tietysti kyse on vallankäytöstä kun pidättäytyjään ihastuu sellainen ihminen, jolla ei ole kykyä pidättäytyä, tai joka ei halua tehdä suhteestaan erityistä.
Samalla tavalla kuin urheilija kärsii kuntonsa äärirajoilla saadakseen itsekästä hyötyä kunnon kasvaessa, pariskunta pidättäytyy yhdessä saadakseen itsekästä hyötyä tulevassa parisuhteessansa.
Joku ehkä miettii, miten parisuhde voi olla parisuhde ilman seksiä. Yksinkertaista. Jos pariskunta sanoo että tämä on parisuhde vaikka siinä ei olisi seksiä, se on silloin parisuhde. Ehkä heidän mielestään sen suhteen erottaa muista vaikka rakkaus tai halu olla yhdessä koko elämä tai halu perustaa perhe. Tätä vastaan
Jatkoa tulossa... (saattaa mennä tovi)
@ Toinen tuleminen
Näen että sinulla on mietittyjä mielipiteitä, joita perustelet yhdistelemällä ajatuksia toisiinsa sen sijaan että vain ilmaisisit mielipiteesi perusteluitta. Tästä syystä mielelläni vertailen ajatuksiamme.
--
Mitä ajattelet seuraavista päätelmistä:
Pidättäytyminen voi tulla muistakin lähtökohdista kuin vain uskonnollisista. Ehdotan ettemme sekoita uskontoa tähän keskusteluun. Silloin ei myöskään ihmisiä syyllistetä turhan päiten.
Sanot, että…
"Ja on tyhmyyttä väittää että seksi olisi parempaa jos pidättäytyy ennen hääyötä. Varsinkin kun jokainen seksiä kokenut tietää sen että ensimmäiset kerrat seksiä eivät ole mitään hyvää seksiä, vaan typerää ja kömpelöä, tietämättömien säheltämistä."
Mielestäni joskus tämä mitä sanot on totta, ja joskus ei. Perusteluni:
Seksin nautinto ei perustu vain tekniseen osaamiseen. Erilaiset liikkeet ja kosketukset, tavat harrastaa seksiä ja suutelua ja suuseksiä yms ovat näitä teknisiä taitoja. Ne toki lisäävät nautintoa olennaisesti, mutta seksin tekee parhaaksi tunnelma ja ihmissuhde. Tämän huomaa pohtimalla näitä esimerkkejä:
1) Tuntematon ihminen laittaa yllättäen kätensä jalkoväliisi.
2) Kumppanisi laittaa yllättäen kätensä jalkoväliisi.
3) Kumppanisi laittaa yllättäen kätensä jalkoväliisi sellaisella hetkellä, kun hän tietää sinun olevan kiihoittunut.
Reaktiot näihin tapahtumiin ovat yleensä tyystin erilaisia, vaikka ulkoapäin katsottuna tilanteet näyttäisikin aika lailla identtisiltä. Erot ovat _ihmissuhteen laadussa ja tilanteen tunnelmassa_.
Tässä on myös hyvä syy seurustella riittävän pitkään ennen seksin harrastamista, sillä silloin ihmissuhde on kehittynyt, ja ensimmäinen yhteinen seksikin parempaa. Kuinka pitkään kannattaisi seurustella? Tämä vaihtelee yksilöittäin. Toiset ovat valmiita sellaiseen avoimuuteen toisia nopeammin.
Silloin kun molemmat ovat kokemattomia seksissä, seksi ei välttämättä ole huonoa. Siinä vain tekninen osaaminen on puutteellista. Seksi on ensikertalaisten kohdalla hyvää silloin kun:
1) ihmissuhde on hyvä
2) tunnelma on tilanteeseen sopiva
3) molemmat tietävät sen verran seksistä että tietävät suunnilleen mitä on odotettavissa, esim se että naiselle se usein voi sattua
4) tilanteessa edetään riittävän rauhallisesti ongelmien välttämiseksi
5) molemmat ovat sen verran harrastaneet liikuntaa, että kykenevät sopeutumaan uusiin liikeratoihin ilman että siitä tulee härdelliä, kömpelöille ihmisille tämä on vaikeampaa
Tällöin seksi on hyvää, vaikka siinä ei liikuttaisikaan yhtä taitavasti ja kovaa kuin vaikka jossain pornossa.
Mutta! Joskus jopa tekninenkin osaaminen on hyvää jo ekalla kerralla. Tämä tapahtuu vain sellaisilla ihmisillä, jotka ovat taitavia liikkeissään, kuten esimerkiksi hyvät tanssijat, ja pystyvät kuvittelemaan tilanteita hyvin yksityiskohtaisesti.
--
Eka kerta on huono silloin kun
1) ainakin toinen arvostaa tätä teknistä osaamista kohtuuttomasti
2) ainakin toinen ei tajua mistä suurin osa seksin nautinnosta tulee, eli siis ihmissuhteesta ja tunnelmasta
3) tilanteeseen liittyy sellaisia sosiaalisia paineita, joita ei _yleensä_ ole tasa-arvoisessa, tasapainoisessa parisuhteessa, esim kokematon tyttö on ihastunut suosittuun poikaan, ja toivoo saavansa hänestä poikakaverin antamalla hänelle pillua, ja kyseessä sattuu olemaan tytön ensimmäinen kerta
4) tilanteessa hätäillään ja joku satuttaa itsensä
5) joku on kömpelö häseltäjä eikä osaa rauhoittua, ja satuttaa itseänsä
6) on niin itsetietoinen että ei osaa nauttia ollenkaan
7) jne
En tiedä muista, mutta minua surettaa tällaiset kierot tilanteet kuten kohdassa 3 kuvailen.
Korostan vielä että avioon odottaminen ei tee automaattisesti ekasta kerrasta hyvää. Asiaan pitää olla perehtynyt joka tapauksessa.
Jatkoa tulossa… ehkä parin tunnin päästä aikaisintaan kun olen tullut salilta.
@ Toinen tuleminen
Nyt lisää ajateltavaa esittämääsi olennaiseen kysymykseen. Kuulen mielelläni mielipiteesi näistä asioista:
"Mikä magia siinä on että siitä pitäisi kieltäytyä nimenomaan ennen hääpäivää? Juuri tuo on se kysymys mihin pitää saada vastaus. Mikä? eli miksi?"
Aloitan sillä että hääpäivässä on olennaista tässä yhteydessä sitoutuminen toiseen ihmiseen elämäksi, kaikessa vakavuudessaan.
1) Yllä kuvailinkin jo yhden syyn. Pari haluaa suhteensa olevan erityinen kaikkiin muihin verrattuna.
2) Odottaessa tietää että toinen on vakavissaan. Kuinka monesti kuulee jonkun sanovan: "sitten kun sai seksiä, eipä hän enää viitsinyt nähdä niin vaivaa suhteen eteen / ollut kiinnostunut lainkaan" Tietenkään avioon odottaminen ei täysin suojele tältä, mutta ainakin karsii kärsimättömimmät tapaukset nopeasti.
3) Seksiin liittyy paljon maineeseen ja ulkopuolisiin ihmissuhteisiin liittyviä sudenkuoppia. Niitä monet käyttävät tahallaan tai tahattomasti väärin: esim kukaan ei voi kiristää sinua seksillä, sillä hallitset omat halusi. Et joudu vaikeisiin taikka noloihin tilanteisiin esim bileissä tai eri piireissä sekaantumalla vääriin ihmisiin. Odottavan ei tarvitse huolehtia tämäntyyppisistä ongelmista lainkaan. Jotkut sanoo että seksi ei ole mitenkään erityistä toimintaa, joten sen harrastamisella ei ole mitenkään erityisiä haittojakaan, jos vaikka on väärän ihmisen kanssa tjms. Tämä ei käytännössä pidä kuitenkaan paikkaansa. Seksi on sosiaalisesti painava asia tässä kulttuurissa missä me eletään.
4) Seksiä sisältävät parisuhteet ovat psykologisesti sekä sosiaalisesti painavampia, joten niistä eroaminenkin on samalla tavalla vaikeampaa. Pahimmassa tapauksessa nuori on esim. 27:een ikävuoteensa mennessä tullut tuhlanneeksi kuukausia tai jopa vuosia elämästään käsitellessään vaikeiden erojen aiheuttamia pettymyksiä ja joskus myös masennusta. Vaihtoehto olisi nauttia elämästä, tutustua ihmisiin, seurustella ja rohkeasti sitoutua sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa riittävästi seurusteltuaan haluaa viettää koko elämänsä.
5) Seksi on tapa viettää aikaa, ja vielä sellainen jota ihmiset harrastaa paljon ja mielellään. Sen odottaminen antaa parille tilaisuuden kehittää paljon tapoja viettää aikaa yhdessä, ilman että seksi vie aikaa. Muistutan tässä että hyvä suhde on olennaista hyvässä seksielämässä, ja odottaessa muotoutuu se hyvä suhde. Ei tietenkään automaattisesti. Pitää elää monipuolista elämää.
6) Taudit. Kyllä, suojautumalla voi vähentää riskejä, mutta ei yhtä tehokkaasti kuin odottamalla. Tautien suhteellinen epätodennäköisyys peittää sopivasti sen todellisuuden, että kohdalle sattuessa kyseessä on todella vakava ongelma sekä keholle että mielelle.
7) Yksinhuoltajaperheet. Tällaiseen joutuminen on mielestäni lähes rikos, oli se sitten vahinko tai ei. Olen tässä asiassa puolueellinen, kasvoin nimittäin yksinhuoltajaperheessä. En sano että yksinhuoltajaperhe on huono, sanon että sekä lapsen että aikuisen elämä siinä on toimivaan parisuhteeseen verrattuna todennäköisemmin huonolaatuinen. Avainsanoja: enemmän stressiä, vanhemmalla vähemmän vapaa aikaa, lapsi oppii vähemmän, arjessa on vähemmän joustovaraa käytännön elämään liittyen, jne.
Tässä nyt tärkeimmät mitä tulevat mieleen.
Huomautan sellaisen olennaisen asian että kaikki tämä hyöty on vaakakupissa odottamisen puolella.
Suurin hyöty esiaviollisen seksin puolella on yksinkertainen, eikä mielestäni kokonaisuutta ajatellen kovinkaan painava:
Jos ei odota, saa seksiä aikaisemmin.
Sinun vuorosi, Toinen tuleminen.