Hei!
Olen kokenut saaneeni riittävän paljon täällä kritisoida helluntailaisuutta sen epäkohtineen ja ääri-ilmiöineen. En haluaisi aloittaa jälleen uutta aihetta, jossa helluntailaisuutta mollataan. Kuitenkin on eräs asia, joka tuntuu juurtuneen niin syvään, että sitä toteuttavat vielä monennenkin polven helluntailaiset. Voitteko kertoa, mistä tämä juontaa juurensa:
Luterilaisten pilkka.
Olin eräässä yhteiskristillisessä evankeliointitempauksessa. Yhden päivän olin pois mutta kuulin tuon päivän julistuksesta seuraavanlaisen arvion.
Tuona päivänä oli erän helluntailainen, näkyvä julistaja, ollut saarnavuorossa ja tilaisuus oli venynyt reilusti yli sovitun ajan. Ylistysmusiikkia hän oli pyytänyt jatkamaan todella pitkään ja toistuvasti saarnassaan piikitellyt epäsuorasti ja suoraan luterilaisia.
Luterilainen uskova ystäväni kertoi, että hänelle jäi tuosta illasta ikävä mieli ja hänen lapsensakin olivat olleet touhusta melko ihmeissään. Paikalla en ollut mutta syytä ei ole epäillä ystäväni sanoja. Minua hävetti, sillä useimmiten olen ollut edustamassa helluntailaista evankeliumin asiaa. Tai paremminkin, olen siitä joukosta tullut esiin ajatuksineni. Tätä taustaa vasten minä häpesin. Ja pyysin saarnamiehen puolesta anteeksi.
Tämä ei ole provo.
Voisiko joku sanoa, mistä nousee se valtava näyttämisen halu ja miksi se tehdään niin usein evankelisluterilaisten USKOVIEN kustannuksella?
T: Nimim. "1. polven helluntailainen - lähes"
Olen kokenut saaneeni riittävän paljon täällä kritisoida helluntailaisuutta sen epäkohtineen ja ääri-ilmiöineen. En haluaisi aloittaa jälleen uutta aihetta, jossa helluntailaisuutta mollataan. Kuitenkin on eräs asia, joka tuntuu juurtuneen niin syvään, että sitä toteuttavat vielä monennenkin polven helluntailaiset. Voitteko kertoa, mistä tämä juontaa juurensa:
Luterilaisten pilkka.
Olin eräässä yhteiskristillisessä evankeliointitempauksessa. Yhden päivän olin pois mutta kuulin tuon päivän julistuksesta seuraavanlaisen arvion.
Tuona päivänä oli erän helluntailainen, näkyvä julistaja, ollut saarnavuorossa ja tilaisuus oli venynyt reilusti yli sovitun ajan. Ylistysmusiikkia hän oli pyytänyt jatkamaan todella pitkään ja toistuvasti saarnassaan piikitellyt epäsuorasti ja suoraan luterilaisia.
Luterilainen uskova ystäväni kertoi, että hänelle jäi tuosta illasta ikävä mieli ja hänen lapsensakin olivat olleet touhusta melko ihmeissään. Paikalla en ollut mutta syytä ei ole epäillä ystäväni sanoja. Minua hävetti, sillä useimmiten olen ollut edustamassa helluntailaista evankeliumin asiaa. Tai paremminkin, olen siitä joukosta tullut esiin ajatuksineni. Tätä taustaa vasten minä häpesin. Ja pyysin saarnamiehen puolesta anteeksi.
Tämä ei ole provo.
Voisiko joku sanoa, mistä nousee se valtava näyttämisen halu ja miksi se tehdään niin usein evankelisluterilaisten USKOVIEN kustannuksella?
T: Nimim. "1. polven helluntailainen - lähes"
Vastaukset 75
Vanhimmat
Hengetön ylistäminen on kuulijoiden kiusaamista. Tukholman suomalaisessa helluntaiseurakunnassa joku vuosi sitten alussa ryhmä ylist tunnini. Yleisö alkoi jo huudella; tulkaa pois, lopettakaa jo. Lopettivat ja loppukokous oli hyvä.
Julistajan oikea toiminta on julistaa eikä moittia muita. Tällä palstalla on aivan tarpeeksi helluntaiaisten haukkujia. Härätyksen alkuvuosikymmeniä sitten kaksi väsynyttä Herran työntekijää hiihtivät linja-autopysäkille. Linja-auto tuli ja pysähtyi. Kuski huomasi miehet helluntaiseurakunnan evankelistoiksi ja sanoi; jaa, taidatte olla uittoyhdistyksen miehiä ja painoi kaasua miesten jäädessä pysäkille.
Leidi Sohviina Linduxliinal on vieläkin parempia esmerkkitapauksia...
Kyseessä on helluntailaisuuden perusolemus.
Kannattaa uskoa omia korviaan ja tehdä siitä Raamatun valossa päätelmänsä.
Tuo luterilaisten ja muiden kristillisten kirkkojen halveksunta ja pilkka on ollut helluntailainen henki jo sen nykymuotoisesta syntyhistoriasta alkaen, eli n. 100 vuotta Suomessa. Jo pikkulapsena kuulin helluntaiseurakunnissa kerrottavan härskejäkin vitsejä kirkkoa ja sen pappeja vastaan, tunnettujen helluntaisaarnaajien suusta. Kyseessä todellakin on kristittyjen herjaaminen.
Koko helluntailaisuuden synty ja olemus on ollut hyökätä kaikkia kristinuskon opetuksia vastaan, näennäis-fundamentalistisilla Raamatun "selityksillä". Tämä perustuu yksistään siihen luottamukseen, ettei ihmisillä ole tietoa esim. kirkkohistoriasta, eikä monista Raamattuun oleellisesti liittyvistä opeista, sekä käytännöistä. Huijarisaarnaajat, jehovantodistajien tapaan osoittavat raamatunjaetta, josta yksinään voi saada väärän tulkinnan johtuen mm. suomenkielen sanonnoista, verrattuna alkukielen sanamuotoihin.
Helluntailaiset ovat aina levittäneet pilkallista tietoa teoloogeista, sillä teologia nimenomaan tutkii Raamatun historiaa, kieliä, erilaisia muita mytologioita, jne, eli on todellista raamattutietoutta.
Nämä helluntaihuijarit, usein täysin koulujakäymättömät, tai vankilassa kasvaneet rikolliset, esiintyvät sitten muka suurinakin saarnamiehinä, "pappeja parempina".
Helluntailaisuuden kohdalla on siis kysymyksessä valtava uskonnollinen huijaus, josta Raamattukin varoittaa: lopunajan eksytys. Helluntailaisuuden opetukset perustuvat okkulttiseen gnostilaisuuteen ja ne pitävät yhtä mm. vapaamuurareiden oppien kanssa.
Jo keskiajalla tämä joukko hyökkäsi kirkkoja vastaan, mutta tuolloiset papit, kuten uskonpuhdistaja Martti Luther tuomitsivat heidät jyrkästi, kerettiläisinä, eli heretisteinä, harhaoppisina. Tätä nykyiset helluntailaiset eivät ole unohtaneet ja kostavatkin heidät noidiksi paljastaneita kirkkojen vanhoja saarnaajia vastaan, hyökäten nimenomaan uskonpuhdistusta, sekä varsinkin evankelisluterilaista kirkkoa vastaan.
Helluntailaisten esittämä "ystävyys" ja "yhteiskristillisyys" on pelkkää näyttelemistä. he ovat todellisuudessa aivan muuta kuin heidän iljettävän lipevistä ja "rakkaudellissta" puheistaan voisi luulla. Selän takana he ovat muuta. Luther sanoikin suoraan eräälle tällaiselle käärmeelle: "meissä on eri henki".
Samaten helluntailaisten "Israel-ystävyys" on pelkkää näyttelemistä, luikertelua juutalaisten ystävyyteen. Heidän todelliset puheensa ovat vahvasti juutalaisia ja Israelia vastaan hyökkääviä, antisemitistisiä, antisiionistisia. Olen omin korvin kuullut.
Helluntailaisuus on saatanallista, ei kristillistä, vaan antikristillistä korvausteologiaa. Tätä hyökkäystään kristittyjä, sekä juutalaisia vastaan he käyvät nk. proselytismin keinoin, eli sisälle kristinuskoon ja juutalaisuuteen tuinkeutumisena ja sisältä käsin oman myrkkynsä levittämisenä. Juutalaisuudessa he esiintyvät "messiaanisina juutalaisina".
Sinäkin se elät vain mielikuvitusmaailmassa. Mene lääkärillesi puhumaan samaa kuin meille noista lopunajan eksytyksistä.
Linduxliina on oikees.
Lössi työntää uutta viiniä vanhaan leiliin ja toisteppäin. Lopputuloksena on että sekä kristinoppi että juutalaisuus muuttuu tunnistamattomaksi mössöksi.
Lindux liinasi/lanttuleena on vainoharhainen. Ehkä skitsofreenikko lopunaikoineen.
Linduksliina-Sohfiina on helluntaiuskonnon uhri.
Lindukalla on useiden vuosikymmenten valitettava tietoisuus helluntaiuskonnosta.
Hyvin vähän on hyvää sanottavaa, sillä paha painaa puntarissa enemmän. Miksipä lopun ajan eksytystä ylistämään, kun ei sen sisältämä hyväkään ole kuin huijauksen saippuakuplaista koreutta. Vailla mitää hengellistä arvoa.
Näitä hellureita raivostuttaa, että joku aivaan suoraan kertoo heidän rikoksensa ja mistä ne lähtevät. Kaikki ed. esittämäni ovat kenen tahansa tarkistettavissa olevaa faktaa, mm. vapaamuurareiden opin suhteen.
Hellurit pyrkivät kiistämään huijauksensa, vaikka puolet uskonnollista maailmaa tuntevat Hinnit, Bonnket, Wilkersonit, ym. keppulat. Hellareilla on mm. myös se yksi murhasta epäilty vapaalla jalalla, tappoi ainakin vaimonsa ja muist. tämän rakastajan, mutta todisteiden vähyyden vuoksi vältti vankilan. Viranomaiset kuitenkin tietävät hänen tehneen kyseiset rikokset, tästä on tullut dokumenttia, mm. Jim'illä. Lentokoneellaan sitten kiertelee saarnailemassa ja viskoo hotellihuoneensa sängyllä huo'riensa kanssa dollareita ilmaan.
Onhan näistä helluntailaisista huijarisaarnaajista paljonkin dokumentteja, ovat itse kuvanneet myös karismaattisten kokoustensa jälkijuhlansa, shamppanjoineen ja vaahtokarkkeineen.
Mikä kootee sen vapaalla jalalla olevan, muist. vaimonsa ja jonku muun murhanneen, mutta asiaa katumattomana ja tunnustamattoman hellarisaarnaajan nimi olikaan?
http://www.kilta.org/mita_vapaamuurarius_on/ :
"Vapaamuurariuden tarkoitus ja luonne
Vapaamuurarius on inhimillisiä hyveitä vertauskuvien avulla opettava veljeskunta, joka ohjaa jäseniään ajattelemaan elämän perimmäisiä kysymyksiä sekä elämään totuudellisuuden, avuliaisuuden ja lähimmäisenrakkauden hengessä. Lyhyesti sanoen: vapaamuurarius on elämäntaidon oppi ja elämäntapa.
Vapaamuurariloosi on paikka, jossa opetus tapahtuu satoja vuosia vanhojen rituaalien mukaan. Loosiin saapuessan vapaamuurarit jättävät sen ulkopuolelle arvoasteensa ja yhteiskunnalliset asemansa; näin loosi on paikka, jossa kaikki ovat samanarvoisia veljiä keskenään. Loosin ulkopuolelle jätetään myös ja kaikki arkiset ajatukset ja kiireet; näin loosissa vallitse seesteinen ja harras tunnelma, joka tarjoaa hyvät puitteet mielen rauhoittumiselle.
Vapaamuurariudella ei ole dogmeja eikä se ole uskonto, vaikka istunnoissa onkin esillä Raamattu tai muu pyhä kirja. Pyhä kirja edustaa niitä uskonnollisia ja eettisiä arvoja, joihin vapaamuurarit ovat sitoutuneet.
Vapaamuurariuden opettamista hyveistä keskeisimpiä ovat:
totuudenrakkaus,
suvaitsevaisuus,
lähimmäisenrakkaus,
avuliaisuus ja
veljeys.
Vapaamuurariudessa toiminnan painopiste on jäsenistön henkisten ominaisuuksien rakennustyössä. Rituaali on vapaamuurariuden ydin. Siinä yhdistyvät eettiseen arvomaailmaan ja ikivanhoihin vertauskuviin perustuvat opetukset. Rituaalien salaisuudet voivat avautua vain henkilökohtaisesti koettuina, minkä vuoksi niitä ei voi esimerkiksi kirjoista lukemalla ymmärtää. Jotta rituaalien henkilökohtaisen kokemuksen tuoreus säilyisi, niistä ei etukäteen kerrota mitään. Rituaalit ovatkin vapaamuurariuden lähes ainoita salaisuuksia – miltei kaikesta muusta voi kertoa myös ulkopuolisille. Kuitenkaan ei pidetä soveliaana kertoa ulkopuolisille, keitä henkilöjä kuuluu vapaamuurareihin. Sen sijaan jokainen jäsen saa halutessaan vapaasti itse kertoa omasta jäsenyydestään.
Vapaamuurarius ei vaadi jäseniltään sellaisia vakuutuksia tai lupauksia, jotka olisivat ristiriidassa maan lakien tai jäsenten yhteiskunnallisten velvollisuuksien kanssa. Vapaamuurarivakuutusten keskeisin kohta on salassapitositoumus, joka koskee kunkin asteen rituaalia. Nämä vakuutukset sitovat miestä koko hänen elämänsä ajan, myös siinä tapauksessa, että hän jossain vaiheessa eroaisi vapaamuurarijärjestöstä.
Vapaamuurarius on pääasiassa miesten toimintaa, mutta useissa maissa on myös naisvapaamuurarien ja yhteisvapaamuurarien toimintaryhmiä. Lisäksi vapaamuurarien puolisoilla on omia tilaisuuksia. Samoin on yhteisiä tilaisuuksia, joihin voidaan kutsua kummatkin puolisot."
Tuossa on esitettynä myöskin helluntaiuskonnon oppi. Sama oppirunko, mutta helluntailaisuudessa "kristillistetty", "karismaattisine" selityksineen.
Alkujuuri on gnostilaisuus.
.
Peräkylien miehet muistelevat sitä, kun 70-luvulla kirkkoherra sanoi pahaa hellareista. Sitä kostetaan vielä 2013. Katkeruus ja viha istuu tiukassa.
Turha jaaritella rakkaudesta, kun kirves pilkkoo! Kyllä näin on! Armo on löysää puhetta, kun kosto jyllää! Kirkkoherrojen joukot avantoon! Kyllä!
Uskonto on maanpäällisen ihmisen hömpötyksiä. eli ns. yhteiskunnallinen puheenaihe.
Uskonto ryhmät "luterilaiset, lestadiolaiset" yms, kaikki ne, on maanpäällistä hömpötystä.
Mihin uskontoon ensimmäinen ihminen kuulu?
vastaus: ei mihinkään. ihminen oli vaan elossa ilman mitään vaatimuksia jumalalta, ja usko tuli nähdystä tiedosta että jumala on olemassa.
miksi me aina vaan hömpötetään, ku se on täysin turhaa
Kuis hän oli piikitellyt? Voisi analyyttisesti asioita katsella, sillä voihan se olla jokin hekilökohtainen syy herätellä. Hän on voinut olla ns. ent. luterilainen ja kohdannut sellaista kirkossa, jonka tähden on eronnut ja syyt tuonut esiin.
Eli kirjoituksesi aloituksessa ei riitä sanalla "piikitellyt".. kun kirjoitat ja kysyt syitä, on ne piikit tuotava esiin, että voi syventyä kuin "oikeudessa" puheen puoliin.
Jäädäänpä odottelemaan.
Jos rupean puhetta referoimaan, se voidaan tunnistaa ja näin ollen saarnajan nimi tulee esille. En siis aio alkaa tarkentamaan enempää kuin edellä on esitetty.
Ei sinulla ole kuin kaverisi sana. Et tiedä mitä on puhuttu, mutta arvosteleminen onnistuu.
16 vuotta helluntaiherätyksessä kulkeneena olen kuullut lukemattomia piikkejä luterilaisia kohtaan.Siinä on niin vahva näyttö,että mitään syytä minulla ei ole ystäväni puhetta kyseenalaistaa,
Miten se liittyy tähän yhteen tiettyyn puheeseen?
Samalla tavalla kuin:
Jos näet mersukuskien ajavan pihasi poikki 120kmh joka päivä vuodesta toiseen neljännesvuosisadan ajan. Sitten olet yhden päivän poissa kotoa ja ystäväsi ilmoittaa, että joku mersukuski ajoi pihasi poikki 120kmh.
Uskoisitko?
Puolustat tyhmällä esimerkillä valheellista yleistämistäsi.
Helppoa on arvosteleminen etkö muuta osaa?
Hyvä tavaton,minähän esitän kysymyksen.En arvostele.Onko tämä noin herkkä aihe?Taisi siis osua oikeaan.
Siis jos kohtaat kritiikkiä niin otat sen kehuna. Olet tyhmempi kuin luulinkaan.
Tietävätkö vanhempasi, että juttelet suomi24:lla aikuisten miesten kanssa?
se sun mielikuvitusjeesiksesi sinulle tuota tietoa antaa? Mitäs jos hakeutuisit lääkärin juttusille?
Ei se paljon auta jos sinä pyydät anteeksi jonkun julistajan puolesta.
Ei siinä mikään auta. Mutta ilmeisesti saarnaaja ei aiokaan pyytää anteeksi ja ystävä oli mielensä pahoittanut. Pyysi Jeesuskin teloittajilleen anteeksiantoa. Minä pyydän vain veljelleni. Anteeksi, jos toimintamalli ei ole kelvollinen.
Toimintamalli on sellainen ettei se hyödytä mitään vaan ärsyttää vaan lisää.
Anteeksipyytäminen on siis väärin?Siinä olisi ollut hyvä alaotsikko vuorisaarnaan.
Ethän sinä voi pyytää toisen puolesta anteeksi! Ei se puhe edes liittynyt sinuun mitenkään. Oletko todella noin tyhmä?
Eli tuon logiikan mukaan myös tämä mies on tyhmä:
6.11. 2000: pääministeri Paavo Lipponen pyytää Suomen ja suomalaisten puolesta anteeksi juutalaiselta yhteisöltä kahdeksan juutalaisen pakolaisen luovuttamista sodan aikana saksalaisille.
Saksakin on todella noin tyhmä:
Germany's response to its war crimes has been largely lauded by the former Allies. The Government of the Federal Republic of Germany (West Germany until 1990) offered official apologies for Germany's role in the Holocaust. Additionally, German leaders have continuously expressed repentance, most notably when former Chancellor Willy Brandt fell on his knees in front of a Holocaust memorial in the Warsaw Ghetto, also known as the Warschauer Kniefall in 1970. Germany has also paid extensive reparations, including nearly $70 billion to the state of Israel. It has given $15 billion to Holocaust survivors and will continue to compensate them until 2015. Additionally, the government of Germany coordinated an effort to reach a settlement with German companies that had used slave labor during the war; the companies will pay $1.7 billion to victims. Germany also established a National Holocaust Memorial Museum in Berlin for looted property.
Jos sinun isäsi on varastanut naapurisi auton ja kuollut. Sinä voit pyytää isäsi puolesta anteeksi. Onko se todella noin vaikeaa tajuta?
Koko saarna ei liity sinuun mitenkään. Onko se niin vaikeaa tajuta?
Harmi,etten voi piirtää asiaa sinulle.Uskon,että siten varmaan ymmärtäisit.
Eli et tajua.
Tästä keskustelusta jää sellainen olo kuin kärpästä hätistelisi! :) Kesäinen tunnelma! Kiitos "löyhät eväät"
Helluntaiseurakunnissa on pitkä perinne luterilaisen kirkon pilkkaamisessa, eikä se suinkaan ole vielä loppunut. Useat helluntailais-karismaattiset sananjulistajat muistavat edelleenkin saarnoissaan mm.tuomita luterilaisen kirkon kastekäsityksen. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
Nykyään helluntailaiset enää vähemmän puhuvat luterilaisen kirkon kirkkokurin puuttumisesta. Syynä lienee se, että helluntailaiset ovat itsekin luopuneet seurakuntakurin pitämisestä.
Helluntailaiset ovat aina pyrkineet esiintymään ainoana oikeana seurakuntana ja tähän tietenkin kuuluu luterilaisten, katolisten ja ortodoksien pilkkaaminen. Osa helluntailaisista ajattelee vieläkin että Katolinen kirkko on äitiportto ja luterilainen sekä ortodoksit ovat porton tyttäriä.
Jotakin helluntailais-karismaattisuudessa on tässä asiassa pielessä.
ts. viestisi on, että molemmat kirkot ovat nyt Jumalan tuomion alaisia siitä, että luovutaan Jumalan sanan ohjaamasta tiestä.
Esim. nyt molemmat ovat liittyneet Katolisen kirkon oppiin syvemmin.
Senhän sinä halusit lausua, eikö niin?!
Kirkkokuri. Se on ehtoollisyhteyden kieltäminen, vai mitä? Nyt kaikille on pöytä vapaa.
nimim "mazelsille"
Alkuosan vastauksestasi en ymmärtänyt, mitä kirkkoja tarkoitat. Varmaan kaikki kirkotja seurakunnat ovat jossakin määrin Jumalan tuomion alaisia, koska kaikissa niissä tehdään vääryyttä jollakin tapaa.
Kirkkokurilla tarkoitan syntielämästä nuhtelemista ja seurakunnasta syntielämän takia erottamista. Kirkkokurin puuttuminen luterilaisesta kirkosta on ollut helluntailaisten kestopuheenaihe näihin päiviin saakka. Luterilaista kirkkoa on arvosteltu siitä, että se ei erota esim. juoppoja, avoliitossa eläviä, tupakoitsijoita, kirkossa käymättömiä ym seurakunnastaan.
Nykyään näitä samoja syntejä esiintyy helluntaiseurakunnissa yleisesti ja helluntaiseurakunnat eivät enää erota synnintekijöitä jäsenyydestään. Nykyään helluntailaisilta ei juuri tämän syystä kuule niin paljon puhumista luterilaisten kirkkokurin puuttumisesta.
Ehtoollisyhteyttä ei tietääkseni ole luterilaisen kirkon ja helluntaiseurakuntien välillä, mutta ehtoollista saa molemmissa paikoissa, vaikka ei ko seurakuntaan kuuluisikaan.
Olisko Paavali osasyyllinen eanoessaan että joka muut ajulistaa kuin sitä oppia jonkä hän sai ylhäältä, okoon kirottu.
Enkelikin sai saman arvion jos ei pysynyt terveessä opissa.
Kirkon uskovaiset ovat pelkureita ja laskelmoivia kun pitää ajaa monella hevosella.
Onko sinulla todella valta lausua tuollaista? Näetkö sinä oikeasti ihmisten motiivit? Jumalako sinulle on sellaisen kyvyn antanut?
Ei, olet itse asettanut itsesi muiden uskovien tuomariksi ja lausut pilkkaavia lorujasi. Jeesus ei varmaan taputa käsiä yhteen, mutta tuskin se sinun missioosi vaikuttaa.
Ei siihen mitään valtaa tarvita, kun kertoo sen mitä ikkunasta näkee.
* Olen 50 luvun alussa tullut käytännössä, muuten jo ties milloin, kun äitini oli helluntailainen, tai päässyt tekemisiin sisältä päin, ja silloin oli kyllä alunperin syy luterilaisissa, he ei hyväksyneet helluntailaisia mihinkään, hyvä että olivat ihmisarvon ansainnet. Ja niin sitä sitten se vihan pito oli molemmin puolista, ja eniten helluntailaiset saivat tuta, koska olihan kirkolla arvovalta aivan eri luokkaa, kuin helluntailaislla, olimme vain kiusan kappaleita ja sortoa sai kokea monissa yhteiskunnallisissa asiossa kirkon taholta, ei mitään kirkon palveluita juurikaan saanut, ehkä paljolla rahalla, siksi köyhä helluntailainen haudattiinkin jonnekki jossain metsän reunassa oli joku kvikkoinen paikka haudata helluntailainen. Sieltä jostain se on alkanut, se vaan oli niin, ei sille siihenaikaan olisi mitään voinut tehdä. Jos nyt molemmin puolin senajan konkarit näkisivät miten on paljon yhteistä, niin he kuolisivat varmasti järkytyksestä heti uudestaan.
* Totuuden nimissä täytyy sanoa, että vaikka Malmivaara tiesi,kirkkoherra, että olin uskovaisen, eli helluntaialisen äidin poika, hän jotenkin piti minusta ja sain mm. valkokantisen Uudestaestamentin lahjaksi, kun rippikoulu loppui. Jospa se oli vastalahja sille, että äitini pisti pojan rippikouluun, vaikka oli helluntailaisnen? Samaten minun tyttö, nyt aikuinen tietenkin, tuli uskoon luterilaisten kesäleirillä, todella oikeasti uudestisyntyi, ihan kuin helluntaiseurakunnissakin !
Alunperin syy luterilaisissa...
Juuri tuo henki jyllää osassa hellareista ja viha istuu syvässä. Suorastaan äidinmaidosta imetty katkeruus hautapaikoista. Muistellaan sitä mitä joku sanoi äidille 50-luvulla. Voi pyhä jysäys että voi olla jumiutunutta meininkiä.
Luterilainen kirkko on tässä maassa toiminut vuosisatoja kuin mafialaitos, määritellen täysin kuka on Aata ja kuka Beetä ja Öötä kansalaisten luokituksessa.
Helluntaiuskovat olivat kuin likaviemärin haju arvokkaan kirkkokansan nenässä ja silmissä ja korvissa.
tästä on kokemusta koko elämäni ajalta.
kaikki uskovien kotien lapset olivat koulukiusattuja, opettajat eivät puuttuneet mihinkään vaan kaikki sai tapahtua ja mieluusti olivat mukana eri tavoin.
muistan kun oli joku joulunäytelmän harjoitus, jossa oli helluntaikodin lapsi jossain osassa.
koululle tuli joku tarkastaja ja ihasteli tämän lapsen suoritusta siinä' näytelmässä.
Opettaja ei muuta keksinyt kuin ilmoitti etä se on helluntailainen se lapsi !!
eli kelkkaa oli käännettävä vaikka millä konstilla.
Vastaavia voisin kertoa ja paljon pahempia vaikka kevääseen asti oman elon varrelta.
Kirkko sortui niinkin alas, että maasta karkoitettiin aikanaan Perhe johon liittyi muutama kymmenen ihmistä en tiedä mihin he menivät mutta vainot ovat olleet todellisia.
Nyt kun näistä puhuu, luterilainen närkästyy kovasti ja sopottaa milloin mitäkin selitystä.
ja kun siellä sitetn joku aiokoo jonkinlaiseen herätyksen tilaan tulla, niin kyllä se napanuorasta sinne laitokseen jää, ei ole uskallusta eikä kanttia liittyä todelliseen ekleesiaan.
näin se vaan menee.
Samaa mieltä !
Ei olekirkolla kanttia todeta missään vaiheessa että pieleen meni na mänttejä olimme ja olemmeko vieläkin samaa lajia.
Olen ollut hautajaisissa, jossa melkein kravattiin kävi pappi ja lukkari ja pitkin torahampain vainaja sai jostain aidan alta kapean kolon jäännöksilleen.
voi hulluutta !
Piispan kirves lukee Lutherin historiaa.
Mitä merkitsee Anabaptistien surmaaminen, hukuttamalla, tappamalla.
Eikös juuri sieltä lähde uskovien vaino?
Nytkö käännät asiat päinvastoin?
Toisaalta, virat ja vainot on kuntapäättäjissä olleet viranpuolesta päätetty.
Päättäjät kirkollisia.
Tiedätkö sitä, että helluntaisaarnaaja vielä 1950-60 luvulla, suurenperheen isä, köyhä viljelijänä elätti perheensä kättensä työstä, eikä saarnaajalla ollut palkkaa.
Ne nälkäiset lapset, jotka tuosta perheestä läksi maailmalle, kertoi, kuinka kirkon puolelta pääteltiin, että se saarnaaja saa isoja tuloja. Kun niitä ei ollut, niin verotettiin, haettiin ainoat jauhosäkit kotoa ja lapset, sekä perhe näki nälkää.
Kummalla puolen on ollut vainot meilläkin? Eikä tuo aika ole kaukana.
Voisiko ajatella, että paljon on rakkautta oltava, kun kylällä on tavattu.
Rehellinen saarnamies, vastassa kirkolliset päättäjät kunnassa,
sekä nälkä.
Pikkaisen pitää ajassa pysähtyä, sillä meilläkään köyhyys ei ole kovin kaukana.
Vanhemman veljeni koti, oli vielä maahan kaivettu kuoppa, 3x5 metriä.
3-4 hirsikertaa kiersi rakennusta ja yksi hellauuni, joka paistoi leivän.
3 vuotta siinä asui. Minä pääsin tosin jo uuteen tupaan.
Mutta, kirkkoherra lähetti diakonin kiertämään kylää, keräämään yhteisvastuun tapaista keräystä. Siinä ei kylän mammat kehdanneet köyhyydessä olla laittamatta ja jos ei ollut, niin varastivat miestensä tietämättä talouspussista pönäkälle kirkkoherran, "viranhaltijan" kolehtiin. Kirkkoherra, joka sai hyvän palkan, eikä köyhyydestä näin tiennyt mitään, mutta tunsi köyhyyden.
Ei ollut voita, eikä paljon muutakaan.
Tosin nyt, samat keskustalais- lestadiolaiset ovat kuntapäättäjissä ottaneet näiltä vanhainkodin mummoilta ja vaareilta voin leivänpäältä säästösyistä.
Kun arvostelette, miettikää tätä lyhyttä historiaa, sekä sitä, tuleeko se ehkä kertaamaan vielä, kun taloutemme ajetaan alas.
Sieltä kuitenkin tulee kolehtihaavi, ottamaan.
Minä olin hautajaisissa missä hellarit ja luterilaiset lauloivat yhdessä.
Tosin hellareille ei meinannut kelvata se, että piti oikein kirkkoon vääntäytyä. No, kyllä hekin siellä istuapojottivat lopulta, vaikka sydämessään varmaan inhosivat istua luterilaisten penkissä.
Ei ole hellareilla kanttia todeta missään vaiheessa, että katkera on sydän ja sitä katkeruutta haudotaan vuosikymmenestä toiseen. Toteuttavat kostonhimossaan menneiden sukupolvien syntien takaisinmaksua mollaamalla synnintekijäin jälkipolveakin isäinsä synneistä. Torahampaiden takaa kurkistellaan edelleen, vaikka kättä yrittäisi antaa.
Voi hulluutta!
Tätä samaa ujellusta olet toitottanut foorumit pullolleen vuosien ajan.
Lopeta hyvä mies se katkeruuden kierre, vaikka sinulla siihen olisikin hyvät perusteet. Mikset jo yritä rakentaa niiden kanssa, jotka pyrkivät yhdessä rakentumaan ja jotka eivät käyttäydy kuin entisajan pölvästit?
Sinä hajoitat yhteyttä, olet sitä aina tehnyt. Sinä itse et suostu yhteyteen, vaan närkästyt kun jossain vilahtaakin luterilainen, joka ei halua päätäsi avantoon tunkea.
Mietippä joskus tätä asiaa ihan Jeesuksen kanssa.
Kiitos sävyisistä kirjoituksistasi ja kannanotoistasi tässä asiassa Mohikaani_27.
Turha näihin on Jeesusta vetää mukaan.
Mitään todellista yhteyttä ei pidä edes oleman harhaoppisen laitoksen ja Nasaretin lahkon välillä.
Sen nyt sanoo jo esikoulujärkikin vaikka ei Raamattua olisi koskaan avannut !
mihin sellaista yhteyttä tarvitaan ?
Oli se hellareille kova paikka, kun eivät sillä kertaa saaneet olla päällepäsmäreinä, mesota ja nauraa, johtaa tilaisuutta ja käyttää omaisten surua hyväkseen käännyttääkseen edes muutaman pois evankeliumista!
Raivostuttaahan moinen etummaisiin penkkeihin tottuneita, istua välillä takapenkissä, kerrankin hiljaa, jos mahdollista. Hautajaisväen kunnioittamattomuutta voi esittää sitten murjottamalla.
En ole vuosikymmenten aikana koskaan tavannut yhtäkään hyväkäytöksistä, eli sivistynyttä helluntailaista. Ihmekö tuo, kun ovat kulttuurinsa ottaneet Amerikasta, jossa kaikki on suurta: 10-metriset huumecaddyt, kultasormukset, isot hampaat ja suuret suut.
Tuolta näyttävät myös, tosin hiukan vaatimattomammin, suomalaiset linnassa kasvaneet helluntaisutenöörit, "pastorit", jos suvaitsette.
On mielenkiintoista lukea helluntailaisten vuodatuksia siitä, mitä luterilainen kirkko on helluntailaisille aiheuttanut kauan sitten. Katkeruus on juurtunut helluntailaisiin tuolta kaukaiselta ajalta ja sen vuoksi he katsovat asiakseen jopa pastoreiden ja saarnaajien suulla nälviä luterilaista kirkkoa.
Tässä on jälleen ristiriitaista se, kun olen kertonut helluntailaisten minuun kohdistamasta henkisestä ja hengellisestä väkivallasta 1970-80 luvuilla, minun kuuluisi helluntailaisten mukaan unohtaa asia ja antaa anteeksi. Monet helluntailaiset tälläkin palstalla ovat syyttäneet minua katkeruudesta helluntailaisia kohtaan ja kieltäneet "parjaamasta" Jumalan seurakuntaa.
Eikö helluntailaisia koske luopuminen katkeruudesta luterilaista kirkkoa kohtaan? Ja missä viipyy helluntailaisten anteeksiantaminen?
Tämä osoittaa vain sen, että helluntailaiset eivät ole sen parempia uskovaisia, kuin muutkaan. Samanlaisia änkyröitä ovat, vaikka pitävätkin itseään parempina uskovaisina. Raamatun opetukset ovat tältä osin helluntailaisilta sisäistämättä. Nyt on helluntailaisilla parannuksen paikka, mikäli haluavat olla jotenkin parempia. Luulempa ettei se onnistu.
Helluntailaiset ovat hengellisen väkivallan tekijöitä
Fyysisen, henkisen ja seksuaalisen lisäksi, tietenkin.
Älä piittaa "ristiriidoista", sillä katsot heitä liian hyväuskoisesti.
He eivät ole kristittyjä, vaan aivan muuta.
Siksi heidän tekonsa ovat ne, mitkä ovat.
Katsot uskontoa, jonka perusolemus on okkultistinen. He käyttävät kaikkia ihka tavallisia taikureiden temppuja. Suggestiota, hypnoosia, nk. silmänkääntötemppuja.
Helluntailaisia tulee katsoa suoraan, ilman uskomuksia heihin. Katsoa, mitä he todellisuudessa sanovat ja tekevät. Hiljaa, vakaasti, antamatta heidän johtajiensa suggeroida itseään.
Näin tein aikoinaan myös erilaisten "saalemeiden" takapenkissä. En "osallistunut", lähtenyt mukaan seisomisiin ja istumisiin, seisomisiin ja istumisiin, käsien ylös ja alas nostamisiin. En piitannut, mitä saarnaaja kehoitti tekemään. Ainoastaan katsoin häntä rauhallisesti.
Sitä katsettani muuten muutamakin helluntai-"saarnamies" hätkähti.
Samoin teen tällä foorumilla. En piittaa heidän harahuttavista puheistaan. Tämä foorumi on kirjallinen fakta. He itse kertovat itsestään.
Mazdels (ei kirj.)...eikö helluntailaisuuden sisälläkin ole eroavaisuuksia ja paremmuusasteita sen mukaan, kuka on ns. henkikastettu ja kenellä tätä kokemusta ei ole, vaan on vielä "odotustilassa"?
Itse olen tälläkin palstalla huomannut, kuinka jotkut vetoavat henkikastekokemukseensa yrittäen näin vakuuttaa muut oikeaoppisuudestaan ja paremmuudestaan.
Vai olenko väärässä?
Uskon, että parannuksen paikalla olemme kaikki me kristityt - monessakin kohtaa. Helluntailaiset iloitsevat niin paljon kasteoppinsa oikeellisuudesta verrattuna luterilaisiin, että sillä sallitaan sitten monet arveluttavatkin opin tuulet. Kun on se yksi kohta oikeammin kuin noilla tapauskovilla. Luterilainen taas pelkää helluntailaista ja pitää kynsinhampain kiinni sakramenteistaan.
Uskon kuitenkin, että aidosti uudestisyntyneiden Jumalan lasten välillä - olivat he helluntailaisia tai luterilaisia - ei ole koskaan ollut ongelmaa. Uusi sydän ja uusi mieli hakevat yhteyttä toistensa kanssa ja rakentavat yhteistä, haluten tavoittaa pelastumatonta maailmaa. Ongelma on sitten nämä uskonnolliset änkyrät, joita Pyhä Henki ei koskaan ole uudestistisynnyttänyt, mutta joille on luvannut evankelista tai konfirmaatiopappi, että he ovat pelastettuja. Vuohet purevat toisiaan ja lampaat kärsivät.
Olen aina uskonut, että uskovien yhteyttä eivät riko uskovat vaan uskosta osattomat uskonnolliset ihmiset. Jeesuksen Kristuksen morsian ei ole epätäydellinen, riitaisa ja panetteleva, vaan puhdas ja täydellinen, sovintoon pyrkivä. (Kyllä olemme yhä syntisiä, kyllä parannusta on tehtävä, etc. etc.)
Helluntailainen ei ole raamatullisesti uudestisyntynyt.
Helluntailainen "uudestisyntymä" perustuu yksin henkilön omiin vanhurskauden tekoihin, omaan pyhitykseen, oman ulkoisen kuorensa putsaamiseen.
Todellisuudessa he kieltävät Kristuksen, samalla kun näennäisesti puhuvat Hänestä.
Heidän henkikastettaan en lähtisi arvuuttelemaan. Yleensä se saadaan puhtaasti ihmisteolla, hokemalla tiettyjä sanoja perätysten, jolloin kieli menee solmuun ja alkaa kangertava puhe.
Koko tämäkin foorumi todistaa myös helluntailaisten syvää vihaa armon lapsia, kristittyjä vastaan.
"Tapio522"
Onhan helluntailaisuuden sisällä paremmuusasteita juuri kielilläpuhumista koskien. Sitä kenellä "kielet" on, pidetään parempana uskovaisena ja tällaisella on paremmat mahdollisuudet päästä vanhimmistoon sekä seurakunnan tehtäviin kuin kieliä puhumattomalla.
Kielilläpuhumisen korostaminen on johtanut helluntaiseurakunnissa siihen, että siellä on lähdetty pumppaamaan väkisin kieliä "kiitä, kiitä" -menetelmällä. Tähän pumppaamiseen on osallistunut saarnaajia ja pastoreita siitä huolimatta, vaikka Raamatussa sanotaan, että kaikki eivät saa kieliä.
Minulla on omasta lähipiiristäni esimerkki tällaisesta pumppaamisesta. Henkilö tuli uskoon ja pian uskoontulon jälkeen pastori kutsui tämän uskoontulleen kotiinsa kieliä saamaan "kiitä, kiitä" -periaatteen mukaan. Kieliä ei tullut tuntien kestäneen rukoilemisen aikana. Tämä uskoontullut henkilö lopetti käynnit helluntaiseurakunnassa ja jatkoi entistä elämäänsä
Tälläkin palstalla jotkut helluntailaiset vähättelevät kielilläpuhumisen välttämättömyyttä helluntaiseurakunnassa. Tosiasia helluntaissa on kuitenkin se, että jos haluat olla hyvä ja väkevä uskossasi, sinulla kuuluu olla "kielilläpuhumisen armolahja.".
Meneppäs s* taas välillä pitkällesi ettei paineet nouse liian korkeisiin lukemiin.
Uskon kyllä että katsettasi on monikin hätkähtänyt, sitä en epäile.
Siis mikään ei ole muuttunut niistä päivistä kun ruhtinaitten virkavihkimykseen kuului ehto hävittää alueelta viimeinenkin USKOVAINEN !
Mitä näemmekään, kun peto ilmaantuu esiin todellisuudessaan.
Olet harvinaisen suuri paskanpuhuja ihan vaan kotimaan kielellä ilmaistuna !
Et juuri tee muuta kuin vääristelet kaikkea mikä saattaa sivuta helluntaiherätykseen liittyviä asioita.
Raamatusta et ymmärrä mitään.
"milloin saat kylliks"
En vääristele tässäkään asiassa. Mitä mieltä olet siitä, että löytyy helluntailaisia, jotka ovat kanssani samaa mieltä kielilläpuhumisesta ja "kiitä, kiitä" -menetelmästä? Ovatko hekin mielestäsi niitä, jotka Raamatusta eivät mitään ymmärrä?
Ps. Oliko ensimmäinen lauseesi uskovalle sopivaa kielenkäyttöä?
TAAS se uskis tuomitsee... hyihyi kun tuo kiroilee...entäs sitte?
Tähän pumppaamiseen on osallistunut saarnaajia ja pastoreita siitä huolimatta, vaikka Raamatussa sanotaan, että kaikki eivät saa kieliä. ........
Eikä huomata eroa Jumalan tahdolle ja saarnaajien tahdolle kun he käskevät ja vaativat pakottaen puhumaan kielillä, vaikka se on Pyhän Hengen tahto kuka saa lahjan kuka ei.
Ja ketkähän ne puhuvat pakottamisesta kasteelle?
Miin, jos usko noin, miksi siis kaivelet erikoisesti helluntailaisten virheitä? Eikö olsi Jumalan mielen mukaisempaa kirjoitella uskovien yhteydestä, eikä välittää tietoja änkyreiden tekemisistä?
Äidinmaidossa lahkovihaa imeneitä Suomessa riittää, mutta missä ovat ne, jotka puolustavat uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka ei katso kirkkokuntaan, ei henkilöön vaan sydämeeen.
Väkisinkastettu
On vihastaan veistänyt nyrkin
Verellä punatun
Vieraista valheista koostetun
Ristin kiesus
Ja mustakaapujen lauma
Kiroten heitetään
Kuolemaan ulos pakkaseen
Järven jäällä kirves soi
Teräs lauloi ja verta joi
Minä voisin helluntailaisena kysyä juuri saman kysymyksen sinulta. Mistä johtuu luterilaisten, ja ateistien yheinen vihollinen helluntailainen. Ja jopa jehovantodistajat sanovat monesti, että helluntailainen on toivoton tapaus: heihin ei kauaa mielenkiinto riitä?
Nimim "hellari", vastaapa rehellisesti kysymykseen, miksi Sinäkin mitätöit ja halveksit luterilaista kirkkoa usein kirjoituksissasi? Onko se Sinun uskosi ja Raamattusi mukaista? Ja katsotko Sinäkin oikeutetuksi luterilaisten parjaamisen vain siksi, että luterilaiset ovat syrjineet helluntailaisia joskus kauan sitten? Ei kai katkeruus ole kysymyksessä?
Miten harrastat yhteistyötä sellaisen systeemin kanssa joka ei koskaan myönnä mitään tehtyjä virheitä ei entisiä eikä nykyisiä !?
Yhteistyö luterilaisen systeemin kanssa tarkoittaa aina vain yhtä ja samaa asiaa, eli jos polvillasi lähestyt eksyneen lampaan tavoin, saat ehkä kurjana istua peräpenkissä ilman julkista haukkumista !
Siinä se on se yhteistyö.
Paavali sentään oli rehellinen ja muisti joka päivä olevansa suuri syntinen vainotessaan Jumalan seurakuntaa.
Kirkon kuuluisi laitattaa jokaisen ovensa pieleen kuparikyltin jossa olisi samanlainen teksti muistutuksena lampailleen ja itselleen faktoista.
Olen mielestäni yhä enemmän helluntailainen kuin luterilainen.En muista kuitenkaan kovin paljoa piikittelyä koko uskossaoloaikanani luterilaisten puolelta.Toki,jos luterilaisiksi luetaan nekin jotka eivät yhteydessä mitenkään elä niin toki.Sama tosin pätee helluntaikirkon jäseniin.Maailmassa me olemme kummajaisia.
Mikä siinä on niin kummallista jos joku helluntailainen saarnamies ei hyväksy luterilaisuutta?
Kyseessä on kaksi eri lahkoa joissa on eri opit. Mikä siinä on niin vaarallista jos niistä oppieroista sanoo?
Vaikka niistä vaikenisi niin ne erot pysyvät.
Tässä olen samaa mieltä kkiusan kanssa !
Kyseessä on kaksi eri oppia.
luterilaiset menee taivaaseen ilman parannusta, helluntaissa sentään on yritystä ainakin siihen suuntaan.
vai onkojoku kuullut joskus kirkossa parannussaarnan, minä en ole kuullut sen enepää kuin radiostakaan.
Eikös se yks pappi sellaista yrrittänyt, mutat laitettiinko se jäähylle vaiko pakkolomalle, en muista.
täälläkin on yhden kerran kirkkoon tullut uskova pappi! Olikohan se kaks kolme kuukautta, niin jo savustettin ulos.
Ei näillä mitään yhteistä ole, omat rappuset ja ovet kummallakin.
Miksi tässä pitäisi jotain yhteistyötä olevinaan tehdä !
Pyrkvätkö Apostolit tai Jeesus johonkin konsensukseen fariseusten tai Roomalaisten kanssa?!
Kyllä katkeruus ja viha paistaa kilometrien päähän. Ei sinun tarvitse tehdä kirkko-organisaation kanssa yhteistyötä, mutta oletko oikeasti valmis siihen edes uskovien luterilaisten kanssa? Tuskin ainakaan sydämestäsi. Sen verran sapekasta juttua aina väännät erottamatta jyviä akanoista.
Vaikka teidän kylällä olisi Suomen eniten helluntailaisia, niin kaikista uskovista ei silti tule aina helluntailaisia. Sinä et onneksi tiedä mihin Jumala ketäkin ihmistä kutsuu. Sinä tuijotat enemmän siihen mitä lukee papereissa, kuin siihen, mitä ihmisen sydämestä tulee ulos.
Itse kuulen joka kerta kehoitusta parannukseen, kun olen Jumalan sanan kuulossa. Pastorit ovat uskossa. Laki uskalletaan julistaa synnintunnon heräämiseksi. Todistuksesi siitä, että luterilainen pelastuu ilman parannusta on perätön väite. Kyllä sinä löydät varmasti huonoa julistusta kirkon piiristä, mutta jos oikeasti haluaisit, niin löytäisit myös Pyhän Hengen voimassa julistettua sanaa. Etpä taida haluta. Eikä kukaan väkisin ala yrittämään menneiden sopimista ja yhteen hiileen puhaltamista. Jos ei ole halua kirkon uskovien kanssa sellaiseen, niin se on oma valinta. Jos Jumala ohjaa sinua muistelemaan koettuja vääryyksiä, eikä menemään eteenpäin yhdessä sellaista haluvien kanssa, niin olkoon sitten niin. Itse epäilen, että motiivit eivät tule Jumalalta.
Joo no niin, kerro aika ja paikka jossa kuulen luterilaisen papin kirkossa julistamassa parannusssarnaa ja Raamatun totuutta niin kuuntelen varmasti ja kerron mitä kuulin.
odotan mielenkiinnolla, mutta väitän että et saa mitään asiassa kokoon.
Käyppäs kuuntelemassa vaikka Keijo Rainerman saarnoja joskus. Kankaanpäässä saarnaa pääasiassa.
Tästä voit ottaa vähän esimakua. Keskustelua parannuksen tekemisestä:
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=14022
Laitan pätkiä eräästä Rainerman saarnasta, jos jaksat lukea.
"Elämää ei voi tuhlata vain jostakin suuresta uneksimiseen. Kannattaa laittaa itsensä likoon sen hyväksi, mikä on arvokkainta tässä elämässä ja tulevassa elämässä. Mitä enemmän joku halveksii Jumalan sanan kuuntelemista, rukousta ja iankaikkisuuden huomioimista, sitä tyhjemmäksi ja tarkoituksettomammaksi hänen elämänsä käy. Tämä on elämän lahjomaton totuus. Miten onnistuu arjen sankaruus merkittävimmällä ja pitkäaikaisimmalla vastuualueellamme, ainoalla, mikä ei ole väliaikaista? ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” (Matt 16:26)
Raamattu tarkistaa ja muuttaa käsityksemme sankaruudesta. Toki Kirjojen kirja kertoo suursankareista kuten Mooses, Daavid tai Herramme itse. Mutta Raamatussa on valtaisa joukko pieniä arjen sankareita, joiden elämää Jeesus kosketti ja jotka siksi tunnemme vielä kahdentuhannen vuoden jälkeenkin. Näiden pienten ihmisten epäonnistumiset ja syntisyys eivät estäneet heitä olemasta Jumalan käytössä esimerkkeinä ja esikuvina., päinvastoin. Vajavaisuus, epäonnistumiset ja syntisyys eivät estä ketään olemasta Jumalan johdatuksessa ja täyttämästä oman elämänsä tehtävää, kunhan vain tiedämme, mitä synnin kanssa pitää tehdä. Se pitää tunnustaa synniksi, ja siitä pitää tehdä parannus, se pitää hylätä ja uskoa Jeesuksen tähden anteeksi. Jumala on mestari tekemään särkyneestä ja pilalle menneestä uutta ja hyvää.
Luukkaan evankeliumi, mistä päivän evankeliumi, on erityisessä mielessä reppanoiden ja näiden pienten arjen sankareiden. Luukas evankelistoista eniten on tallentanut kertomuksia siitä, kuinka Jeesus muuttaa ihmiselämän. Tänään meille esitellään yksi heistä: Sakkeus. Tämä tapahtuu siksi, että tänään kirkossa on monta Sakkeuksen serkkua, jotka tarvitsevat ja voivat kokea saman, minkä Sakkeus.
Antamansa nimen perusteella vanhemmat olivat toivoneet Sakkeuksesta puhdasta ja sitä, että pojan myötä he aina muistavat, että ”Herra on muistanut” heitä. He saivat lapsen, jota toivoivat ja rukoilivat, mutta unelma puhtaudesta, ainakaan omantunnon puhtaudesta ei toteutunut. Publikaanit olivat Rooman miehittäjävallan palveluksessa ja huolehtivat siitä, että juutalaiset maksoivat veroa puolet tuloistaan: neljännes Rooman keisarille ja neljännes Herodeksen paikallishallinnolle. Sakkeus oli omaa kansaansa imevä oikea arkkipublikaani, vaikkei teksti väitä hänen toimineen epärehellisesti.
Pomohomman ja rikkauden lisäksi Sakkeuksesta mainitaan vielä kaksi asiaa. Hän oli niin pienikokoinen, että se herätti huomiota. Nuoret te tiedätte, kuinka arka asia kaikki ulkonäköön liittyvä on. Ja sitten joku täti tai setä lohkaisee, että oletpa sinä kasvanut, eikä itse haluaisi olla niin iso kuin on. Pituus on Luojan antamaa, läskeihin voimme vähän itsekin vaikuttaa.
Sakkeus kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen. Merkillinen on tuo kaksinaisuus: halu kätkeytyä ja halu tulla näkyväksi. Sakkeus tiesi olevansa halveksittu, vihattu ja kadehdittu pieni mies. Pääsee helpommalla, kun on mahdollisimman näkymätön. Mutta toisaalta Sakkeus toivoi, että hänet nähtäisiin, huomattaisiin ja ennen kaikkea, että Jeesus pongaisi hänet. Yksityisyys ei voi nousta julkisuutta korkeammalle. Ihminen ei voi olla sen enempää, kuin mitä hän on yksityisessä elämässään, läheistensä keskellä. Puoliso ja lapset tietävät, mitä arjen pieni sankari oikeasti on, tai aina eivät tiedä hekään. Jumala yksin tietää. Mitä tapahtuisi, jos kohtaisin Jumalan?
Synti, Jumalan käskyjen rikkominen ja paha olo, ne laittavat ihmisen piileksimään. Ei kohoa silmät ja käsi iloiseen tervehdykseen, mieluummin pälyilee ja välttelee. Sen tiesi jo Aadam paratiisissa. Mutta Jumala näkee ja tietää. ”Tule kiireesti alas. Tänään olen vieraana kodissasi.” Mitä ja miten sinä piilottelet, mikä on sinun piilopuusi. Kenties juuri nyt tunnet Jeesuksen sinua kutsuvan. Eikä nyt ole kysymys vain sinun elämäsi suuresta muutoksesta, vaan uusi elämä säteilee kauttasi kotiisi. Yksi Jeesuksen katse, yksi sana, Jumalan hyvä suunnitelma ja työ, kairos –hetki, tänään, nyt – ei myöhemmin, sillä sitä ei kenties tule, ja Jeesuksen henkilökohtainen vastaanottaminen omana Vapahtajana. Sitä alkukielen sana korostaa, Jeesuksen henkilökohtaista vastaanottamista enemmän kuin vieraaksi kutsumista. Siinä hengellisen herätyksen ja pelastuksen tutut osaset. Nuo joita niin tarvitsemme ja kaipaamme, mutta joita myös ennen muuta ihmisten pelosta kavahdamme. Sakkeus pelastui synnin orjuudesta, mammonan orjuudesta, ihmisten orjuudesta ja minän orjuudesta. Se oli tosi vapautta ja suurta iloa.
Tämä ketju on ollut todella mielenkiintoista luettavaa. Erittäin hyvä, että me umpiluterilaisuudessa kasvatetut olemme saaneet lukea helluntalaisuuden historiaa Suomessa. Meille helluntalaisuus kulki vain nimellä "lahko" ja vasta parikymppisenä, päästyäni amerikkalaistaustaisen kristillisen ryhmän vaikutuspiiriin, kuulin että "lahko" olikin kristillinen, toisin kuin esim. JT. Toivottavasti tosiasioiden, siis henkilökohtaisten kokemusten kirjoittaminen tervehdyttää kaikkia osapuolia. On liian helppo vetäytyä kilven taakse huutelemaan vastapuolelle: "Olet vain katkera. Luovu katkeruudestasi." Ilmiselvästi Jumalan nimissä on syyllistytty kaikenlaiseen vääryyteen, joka ei ole kristillisen rakkauden mukaista.
Pian helluntaimafia, eli Helluntaikirkon talousrikollinen johtoporras ja heidän vitt'uiluun koulutettu jälkikasvunsa tämänkin poistattaa.